mikkokarna Lapin puolustaja

Saamelaiskäräjien legitimiteettiongelma

Oikeusministeriö asetti viime kesänä työryhmän valmistelemaan ehdotusta saamelaiskäräjistä annetun lain tarkistamiseksi. Laissa määritellään juridisesti, kuka on saamelainen. Ehdotuksen oli määrä valmistua toukokuussa, mutta työryhmälle myönnettiin lisäaikaa syksyyn saakka.


Jatkoaikaa edelsi yli 30 tiedeyhteisön jäsenen vetoomus, jonka allekirjoittajat vetosivat Suomen valtioon, jotta saamelaisten asema Suomen alkuperäiskansana ja saamelaiskäräjien tehtävät sekä legitimiteetti saamelaisten perustuslaillisena itsehallintoelimenä eivät vaarantuisi. Vetoomus käsitteli tärkeää asiaa, mutta saamelaiskäräjien legitimiteettivajeen syy on päinvastainen kuin vetoomuksen allekirjoittaneet, ja siten saamelaiskäräjien nykypolitiikalle tukensa antaneet, olettavat.


Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin. Tämä kansanvaltainen edustajisto edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä ja hoitaa saamelaisten kieltä,
kulttuuria ja heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevia asioita. Saamelaiskäräjien 21 jäsentä valitaan saamelaisten keskuudesta vaaleilla joka neljäs vuosi. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat saamelaiset, jotka on merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.


Saamelaiskäräjien vaaliluettelossa olevien henkilöiden merkitseminen luetteloon perustuu vuonna 1962 tehtyyn saamelaisneuvoston haastattelututkimukseen. Tutkimus rajattiin käsittämään sellaiset henkilöt, joiden isovanhemmista vähintään toinen oli puhunut saamea äidinkielenään. Tarkoituksena ei ollut selvittää, kenen voidaan katsoa kuuluvan alkuperäiskansaan.Tätä ilmausta ei edes käytetty.


Tutkimus on ongelmallinen, sillä useat saamelaiset suvut ovat menettäneet kielensä kirkon ja valtion toimesta toteutetun suomalaistamisen seurauksena. Lisäksi haastattelututkimus toteutettiin pääsääntöisesti ainoastaan Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnissa sekä Sodankylän kunnan pohjoisosissa. Tämä nykyinen saamelaisalue ei vastaa historiallista saamelaisaluetta, joka on käsittänyt myös koko Sodankylän, Kuusamon, Posion, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken ja Kittilän kuntien alueet. Tietoja ei myöskään kerätty edes koko tutkimusaluetta kattavasti.

 

Tohtori Erika Sarivaara on määrittänyt palkitussa väitöskirjassaan statuksettomat saamelaiset saamelaisiksi, joilla ei ole virallista saamelaisstatusta. Saamelaisstatus on henkilöllä, joka on merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Henkilön saamelaisuudesta päättää saamelaiskäräjien vaalilautakunta, joka koostuu viidestä pohjoissaamelaisesta henkilöstä. Lautakunta ei tunnusta metsäsaamelaisten ja osan inarinsaamelaisista oikeutta saamelaiseen identiteettiin.

 

Periaatteessa luetteloon kuuluminen antaa ainoastaan mahdollisuuden äänestää ja asettua ehdokkaaksi saamelaiskäräjien vaaleissa. Käytännössä asia on monitahoisempi, koska vaaliluetteloon merkitsemisellä on myös syvempi merkityksensä identiteetin, kielen ja kulttuurin kannalta. Oikeudellisesti kysymys on siitä, että henkilöä, jota ei ole merkitty vaaliluetteloon, ei pidetä saamelaisena.


Yksiselitteisen juridisen määritelmän luominen saamelaisuudelle on haastavaa. Kansainvälisten sopimusten mukaan vähemmistöön kuulumisen tulee perustua sekä yksilön omalle itseidentifikaatiolle että ryhmähyväksynnälle. Nykytilanteessa osa alkuperäiskansaan historiallisesti ja kulttuurisesti kiistatta kuuluvasta väestöstä on kuitenkin ryhmähyväksynnällä rajattu alkuperäiskansan ulkopuolelle. Ryhmähyväksyntämallia voisikin karrikoidusti verrata siihen, että maamme hallitus päättäisi, ketkä
äänestävät seuraavissa vaaleissa.


Enontekiöllä nykyinen tilanne aiheuttaa jatkuvia ristiriitoja eikä mikään virallinen taho aja statuksettomien saamelaisten asiaa. Alkuperäiskansan itsehallintoelimen tulee edustaa koko alkuperäiskansaa voidakseen toimia legitiimisti, aivan kuten kunnankin tulee edustaa kaikkia kuntalaisia. Mikäli nykyisestä kieliperusteisesta saamelaismääritelmästä pidetään kiinni, tulee kielensä sulauttamisen johdosta menettäneiden metsäsaamelaisten ja muiden statuksettomien saamelaisten oikeusasema alkuperäiskansana tunnustaa erillisellä lainsäädännöllä. Statuksettomien saamelaisten kieltämisestä maksetaan kovaa hintaa, sillä oikeus kuulua alkuperäiskansaan on ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys.

 

Kirjoitus on julkaistu Lapin Kansassa näkökulmana 19.3.2013

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (51 kommenttia)

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Mikko Kärnä kirjoittaa:

"Saamelaiskäräjien vaaliluettelossa olevien henkilöiden merkitseminen luetteloon perustuu vuonna 1962 tehtyyn saamelaisneuvoston haastattelututkimukseen. Tutkimus rajattiin käsittämään sellaiset henkilöt, joiden isovanhemmista vähintään toinen oli puhunut saamea äidinkielenään. Tutkimus on ongelmallinen, sillä useat saamelaiset suvut ovat menettäneet kielensä kirkon ja valtion toimesta toteutetun suomalaistamisen seurauksena."

Tämä kuulostaa kiinnostavalta, ja on minulle uutta. Mutta jos tutkimus on tehty vuonna 1962, ja se on ulottunut peräti tuolloin aikuisiässä olleiden henkilöiden isovanhempiin saakka, eikö sitä voi pitää varsin kattavana lähtökohtana?

Mietiskelen tässä vain, että miten voimakasta suomalaistamispolitiikka on heti 1800-luvun puolenvälin jälkeen voinut olla, kun tuolloin suomen kieli oli vasta saavuttamassa virallista asemaa. Kansakoululaitoskin käsittääkseni levisi Lappiin vasta myöhään. Tuntuisi siis siltä, että rajan vetäminen kaksi sukupolvea taaksepäin vuodesta 1962 laskien olisi siis periaatteessa käytännöllinen rajanveto ja kattaisi kohtalaisesti myös nuo sittemmin suomalaistuneet saamelaiset? En siis tunne Lapin historiaa riittävän hyvin, eli kysyn ihan täydentääkseni aukkoja tiedossani.

Lisäksi jos ymmärsin väitöskirjan oikein tuossa kun sitä hieman selailin, niin käräjien vaaliluetteloon pääsee pyynnöstä, jos täyttää nuo kriteerit?

Mutta tuo haastattelututkimuksen rajaaminen maantieteellisesti vain pienelle alueelle on kyllä ollut ulossulkeva, ja uusi laajempi tutkimus noissa muissakin historiallisen saamelaisalueen kunnissa olisi varmasti hyvin perusteltu.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Korjauksena tähän alkuun heti, että en ole Esa Kärnä emmekä ole Esa Kärnän kanssa samaa Kärnien sukuhaaraa. :)

Mutta itse vastaukseen: Erkki Nickul teki pro-gradu tutkimuksen tästä saamelaisneuvoston haastattelututkimuskesta ja mikäli aihepiiri kiinnostaa, niin suosittelen tutustumaan siihen lähemmin. Mielestäni tutkimus on toteutettu niin suppeasti ja niin suppealla alueella, ettei sitä voi pitää lähtökohtana alkuperäiskansan määrittelylle. Tutkimuksen myötä saamelaisuus määriteltiin nimenomaan kieliperusteisena eikä kieli voi näkemykseni mukaan olla määräävä tekijä silloin, kun määritellään alkuperäiskansaa. Se on toki hyvin tärkeä elementti, mutta polveutuminen ja kulttuuri ovat aivan yhtä tärkeitä.

Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon voi tosiaan hakeutua joka neljäs vuosi, mutta kuten kirjoitankin, hakeutujan saamelaisuudesta päättää viisi pohjoissaamelaista henkilöä. Nämä henkilöt eivät tunnusta metsäsaamelaisten ja osan inarinsaamelaisista oikeutta saamelaiseen identiteettiin ja tämä ryhmähyväksyntämalli on verrattavissa siihen, että maan istuva hallitus päättäisi, kuka äänestää seuraavissa vaaleissa.

Metsäsaamelaisuudesta ja saamelaisesta identiteetistä on tullut muuten juuri ulos erittäin mielenkiintoinen julkaisu, josta löytyy paljon mielenkiintoista tietoa:

http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Ajankohtaista/Uuti...

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Nimilapsuksia sattuu pakostakin kun samannimisiä on useampia.

Niistä ei kannata hernettä vetää nenään, eikä aloittaja niin toki tehnytkään.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Mikko Kärnä kirjoittaa:

"Korjauksena tähän alkuun heti, että en ole Esa Kärnä emmekä ole Esa Kärnän kanssa samaa Kärnien sukuhaaraa. :)"

Hemmetti, anteeksi! Tuossa oli kyseessä täydellisen alitajuinen ja tiedostamaton näppäilyvirhe. Pahoittelut. Nyt ymmärrän sen psyykkisen mekanismin, joka sai kerran erään Uuden Suomen kommentoijan kutsumaan minua "Olli Jaloseksi".

"Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon voi tosiaan hakeutua joka neljäs vuosi, mutta kuten kirjoitankin, hakeutujan saamelaisuudesta päättää viisi pohjoissaamelaista henkilöä. Nämä henkilöt eivät tunnusta metsäsaamelaisten ja osan inarinsaamelaisista oikeutta saamelaiseen identiteettiin."

No tuo on kyllä kieltämättä ongelma.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Ei se mitään, näitähän sattuu. Ainoastaan erittäin huvittavaa, että tämä tapahtui heti ensimmäisen bloggaukseni ensimmäisessä kommentissa. :)

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Niin ideanahan on ollu ja ehkä tahattomasti, tehä saamelaiset avuttomiksi ja estää heitä käyttämästä omia keinojaan elää ja vaikuttaa elämmäänsä. Nyt pitäs olla toela silmää ja korvaa ja syäntä, kun lantalaiset heän asioita käsittellee.

Mie muistanko minun mummo selitti sitä, kuinka niitä saamelaislapsia suomalaistettiin ja repästiin irti omasta kulttuurista ja elämänkäsityksestä. Mummo oli karjalanevakkoja, se on oikeastaan epäselvää mulle mikä seki mummo oiken oli, mutta siis lappalaisten lappalaisuuet tai saamelaisuuet on ihan surkeaa nytko niitä jaethan kasteihin. Ja sama lienee tuola siis onkosse ylälapissa eli itäkairassa ja sielä Inarin alueella.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Suomalaistaminen on ollut erittäin voimakasta vielä sotien jälkeenkin koululaitoksessa. Saamelaisuus on kuitenkin näkemykseni mukaan ajallisesti ja paikallisesti moninaista, eikä sitä voi keinotekoisesti rajata pelkästään kielen perusteella.

Nyt tilanne on se, että osa saamelaisista ei tunnusta historiallisesti ja kulttuurisesti alkuperäiskansaan kuuluvaa väestöä alkuperäiskansaksi, koska kieli on näistä suvuista hävinnyt ja kulttuuri muuntunut talollistumisen myötä. Norjassa ollaan huomattavasti avarakatseisempia ja siellä suhtaudutaan huomattavasti myötämielisemmin kielen- ja kulttuurin elvyttämiseen kuin täällä meillä.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Niin just ja kielihän heiltä riistettiin, suomenkielisseen kouhluun kauas kotoa eikä niissä asuntoloissakhan saanu puhuakko suomea. Ja sitte se keskinäinen kisailu, se on yks keino, jolla valtaapitävät saa tehä heile mitä sattuu!! Se on ihan tyypillistä meile ihmisille, saahan ihmiset tappahleen keskehnään ja sitte komennettaan ruottuun ja järjestykseen, jonka auktoriteetti haluaa. Joo norjalaiset ui eri vesissä.

Näkkeehän meän suomalaisten meiningin tuossa ruottinkielen kans ja itte suomenruottalaiset kelpuuttaa kyllä joukkoihinsa kaikki, jokka puhhuu ruottia ja haluaa tulla. Saamelaisten pitäs kattoa niistä mallia?

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

En mie ihan yksyhthen panis nuita kansalliskielten (suomi, ruotti) vaihoksia ja saamelaisten ittensä ongelmallista hommaa.

Minusta son outua pikeminki ko net niin heleposti iliman mithän toelisia perustheita voipi ittensä rekisteröiä suomiapraataavat nuiksi ruottinkielisiksi ... en mie heti hoksaa siinä mithän muuta ko sen nettä son jonku sortin keinotekosta hommaa.

Kato ko son sillä tavala että net on tosihaanki pantu melekosen kovile nuot saamelaiset aikanhan, niin sitois pitäny jo ajat sitten funteerata paljon perusthellisemmin koko asiaa ...

O hyänen aika, ko tämon niin kauhian vaikiaa tämä meän oleminen täälä Suomesa.

Enämpi mie panisin enärkiaa tuohon meän omhan suomalais-ukrilaisten sukhun kuuluvhan saamelaisten ongelhman ko muale.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia Vastaus kommenttiin #17

Olipa mahtavaa kieltä, minun kieli on mitä sattuuko olen kohta 25 vuotta asunu Oulussa, mutta olen lähtösin Tornionlaaksosta, Tornionjoen saaresta ja puhun kutakuinki näinko kirjotan. No samapa son minun kielelle, mutta solet selvästi jyvälä sieki, että saamelaisten elämä on pantu liaan kovile ja ihan pilattuhan son.

Joo miten mulla tuliki miehleen net suomenruottalaiset, eijjois pitäny vertailla niihin. Mie muuten tykkään ruottin kielestä ja Ruottin ruottalaisista ja siittäkhän ei ole nyt kyse, tykkäänkö niistä.

Mie en heti muuten hoksanu, mutta tämähän on Enontekiön kunnanjohtajan ploki elikkä saamelaiskysymys on enämpiko paikalhaan ja hienoako kirjotti tämän asian. Ja hyvä kait meän kaikkien ois jotaki nuista asioista älytä.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski Vastaus kommenttiin #20

O hyänen aika Hilikka!

Ko se mieki olen ollu niin kauhian pitkhän muala asumasa ko sielä Peräpohojolasa.

Mutta. Muistakkos sie, että millä äänelä se kissa pruukaa panna?

No se pruukaa panna, että Miau! :-)

Hyyää Juhanusta!

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Ylin päätösvalta tulee Suomen käsissä.

Alueellista demokratiaa tulee tietenkin olla, mutta viimeinen sana pitää tulla keskushallinolta, jota tässä yhteydessä edustaa Suomi ja Suomen Laki.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Nythän kysymys on siitä, että saamelaisilla on Suomen alkuperäiskansana perustuslaillinen kulttuuri-itsehallinto. Ongelma taas on se, että tähän alkuperäiskansaan ei nykyisellään hyväksytä kaikkia niitä, jotka alkuperäiskansaan kiistatta historiallisesti ja kulttuurisesti kuuluvat.

Mielenkiintoista on myös se, että nykyinen saamelaismääritelmä sisältää ns. polveutumiskriteerin, jonka mukaisesti henkilö on saamelainen, mikäli hän pitää itseään saamelaisena ja mikäli hän polveutuu suoraan henkilöstä, joka on merkitty maa-, veronkanto- tai henkikirjassa tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta ei noudata päätöksissään olemassaolevaa lainsäädäntöä nimenomaan alkuperäiskansan ryhmähyväksyntään vedoten. Mutta kun tuo ryhmä on jo alunperinkin rajattu epätäydellisesti ja liian suppeaksi, niin ryhmähyväksymisen valtaakin käytetään epätäydellisesti.

On myös huomattava, että koko keskustelu saamelaisuudesta ja sen määrittelemisestä on johtanut täysin absurdeihin tilanteisiin. Esimerkiksi saamelaiskäräjien hallitus on joutunut vaalilautakuntavalituksia käsitellessään äänestämään, onko hakija saamelainen vai ei. Äänin 3-2 todettiin, että ei ole.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Kiitos kirjoituksestasi. Tällainen etelän vetelä ei osaa edes kuvitella, että omassa maassa olisi tällainenkin epäkohta. Kiinnostus asiaan heräsi välittömästi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Eikös Suomelta ole jäänyt rafifioimatta juuri tämä YK:n alkuperäiskansojen sopimus jossa nämä oikeudet on määritelty?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Suomi ei ole ratifioinut kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansoja käsittelevää yleissopimusta nro 169 nimenomaan siksi, että saamelaisalueen maaoikeuksissa on paljon selvitettävää. Eikä vähiten sen takia, että alkuperäiskansan määritelmä on maassamme hyvin, hyvin suppea.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kyse ei ole pelkästään Suomen määritelmästä. Ongelman ydin on koko "alkuperäiskansan" käsite:

YK:n määritelmän mukaan "alkuperäiskansa" on väestö, kansa, joka on asuttanut jotain aluetta enne kirjoitettua historiaa, eikä sen tiedetä, historiallisesti, tulleen jostain muualta, ja SILLÄ EI OLE OMAA VALTIOTA!

Näin saamelaisten "alkuperäiskansastatus" lakkaisi välittömästi, jos alueelle muodostettaisiin "saamelaisvaltio". Hyvä esimerkki: Samoalaiset eivät ole Samoan alkuperäiskansa, vaikka he ovat alueen ensimmäiset asuttajat. Syy: Heillä on oma valtio.

Ongelmana ovat mm. Perun inkat (ketsuat): He ovat asuttaneet maata ennen espanjalaisten maahantuloa, mutta ovat valloittajakansa. Ovatko he maan "alkuperäisväestöä"?

Jari Teräväinen

Miten se mahtas vaikuttaa saamelaisalueilla maaomistuksiin, jos se suomi allekirjottas sen ILO:n sopimuksen, esim. ihmisiä jotka omistaa maapalaa tai tilaa sielt, eivätkä kuulu saamelaisiin?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #27

Sopimus tuskin vaikuttaisi yksityisiin maanomistuksiin, mutta nyt on huomattava, että saamelaisalueesta noin 90 prosenttia on valtion omistamaa maata. Ja nimenomaan tälle valtion maalle kohdentuu paljon ylimuistoisia nautintoja, jotka koskettavat niin saamelaista, statuksetonta saamelaista kuin suomalaistakin kansanryhmää. Valtion maiden hallintaoikeuden siirtäminen saamelaiskäräjille nykytilanteessa olisi oikeushistoriallinen vääryys vailla vertaa.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Saamelaisaalueilla saamelaiset ja paikalliset suomalaiset ovat usein enemmän tai vähemmän sukua toisilleen ja elinkeinotkin ovat usein samat. En ole ikinä ymmärtänyt miksi pitää erotella ihmisiä eri ryhmiin ja luoda riitoja kun sovulla asiat hoituvat paremmin.

Saamen asema on turvattava myös Suomessa ja siihen ratkaisu on saada tarpeeksi tukea saamenkieliseen opetukseen ja päivähoitoon. Kun opiskelin saamea lukiossa oppikirjat olivat alkeisopetuksen jälkeen norjaksi, koska ei ollut suomalaisia oppikirjoja. Olisi siis kannattanut osata norjaa, että voi opiskella saamea. Inarin saamen ja koltan kielen asema on vielä paljon pohjoissaamea heikompi.

Mielestäni kannattaisi panostaa siihen, että mahdollisimman moni jatkaisi katoavaa perinnettä eikä sulkea ketään turhaan pois.

Jaakko Häkkinen

Mikko,
kieliperuste on ainoa mielekäs peruste, koska geeniperimäperusteilla kaikki Suomen pohjoispuoliskon ihmiset olisivat saamelaisia, ja melkoinen osa eteläisemmistäkin. Etninen suomalainen ei tietenkään voi olla etninen saamelainen, joten sukupolvia sitten suomalaistuneet saamelaiset ovat suomalaisia saamelaisten jälkeläisiä, eivät saamelaisia.

http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/119616-uusla...

Mikko:
"Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon voi tosiaan hakeutua joka neljäs vuosi, mutta kuten kirjoitankin, hakeutujan saamelaisuudesta päättää viisi pohjoissaamelaista henkilöä. Nämä henkilöt eivät tunnusta metsäsaamelaisten ja osan inarinsaamelaisista oikeutta saamelaiseen identiteettiin."

Tämä on ongelma vain, mikäli nämä henkilöt täyttävät saamelaiskäräjien kriteerit eivätkä silti tule hyväksytyiksi. Elleivät täytä ja silti kokevat jostain syystä olevansa saamelaisia, kyseessä on identiteettivirhe. ;-)

Käyttäjän timoharju kuva
Timo Harju

Jaakko: Onko tämä tulkittava niin, että kun saamelainen suomalaistamistoimenpiteiden takia menettää äidinkielensä, hän lakkaa olemasta saamelainen?

Marjut Aikio teki saamelaisten kielenvaihdosta suomeksi väitöskirjan (Oulu, 1987). Suosittelen. Antaa perspekriiviä.

Jos paikalliset intrigit ohittaa, viime kädessä saamelaisuudessa lienee kysymys myös siitä, kuka omistaa ns. saamelaisten maat. Maanomistus voi Suomessa perustua viiteen seikkaan: perintöön, kauppaan vaihtoon tai lahjaan. Viides peruste on ylimuistoinen nautinta. Sillä saatu maa on laillista, mikäli nautinnan edellytykset ovat täyttyneet.

Ylimuistoinen ei ole mitään sattumanvaraista vaan selkeästi aikoinaan laissa määritelty oikeustila: "...kun on jotakin kiinteätä omaisuutta tahi jotakin oikeutta niin kauan häiritsemättä ja estämättä pitänyt,nauttinut ja viljellyt, ettei kukaan muista eikä tosipuheessa tiedä, miten hänen esi-isänsä tahi saantomiehensä ovat sen ensin saaneet."

Näin sanottiin vuoden 1734 lain maakaaren 15. luvun 1§:ssä. Saamelaisten osalta sitä ei koskaan noudatettu, vaikka heidän oikeutensa maahan oli kaiken järjen mukaan vanhempi kuin kirjoitettu laki. Ja tänä päivänä asia lienee ratkaisematon.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Timo ehtikin jo vastata Jaakolle. Olen samalla kannalla ja mielestäni on absurdia, että ihminen lakkaisi olemasta alkuperäiskansaa, mikäli hän menettää kielensä. Martinez-Cobon alkuperäiskansamääritelmän mukaisesti:

​“Indigenous communities, peoples and nations are those which, having a historical continuity with pre-invasion and pre-colonial societies that developed on their territories, consider themselves distinct from other sectors of the societies now prevailing on those territories, or parts of them. They form at present non-dominant sectors of society and are determined to preserve, develop and transmit to future generations their ancestral territories, and their ethnic identity, as the basis of their continued existence as peoples, in accordance with their own cultural patterns, social institutions and legal system.
​“This historical continuity may consist of the continuation, for an extended period reaching into the present of one or more of the following factors:
a) Occupation of ancestral lands, or at least of part of them;
b) Common ancestry with the original occupants of these lands;
c) Culture in general, or in specific manifestations (such as religion, living under a tribal system, membership of an indigenous community, dress, means of livelihood, lifestyle, etc.);
d) Language (whether used as the only language, as mother-tongue, as the habitual means of communication at home or in the family, or as the main, preferred, habitual, general or normal language);
e) Residence on certain parts of the country, or in certain regions of the world;
f) Other relevant factors.
​“On an individual basis, an indigenous person is one who belongs to these indigenous populations through self-identification as indigenous (group consciousness) and is recognized and accepted by these populations as one of its members (acceptance by the group).

Kieli on tässä vain yksi tekijä muiden joukossa. Siitä olen Jaakon kanssa samaa mieltä, että juridinen polveutumiskriteeri yksistään ei ole toimiva.. Mutta kun polveutumiskriteeriin yhdistetään esimerkiksi elämäntapakriteeri, saadaan siitä näkemykseni mukaan aivan toimiva. Puhtaasti kieliperusteinen määritelmä taas on mielestäni syrjivä ja rasistinen. Mikäli siitä halutaan pitää kiinni, tulee metsäsaamelaisten ja muiden statuksettomien saamelaisten oikeusasema alkuperäiskansana tunnustaa erillisellä lainsäädännöllä ja luoda heille oma kulttuuri-itsehallintoelin.

Timo on myös oikeassa siinä, että viime kädessä tämä keskustelu liittyy nimenomaan ILO-169 yleissopimukseen ja sen maata sekä vedenkäyttöä koskeviin artikloihin. Tätä maaoikeuskiistaa ei saada koskaan ratkaistua ellei metsäsaamelaisten ja kielensä menettäneiden inarinsaamelaisten oikeutta saamelaisuuteen tunnusteta. Jaakkoa suosittelisin myös perehtymään siihen, millainen tilanne on Norjassa. Mielestäni on myös aivan käsittämätöntä, että meillä on Suomessa henkilöitä, joita ei pidetä saamelaisina, mutta muuttaessaan Norjaan he tulevat hyväksytyiksi saamelaisiksi.

Oletko muuten Jaakko sitä mieltä, että tuossa alkuperäisessä saamelaiset rajanneessa tutkimuksessa ei ollut mitään ongelmallista?

markku palonen

Niin on väärin kohdeltu mejänkielen ja saamelaisten väki.Kyllähän meitä on pakko-opetettu myös Venäjän ja Ruotsin puolelta ja siitä olemme oppia ottaneet.
Vieläkään en saa suomessa Suomalaisena virkaa, koska en osaa ruotsinkieltä,mutta Ruotsissa kelpasin lääketehtaan prossesiputkien valmistusta valvomaan.
Lappi pitäisi antaa lappalaisten hallintaa, kuten myös Ahvenanmaa(Siis ruotsinkielisille) ja taata näin alueiden itsenäisyys.

Petri Kivikangas

"oikeus kuulua alkuperäiskansaan on ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys."

Tässä tullaan jännän äärelle. Miten määritellään alkuperäiskansaan kuuluva, eli voinko minä väittää kuuluvani Suomen alkuperäiskansaan? Kuinka pitkään tietyn kansan pitää olla asunut tietyssä paikassa, jotta sitä voidaan kutsua alkuperäiskansaksi? Ja miten kansa ylipäänsä määritellään?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Petri, katso yllä alkuperäiskansan määritelmä. Suomalaisilla on oma valtio, joten suomalaisia ei kansainvälisoikeudellisesti nimittää alkuperäiskansaksi.

Petri Kivikangas

Tuolla määritelmällä on selkeästikin poliittinen motiivi jaotella väestöt "alkuperäisiin" ja tulokkaisiin. Puhutaan ennemmin vaikka historiallisista kansoista. On mahdotonta todistaa mikä kansa on milläkin alueella "alkuperäinen", mutta on mahdollista selvittää kuinka pitkä historia milläkin kansalla suurin piirtein on milläkin alueella.

Toisaalta nationalistina olen sitä mieltä että jokaisella kansalla on oikeus omaan valtioon, kuitenkin ottaen huomioon kansan koon.

Kari Virtanen

Saamelaiset ovat siitä erikoinen kansanryhmä, että he lisääntyvät, tai pikemminkin vähenevät, puhumalla(muut kansathan pyrkivät pääosin lisääntymään suvullisesti).

Muodikkailla kieli- ja vähemmistökysymyksillä on helppo tehdä ilmaista rahaa.
Rajoittamalla saamelaiset hiipuvan kielen puhujiin on hetkellisesti helppo rajata kakun jakajien määrää, mutta kansallisessa ja demokraattisessa mielessä ammutaan kuitenkin yhtä kaikki omaan jalkaan.

Tämä osaltaan selittää myös RKP:n menestyksen Ylä-Lapissa, vaikka ruotsinkielen taitajia ei ole mailla, eikä halmeilla.

Jaakko Häkkinen

Timo Harju:
"Jaakko: Onko tämä tulkittava niin, että kun saamelainen suomalaistamistoimenpiteiden takia menettää äidinkielensä, hän lakkaa olemasta saamelainen?"

Ei toki heti, siksi saamelaisuuskriteerissäkin riittää isovanhemman saamenkielisyys.

Mikko Kärnä:
"Kieli on tässä vain yksi tekijä muiden joukossa. Siitä olen Jaakon kanssa samaa mieltä, että juridinen polveutumiskriteeri yksistään ei ole toimiva.. Mutta kun polveutumiskriteeriin yhdistetään esimerkiksi elämäntapakriteeri, saadaan siitä näkemykseni mukaan aivan toimiva."

Miten lappilaisen suomalaisen elämäntapa eroaa useimpien saamelaisten elämäntavasta? Ei mitenkään.

Mietipä polveutumista tältä kannalta: meidän jokaisen esivanhempien määrä tuplaantuu joka esisukupolvi. Olisi absurdia, jos meillä olisi oikeus kaikkien biologisten esivanhempiemme etnisyyteen: voisimme olla samaan aikaan suomalaisia, saamelaisia, ruotsalaisia, venäläisiä, virolaisia, saksalaisia... Eihän tässä olisi mitään järkeä.

Merkittävä aikasyvyys on pakko rajata, ja isovanhempaistaso on oikein järkevä rajaus. Koska lisäksi elämäntavoissa ei ole merkittävää eroa Lapin eri etnisyyksien välillä kollektiivisella tasolla (poikkeusyksilöitä tietysti löytyy), kieliperuste on ainoa mielekäs kriteeri.

Siksi tärkeänä kriteerinä saamelaisuudelle on isovanhemman kieli. Tästä kriteeristä luopuminen johtaisi siihen, ettei saamelaista ja lappilaista voitaisi mitenkään luotettavasti erottaa toisistaan.

Mikko Kärnä:
"Puhtaasti kieliperusteinen määritelmä taas on mielestäni syrjivä ja rasistinen. Mikäli siitä halutaan pitää kiinni, tulee metsäsaamelaisten ja muiden statuksettomien saamelaisten oikeusasema alkuperäiskansana tunnustaa erillisellä lainsäädännöllä ja luoda heille oma kulttuuri-itsehallintoelin."

Ei nykyään ole metsäsaamelaisia, on vain metsäsaamelaisten jälkeläisiä, jotka ovat jo sukupolvien ajan puhuneet suomea. Millä ihmeen perusteella tällaisilla suomalaisilla olisi oikeus olla saamelaisia?

Sikäli kuin statuksettomilla saamelaisilla tarkoitetaan niitä, jotka täyttäisivät saamelaiskäräjien kriteerit mutta joita ei silti hyväksytä, on saamelaiskäräjien mielivaltaan puututtava sanktioin. Mikäli tarkoitetaan kauan sitten suomalaistuneita saamelaisten jälkeläisiä, he ovat kyllä etnisesti suomalaisia, eikä heillä ole mitään oikeutta enää saamelaisuuteen.

Jaakko Häkkinen

Petri Kivikangas:
"Tuolla määritelmällä on selkeästikin poliittinen motiivi jaotella väestöt "alkuperäisiin" ja tulokkaisiin. Puhutaan ennemmin vaikka historiallisista kansoista. On mahdotonta todistaa mikä kansa on milläkin alueella "alkuperäinen", mutta on mahdollista selvittää kuinka pitkä historia milläkin kansalla suurin piirtein on milläkin alueella."

Kyse on siitä, että alkuperäiskansan status on luotu suojaamaan niiden väestöryhmien oikeuksia, jotka ovat jääneet vähemmistöksi alkuperäisellä asuinalueellaan. Valtion enemmistökansallisuus ei tällaista suojaa tarvitse, koska se päättää asioista ja voi jopa jyrätä vähemmistöjä. Alkuperäiskansan status on siis heikompi kuin enemmistökansallisuuden status.

Etnisellä suomalaisuudella on lounaisrannikolla yhtä pitkä historia kuin saamelaisilla Suomessa, joten siinä mielessä länsisuomalaiset ovat myös alkuperäinen kansa. Tätä ei kiistetä, mutta alkuperäiskansan statukseen heillä ei enemmistöasemansa vuoksi ole oikeutta.

http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138707-suoma...
http://jaska.vapaavuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/13...

Petri Kivikangas:
"Toisaalta nationalistina olen sitä mieltä että jokaisella kansalla on oikeus omaan valtioon, kuitenkin ottaen huomioon kansan koon."

Pienten väestöryhmien kohdalla autonominen alue voisi tulla kyseeseen. Tai edes kielialue: kunnan virallinen kieli voisi määräytyä sen kielisuhteiden mukaan, jolloin Lapissa olisi virallisesti kaksikielisiä (saame-suomi) ja rannikolla kaksi- tai jopa yksikielisiä (ruotsi-suomi) kuntia, muun maan ollessa virallisesti suomenkielinen.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136346-suome...

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Jaakko, suosittelen että tutustut Erika Sarivaaran väitökseen sekä tähän uuteen kirjaan:
http://yle.fi/uutiset/saamelaisuuden_identiteetist...

Mielestäni kommenttisi osoittavat, ettet tunne paikallisia olosuhteita vielä riittävästi.

Kari Virtanen

JH: " Mietipä polveutumista tältä kannalta: meidän jokaisen esivanhempien määrä tuplaantuu joka esisukupolvi. Olisi absurdia, jos meillä olisi oikeus kaikkien biologisten esivanhempiemme etnisyyteen: voisimme olla samaan aikaan suomalaisia, saamelaisia, ruotsalaisia, venäläisiä, virolaisia, saksalaisia... Eihän tässä olisi mitään järkeä."

Niin, tosiaan mitä järkeä on vaikkapa koko "saamenparlamentti" jutussa, jos mitään eroa ei kerta kaikkiaan ole.
Ei siinä oikeasti olekaan sen enempää järkeä, kuin vaikkapa "ruotsalaisten parlamentissa", jos ei tähdätä autonomiaan ja sitä kautta itsenäisyyteen.

Jaakko Häkkinen

Mikko Kärnä:
"Jaakko, suosittelen että tutustut Erika Sarivaaran väitökseen sekä tähän uuteen kirjaan:
http://yle.fi/uutiset/saamelaisuuden_identiteetist...
Mielestäni kommenttisi osoittavat, ettet tunne paikallisia olosuhteita vielä riittävästi."

Kiitos, olen kyllä tutustunut Sarivaaran työhön.

Mielestäni kommenttisi osoittaa, ettet enää keksinyt vasta-argumentteja saamelaiskäräjien kriteeriä vastaan. Tässähän on kyse logiikasta ja kriteerien mielekkyydestä, ei suinkaan paikallisten olosuhteiden tuntemisesta. Pysytään asiassa eli saamelaisuuden määrittelyssä.

Kari Virtanen:
"Niin, tosiaan mitä järkeä on vaikkapa koko "saamenparlamentti" jutussa, jos mitään eroa ei kerta kaikkiaan ole.
Ei siinä oikeasti olekaan sen enempää järkeä, kuin vaikkapa "ruotsalaisten parlamentissa", jos ei tähdätä autonomiaan ja sitä kautta itsenäisyyteen."

Ero on tietysti äidinkielessä: saamelaiset puhuvat saamea, suomalaiset suomea. Endonyymit eli omaan kansaan viittaavat ja siten identiteetistä kertovat nimitykset ovat myös erejä.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Saamelaiskäräjien hallitus on esimerkiksi joutunut äänestämään vaaliluettelovalituksia käsitellessään, onko luetteloon hakeutuva saamelainen vai ei. Mielestäni tämä jo yksistään osoittaa, että jotain on pielessä. Ryhmähyväksyntämalli, jossa ryhmähyväksynnästä päättää viisi pohjoissaamelaista ei voi olla toimiva. Tässä yksi uutinen asiaan liittyen:

http://yle.fi/uutiset/inarinsaamelainen_pahinta_on...

Mitä metsäsaamelaisiin taas tulee, niin meillä todellakin on metsäsaamelaisiksi itsensä identifioivia ihmisiä. Nämä polveutuvat saamelaisista suvuista ja asuvat perinteisillä alueillaan harjoittaen perinteisiä elinkeinoja. Enontekiöllä näitä ihmisiä on erityisesti Peltojärven vanhan lapinkylän alueella Peltovuomassa ja Vuontisjärvellä. Heillä on näkemykseni mukaan täysi oikeus omaan identiteettiinsä ja oikeus perinteisten elinkeinojensa sekä elämäntapansa suojaan. Kieliperusteen ulkopuolella olevista ihmisistä ollaan nyt tekemässä "vieraita omalla maallaan", eikä tämä voi olla millään tapaa oikein.

Kieliperusteinen saamelaismääritelmä, jota saamelaiskäräjien nykyjohto ajaa, ei ole toimiva. Valitettavasti kyse tuntuu olevan nykyisten valtasuhteiden säilyttämisestä. On tavallaan paljonpuhuvaa, että metsäsaamelaisten olemassaolo nykyisen saamelaisalueen eteläpuolella tunnustettiin vielä 80-luvulla ja saamelaisten etnisiteettiongelmista liittyen kieliperusteeseen kirjoitettiin tällöin. Nämä puheet lakkasivat kuin seinään, kun ILO-169 yleissopimus ja sen maata ja vedenkäyttöä koskevat artiklat tulivat mahdollisuutena mukaan kuvioihin.

Yksi mahdollisuus asian ratkaisemiseksi on metsäsaamelaisten ja muiden statuksettomien saamelaisten, jotka eivät ole saamelaiskäräjien johdob mielestä riittävän kieli- ja kulttuuripuhtaita, oikeusaseman tunnustaminen erikseen omalla lainsäädännöllä. Mallia löytyy maailmalta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Métisit

Jaakko Häkkinen

Mikko Kärnä:
"Saamelaiskäräjien hallitus on esimerkiksi joutunut äänestämään vaaliluettelovalituksia käsitellessään, onko luetteloon hakeutuva saamelainen vai ei. Mielestäni tämä jo yksistään osoittaa, että jotain on pielessä. Ryhmähyväksyntämalli, jossa ryhmähyväksynnästä päättää viisi pohjoissaamelaista ei voi olla toimiva. Tässä yksi uutinen asiaan liittyen:"

Tämä kertoo saamelaiskäräjien mielivallasta, ei suinkaan siitä, että itse kriteerissä olisi jotain vikaa. Kriteerejä on tietysti sovellettava oikeudenmukaisesti ja samalla tavalla jokaiseen – muu on mielivaltaa. On täysin käsittämätöntä, jos perheestä joku hyväksytään ja joku jää ulkopuolelle.

Kuka vahtii saamelaiskäräjiä? KHO:n ennakkopäätös on ainakin hyvä osoitus siitä, että mielivaltaa ei sallita.

Mikko Kärnä:
"Mitä metsäsaamelaisiin taas tulee, niin meillä todellakin on metsäsaamelaisiksi itsensä identifioivia ihmisiä. Nämä polveutuvat saamelaisista suvuista ja asuvat perinteisillä alueillaan harjoittaen perinteisiä elinkeinoja. Enontekiöllä näitä ihmisiä on erityisesti Peltojärven vanhan lapinkylän alueella Peltovuomassa ja Vuontisjärvellä. Heillä on näkemykseni mukaan täysi oikeus omaan identiteettiinsä ja oikeus perinteisten elinkeinojensa sekä elämäntapansa suojaan. Kieliperusteen ulkopuolella olevista ihmisistä ollaan nyt tekemässä "vieraita omalla maallaan", eikä tämä voi olla millään tapaa oikein."

Myös Sarivaara identifioi itsensä metsäsaamelaiseksi, vaikka mainitsee kielen vaihtuneen sukupolvia sitten. Saamelaisuuden kriteerejä ei kuitenkaan voida turvallisesti laajentaa esimerkiksi neljän sukupolven taakse ("...kunhan joku isoisoisovanhemmista puhui saamea äidinkielenään"), koska silloin koko pohjoisen Suomen asukkaat olisivat yhtäkkiä saamelaisia. Minäkin olisin tuolla kriteerillä saamelainen!

Tällaisten järjettömyyksien estämiseksi kriteeriä ei voi väljentää, ja silloin ns. "metsäsaamelaiset" ovat väliinputoajia. Sarivaaran kaltaiset muodostavat ongelman: miksi ihmeessä he kokevat olevansa saamelaisia? Mikä heidän perinteissään eroaa Lapin suomalaisten perinteistä?

Mielestäni voitaisiin hyväksyä sukupolvikriteerin väljentäminen niissä poikkeustapauksissa, että sukuun ei ole tullut suomalaista verta. Toisin sanoen jos isoisoisovanhempien jälkeen sukulinjaan on naitu vain toisia saman alueen samanlaisia kieltään vaihtavia/vaihtaneita saamelaisia. En tosin tiedä, onko Sarivaaran sukulinjakaan "puhdas" eli vailla suomalaisia esivanhempia.

Tässäkin törmätään kyllä ongelmiin: osa sukulinjoista olisi saamelaisia, osa ei, vaikka iso osa esivanhemmista olisi samoja.

Mikko Kärnä:
"Kieliperusteinen saamelaismääritelmä, jota saamelaiskäräjien nykyjohto ajaa, ei ole toimiva."

Kyllä se saamelaisten kannalta on toimiva ja turvallinen, koska sillä estetään suomalaisten invaasio saamelaisuuteen. Kuten olen perustellut, jos kielikriteerin sukupolvirajaa väljennetään, ovi avataan myös isolle joukolle suomalaisia, jotka innosta kirkuen löytäisivät uuden identiteettinsä erioikeuksien toivossa. Tämän skenaarion välttämiseksi kriteerin on oltava tiukka: saamelaisten enemmistöä suojellaan, mutta hintana on pienen vähemmistön jääminen ulkopuolelle. Tämä on kuitenkin se pienempi paha saamelaisten kannalta.

Mikko Kärnä:
"Yksi mahdollisuus asian ratkaisemiseksi on metsäsaamelaisten ja muiden statuksettomien saamelaisten, jotka eivät ole saamelaiskäräjien johdob mielestä riittävän kieli- ja kulttuuripuhtaita, oikeusaseman tunnustaminen erikseen omalla lainsäädännöllä. Mallia löytyy maailmalta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Métisit"

Kannatan alkuperäisihmisten oikeuksien turvaamista, vaikkeivät he alkuperäiskansaan pääsisikään.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #36

Norjassa ei ole näitä ongelmia ja siellä ei ole tapahtunut "norjalaisten invaasiota saamelaisuuteen", vaikka kriteeristö ei olekaan kieliperusteinen. Saamelaiskäräjät ajaa tällä hetkellä mallia, jossa ainoastaan äidinkielenään saamen oppinut olisi saamelainen. Sarivaaran tapauksessa olen ymmärtänyt, että kaksi sukupolvea ei puhunut saamea äidinkielenään ja nyt Sarivaara on elvyttänyt kielen. Miksi ihmeessä hänellä ei olisi oikeutta saamelaiseen identiteettiin? Palaan taas Norjaan, jossa ollaan tyytyväisiä siitä, että ihmiset ottavat takaisin saamelaisen identiteetin. Pohjoisen ihmisten identiteeteissä olisi ylipäätään paljon tutkittavaa kiinnostuneelle; sieltä löytyisi todennäköisesti mielenkiintoisia seikkoja.

Kari Virtanen Vastaus kommenttiin #37

Norjassa saamelaisuuteen liittyvät ongelmat ovat olleet ja ovat huomattavasti suomalaisia suurempia.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #38

Norjassa on toki omat ongelmansa, mutta siellä saamelaisuuteen ei suhtauduta puristisesti kuten meillä.

Kari Virtanen Vastaus kommenttiin #41

Kumpi on parempi, purismi vai rasismi?

Norjan virallinen suhtautuminen saamelaisiin ja suomalaisiin on perinteisesti ollut lähinnä rasistista.

Kari Virtanen

JH. Jos ero, tai kyse on vain äidinkielestä, niin miksi sitten ruotsalaisilla ja venäläisillä ei ole omaa autonomian eteen työtä tekevää parlamenttia Suomessa, vaikka puhujia on paljon enemmän kuin saamelaisia?

Ei, kyllä kyse on poliittisesta vallasta ja rahasta. Siitä, ketkä saavat vähemmistöasialla lypsettyä rahaa jakaa.

Jaakko Häkkinen

Mikko Kärnä:
"Norjassa ei ole näitä ongelmia ja siellä ei ole tapahtunut "norjalaisten invaasiota saamelaisuuteen", vaikka kriteeristö ei olekaan kieliperusteinen. Saamelaiskäräjät ajaa tällä hetkellä mallia, jossa ainoastaan äidinkielenään saamen oppinut olisi saamelainen. Sarivaaran tapauksessa olen ymmärtänyt, että kaksi sukupolvea ei puhunut saamea äidinkielenään ja nyt Sarivaara on elvyttänyt kielen. Miksi ihmeessä hänellä ei olisi oikeutta saamelaiseen identiteettiin?"

Miksi ihmeessä minulla ja sadoillatuhansilla muilla suomalaisilla ei olisi oikeutta saamelaiseen identiteettiin? Ymmärrät varmasti, että saamelaisten kannalta se ei olisi järkevää eikä toivottavaa. Suomalaiset kun edustavat eri etnisiteettiä kuin saamelaiset. Miksi ihmeessä näiden välinen ero pitäisi vesittää?

Miksi ihmeessä länsisuomalaisilla ei olisi oikeutta ruotsalaisuuteen ja virolaisuuteen, vaikka heidän esivanhemmissaan on molempia? Siksi, koska
1) ihminen kasvaa yhteen etniseen identiteettiin, ei moneen,
2) eikä esivanhempien etnisellä identiteetillä ole tähän mitään vaikutusta – ainoastaan viime sukupolvet merkitsevät.

Kari Virtanen:
"JH. Jos ero, tai kyse on vain äidinkielestä, niin miksi sitten ruotsalaisilla ja venäläisillä ei ole omaa autonomian eteen työtä tekevää parlamenttia Suomessa, vaikka puhujia on paljon enemmän kuin saamelaisia?"

Juuri siksi, koska heitä on niin paljon enemmän. Suomenruotsalaisilla on peräti oma puolueensa, ja he ovat vaikuttava tekijä Suomen politiikassa, kun RKP istuu jokaisessa hallituksessa automaattisesti.

Saamelaisilla ei ole vähälukuisuutensa vuoksi mahdollisuutta saada vaikutusvaltaa Suomen eduskunnassa, joten heillä on oma systeeminsä.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Jaakko Häkkinen, oletko siis sitä mieltä, että Norjassa esimerkiksi merisaamelaiset eivät ole "oikeita saamelaisia"?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #40

Mikko Kärnä:
"Jaakko Häkkinen, oletko siis sitä mieltä, että Norjassa esimerkiksi merisaamelaiset eivät ole "oikeita saamelaisia"?"

En voi kategorisesti tuomita, kun en tiedä merisaamelaisten sukujuuria ja kielitilannetta. Mikäli he todella ovat saamelaisia etnisyydeltään ja kieleltään, he tietysti ovat oikeita saamelaisia. Mikäli he ovat nykyään norjankielinen ryhmä, joka jostain syystä kokee läheiseksi esivanhempiensa saamelaisen etnisyyden, asia on tietysti mutkikkaampi. Miksi norjalaisilla pitäisi olla oikeus saamelaisuuteen?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #43

Kieli ei yksistään määritä etnisiteettiä. Metsäsaamelaiset ovat yksiselitteisesti olemassa ja heillä on myös yksiselitteisesti oikeus saamelaisuuteensa myös virallisesti. Meillä saamelaisuuden ovat määrittäneet pitkälti pohjoissaamelaiset ja tämä (kieli) puristinen suhtautuminen johtuu näkemykseni mukaan valitettavasti juuri niistä oikeuksista maa- ja vesialueisiin, joita kuvitellaan ILO-169 yleissopimuksen myötä saavutettavan. Jos kuitenkin lähdetään siitä, että saamelaiskäräjillä on tällä hetkellä vaaliluettelossaan "oikeat saamelaiset" jotka ovat sinne halunneet rekisteröityä, tulee metsäsaamelaisten ja muiden statuksettomien saamelaisten oikeusasema näistä erillisenä alkuperäiskansana tunnustaa erikseen. Merisaamelaisten tilannetta voidaan peilata aivan suoraan Suomen statuksettomiin, kielensä menettäneisiin saamelaisiin, jotka kuitenkin asuvat perinteisillä alueillaan ja harjoittavat perinteisiä elinkeinojaan. Mielestäni kykenet vetämään hyvin selkeitä rajoja eri etnisiteettien välille. Minä en osaa tällä kokemuksellani olla aivan noin yksioikoinen.

Kannattaa muuten tutustua Marjut Aikion artikkeliin "Finnish perspective: language and ethnicity" vuodelta 1990. Saamelaisten etnisiteettiongelmista kielen suhteen voi lukea täältä (Pekka ja Marjut Aikio):

http://www.lapintutkimusseura.fi/files/1986%20Lapi...

On hyvin valitettavaa, että ILOC-169:n tultua mukaan kuvioihin, on suhtautuminen "piirin laajentamiseen" muuttunut hyvin negativiiseksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kumpaan etniseen identiteettiin ihminen kasvaa, isän vai äidin?

Jonas Hellgren

Eikö helppo ratkaisu olisi luoda metsäsaamelaisille omat metsäsaamelaiskäräjät.
Ja jos joku pargassvensk tuntee itsensä saamelaiseksi niin luodaan saaristosaamelaiskäräjät. 10 miljoonaa valtionapua jaettavaksi.
Ja tasapuolisuuden vuoksi luodaan vielä Finlands svensk same förhör, niille vähintään 30 miljoonaa.
Ja fantsuille vielä Siilinjärven pääsaamelaiskäräjät. 60 milliä.
Ja jos ei vielä riitä niin lisää vaan käräjiä pystyyn.
EU-tukea saa hakea.

Jaakko Häkkinen

Mikko Kärnä:
"Kieli ei yksistään määritä etnisiteettiä. "

Ei tietenkään yksin. Mutta kuten olen perustellut, ilman kieltä ei ole mahdollista vetää rajaa saamelaisen ja ei-saamelaisen välille, koska pitkään lähekkäin asuvilla kansoilla esivanhempaisjuuret kietoutuvat yhteen. Ilman kieltä saamelaisuus katoaa ja sumenee olemattomiin.

Kieliperusteesta ei siksi voida luopua, eikä tulla milloinkaan luopumaan. Se johtaisi kestämättömään tilanteeseen, jossa Suomen ja Skandinavian pohjoispuoliskon asukkailla olisi yhtäkkiä oikeus saamelaisuuteen. Se olisi täysin kestämätön ja järjetön tilanne saamelaisten kannalta – sama tilanne kuin jos nyt kaikille venäläisille annettaisiin oikeus suomalaisuuteen ja he määrittäisivät sitten enemmistöasemansa turvin suomalaisuuden uusiksi! Ethän sinäkään tällaista tilannetta haluaisi?

Se myönnytys toki voitaisiin tehdä, että kieliperusteeseen saisivat pari sukupolvea bonusta sellaiset henkilöt, jotka polveutuvat saamelaisista ja vain saamelaisista, vaikka kieli olisikin vaihtunut. Se toisi tietysti lisätyötä ja vaatisi lisäresursseja, kun saamelaiskäräjien pitäisi selvittää jokaisen hakijan esivanhemmat (tai vaatia heistä selvitys).

Mikko Kärnä:
"Jos kuitenkin lähdetään siitä, että saamelaiskäräjillä on tällä hetkellä vaaliluettelossaan "oikeat saamelaiset" jotka ovat sinne halunneet rekisteröityä, tulee metsäsaamelaisten ja muiden statuksettomien saamelaisten oikeusasema näistä erillisenä alkuperäiskansana tunnustaa erikseen."

Aivan. Jonkinlainen välikategoria olisi hyvä kompromissi: se ei uhkaisi saamelaisuutta, mutta tunnustaisi näiden saamenkielettömien alkuperäisihmisten oikeudet.

Saamelaiskäräjien pitäisi hyväksyä edes tämä vaihtoehto, koska osa ex-saamelaisista/uuslappalaisista omaa Suomen Lapissa syvemmät juuret kuin osa saamelaisista. Vaarana kuitenkin on, ettei saamelaiskäräjät halua kilpailijaa asemalleen...

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Ongelma on nimenomaan ryhmäidentifikaatiossa ja sen toteuttamisessa. Inarinsaamelaiset osaavat varmasti itse määrittää, kuka on inarinsaamelainen. Miksi siihen tarvitaan pohjoissaamelaisista koostuva vaalilautakunta? Eikö ryhmäidentifikaatiolle todellakaan löydetä muuta mallia?

Vaaliluettelossa olevien saamelaisten joukossa on paljon saamelaisia, jotka myös tunnustavat metsäsaamelaisten olemassaolon. Karkea arvioni on, että vapaamman vaaliluettelohakeutumisen myötä vaaliluetteloon hakeutuisi noin 2000 henkilöä. En ymmärrä, miten tämä uhkaisi saamelaisuutta yleensä. Pahoin pelkään, että kyse on vallasta ja nykyisten valta-asetelmien säilyttämisestä.

Ymmärrän kuitenkin mahdollisuuden, jonka vapaampi hakeutuminen voisi tuoda tullessaan ja se on etninen kannibalismi. Tämän välttämiseksi voitaisiin joko kehittää saamelaiskäräjien hallintomallia monikamariseen suuntaan tai tunnustaa statuksettomat saamelaiset erikseen sekä luoda heille saamelaiskäräjistä irrallinen kulttuuri-itsehallintomalli. Kuten kommentissasi itsekin toteat, useilla näistä ihmisistä on Lapissa syvemmät juuret tietyillä alueilla kuin pohjoissaamelaisilla.

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että saamelaiskäräjien tulisi itse ajaa tätä mallia. Näkemykseni mukaan ILO-169 yleissopimusta ei tulla ratifioimaan ennen kuin saamelaiskäräjät joko hyväksyy statuksettomat saamelaiset jäsenekseen tai näille luodaan oma hallintomallinsa sekä tunnustetaan heidän oikeutensa erikseen. Saamelaiskäräjillä on nykyisellään erittäin merkittävää valtaa esimerkiksi valtion omistamien maa-alueiden käytön suunnittelussa ja yhteiskuntarauhan takia olisi tärkeää, että näistä asioista päätettäisiin laajemmissa piireissä.

Saame on upea ja rikas kieli, jonka säilymisestä kannan suurta huolta. Nyt vain tuntuu, että saamelaiskäräjät on valmis asettamaan koko kielen elinvoiman uhatuksi sen takia, ettei päätöksentekijöiden piiri vain laajenisi. Kielenelvytystoimetkin halutaan virallisesti kohdentaa vain "etnisiin saamelaisiin" ja se on näkemykseni mukaan väärä tie. Saamelaisalue tarvitsis monikulttuurisen koulun, jonka tavoitteena olisi tuottaa kaksikielisiä ihmisiä.

Hirvaskumpu .

Timo Harju:
"Ylimuistoinen ei ole mitään sattumanvaraista vaan selkeästi aikoinaan laissa määritelty oikeustila: "...kun on jotakin kiinteätä omaisuutta tahi jotakin oikeutta niin kauan häiritsemättä ja estämättä pitänyt,nauttinut ja viljellyt, ettei kukaan muista eikä tosipuheessa tiedä, miten hänen esi-isänsä tahi saantomiehensä ovat sen ensin saaneet."

Näin sanottiin vuoden 1734 lain maakaaren 15. luvun 1§:ssä. Saamelaisten osalta sitä ei koskaan noudatettu, vaikka heidän oikeutensa maahan oli kaiken järjen mukaan vanhempi kuin kirjoitettu laki. Ja tänä päivänä asia lienee ratkaisematon."

"Saamelaiset" saattaa olla liiaksi yleistävä termi toimiakseen kun pohditaan ylimuistoisia nautintoja. Jos ja kun Suomesta löytyy kirkonkirjoista ja muista lähteistä tietoa siitä nimenomaan mitkä ja ketkä saamelaiset ovat määrättyjä alueita ei vain nauttineet vaan peräti omistaneet niistä lapinveroa maksaen, ja sitten tietoa siitä mitkä ja ketkä saamelaiset ovat näille samoille alueille saapuneet ottaen niitä nautinnoikseen ilman omistajien nimenomaista suostumusta, silloin tuskin on kyse ylimuistoisista nautinnoista näiden myöhempien nauttijoiden kohdalla. Ei siis vallitse kuin ehkä poikkeuksellisesti tilanne "ettei kukaan muista eikä tosipuheessa tiedä, miten hänen esi-isänsä tahi saantomiehensä ovat sen ensin saaneet", vaan ennemminkin tilanne jossa hyvinkin jotkut vielä muistavat ja asiakirjoin voidaan osoittaa tosipuheeksi se, että alue on ollut aivan toisten saamelaisten aluetta; niiden, joista toiset tällä hetkellä mieluiten kutsuvat itseään lappalaisiksi pitääksen sopivan etäisyyden aitosaamelaisideologian edustajiin joiden he katsovat syrjivän lappalaisia.

Siteeraan vielä kerran: "Ylimuistoinen ei ole mitään sattumanvaraista vaan selkeästi aikoinaan laissa määritelty oikeustila." Aivan. Ylimuistoiseen nautintaan ei riitä, että joku kansa on periaatteessa tai ainakin nationalistisisessa mielessä ikiaikaisesti vaellellellut jossakin alueella, ja ihan varmasti joskus osuneet tännekin, joten kyllä tämä meän maata on. Nautinnan on pitänyt olla konkreettista, ainakin jos puhutaan nautinnasta Suomalaisen maaoikeuskäytännön periaatteiden mukaan, ja näin on myös Norjassa.

Maaoikeudellinen todistusrakennelma uhkaa sortua viimeistään silloin kun lähdetään kriittisemmin tarkastelemaan saamelaisen etnonationalistisen historiankirjoituksen suurta kertomusta ikiaikaisesta nomadikansasta joka on porotokkineen vaellellut Kalottia ristiin rastiin. Näinhän se ei mennyt, vaan vähänkään laajamittaisempi paimentolaisuus ja sen vaatima nomadisointi kehittyivät asteittain kalastus-, metsästys- ja keräilykulttuurista, jota vanhempien aikojen saamelaiset harjottivat "protolapinkylin" järjestäytyneinä, kunnes verottajakauppiaat alkoivat määräillä kylien sijaintia löytääkseen "lappalaisensa" määrätystä paikasta määrättynä ajankohtana, jolloin syntyivät meidän parhaiten tuntemat lapinkylät. Osa niistä kehittyi nomadikyliksi, mutta eivät kaikki.

Alunperin lapinkylien asukkaat eivät olleet nomadeja, vaan liikkuivat n.s. lyhyen vuotuiskierron puitteissa kalastaen järvillä, rannikolla ja suurten jokien suilla, pyytäen villipeuroja ja muuta riista sekä keräten luonnon antimia kuten lintujen munia ja marjoja.

Seuraavaksi on kysyttävä, mikä lapinkylä oli missäkin, ottaen vielä huomioon niiden siirtymiset. Sitten voidaan kysyä, missä nomadeiksi muuttuneet saamelaiset liikkuivat milloinkin. Näin alkaa hahmottua vähemmän yleistävä kokonaiskuva.

Jos vetoaa siihen, että samoja saamelaisiahan kaikki saamelaiset ovat, kyllä ne alueitten muinaiset omistajat olit saamelaisia, eli oli ne nykysaamelaisten esi-isiä, eli olemme me heidän perillisiään, niin putoaa herkästi itse kaivettuun kuoppaan, nimittäin siihen, että näiden entisaikojen maannauttijoiden saamelaisuus on hetki sitten tullut itse kiellettyä väittämällä, että heidän jälkeläisensä suoraan alenevassa polvessa eivät ole saamelaisia vaan suomalaisten uudistilallisten jälkeläisiä. Voisi sanoa: Make up your mind, gentlemen. Kannattaa ymmärtää mikä ydinajatus on lauseessa että "lappalaiset" ovat se lenkki jonka kautta ja avulla myöhemmin alueelle tulleiden saamelaisten jälkeläiset voivat ylipäätänsä vedota siihen että "heidän esi-isänsä" ovat asuttaneet maata "ikimuistoisista ajoista lähtien".

Hirvaskumpu .

Jaakko Häkkinen:
"En voi kategorisesti tuomita, kun en tiedä merisaamelaisten sukujuuria ja kielitilannetta. Mikäli he todella ovat saamelaisia etnisyydeltään ja kieleltään, he tietysti ovat oikeita saamelaisia. Mikäli he ovat nykyään norjankielinen ryhmä, joka jostain syystä kokee läheiseksi esivanhempiensa saamelaisen etnisyyden, asia on tietysti mutkikkaampi. Miksi norjalaisilla pitäisi olla oikeus saamelaisuuteen?"

Jos emme puhu tässä koltista, merisaamelaisten sukujuuret voitaneen kaavamaisesti jakaa kahteen tai kolmeen loogiseen ryhmään. Vanhin ryhmä olisi se, joka on ikiaikaisesti elänyt rannikolla. Tälle ryhmälle on varsin läheinen jokisaamelaiset, jotka ovat eläneet suurten jokien suilla. Toinen ryhmä koostuisi sellaisten lapinkylien asukkaiden jälkeläisistä jotka aluperin kalastelivat ja metsästelivät sisämaassa, mutta eivät omaksuneet ainakaan laajamittaista, pitkän vuotuiskierron puitteissa nomadisoivaa poronhoitoa, vaan suuntasivat pois tämän jaloista hakeutuen rannikolle harjoittamaan elinkeinojensa uusia muunnoksia varsinkin kun peurat olivat lopullisesti menneet. Kolmas ryhmä koostuisi paimentolaisten porosaamelaisten yksilöistä tai perheistä, jotka olivat niinsanotusti sortuneet tuosta saamelaisten ylimysluokasta vanhuuden, sairauden tai taloudellisen "poro-omaisuusvararikon" seurauksena. Ainakin Ruotsissa kerrotaan tapahtuneen tällaista kurjistumisen aiheuttamaa siirtymistä takaisin porosaamelaisesta metsäsaamelaiseksi.

Minäkään en tunne merisaamelaisten historiaa tämän konkreettisemmin, mutta ehkä tuo karkea jaottelu auttaa asian ajattelua edes vähän. Työskennellessäni Ruijassa 1970-luvun alkuvuosina työtovereiden joukossa oli muutama saamelainen, ja esimerkiksi työnjohtaja oli merisaamelainen. Aivan samoin kun tuon ajan Suomen Lapissa kerrottiin selän takana että "oikeastaan kaikki järvikylien asukkaat on lappalaisia, mutta ne ei itse tunnusta sitä", samoin kerrottiin että rannikon asukkaista ne ja ne ovat merisaamelaisia. "Jävla sjöfinn" oli aika yleinen tokaisu ihmisten selän takana, ja useimmin se tietenkin kohdistui työnjohtajaan joka patisteli meitä hommiin taukoa pitämästä. Kun kaveri oli hyväntuulinen, energinen, aika lyhyt, aika pyöreä ja kulki sinisessä enstex-haalarissa ja vaaleassa lippalakissa, ristin hänet itse "Veli Pontevaksi", mutta se on toinen tarina.

Hannele Kalliokoski

Vain äidinkielenään saamea puhuva on aito saamelainen?? Minun mieheni Äiti on syntyperäinen saamelainen jolle tarjottiin junalippu 70 luvulla etelä-suomeen. hän on ollut innokas osallistumaan käräjien vaaleihin ja kun minä avioiduin hänen poikansa kanssa olen oppinut yhtä ja toista saamelaisuudesta. valitettavasti saamen kieltä ei täällä helsingissä opeteteta ihan joka nurkan takana. minä itse tunnen että nykyiset käräjien päätökset riistävät mieheltäni ja pojiltamme osan identiteettiä jos vain saamen kieli on se mikä määrittää saamelaisuuden. en tiedä miksi meidät potkaistiin pois edellisissä vaaleissa vaaliluettelosta. tyly vastaus sieltä päin oli että muutosta voi hakea seuraaviin vaaleihin. minä itse olen savossa syntyneen KARJALAISEN evakon tytär ja ylpeä siitä. ei venäläisetkään ole kieltäneet minun äitini suvun identiteettä tai perinteitä vaikka maat menivätkin. karjalaisilla ei ollut enään päätäntä valtaa mutta silti he karjalaisina pysyivä elämänsä loppuun asti ja näin ollen minä olen yhä edelleen karjalaisen äidin tytär. kulttuuri ja tavat periytyvät kielestä huolimatta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset