mikkokarna Lapin puolustaja

Nyt tarvitaan avointa vuoropuhelua kuntien ja valtion välille

Kukaan tässä valtakunnassa ei taida tietää, mihin kuntiamme ollaan viemässä. Tältä ajatukselta en voinut välttyä, kun kuuntelin viime perjantaina kuntajohtajapäivillä ensin kuntaministeri Henna Virkkusen varsin tutuilta kuulostavia terveisiä kuntauudistuksesta ja tämän jälkeen sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeen alustusta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta.

Tiedämme kaikki, että jotain täytyy tehdä valtion kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi ja kuntien tilanteen parantamiseksi. Nykymenoon ei yksinkertaisesti ole varaa – sitä ei ole kukaan edes yrittänyt kiistää. On kuitenkin hämmästyttävää, miten amatöörimaisesti tätä muutosta on ryhdytty johtamaan. Demokratiassa muutosta ei koskaan saada aikaiseksi vain ylhäältäpäin käskyttämällä, vaan asioista pitää käydä laajaa vuoropuhelua. Käsitykseni pienen kunnan kunnanjohtajana on, ettei valtion ja kuntien vuoropuhelua kunta- ja sote-uudistuksen suhteen ole vielä oikeastaan edes avattu, vaikka kuntarakennelaki hyväksyttiin eduskunnassa kesällä. En ole ajatuksineni yksin. Enemmistö kunnanjohtajista on sitä mieltä, että hallituksen kunta- ja sote-uudistukset ovat huonosti valmisteltuja.

Molemmissa uudistuksissa suurimpana ongelmana pidän sitä, että niissä pyritään pakottamaan kaikki Suomen kunnat samaan valtionvarainministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kokoushuoneissa stanssattuun muottiin, joka on valettu hyvin vahvassa poliittisessa ohjauksessa huomioimatta juuri minkäänlaisia asiantuntijalausuntoja. Miten hyvä ratkaisu tämä voi Suomen ja sen valtiontalouden kannalta lopulta olla? Ministeriöissä tiedostetaan ongelma, mutta periksi ei tässä vaiheessa voi antaa. Kyse on hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen myötä myös arvovallasta.

Kuntarakennelain mukaan kuntien tulee marraskuun loppuun mennessä ilmoittaa valtionvarainministeriölle, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää yhdistymistä. Lakia tulee tietysti noudattaa ja aionkin esittää Enontekiön kunnanhallitukselle, että kunta ilmoittaa valtionvarainministeriölle, ettei se kykene ilmoittamaan minkäänlaisia liitoskumppaneita, koska jokainen maalaisjärjellä varustettu ymmärtää, että Enontekiöllä kuntaliitoksella ei saavutettaisi yhtään mitään. 

Kuntarakennelain selvitysaluekriteerit ovat Lapin kannalta absurdit. Esimerkiksi vaadittu 20 000 asukkaan väestöpohja tarkoittaisi, ettei edes koko Tunturi-Lapin seutukunta voisi yksin muodostaa rakennelain kriteerit täyttävää kuntaa, vaan Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion lisäksi liitoskumppaniksi pitäisi saada vielä esimerkiksi Rovaniemi tai Sodankylä. Tällaisen kunnan muodostaminen on jo fyysisten etäisyyksien vuoksi mahdotonta. Entä miten huolehdittaisiin lähidemokratiasta, kun Enontekiön nykyiset kuntalaiset vastaisivat uudessa kunnassa enää kymmentä prosenttia väestöstä? On täysin selvää, millaisiin palvelukeskittymiin tämä johtaisi ja millaisia elinkeinopoliittisia päätöksiä uudessa suurkunnassa laadittaisiin.

Ihmettelen, miten ministeriöt ovat voineet unohtaa EU:n subsidiariteettiperiaatteen, jonka mukaan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisten elinpiiriä. Kumpikaan nyt käynnissä olevista uudistuksista ei vastaa tähän demokratian kannalta äärimmäisen tärkeään periaatteeseen.

Ihmettelen, miksei valtiovarainministeriö anna vapautusta selvitysvelvollisuudesta kunnille, jotka täyttävät laissa listatut poikkeamiskriteerit, kuten Enontekiö erityisen harvan asutuksensa ja kaksikielisyytensä nojalla. Onko meillä todella varaa näin päämäärättömiin kuntaliitosselvityksiin?

Petteri Orpon työryhmän esittämä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne vastuukuntineen tarkoittaisi Lapissa sitä, että Rovaniemi järjestäisi koko muun maakunnan palvelut. Tämä ei lähtökohtaisesti tunnu mielekkäältä, tuskin Rovaniemenkään kannalta. Lapin uusi maakuntajohtaja Mika Riipi on esittänyt, että selvitettäisiin nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden näkökulmasta, millaisen mallin Lappiin haluaisimme luoda ja tuotaisiin hallintomallit mukaan keskusteluun vasta myöhemmin. Tällaista luovaa ajattelua soisin myös sosiaali- ja terveysministeriössä harjoitettavan.

Keskuskaupunkivetoinen ratkaisumalli voi toki toimia eteläisessä Suomessa, jossa välimatkat ovat lyhyitä ja työssäkäyntialueet selkeitä, mutta periferisillä alueilla tämä ei yksinkertaisesti toimi. Teimmekin jo toukokuussa Pudasjärven kaupunginjohtaja Kaarina Daavittilan kanssa Kuntaliitolle aloitteen, jossa esitimme kunnallisten ja valtiollisten palvelurakenneratkaisujen selvittämistä erityisen harvaan asutuissa ja syrjäisissä kunnissa. Esitimme aloitteessamme, että kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmää sekä kuntien tehtävien arviointia varten nimettäisiin selvityshenkilö, joka kartoittaisi erityisen harvaan asuttujen kuntien asukkaiden palveluiden turvaamisen ja järkevän tuottamisen eri vaihtoehdot. Pidämme molemmat lähtökohtana, että erilaiset alueet tarvitsevat asiakaslähtöisyyden mahdollistamiseksi erilaisia luovia ratkaisuja ja mahdollisesti myös eri tyyppistä lainsäädäntöä. Tämän lähtökohdan varmistamiseksi, jonka molemmat vastuuministeriöt ovat uudistuksissaan unohtaneet, tarvitsemme lisätietoa. Tuon lisätiedon hankkimiseksi voitaisiin pilotoida erityinen harvaanasuttujen kuntien vapaakuntamalli. Ministeriöt tai Kuntaliitto eivät ainakaan toistaiseksi ole reagoineet aloitteeseemme, vaikka tällaisten asioiden selvittäminen olisi periferisten seutujen elinvoiman kannalta välttämätöntä.

Mikään ei estä säätämästä tarpeen vaatiessa vaikka kullekin maakunnalle omaa lakia kunta- ja sote-rakenteista. Olisiko tarpeen valaa yhden sijasta useampi muotti?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Jaakko Häkkinen

Mikko Kärnä:
"Kuntarakennelain selvitysaluekriteerit ovat Lapin kannalta absurdit. Esimerkiksi vaadittu 20 000 asukkaan väestöpohja tarkoittaisi, ettei edes koko Tunturi-Lapin seutukunta voisi yksin muodostaa rakennelain kriteerit täyttävää kuntaa, vaan Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion lisäksi liitoskumppaniksi pitäisi saada vielä esimerkiksi Rovaniemi tai Sodankylä. Tällaisen kunnan muodostaminen on jo fyysisten etäisyyksien vuoksi mahdotonta."

Täysin järjetöntä! Toivottavasti saatte puhuttua päättäjille järkeä. Kannattanee lisäksi vedota johonkuhun oikeusoppineeseen tai muuhun ulkopuoliseen asiantuntija-apuun.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Ongelma asian suhteen on, että oikeusoppineita ei ole haluttu kuunnella. Molempia uudistuksia on viety eteenpäin lähestulkoon puhtaan ideologisista lähtökohdista ja heitetty asiantuntijoiden näkemykset romukoppaan, mikäli ne eivät ole vastanneet (keskittämis- ja ulkoistamis)ideologiaan. Montako puoltavaa tai kannustavaa lausuntoa asiantuntijoilta on nähty kummastakaan uudistuksesta? Sen sijaan tällaisia ovat lehdet olleet pullollaan: http://www.hs.fi/kotimaa/a1370836312377 tai http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Kuntauutise...

Toivon todella, että jotain on vielä tehtävissä, vaikka tilanne on kaoottinen jo nyt. On muuten myös mielenkiintoista, että perustuslain 121 pykälällä suojattu kuntien itsehallinto tuntuu olevan jotain sellaista, josta ei oikein tunnuta tietävän mitä se tarkoittaa. Ainakaan kuntien rajat eivät tunnu nauttivan itsehallinnon suojaa ja tämä on näkemykseni mukaan enemmän kuin ongelmallista,

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Onhan asiassa saatu jo ennakoivasti sapiskaa oikeuskansleriltakin, mikä on jo aikamoinen saavutus sinänsä - poliittisiin kysymyksiin kun kyseinen laillisuusvalvoja ei yleensä koske kepilläkään.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #3

Totta. Nyt olisi toivottavaa, että uudistuksia valmistelevat myös kuuntelisivat saatua palautetta.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #4

Meidän "parlamentaarisessa" järjestelmässämme Eduskunnan on nautittava hallituksen luottamusta, joten toiveeksi taitaa jäädä.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Kuntien edus-taho, Kuntaliitto, lakkautti "kuntien vaatimuksesta" (siis liiton valtuustossa) SoTe-neuvottelukunnan ja näin lisäsi pienten kuntien mahdollisuutta osallistua YKSIN neuvotteluihin valtion kanssa.

Ministereitä Kärnän valtakunnassa onkin käynyt, samoin elokuvantekijöitä.
Kummatkaan visiitit eivät ole olleet pelkästään kunniaksi.
Pienelle, liittoutumattomalle ja ärhäkästi johdetulle kunnalle.

Suurin ongelma, kuntapuolueen suhmurointi kummankin uudistuksen kanssa (kts ex ministeri, nyk MEP, kok hiljattain), ei ole lainkaan vaimentunut.

Tanskan, Norjan ja Ruotsin uudistukset sujuivat aika lailla jouhevammin, koska siellä sama poliitikko ei kovin monella päättäjäpallilla istu.

Kysyy häntä vaikka ke M. Lohelta tai ke Heikki Autolta.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Ystäväni Antti.

Ilmeisistä ideologisista erimielisyyksistämme huolimatta, tai niiden takia, olisi mielenkiintoista kuulla näkemyksesi siitä, onko kunta- ja sote-uudistusten valmistelu ollut mielestäsi sellaista kuin pitäisi.

Enontekiön kunta taas on pieni asukasluvultaan, mutta suuri pinta-alaltaan ja kunta on kyllä tiiviisti liittoutunut oman seutukuntansa kuntien Muonion, Kittilän ja Kolarin kanssa. Näkemyksemme täällä molemmista uudistuksista ovat hyvin yhteneväiset.

Miten muuten määrittelet "ärhäkästi johdetun kunnan"?

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Viimeinen kysymys: myönteisesti

SoTe-uudistus: EU:n SoTe-uudistusten rinnalla Suomi ei häpeä lainkaan, mutta Ruotsin ja Tanskan rinnalla häpeää.

Ruotsissa ja Tanskassa eivät samat henkilöt päätä samasta asiasta eri "kerroksissa".

Norjassa uudistus on mennyt huonosti, mutta siellä on ilmeisesti rahaa, millä valuviat voi korjata (SoTe on valtion piikissä).

Suomessa kunnilla on eniten valtaa omissa asioissaa koko EU:ssa ja tätä erikseen värjää vielä "kuntapuolue" eli 82% kansnaedustajista.

Se rapauttaa absoluuttisella varmuudella tämän uudistuksen eikä siihen ole näkyvissä muutosta edes taivaanrannan takana.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #9

Oletettavasti suurin ideologinen erimielisyytemme tämän asian suhteen on juuri tässä: sinä näet laajan kunnallisen itsehallinnon ongelmallisena ja minä taas rikkautena. En ylipäätään ymmärrä, miten voitaisiin vastata jo kirjoituksessakin mainittuun subsidiariteettiperiaatteeseen ilman kunnallista itsehallintoa. Eri kerroksissa päättäminen on toinen juttu, mutta en kyllä osaa nähdä ongelmaa siinä, että poliitikot ovat aktiivisia niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Sen sijaan ongelmallista on, eikä tämäkään täysin yleispätevästi, että viranhaltijoille kunnissa osoitetaan oman kunnan luottamustehtäviä.

Kyllähän tämä uudistus tapahtuu jossain aikamääreessä mutta luulisin, vaikkakin "kuntapuolueeseen" sitoutuneena virkamiehenä, että tämän asian suhteen olisi päästy paremmin eteenpäin laajan parlamentaarisen valmistelun kautta. Eivät näkökannat niin yhteensovittamattomia voi olla.

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen Vastaus kommenttiin #10

Mielestäni, Mikko, sinun tulokulmallasi olet asian ilmaissut - näkökantojemme ero - aivan oivallisesti.

Minä en näe 320 kunnan perustuslailla sementoitua valtaa ongelmattomana.

Erityisen ongelmalliseksi asian tekee se, että 82% kansanedustajista, jotka voisivat tilannetta muuttaa, on kuntapäättäjinä sementoinut kantansa "vahvasta ja laajasta kunnallisesta itsehallinnosta".
Siinä niitä on, yli 160 parlamentaarikkoa, pukkeina kaalimaata vahtimassa.

Minun mielestäni tämä tuhoaa Suomen mahdollisuuksia reagoida ketterästi tilanteeseen, jossa mm sairauksien hoidon kulut globaalisti ovat jo aikapäiviä räjähtäen kadonneet "Enontekiön kuntapäättäjien" päätännästä.

Luepa Sixten Korkmanin uusin kirja (lienet se lukenutkin):

Suomen valtionbudjetti on luokkaa 60 miljardia, mutta SoTe-kakku (lähinnä kuntien tuotantoa) on 68 miljardia.
Mieti sitten hetki.
(70% sairaudenhoidosta on lääkärin peukun alla, 70% kuluu kroonisten sairauksien hoitoon, 70% johtuu ihmisen elämäntavoista: siinä sitä olisi, kunnille, oikea askare - jos löytyy osaamista ja viranhaltijoita sekä palkanmaksukykyä. Etteivät rahat mene keikkafirmojen piikkiin sinne caymansaarille tai jonnekin Macaoon päin).

Jaakko Häkkinen

Olisiko syytä perustaa kansalaisaloite kuntauudistusmallin järkevöittämiseksi? :-) Luulisi hallituksella olevan sen verran itsesuojeluvaistoa, että he ymmärtävät jääräpäisyytensä (niin tässä kuin esim. pakkoruotsiasiassa) pelaavan suoraan opposition pussiin - "multaniskahallituksen" (PerS + Kesk) todennäköisyys kasvaa koko ajan, eivät ihmiset äänestä uudelleen eduskuntaan tyyppejä ja puolueita, jotka eivät kuuntele kansalaisia.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Se kansalaisaloite saattaisi saada helposti tarvittavat allekirjoitukset kerättyä. Ongelma on tosiaan siinä, että ihmisiä ei ole haluttu kuunnella. Ei kansaa,ei asiantuntijoita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset