mikkokarna Lapin puolustaja

7 syytä, joiden vuoksi Enontekiön kunta ei lähde kuntajakoselvityksiin

  • Kauas on pitkä matka. (Lähde: Nelosen uutiset)
    Kauas on pitkä matka. (Lähde: Nelosen uutiset)

Enontekiön kunnanvaltuusto päätti 26.9.2013 yksimielisesti, että Enontekiön kunta toteaa valtiovarainministeriölle, ettei se voi ilmoittaa selvitysaluetta, jonka pohjalta kuntajakoa muuttamalla voitaisiin parantaa kunnan palvelutasoa, elinolosuhteita tai alueen elinkeinojen ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

Ainakin toistakymmentä muuta kuntaa on kieltäytymässä kuntaliitosselvityksistä. Jokaisella kunnalla lienee ratkaisuun omat syynsä. Enontekiön osalta seitsemän tärkeintä tulee tässä.

1. Palveluiden asiointietäisyyksiä ei voida enää kasvattaa.

Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä esitti viime vuoden alussa kuntaliitosta Enontekiön, Kittilän, Muonion ja Kolarin kuntien kesken. Tämä ns. Tunturi-Lapin suurkunta olisi kooltaan yli kaksi kertaa suurempi kuin Uudenmaan maakunta. Kunnan pohjoislaidalta etelälaidalle tulisi matkaa yli 300 kilometriä. Harva asutus ei tiivisty kuntarajoja siirtämällä, eikä palveluiden asiointietäisyyksiä voida täällä enää kasvattaa. Vai olisivatko helsinkiläiset vastaavasti valmiita asioimaan rakennuslupa-asioissa Jyväskylässä?

2. Lähidemokratia rapautuisi molemmissa alueelle kaavailluissa kuntaliitoksissa.

Tunturi-Lapin kunnan asukasluku olisi noin 14 500 henkeä, eli 5 500 henkeä alle kuntarakennelain väestökriteerin. Nykyiset 1 890 enontekiöläistä muodostaisivat yhdessä 13 prosentin vähemmistön uuden kunnan asukkaista. Vastaavasti Kittilän kuntalaiset käyttäisivät uudessa kunnassa 44 prosentin äänivaltaa. Toisessa alueelle kaavaillussa kuntaliitosesityksessä muodostettaisiin saamelaisalueen suurkunta Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnista sekä Sodankylän pohjoisosista. Äänivallan epäsuhta olisi vieläkin suurempi, sillä inarilaiset käyttäisivät uudessa kunnassa noin 65 prosentin päätäntävaltaa.

3. Elinkeinopolitiikka tiputtaisi Enontekiön yritykset kartalta.

Lähidemokratian rapautumisesta johtuen uuden kunnan elinkeinopolitiikka saisi väistämättä selkeän painopisteen, sillä Tunturi-Lapissa sijaitsevat niin Levin, Ylläksen kuin Oloksen tunturikeskukset. Enontekiön matkailun kruununjalokivet ovat puolestaan Kilpisjärvi ja Hetta, joita kehitetään aivan erilaisina kestävän kehityksen luontomatkailukohteina kuin tunturikeskuksia. Kuntaliitoksen jälkeen olisi jokseenkin varmaa, ettei intressiä suurkunnan syrjäisen kolkan kehittämiseen enää olisi. Vai oltaisiinko uudessa kunnassa valmiita jatkamaan Enontekiön lentoaseman ja lentoliikenteen kehittämistä sen sijaan, että haluttaisiin keskittää lentoliikenne joko Kittilään tai saamelaisalueen suurkunnan tapauksessa Ivaloon? Kiusaus Enontekiön tiputtamiseen kartalta olisi varmasti suuri.

4. Palvelurakenteen säilyessä suurkunta ei toisi säästöjä.

Tunturi-Lapin tai saamelaisalueen kaikki kunnat yhdistämällä voitaisiin säästää korkeintaan kahden tai kolmen kunnanjohtajan palkat ja tämäkin vasta viiden vuoden kuluttua. Sekö olisi demokratian hinta? Kaikki muu säästäminen tulisi nimittäin toteuttaa palvelurakennetta karsimalla. Suurkunnan keskuskunnissa olisi toki helppoa päättää, että kilpisjärveläiset hakekoot jatkossa terveyspalvelunsa Kittilästä, 300 kilometrin päästä, koska mihinpä siellä tarvitaan terveyspalveluja, kun turvallisuusviranomaisetkin ovat jo poistuneet saman matkan päähän. Tämä hölmöläisten säästökuuri voisi viedä perusopetuksenkin kokonaan verkkoon, mutta sitä ennen olisi tietysti suotavaa saada syrjäisimpäänkin kolkkaan toimiva laajakaistayhteys.

5. Kuntaliitoksella ei voitaisi turvata saamelaisväestön kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia.

Tunturi-Lapin suurkunnan muut kunnat eivät ainakaan toistaiseksi ole osa saamelaisaluetta. Siten on väistämätöntä, että saamenkielisen väestön kielelliset ja kulttuuriset oikeudet vaarantuisivat Tunturi-Lapin kunnassa. Saamelaisalueen suurkunnan muodostaminen taas on fyysinen mahdottomuus, sillä esimerkiksi Kilpisjärveltä on matkaa Ivaloon, Inarin kuntakeskukseen, noin 500 kilometriä. Se on pitkä matka lähteä lääkäriin tai vaikkapa vain kunnanhallituksen kokoukseen, mikäli joku kilpisjärveläinen sattuisi hallituksen jäseneksi pääsemään äänestäjien vallan keskittyessä inarilaisille.

6. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne on vielä epäselvä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevasta palvelurakenteesta, etenkään Lapissa, ei ole olemassa vielä riittäviä tietoja. Tämä uudistus on kuitenkin lopulta se, johon kaikki Lapin kuntien kuntataloudessa ja elinvoimassa kulminoituu. Mikäli Lapin kunnat eivät kykene löytämään yksituumaista ratkaisua omaksi ”Lapin mallikseen”, jota ollaan hakemassa Lapin liiton laatimassa selvityksessä, tarkoittaa se maakunnassa sitä, että Rovaniemi tullee järjestämään koko maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Meri-Lappia lukuun ottamatta. En usko tämän olevan rovaniemeläistenkään tahto.

7. Kuntarakenneuudistus on huonosti valmisteltu.

Uudistukset kuntakentällä ovat välttämättömiä, mutta niiden tulee perustua vapaaehtoisuuteen sekä avoimeen vuorovaikutukseen kuntien ja valtion välillä – ei väkisin ylhäältäpäin suoritettavalla poliittisella sanelulla. Suomen kokoisessa maassa kaikkia kuntia ei yksinkertaisesti voida asettaa samaan muottiin, vaan erilaiset alueet tarvitsevat erilaisia ratkaisuja ja mahdollisesti erilaista lainsäädäntöä.

Näiden edellä mainittujen syiden vuoksi Enontekiön kunta hakee valtiovarainministeriöltä poikkeamisoikeutta kaikista selvitysalueista sekä selvitysvelvollisuudesta ja tulee pyytämään lausuntoa siitä, mihin toimenpiteisiin ministeriö aikoo ryhtyä Enontekiön kaltaisten kuntien peruspalveluiden ja rahoituspohjan turvaamiseksi sen sijaan, että se teettäisi hallinnon tehokkuudessa jo ennestäänkin äärimmilleen viedyn kunnan virkamiehillä lisää turhia selvityksiä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (131 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Aika tukeva lista. Onko mitään syitä, jotka puoltaisivat liitosta naapurikuntien kanssa?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Ei oikeastaan. Näkemykseni mukaan yhteistyön tiivistäminen kuntaliitosten sijaan on avainasemassa Lapin maakunnan kehittämisessä. Vain siten voidaan turvata aidon demokratian toteutuminen. Kaikki kulminoituu lopulta tuohon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen.

Enontekiön kunnan osalta liitosta ei kannata harkita edes taloudellisin perustein, sillä kuntatalous on kohtalaisessa kunnossa, vuosikate kattaa poistot ja taseeseen kertyy ylijäämää. Toki olemme erityisen harvan asutuksemme takia vahvasti valtionosuusrippuvainen kunta ja olemme tietysti huolissamme, aiotaanko uutta valtionosuusjärjestelmää käyttää peukaloruuvina liitoksiin.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Lapin kunnat minunkin mielestä muodostavat pinta-alaltaan ym.
johdosta poikkeuksen, mutta tuskin asiat tulevat kuntoon ihan yksipuolisella ei-päätöksellä.

http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/yleiskirjeet-...

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Eivät tulekaan. Yksipuolinen ei-päätös on kuitenkin mielestäni perusteltu siinä tilanteessa, kun kunta ei sovi kuntarakennelain asettamiin kriteereihin huonostikaan.

Erityisen harvaan asutuista ja syrjäisistä kunnista tulisi mielestäni säätää erillisellä lainsäädännöllä. Nyt kuntarakennelaki asetti kuitenkin kaikki kunnat samaan muottiin. On kuitenkin selvää, että Suomessa on paljon alueita, joissa liitokset ovat erittäin perusteltuja.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Pietikäistä taitaa huolestuttaa Kokoomuksen menestys tulevissa vaaleissa myöskin Lapissa?

Käyttäjän Putte kuva
Pasi Pennanen

Seppo-Juhani Jääskeläinen: Kohdat 2, 3, 4, 6 ja 7 pätevät muihinkin kuntaliitoksiin. Esimerkiksi kotipaikkakunnalleni Muuramelle ei olisi kuin haittaa liitoksesta ja lopputulemana Jyväskyläkään ei siitä hyötyisi mitään. Hallituksen perustelut ontuvat pahasti ja näin huonosti valmisteltua uudistusta ei äkkiä tule mieleen. Kaikkein kamalinta on se, että kyse on vielä näin suuresta ja kauaskantoisesta asiasta, jota ajetaan väkisin kuin käärmettä pyssyyn. Pakkoliitokset ja "vastuukunta"-viritelmät ovat vielä perustuslain vastaisiakin.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Sittenhän vaihtoehdoksi jää PAKKO.

Jos kunta tekee yksimielisen päätöksen osallistumattomuudesta kuntauudistukseen, voi hallitus käyttää pakkoliitosta.

Lappi pitkien etäisyyksien vuoksi on erityisaluetta, mutta ei niin erityisaluetta etteikö sielläkin säästöjä tule saada aikaiseksi.

Eikä voi olla huomauttamatta, että Lappi on keskustan yksityisaluetta. Siinä eräs syy, miksi kepu niin hanakasti hankaa vastaan.

Taka-ajatuksena on kuntapoliittisten suojatyöpaikkojen menettämisen pelko.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Tässä ei ole kyse puoluepolitiikasta, vaan pragmaattisuudesta. Mitä ovat muuten nuo "kuntapoliittiset suojatyöpaikat" joihin viittaat? Mielelläni kuulisin myös näkemyksesi noista "säästöistä", joita Lapissa voitaisiin liitoksilla saavuttaa. Entä mikä on mielestäsi kohtuullinen matka terveyskeskukseen? Entä kouluun?

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Suojatyöpaikoista puhutaan paljon poliittisissa piireissä. En osaa sanoa, myönnän, kuinka paljon, mutta keskustelun määrästä päätellen, niitä on.

No, ne säästöt tulisivat siitä, että vierekkäisten kuntien poliittista byrokratiaa voitaisiin vähentää, joka on eräs kuntauudistuksen perusteluista. Lisäksi säästöjä tulisi palveluiden keskittämisestä, joka tosin joiltain osin heikentää asukkaiden palveluiden piiriin kulkemista.

Palveluita ei tarvitsisi keskittää yhteen, liitetyistä kunnista. Niitä voi hajasijoitella. Palveluita terveydenhoidon lisäksi ovat tietysti kauppapalvelut eri palvelusektoreilla. Senhän hoitaisi markkinat. Sitä meiltä kepukin käsittääkseni on.

Kohtuullinen matka terveyskeskukseen/kouluun voisi olla tunti ajassa. Kilometereissä matkaa ei voi mitata. Se on erilainen ruuhkasuomessa verrattuna harvaan asuttuun haja-alueeseen.

Lapissa on totuttu pitkiin matkoihin. Etelässä puolestaan joka paikkaan jonottamiseen...Liikenteessäkin.

Juurihan säädettiin työttömille mahdollisen työpaikan työmatkaksi 1,5 tuntia matka-ajassa.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #9

Puhutaan missä piireissä? Keskustelu ilman konkretiaa on kohtalaisen turhaa.

Luottamusmiesten määrän vähentäminen tämän kokoisissa kunnissa olisi todennäköisesti kustannuksia aiheuttava tekijä. Ne kokouksiin ajetut kilometritkin kun maksavat. Hallintoa voitaisiin tietysti keventää, täällä meillä tuon mainitsemani 2-3 kunnanjohtajan verran. Sillä ei pelkästään ratkaista yhtään mitään.

Kirjoituksesi osoittaa juuri sen, ettet sinäkään todennäköisesti enontekiöläisenä kannattaisi kuntaliitosta. Etkä monessa muussakaan Lapin kunnassa asuessasi.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry Vastaus kommenttiin #10

"Kirjoituksesi osoittaa juuri sen, ettet sinäkään todennäköisesti enontekiöläisenä kannattaisi kuntaliitosta. Etkä monessa muussakaan Lapin kunnassa asuessasi."

Saattaa olla. Lapista ei kuitenkaan saada tiiviisti asuttua aluetta. Jokatapauksessa, käy miten käy,- Lapissa aina on tilanne suurella osalla väestöstä, että matka palveluiden piiriin on pitkä... On aina ollut.

No, minulla on omat mielipiteeni, ja kannatuksen kohteeni.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #17

Mielipiteitä ja kannatuksen kohteita pitää olla, mutta kyllä mielestäni mielipiteiden on hyvä perustua faktoihin.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry Vastaus kommenttiin #19

Tuo, että Lapissa matkat vähintäänkin kolmannekselle väestöstä on pitkä, tulee kuntauudistus, tai ei. Se on fakta.

Ja kepu sanoo, ettei kysymys ole puoluepoliittisesta asiasta. Uskallan väittää, että juuri niin Lapin kohdalla on. Moni menettäisi helpon leipänsä, kuten vaikka Rauman telakkatyöntekijöille on käynyt.

Ei se eläminen täällä etelässä niin helppoa kuitenkaan ole, kuin Lapin perspektiivistä helposti kuvitellaan.

Käyttäjän Putte kuva
Pasi Pennanen Vastaus kommenttiin #9

Kuntien tehtävänä on turvata lähidemokratia eli ihmisten vaikutusmahdollisuudet omaan elinympäristöönsä sekä kansalaisten palvelujen saatavuus. Jos jossain kunnassa on paljon kepulaisia, niin ei kai se voi olla minkään tason syy loukata näitä oikeuksia. Kuitenkin tämä vaikuttaisi olevan päällimmäinen argumentti perustuslain vastaisiin (pakko)liitoksiin. Kaikki muut argumentit on jo ammuttu alas.

Itseäni suoraan sanottuna on pistänyt niin vihaksi hallituksen - demokratian, perustuslain sekä palveluiden kustannuksella tapahtunut - valtapolitiikka, että aion ihan pelkästään sen vuoksi äänestää Kepua ensimmäistä kertaa seuraavissa eduskuntavaaleissa. Hallituksen härski toiminta hakee vertaistaan Suomen historiasta. Luulen tämän olevan yksi tärkeimmistä syistä demareiden ja Kokoomuksen kannatuksen romahtamiseen. Kumpaakin puoluetta olen joskus äänestänyt.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #13
Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #9

Tämä

"Suojatyöpaikoista puhutaan paljon poliittisissa piireissä. En osaa sanoa, myönnän, kuinka paljon, mutta keskustelun määrästä päätellen, niitä on"

kertoo tyhjentävästi, kuinka tyhjää puhetta puhe "poliittisen byrokratian suojatyöpaikoista" ja muu vastaava valittaminen "hallinnosta" on.

Maailman ehkä menestynein propagandisti ja populisti opetti ideologiansa perusteoksessa: Omaa kantaa on toistettava vastustajan asia-argumenteista piittaamatta niin kauan, että jääräpäisinkin vastustaja ymmärtää kannan olevan oikean. Eli, kuten Tyryn kohdalla on käynyt: "En tiedä, mutta koska siitä paljon puhutaan, sen täytyy olla totta."

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #41
Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #45

Kts, kts, kts. Tässähän ihan punehtuu...

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry Vastaus kommenttiin #41

Tässä se sanotaan. Olen nyt väärässä, tottakai.

Politiikassa ei ole "helppoja" paikkoja, vaikka kuinka byrokraattista olisikin.

Kaikkien poliitikkojen paikka vaikkapa 15 km päästä toisistaan päällekkäiset ovat yhteiskunnan hyötypaikkoja.

Poliitikkoihin valtakunnan ja kuntien kannalta mielestäni pitää liittää virkamiehistö, koska se kuitenkin on osa koneistoa.

Kaikki hyödyllisiä..... Jaha, vai niin... Yksityisellä sektorilla löydetään päivittäin turhia paikkoja..... Poliittisella virkamies ja luottamusmiestasollako ei yhtään?

Jouko Heyno puhuu asiaakin, ja varmaan nytkin..... Monien mielestä.

Asiahan on niin, että nyt säästetään ihmistyövoimasta siellä, jossa se hyväksyttävintä on. Ei sieltä, jossa asioita hallinnoidaan, ja joka tulee päivä päivältä yhä raskaammaksi niiden vähentyvien maksukykyisten kannalta, jotka kaiken kuitenkin kustantavat.

Aika helppoon Heyno nyt pyrki puuttumaan.

Koko sektorille on tehtävä jotain.... Julkisellekin, vaikka kuinka kipeätä tekisi. Yhtä kipeää se tekee yksityiselläkin puolella.

Perkele! Puhun kuin persu, mutta puhuttava on.

...Kyllä jämpti on niin...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #50

Käytäpä hetki aikaa näihin:

http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/142150-kans...

http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143630-kans...

Ihan kansantalouden perusjuttuja.

Ja jottei se Marx-kortti nousisi (taas) esiin, niin vielä:

http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/144410-kans...

Hauskoja lukuhetkiä!

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry Vastaus kommenttiin #53

En lue. Tuskin siitä viisastuisin. Sitäpaitsi, ei ole pakko.

Sen sijaan luin tuon: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147765-sisa...

Tuossa on järkeä, vaikka "sisäistä devalvaatioita" ei ole olemassakaan. On vain muita keinoja yhteisvaluutassa, joihin vaikuttamalla voitaisiin kilpailukykyyn vaikuttaa.

Menee nyt aiheen ulkopuolelle.

Sisäisellä devalvaatiolla, niinkuin siitä nyt puhutaan, puhutaan yksityisestä sektorista.... Joka Jumal'auta sitä tänä aikana todellakin harrastaa päivittäisillä satojen yt-menettelyn kohteeksi joutuneiden osalta.

Kuntauudistus on eräs keino saada julkinenkin puoli sisäisen devalvaation piiriin, vaan ei tunnu kelpaavan tämän blogin sisällä.

Kepulaisiako kaikki.... Paria kommenttia lukuunottamatta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #56

"En lue. Tuskin siitä viisastuisin."

Mielenkiintoinen havainto: "tuskin viisastuisin lukemalla jotain, jota en lue".

Seuraus: " "sisäistä devalvaatioita" ei ole olemassakaan."

ja/mutta

"Kuntauudistus on eräs keino saada julkinenkin puoli sisäisen devalvaation piiriin,"

siis jonkin sellaisen piiriin, jota ei ole olemassakaan.

Voisit ehkä sittenkin "viisastua", mutta...

MOT

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry Vastaus kommenttiin #80

Saivartelet, koska uskon että ymmärsit pointin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #95

En saivartele. Ainoa "pointti", jonka kirjoituksestasi löysin oli, ettei siinä ollut pointtia.

Käyttäjän vesimies kuva
Kaarlo Makkonen

Niin jo alkumetreillä on puhuttu erittäin harvaan asuttujen ja suurten etäisyyksien seutujen erikoisohjeistuksesta. Tällaisia alueita on meillä Lapissa. Voin hyvin kuvitella kuinka Lapin pienten kuntien päättäjät haluavat säilyttää omat jakkaransa ja toimia "tuusjärven kunnanjohtajina". Asioita voidaan hoitaa toisellakin tavoin ja nykyaikaisesti. Uskon että yksi pätevä,kunnanjohtjan nimikettä kantava henkilöä pystyy tekemään oikeat ja riittävän hyvät päätökset karttaan laitetulla "käsivaren alueella". Ja jos vaan haluja on, niinkuin uskon, myös huomioiden koko alueen edun. Haloo Lappi puhelin ja internet on keksitty, viestit voi laittaa myös elävän kuvan kanssa tai ilman. Porokyytiä tarvitaan hyvin, hyvin harvoin usein vain turisteille ja Joulupukille.
Taitaisi moni palvelun saanti jopa monipuolistua kun voimat yhdistetään ja nykytekniikkaa otetaan oikeasti käyttöön.
Hieman myös esim. Muuramen kuntaa tuntien voin arvella, onkohan se Muuramekin kasvanut, elänyt ja lihonnut siinä Säynätsalon ja Jyväskylän "siivellä". Asioita kannattaa nyt ajatella seudullisesti ja koko seudun edun mukaisesti.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Luja usko siirtää vaikka vuoria, mutta totuutta se ei välttämättä vastaa. Suurkunnan sisäiset asiat eivät yhtään vähenisi neljän kunnan sisäisistä asioista ja siinä on yhdelle johtajalle tekeminen. Allekirjoittanut tekee sellaista 60-70 tunnin työviikkoa ja on tavoitettavissa käytännössä koko ajan. Kiire on jatkuva. Ulkopuolelta tulevat asiat tietysti vähenisivät, mutta pääosa asioista on niitä sisäisiä. Ei olisi uudella johtajalla ainakaan helppoa, ellei sitten kasvatettaisi niitä hallintoresursseja erilaisilla kehittämispäälliköillä tai aluejohtajilla. Mutta ai niin... Eikö tästä pitänyt saada säästöjä?

Internet tosiaan on keksitty. Vielä kun joku taikoisi jokaiseen Lapin torppaan toimivan laajakaistan. Meillä Enontekiöllä se ei ole mahdollista kuin Hettaan saakka.

Enontekiö muuten on ihan nykyäänkin jo se "Käsivarren alue" ja vähän ylikin.

Käyttäjän Putte kuva
Pasi Pennanen

Kaarlo Makkonen: Jos Muuramen ja Jyväskylän tilanne on tuttu, niin silloin varmaan tiedät, että Muurame menestyy niiden pienien yritysten johdosta, jotka eivät Jyväskylälle alunperin kelvanneet. Jyväskylä mokasi elinkeinopolitiikkansa satsaamalla Nokian ja Metson tapaisiin isoihin yhtiöihin näyttäen käytännöllisesti katsoen keskisormea aloittaville PK-yrityksille, jotka Muurame otti mielihyvin vastaan ja antoi näille toimintaedellytykset. Nyt moni näistä pikkufirmoista on kasvanut keskisuuriksi toimijoiksi, joiden työntekijöistä 70% tulee Jyväskylästä. Yrityismyönteisyys on Muuramessa omaa luokkaansa, eikä tunne puoluerajoja.

Nokian lähdettyä ja mm. Metson vähennettyä rajusti väkeä, Jyväskylää alkoi kiinnostaa Muurame. Kaupungin omat työpaikat ovat pitkälti enää keskeisestä sijainnista johtuvia kaupallisia palveluita(marketit, kivijalkakaupat jne.) tai valtiollisia ja maakunnallisia toimijoita. Kaupungin elinkeinopolitiikka on ollut enemmän pröystäilevää "imagon kohottelua" kuin todellisia tekoja. Muuramen Yrittäjät kannattavatkin yksiselitteisesti kunnan itsenäisyyttä. Sama koskee yli 80% muuramelaisista(10% "ei osaa sanoa")

Koko tämän kuntauudistuksen taustalta löytyykin itsensä konkurssiin investoinneen Jyväskylän voimahahmot. Kaupunginjohtaja Andersson laittoi prosessin liikkeelle ollessaan Kuntaliiton puheenjohtajana Jyväskylän kaupunginvaltuuston aloitteesta - puheenjohtajanaan Henna Virkkunen. Nyt samainen henkilö ajaa tätä perustuslain vastaista hanketta kuntaministerinä kuin käärmettä piippuun, vailla laskelmia, pitäviä argumentteja tms. Apunaan hänellä on toinen jyväskyläläinen, soteministeri Susanna Huovinen, joka on sattumoisin myös Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja Timo Koiviston puoliso. Eli kyseessä on sama joukko, jotka ovat osaltaan itse vastuussa Jyväskylän taloustilanteesta. Objektiivisuudesta ei voida siis puhua tässä yhteydessä.

Jyväskyläläiset vetoavat usein, että he maksavat muuramelaisten palvelut. Kuitenkaan he eivät voi mainita yhtään isompaa hanketta, johon ympäryskunnat eivät olisi osaltaan osallistuneet. 9500 muuramelaista eivät varmasti voi pelastaa 14-kertaa isompaa Jyväskylää, mutta kaupunki voi murskata Muuramen elinkeinoelämän sekä palvelut. Esimakua saatiin jo JYTEn myötä, kun kaupungin vuosia laittomalla tasolla olleet sotepalvelut ajoivat korpilahtelaiset ja säynätsalolaiset Muuramen terveyspalveluihin ja hammashoitoon. Palveluiden taso romahti Jyväskylän sulkiessa terveyskeskuksensa näiden entisten reunakuntien alueilta useiksi kuukausiksi peräkkäin.

Jos Muurame pakotetaan perustuslain vastaisesti Jyväskylään, niin se ei ole varmasti omiaan lisäämään uskoa demokratiaan ja lainkuuliaisuuteen ja vaikutukset tulevat näkymään äänestysinnon romahtamisena. Näinhän on käynyt Jyväskylään jo liitetyissä entisissä reunakunnissa, jotka kuihtuvat silmissä ja ovat kuin varjo entisestä. Sellaiseksi Muuramekin muuttuu, jos se heitetään Jyväskylän molokin kitaan. Jyväskylä ei ole kuuluisa asukkaidensa kuulemisesta tai lähidemokratian toteutumisesta.

Käyttäjän TimoLustig kuva
Timo Lustig

Erittäin hyvä kirjoitus. Minkähän takia Henna Virkkunen apureineen valehteli muuramelaisella eduskunnassa vierailleelle kuntaliitoksesta kyselleelle lukioluokalle suunnilleen näin: "Muuramelaiset yritysjohtajat kannattavat kuntaliitosta, joten siinä täytyy olla järkeä. Kannattaisiko uskoa heitä?" Härskiys Virkkusella on kyllä huipussaan, edes suoraa valehtelua ei näköjään kaihdeta.

Käyttäjän TimoLustig kuva
Timo Lustig

Ainoa säästö mikä kuntaliitoksilla voidaan saada, tulee joko päällekkäisen hallinnon purkamiseesta, tai palvelujen lopettamisesta. Kataisen ja Virkkusen ajama kuntauudistus lähtee täysin mutu -pohjalta. Ei ole vaivauduttu miettimään nenää pidemmälle, mitä liitokset oikeasti harvaanasutuilla alueilla merkitsisivät. Ei ole järkeä säästää niin, että kun toisesta päästä säästyy euro, tulee toisessa päässä kustannuksia kaksi euroa lisää. Jos kuntarajoja siirtelemällä palvelut todellakin halpenevat, niin tehdään kuntarajoista päivittäin muuttuvat ja siirrellään niitä jatkuvsti. Maanantaina olemme Enontekiössä, tiistaina Inarissa jne. Tällä ikiliikkujalla saadaan kunnalliset palvelut arvatenkin ennen pitkää kokonaan ilmaiseksi. Jokainen ymmärtää että tämä ei toimi, paitsi hallitus, joka uppiniskaisesti ajaa uudistusta läpi, ilmeisesti jonkinlaisena arvovaltakysymyksenä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Arvovaltapeliähän tämä on eikä mitään järkitouhua puhumattakaan lainkunnioituksesta.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Tuo Lapin mallihan kävisi Etelä-Suomeenkin: Orivedelle yksi terveyskeskus, joka palvelisi asukkaita Ouluun asti. Ihan pienen vaivan vuoksi ei kukaan lähtisi valittamaan ja isommat vaivat hoitaisi aika jo matkalla. Työkkäri voisi olla vaikka Mikkelissä ja Alko Kuopiossa. Jätteet voitaisiin viedä Tornioon (kuten yhtä kaukaa Lapistakin). Helsinkiin voitaisiin laittaa kyläkoulu, mutta yläaste olisi Tampereella.
Lyödään tuohon vielä kilometriperusteinen autovero, niin johan alkaisivat rahat riittää.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Niin, tai lisätään kuntia puolella, ja kaikkiin oma valtuustonsa hallituksineen, jos se niin helppoa olisi kansalaisten palveleminen.

Lisätään poliittista byrokratiaa 100% ja katsotaan kuinka ihanaksi meidän lähialue-hallintomme tekee elämisen.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jos ei nyt sentään ihan Ahvenanmaan malliin mentäisi. Taisi pienimmässä kunnassa olla alle 200 asukasta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #23

Siis miksei Ahvenanmaan mallia? Sottungassa on 200 asukasta, Helsingissä noin 500 000. Arvaapa, kummassa kunnallinen byrokratia maksaa enemmän asukasta kohti? No, Helsingissä.

Yllättikö?

Ei pitäsi.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Suomessa edullisimmin peruspalvelut toteuttavat kunnat ovat pieniä. Pieni koko ei siis tarkoita kustannusten nousua.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #29

Juuri noin. Ja se on tutkittua ja todistettua tietoa, ei Kutvosen jatkuvaa mutustelua. Mikä siis ratkaisuksi kuntien talousongelmiin?

Megalomaaniset keskittymät, kuten koko Helsinskij, palasiksi.

Kunnallinen itsehallinto takaisin - valtio määrätköön mitä tahans,a kunhan myös hoitaa seuraukset.

Demokratia ja toimiva talous takaisin!

Käyttäjän vesimies kuva
Kaarlo Makkonen

Jos linja-autossa ei vaan kulje matkustajia, ei vuoro kauan kannata. Jos kylässä ei ole asukkaita ei siellä kyläkauppa kannata. Jos kunnassa ei ole asukkaita herää kysymys tarvitaanko alueella juuri ns kuntaorganisaatiota jos se ei pysty mitään tuottamaan. No Suomi on iso ja paikoin harvaan asuttu maa.Olisikohan alueilla jokin muu ratkaisu sittenkin parempi kuin jo 150 vuotta tulokseton kuntaorganisaatio. Toki itsenäinen kunta voi sanoa kenen maalle meidän kunnassa "turistiravintola rakennetaan". Senhän päättää ne pari "vahvaa" miestä.Se on sitten demokratiaa.

Käyttäjän TimoLustig kuva
Timo Lustig

Kaarlo Makkonen ei ole tainnut paljon linja-autolla matkustella. Joukkoliikenne Suomessa on hinnoitellut itsensä ulos markkinoilta. Karkeasti voi sanoa, että yhden menolipun hinnalla joko junaan tai bussiin ostaa viiden hengen henkilöautoon edestakaiset polttoaineet. Jotakin on siis pahasti pielessä, kun kymmenen pääsee yhden hinnalla. Jos hinnat olisivat järjelliset, matkustajia linja-autoonkin kyllä riittäisi. Nyt on halvempi mennä omalla autolla vaikka yksinkin.

Mitä kuntajakoon tulee, millä tavalla kuntaorganisaatio on 150 vuotta ollut tulokseton? Hallinnon päällekkäisyyttä voidaan karsia, ja sillä on mahdollista säästää paljonkin. Varmasti löytyy alueita, joilla 3 - 4 kuntaa voidaan yhdistää, jolloin pärjätään yhdellä hallinnolla. Yhdellä kunnanjohtajalla neljän sijasta, ja vielä saadaan kohtuullisen kokoinen kunta, jossa ei tarvitse syrjäkylältä kuntakeskukseen tilata lentolippua.

Mutta eihän kuntaliitos voi olla mikään itseiarvo. Jokainen liitos pitää katsoa erikseen, eikä lähteä latvasta puuhun ja väittää, että on olemassa jokin "oikea" kuntien lukumäärä, joka sitäpaitsi on vedetty täysin hatusta. Kuntajakoa ollaan nyt laittamassa samaan jamaan, mihin joukkoliikenne on jo saatu. Ei kannata, kun ei edes haluta kannattavan.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Vertailun vuoksi (lähteenä Keski-Uusimaa -lehti 5.10.2013):

Valtio (VM) selvityttää pakolla vaihtoehtoja kuntien itse käynnistämien selvitysten ulkopuolelle jääneiden Helsingin ja Vantaan osalta (Vantaa olisi jäämässä yksin jos kuntaliitoksia tulee).

- Keski-Uudenmaan päättäjien reaktiot vaihtelevat hämmästyksestä epäuskoon. Viljellään ärräpäitä.
- Tuusula kavahtaa VM:n uutta selvitystä, kunnanjohtaja suhtautuu siihen epäillen.
- Aika naurettavaa touhua tämä valtion taholta on (Keravan kaupunginjohtaja).
- Valtion uusi liike on pirullinen (demariryhmän puheenjohtaja, Tuusula).
- Tuusulaa ja Keravaa on roikutettu löysässä hirressä pitkään.
- Uhkana on kuntien pilkkominen, Tuusula voi menettää eteläosansa Vantaalle.

Keski-Uudenmaan kuntien pompottelu sinne ja tänne, pilkkominen ja mitä milloinkin alkaa tuntua meistä asukkaista loukkaavalta. Eikö meillä ole mitään sananvaltaa. Millä oikeudella valtion byrokraatit, ministeriöt ja ministerit tekevät mielin määrin mitä ikinä päähän pälkähtää? Eikö tuollaiset ministeriöt (siis VM) ja ministerit (Virkkunen ja Kiuru) tule saattaa oikeudelliseen vastuuseen väkivaltapolitiikastaan?

Käyttäjän TimoLustig kuva
Timo Lustig

Mistähän se johtuu, että Helsingissä kaupungin menot yhtä asukasta kohti ovat tasan samat kuin Enontekiössäkin, noin 8.500 euroa per asukas vuodessa. Enontekiötä ovat kuitenkin helsinkiläiset kilvan lakkauttamassa, mutta ei päinvastoin?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä
Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Suomessa kaikkein edullisimmin peruspalvelut toteuttavat kunnat ovat pieniä. Meillä päin pienimmät eli 3000 asukkaan kategorian kunnat ovat alueen tehokkaimpia. Tuskin Lapissakaan kuntakoon kasvattaminen säästöjä toisi. Todennäköisemmin toisin päin.

veli niva

Hyviä ja perusteltuja syitä olla liittymättä kuntaliitoksiin.

Tunturilapin kunnilla on toimivat mallit kuntien käytännöllisestä yhteistyöstä ja yhteistyötä on tehty jo vuosikymmenniä ennen kun kuntaliitoksista on alettu puhua.

Kohta 5. on myös peruste minkä takia Enontekiö ei sovi eteläisten naapurien kanssa kuntaliitokseen. Sitä ei ehkä ymmärretä täällä niin hyvin täällä etelässä.

Käyttäjän 98765sp kuva
Simo Perttula

Ei palvelut pelaa jos niitä lähimpänäkin haetaan satojen kilometrien takaa. Kärnä esittä näin todella vahvat perusteet.
Jotain olisi kuitenkin tehtävä, mutta mitä?
Kuntamininisterin on se selvitettävä?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Niinhän se olisi, jos kuntaministeri osaisi selvittää (selvityttää) eikä käskyttää.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Paras mitä voisi tehdä olisi vamaankin koko kuntauudistushankkeen lopettaminen. Näin säästyisi ainakin paljon byrokratiaa.

Mitä menetettäisiin, jos hanke lopetettaisiin? Helsinki ei saisikaan niellä naapureitaan. Mitä muuta?

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

No, ainakin Kokoomus kokisi valtavan arvovaltatappion, mikä sitten näkyisi kannatuksessa. Lisäksi Henna Virkkusen uskottavuus menisi ainakin hetkellisesti ja kenties jopa peruuttamattomasti. Ei kait koko touhussa mitään muuta järkeä ole kuin kulissien ylläpitäminen. Tosin tuo kun nyt tuli sanottua, niin pääkaupunkiseudun kaavoitusta pitäisi kovalla kädellä tehostaa koko alueen yhteistyönä, mutta en sitten osaa sanoa, että tarvitaanko siihen kuntien yhdistämisiä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #49

Kokoomus taitaa tosiaan menettää pisteitä molemmissa vaihtoehdoissa, sekä kiusaamalla kannattajiaan kunnissa, että joutuessaan peruuttamaan järjettömän kuntauudistuksensa.

Minun mielestäni Helsingin alueen mahdolliset ylikunnalliset kaavoitutarpeet pitäisi ratkaista kuntia ylemmällä tasolla, ehkä maakuntakaavassa, ehkä hallituksessa/eduskunnassa. Nyt Helsingin valitus naapureiden kaavoituksesta kuulostaa hieman liian yksisuuntaiselta (= "kaikissa naapurikunnissa on meneteltävä Helsingin tahdon mukaan"). Ei ihme ettei tällainen sanelupolitiikka kiinnosta Helsingin naapureita.

Useimmat yllikunnalliset asiat ovat myös maakunnallisia ja valtiollisia, enkä siksi usko kuntakoon kasvattamisen juuri helpottavan niitä. Ongelmat vain siirtyvät uusille kuntarajoille. Seuraavaksi Helsinki moittisi kai uusien naapureiden kaavoituspolitiikkaa. Minusta on hyvä, jos metropolin eri alueilla on hieman erilaisia tyylejä hoitaa asioitaan. Jos joku tapa ei ole hyväksyttävä, siihen voi valtio puuttua, mutta käsittääkseni mitään näin pahaa naapurikunnat eivät ole toistaiseksi tehneet.

Myös paikallisdemokratia on tärkeä. Suomessa ihmiset voivat hallita itseään sekä ylhäältä alas eduskunna kautta, että alhaalta ylös kunnanvaltuustojen kautta. Erityisesti maaseudulla, missä on oikeasti pieniä oman identiteetin omaavia kuntia toisistaan erillään, paikallisesta päätöksenteosta luopuminen tekisi paikallisdemkratiasta sevästi etäisempää suurten kuntien ohjaamaa "aluedemokratiaa".

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Totta on, että jotain on tehtävä. On helppoa sanoa, mutta mitä pitää tehdä, on jo hankalampaa. Hallitus on nyt tekemässä, ja oppositio, kuten kaikissa asioissa, hankaa vastaan.

Lapin kunnatkaan eivät elä omillaan, se on tärkeä huomata. Eivät, vaikka kuntia liitettäisiin toisiinsa.

Salla, joka on minulle tutumpi, vaik'en tokikaan ajattele asioita vakituisen asujan kannalta. Siellä matkat palvelujen piiriin, Sallan taajamaan keskimäärinkin on useampi kymmenen kilometriä... Ollut aina. Suuri, laaja kunta jossa asutaan koko alueella, on matkat olleet aina pitkät. Myös koulumatkat entisajan oppikoululaisille olivat pitkät.
Aluen reunamien lukuisat koulut (kansakoulut) on lopetettu jo nykyisen kuntakoon aikana, aikoja sitten. Raakkaamista siis tapahtunut aikaisemminkin.

Pääkaupunkiseudulla olisi tärkeää yhdistää kunnat kohtuullisen laajassa merkityksessä. Helsingin valtuusto, ja hallitus pystyisi hoitamaan Espoon ja Vantaan asiat, koska käytänössä yhtä aluetta ovat....Niin, ja se pikkusaareke Kauniainen vaan kylmästi H:gin hallintaan.

Käyttäjän vesimies kuva
Kaarlo Makkonen

Puhut järkeä. Nyt on ajateltava tulevaisuuden mukaan ja siihen, sen kehitykseen voimme vaikuttaa. Aluksi kuntasektorilla on hyväksyttävä seudullinen ajattelu. Se ei tarkoita kuntayhtymiä eikä ns. yhteistyötä jossa toinen koittaa aina voittaa. Kuntalaiset ja kuntalaisten oikeudet/palvelut sekä vaikutusmahdollisuudet säilyy ,jopa paranee työssäkäynti-seudullisten kuntaliitoksien yhteydessä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Helsingin valtuusto, ja hallitus pystyisi hoitamaan Espoon ja Vantaan asiat"

Nyt et varmaan ole tosissasi: eihän se pysty hoitamaan edes Helsingin omia asioita kunnolla.

Mahtavaa ironiaa ! (?)

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #51

Ai? Minun näkökulmastani Helsingissä kaikki toimii paremmin kuin muualla Suomessa, mutta asunnot ovat ehkä puolet liian kalliita.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #54

Tässä helsinskijläisen yhteiskunta-ajattelun koko ydin: suomalaisista on tullut lampaita, ja kielen yleisin sana on nykyisin "mää" ja sen kerrannaiset: "mää, mää, mää, mää" jne.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #79

No mitenkäs tuo nyt asiaan liittyy? Eikös kaupungin tehtävä ole tuottaa palveluita ja infraa asukkaita silmällä pitäen, ja jos asukkaana on kaupungin toimintaan tyytyväinen, niin onko se jonkinlainen itsekkyyden osoitus sitten?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #82

"Minun näkökulmastani ..."

Voihan, ja minä kun olin harhaluulossa, että Helsingissä on noin 500 000 asukasta.

Niin väärässä sitä voikin olla.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #84

Näistä sinun jutuistasi saa sellaisen käsityksen, että täällä olisi perin kurjaa oleskella, mikä ei pääsääntöisesti pidä paikkaansa. Jos tunnet riittävästi Helsingissä asuneita, niin tiedät yleisimmät nurinan aiheet, jotka liittyvät asumisen kalleuteen. Montaa muuta asiaa voikin sitten kiitellä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #87

Lue jutut sellaisina, kuin ne on kirjoitettu. Älä tee "tyryjä" ja ala "käsittää":

On selvää, että hyvätuloisella on koko Helsinskijssä hyvä olla. Onhan siellä käytössä koko Suomen yhteisesti maksamat kulttuuripalvelut ym. Tulevaan Guggeenkin saa varmasti mennä "sporalla" taidetta katsomaan siinä kuin Enontekijöstäkin: onhan varmaa, että se tullaan yhteisesti maksamaankin.

Sen sijaan voit kysyä "hyvinvoinnista" kahdelta henkilöltä:

Helsinskijläiseltä asunnottomalta ja
Enontekiöläiseltä asunnottomalta.

Ai pirskatti, eihän noita jälkimmäisiä ole.

Mutta sinun näkökulmastasi ja kannaltasi...

Ja muillahan ei ole niin väliä, eik's jeh?

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #89

Tutustun mielihyvin noihin mainostamiisi lukuihin Helsingin saamapuoleen liittyen. En pikaisella googlettamisella löydä kuin Helsingin kaupungin talousarvion, missä ei näistä ole mainintaa.

Ja nimenomaan nuo asumisen ongelmat toinkin esille, ja ovat hyvin minullakin tiedossa. Kaupungin vuokrakämppäjonot ovat tolkuttoman pitkiä, eikä tähän ole löytynyt minkäänlaista ratkaisua, vaan tilanne on vain pahentunut parikymmentä vuotta. En ole mikään hyvätuloinen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #92

"Tutustun mielihyvin noihin mainostamiisi lukuihin Helsingin saamapuoleen liittyen."

Tarkistin vielä: en ole esittänyt lukuja. Mutta hyvä, että tulee taas kerratuksi.

"En pikaisella googlettamisella löydä kuin Helsingin kaupungin talousarvion, missä ei näistä ole mainintaa."

Ei se siellä suoraan näykään. Kyse on siitä, miten systeemi toimii. Joten:

Ensin perusteet: Mitä on "kehitysaluetuki"?

Tampereen, Oulun, Turun jne. kasvukeskusten kaupungistuminen on kansantalouden kehittymisen kannalta "luonnollinen" ilmiö, Helsinskijn kasvu keinotekoinen. Ero on selvä ja osoitettavissa. Metsävero on loistava esimerkki, ei määränsä vaan läpinäkyvyytensä takia: Kun verotettava tulo tuotetaan kunnassa A ja tuloutetaan kuntaan B, on kyseessä kehitysaluetuki. Tästä lienemme samaa mieltä. Kun nyt metsän tuotto (metsän kasvu) syntyy vaikkapa Kuusamossa (kunta A) ja sen myynnistä maksetut verot tuloutetaan tuloveron muodossa omistajan asuinkuntaan, vaikkapa Vantaalle (kunta B), on kyseessä kehitysaluetuki.

Entä sitten se merkittävämpi osuus?

Tosiasia on, että Helsinskij, Suomen neuvostohenkinen, megalomaaninen, "suurkaupunkiyritelmä", on maan suurin kehitysaluetuen saaja. Pääkapunkiseudun näennäinen verotulojen suuruus johtuu nimenomaan tuosta aluetuesta. Ihmiset muuttavat sinne, mihin valtiovalta suuntaa pääosan rahoista, minkä seurauksena verotulot keskittyvät kehitysaluetukea saaville alueille - niin Lapissa kuin pääkaupunkiseudulla.

Yhteisöveron pääosa jaetaan kuntiin asukasmäärän mukaan, ei verolähteen mukaan. Kun Helsinskijssä asuu noin miljoona ihmistä, ei tarvitse olla Einstein ymmärtääkseen, että yhteisöveron pääosa tuloutetaan sinne. Sen sijaan täytyy olla melkoinen hessuhopo, jos ei tajua. Esimerkiksi NESTEen, NOKIAn ja paperiteollisuuden verokertymästä pääosa tuloutetaan pääkaupunkiseudulle. Siellä ei tiettävästi kuitenkaan ole öljynjalostamoita, kännykkätehtaita tai sellunkeittämöitä.

NÄIN saa siis Helsinskij kehitysaluetukea, joka EI KUITENKAAN näy noiden kuntien kirjanpidossa varsinaisena tukena - mutta sitä kuitenkin on.

"Kaupungin vuokrakämppäjonot ovat tolkuttoman pitkiä, eikä tähän ole löytynyt minkäänlaista ratkaisua, vaan tilanne on vain pahentunut parikymmentä vuotta."

Ratkaisu on löytynyt, sitä vain ei haluta käyttää:

Pääkaupunkiseutu on Suomen suurin yksittäinen kehitysaluetuen saaja. JOS eduskunnassa olisi ketään, joka uskaltaisi ehdottaa veroremonttia, jossa verot maksettaisiin sinne, missä verotettava tulo on tuotettu, ja tämä menisi läpi, pääkaupunkiseutu kuihtuisi kuin kukka syksyllä. Kun väki lähtisi sinne, missä rahaa oikeasti tehdään, ratkeaisi Helsinskijn asunto-ongelmakin itsestään.

"En ole mikään hyvätuloinen."

Joka tarkoittaa...mitä? Suomalaisen työikäisen mediaanitulo (kaikkine tukineen yms.) on hieman alle 1800 euroa kuussa. Alle sen joutuu siis tulemaan toimeen joka toinen työikäinen tässä maassa. Jos mediaani on huono/hyvätuloisen raja, kuinkahan suuret ovat omat kuukausitulosi (erill. tuet mukaan lukien)?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #102

Tässäpä taas Joukolta hyvä kommentti, jota sietäisi tosiaan ajatella seuraavan kerran, kun aletaan isoon ääneen huutaa "pääkaupunkiseudun elättävän muuta Suomea". Asia on pikemminkin päinvastoin ja oleellista olisi oppia näkemään asiat, kuten nyt tämä kansallisvaltiomme Suomi, yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena. Yhteisöveron verokertymän tulouttamisen lisäksi on oleellista ymmärtää, kuinka paljon hallintotyöpaikkoja se paljon parjattu "periferia" tänne pääkaupunkiseudulle mahdollistaa. Olisi ehdottomasti tieteellisen tutkimuksen paikka.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #102

Edelleen kaipaisin niitä lukuja pöytään.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #109

Mitähän lukuja kaipaisit?

Suomessa kerättyjen suurteolliuusyritysten maksamien yhteisöverojen määrän?

Helsinskijn osuuden niistä?

Helsinskijssä sijaitsevien a) ydinvoimaloiden b) öjlynjalostamoiden c) sellutehtaiden d) paperitehtaiden e) kännykkätehtaiden c) kaivosten määrän (valitse yksi tai useampia)?

Noiden ryhmien maksamien yhteisöverojen määrän?

Alueen "palveluyritysten" maksamat verot perustuvat tuon kehityaluetuen olemiseen, joten ne ovat kehitysaluetuen kannalta sivuseikka.

Lisäksi on huomattava, että puhtaan rahallisen kehitysaluetuen lisäksi myös valtakunnallinen yhdyskuntasuunnittelu on eräs tehokas aluetuen muoto: kansantalouden kannalta olisi ollut paljon edullisempaa rakentaa uusi jättisatama vaikkapa joko Hankoon tai Turkuun kuin Helsinskij'in. Nettohyöty olisi laskettavissa miljardeissa. Vuosaaren uusi satama on kansantaloudellinen katastrofi, poliittisen eliittimme megalomaanisen neuvostoperinteen kukkanen.

Alueen väkimäärä karkeasti jo tuli. Oliko siinä virhe?

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry Vastaus kommenttiin #51

No, miks'ei tehdä kuten Heyno tekisi. Lisätään poliittista byrokratiaa reilusti. Kunnat jaetaan uusiin pikkukuntiin kaikkinen koneistoineen.

Lähihallinto vieläkin lähemmäksi. Siitäkö hyvinvoinnin lisääntyminen?

Työpaikkoja menetetään kaikkialla muualla paitsi poliittisella, ja muulla julkisella sektorilla, jonka maksavat ne, jotka muualla työpaikkansa ovat menettäneet.

Poliittinen päättäjäkoneisto 15 km sisällä. Muusta ei niin väliä.

Olet heyno väärässä. Kuntauudistus pitää toteuttaa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #57

Markku Tyry: "No, miks'ei tehdä kuten Heyno tekisi. Lisätään poliittista byrokratiaa reilusti. Kunnat jaetaan uusiin pikkukuntiin kaikkinen koneistoineen."

Sori, mutta pikkukunnissa taitaa olla ennemminkin vähemmän byrokratiaa kuin enemmän. Tarkista tilastot.

Kyse ei ole siitä, että kunnan jakaminen kahdeksi kaksinkertaistaisi työntekijöiden määrän. Opettajia, lastentarhan tätejä, vanhusten hoitajia, lääkäreitä ja sairaanhoitajia palkataan suunnilleen sama määrä per asukas, sekä isoissa että pienissä kunnissa. Kunnantalon byrokraatiassa on isossa kunnassa enemmän tasoja kuin pienessä. Lisäksi pienet kunnat osaavat jo jakaa töitä keskenäänkin, joten joitain virkoja hoitaa vain puolikas tai murto-osa virkamiehestä. Lihavimmillaan kunnallinen hallintokoneisto on ehkä Helsingissä, ei pikkukunnissa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #62

Hyvä Juho

Sinun täytyy muistaa, että - kuten teksteistä näkyy - Tyryn ja muiden hänen kaltaistensa uskovaisten ajatteluun eivät tosiasiat ja tilastot tehoa. Jos usko ja todellisuus ovat ristiriidassa, on tilanne heidän mielestään huonompi juttu todellisuudelle.

Helsinskijllä on lisäksi puolellaan tosiasia, että se on maan suurin yksittäinen kehitysaluetukea saava yksikkö: Kun vaikkapa Naantlain ja Porvoon öljynjalostamot tahkoavat rahaa, pääosa niiden tuottamista veroeuroista päätyy Helsinskij'in.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #57

Nyt, kun vielä osoitat, missä olen esittänyt kirjoituksesi mukaisia ehdotuksia, niin kukaan ei pidä sinua valehtelijana ja tyhjänpuhujana.

Odottelen, siis ihan lainauksia, ei kuvitelmiasi siitä, mitä "oikeasti" tarkoitan.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry Vastaus kommenttiin #81

Helppoa tuo provosoituminen ja mielensä pahoittaminen, vaikka se ei ole ollut edes tarkoitus.

No, en voi mitään, sorry.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #96

Tunnustatko siis valehtelevasi, kun esität moisen väitteen?

Ihan hyvä. Saat erheesi anteeksi, mutta älä tee moista toiste.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry Vastaus kommenttiin #104

Ikävää, että lähdet tuolle linjalle keskustelussa.
Menetät uskottavuuttasi, siihen se lopulta johtaa.

Minulle aihe saa jäädä historiaan.

Käyttäjän vesimies kuva
Kaarlo Makkonen

On väärin verrata pienenkunnan(alle 3000 as) ja isonkunnan (kaupunki/seutu yli 50 000 as) menoja per henkilö. Ensin tulee selvittää mitä kaikkea se isokunta pystyy tarjoamaan ja mitä tarjoaa se pienempi , per asukas/€/asukas. Saatta olla melkoiset erot.
Samoin kannattaa myös selvitellä mitä me oikeasti tulevaisuudessa tarvitaan ja mitä emme tarvitse. Voinen kertoa että esim koulutoimessa isomalla kunnalla ja sen isommilla kouluilla on koulaiselle monin verroin monipuolisempi ja viihtyisämpi oppimisympäristö kuin esim 2000 asukkaan kunnassa, jolla usein on vielä useampi koulu, joissa on yhdistelmäluokkia,ei oppilaita eikä juuri opettajiakaan. No kuntaliitoshan ei asukkaiden asuinpaikkaan paljoakaan vaikuta, mutta vaikuttaa siihen että esim. koulujen sijoittumista tarkastellaan alueellisesti, aikaisemman kunnan oman edun ja näkemyksen sijasta. Seudullamme lähes kaikissa kunnissa "väitellään kylittäin mikä koulu on tärkeämpi" eikä osata katsoa tulevaisuuteen. Uskon että tulevat päättäjät osaavat valita alueelle parhaan ratkaisun, kunhan unohtavat kotiinvedon. Sosiaali ja terveuspuolella on monenlaisia mahdollisuuksia tuottaa palvelut seudullisesti, kunhan ensin unohdetaan se että juuri meidän kylässä on oltava "kivijalka" terveysasemalle ja lääkäripalvelulle. Nyt on korkea aika saada uudistuksia rakenteissa aikaiseksi, muuten olemme Kreikan tiellä ja se tie ei ole ainakaan suomalaisten etu.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

THL on vertaillut tarvevakioituja terveyden ja vanhustenhuollon menoja. Kaikki pienet kunnat eivät ole tehokkaita, mutta näköjään tehokkaimmat ovat jokseenkin kaikki pieniä.

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/organisaatio/rakenn...

Yliopistot voivat olla keskitetyjä, mutta on hyvä jos pienimmät koululaiset saavat koulutuksensa pienehköissä ryhmissä ja lähellä kotiaan. Sama logiikka terveyspalveluihin. Sydänkirurgia yliopistosairaaloihin, mutta yleisimmät peruspalvelut mahdollisimman lähelle ihmisiä.

Käyttäjän TimoLustig kuva
Timo Lustig

Kuka sen päättää, mikä on viihtyisämpi oppimisympäristö?

Kysymys on siitä, että ne ihmiset, jotka Enontekiöllä asuvat, HALUAVAT asua siellä. Jos kunnan menot per asukas ovat siellä samat kuin Helsingissä, en voi käsittää perustetta, että tämä oikeus pitää oma kunta otettaisiin heiltä pois.

Pitäisi olla joku järjellinen peruste ja visio, mitä siellä tulevaisuudessa on näkyvissä. Mitä se on euroissa ja mihin laskelmaan se perustuu? Muuten puheet siitä, että "pitää osata katsoa tulevaisuuteen" jäävät tyhjäksi sanahelinäksi.

Käyttäjän TimoLustig kuva
Timo Lustig

Ihmettelen kyllä sitä Hankasalmen kunnanjohtajaakin. Eikö tuo saa akkaansa kuriin?

Käyttäjän TimoLustig kuva
Timo Lustig

En ymmärrä oikein sitäkään, mitä tekemistä kuntajaolla on terveydenhuollon kanssa. Eihän näiden asioiden tarvitse olla kytköksissä millään tavalla. Terveydenhuollon rahoitus on mahdollista suunnitella aivan puhtaalta pöydältä valtakunnallisesti niin, että missään ei makseta liikaa, eikä missään liian vähän.

Tosin jos tämä kytkös poistetaan, katoaa peruste liittää pieniä kuntia suurempiin kokonaan. Tulee mieleen Suomen Säästöpankki SSP iloiselta 1990 -luvulta, kun säästöpankkiryhmää yritettiin pelastaa liittämällä kaikki säästöpankit yhteen. Muutama säästöpankki on edelleen pystyssä, mutta ne ovat niitä, jotka älysivät jäädä tämän SSP:n ulkopuolelle.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Kuntajaon ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen liittäminen yhteen pakettiin on koko tämän uudistuksen suurimpia kompastuskiviä.

Käyttäjän LasseForsbacka kuva
Lasse Forsbacka

Valtio voisi hyvin ottaa vastuulleen terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon. Sitten valtio päättäisi omavaltaisesti sijoittaa terveyskeskukset ja sairaalat välittämättä kuntarajoista niin, että esim. yksi terveyskeskus rakennettaisiin palvelemaan 20.000 asukasta kunkin alueen suurimpaan keskukseen.

Toisaalta samalla logiikalla voitaisiin kaikki kunnat lopettaa ja siirtyä kokonaan valtion hallintoon.

Käyttäjän Putte kuva
Pasi Pennanen

Ensinnäkin järkevintä olisi toteuttaa terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yksinkertaisesti maakunnallisella tasolla - kuten se tavallaan on jo monin paikoin hoidettu kuntayhtymien kautta.

Toisekseen: sinulla ei taida olla hajuakaan kuntien kaikista tehtävistä. Monet liittyvät suoraan ihmisten omaan elinympäristöön ja olisi hyvin absurdia, jos niistä päättäisivät tahot, joilla ei ole mitään kosketuspintaa kyseiseen alueeseen. Tuo lienee ihan niitä "lähidemokratian" perusperiaatteita. Olisiko esimerkiksi Helsinki turha kunta, jollei se päättäisikään yksin terveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidostaan?

Käyttäjän TimoLustig kuva
Timo Lustig

"Toisaalta samalla logiikalla voitaisiin kaikki kunnat lopettaa ja siirtyä kokonaan valtion hallintoon."

Ei sentään. Kunnan idea on paikallisdemokratia, ihmisten oikeus päättää paikallisesti omista asioistaan. Terveydenhuolto on vain pieni osa kokonaisuutta. Muuten olen Lasse Forsbackan kanssa samaa mieltä.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Äkkiseltään Tunturi-Lapin kunta näyttää aivan liian pieneltä kuntayksiköltä. Palveluiden etäisyyttä täytyy vaan kutistaa nykytekniikalla aina kun se on mahdollista. Valtuuston kokouksetkin videoneuvotteluiksi?

Jos tuo onnistuu yrityksiltä, niin miksei laajoissa kunnissa? Koulua ja terveyskeskusta lukuunottamatta normalilla kuntalaisilla ei ole juurikaan tarvetta asioida henkilökohtaisesti kunnan palvelupisteissä. Jos kunnan työntekijän pitää käydä kotona, niin se on vain palveluiden organisointikysymys. Jatkuva etäisyyksistä höpöttäminen on nykyisin melko turhaa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Et ole sitten kuullutkaan ns. ketterästä yritystoiminnasta. Pienet yritykset toimivat itsenäisesti mutta samalla yhdessä. Suuriin yrityksiin taas pukkaa kertymään sitä hallintoväkeä, jonka on pakko uudistaa organisaatio kerran vuodessa, jotta näyttäisi siltä, että he tekevät jotain.

Biodiversiteetti on kova sana kaikilla organisaatiotasoilla. Siksi tuota Brysselinkin organisaatiota kannattaisi katsella enemmän tuosta minimalistisesta näkökulmasta. Koko EU:n kattava ylätason ohjaus on kuin syöpäkasvain, joka tunkee joka paikkaan ja tappaa kaikki muut elintoiminnot.

Käyttäjän LasseForsbacka kuva
Lasse Forsbacka

Tunnustan heti etten vaivautunut lukemaan syy-listaa, koska syillä ei ole väliä.

Valtion talousarvio on n. 9 miljardia euroa alijäämäinen joka on sattumalta lähes kuntien valtionavun suuruinen summa. Valtiolla ei ole varaa elättää kuntia enää. Eikä pienillä kunnilla ole varaa tuottaa niiltä vaadittuja lakisääteisiä peruspalveluita edes valtion avulla.
Ilman palvelujen lakisääteisyyttä, eri kuntien asukkaat joutuisivat nopeasti eriarvoiseen asemaan. Ehkä niin pitäisi ollakin.

Maaseutu on tyhjentynyt aina teollistumisen alkuajoista lähtien. Muutovirta on vienyt kaupunkeihin, etelään ja joskus Ruotsiin.
Maaseutu 'näivettyy' ja tulee edelleen 'näivettymään' eikä syy ole kuntaliitosten.Nykyinen kuntarakenne luotiin vuonna 1865 seurakuntajaon pohjalle. Sunnuntaina piti päästä kirkkoon hevosella. Silloin ei ollut kunnallista terveydenhuoltoa eikä muita palveluja. Nykyään on asfaltoidut tiet, julkinen liikenne ja syrjäseuduilla asuvilla käytössä oma auto. Useat palvelut on tarjolla netin tai puhelimen välityksellä. Efektiivinen matka on aivan toista luokkaa kuin 150 vuotta sitten. Maailma sekä kuntien tehtävät ovat muuttuneet. Kuntaliitoksilla pyritään vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen.

Kuntaliitosten avulla palveluiden kustannukset jakautuvat useamman maksettavaksi ja erityispalvelut saadaan tehokkaampaan käyttöön. Yksitysellä sektorilla on kilpailu pakottanut tehokkuuden nostoon suuruuden ekonomiaa hyväksikäyttäen (scale of economies). Sama kustannuslogiikka pätee julkisten palveluiden tuottamisessa.
Parempi että palvelu on säilyy vaikka kauempana kuin, että palvelu loppuisi kokonaan.

Olen vakaasti sitä mieltä, että jokainen saa valita asuinpaikkansa vapaasti. Toisaalta valinnan ei tulisi koitua muiden kustannettavaksi.
Olkoon Enontekiö ihan vapaasti oma itsenäinen kunta, mutta ilman valtion eli minun rahojani.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

"Olen vakaasti sitä mieltä, että jokainen saa valita asuinpaikkansa vapaasti. Toisaalta valinnan ei tulisi koitua muiden kustannettavaksi."

Nimenomaan se, että eläisi omassa rauhassaan omalla kustannuksellaan, on lainsäädännöllä kiellettyä. Heti kun se sallitaan, perustan oman kunnan, kuten varmasti moni muukin.

Nykyään ei niin pientä asiaa ole, ettei siihen lainsäädännöllä puututtaisi. Jos tuota halvaannuttavaa byrokratiaa pääsee pakoon sitoutumalla ottamaan itse vastuun tekemisistään, tehdään kaupat saman tien.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Parempi että palvelu on säilyy vaikka kauempana kuin, että palvelu loppuisi kokonaan."

Palvelut loppuu kokonaan jos nykyistä talous ja rahapolitiikkaa harjoitamme, kysymys on vain siitä kauanko jatkamme tällä sisäisellä devalvaatiolla jonka tuloksia voimme ihailla Kreikassakin.

Käyttäjän Minnamaarialax kuva
Minna-Maaria Lax

Etäisyysmentaliteetilla voitaisiin kolmio Helsinki-Tampere-Turku yhdistää yhdeksi kunnaksi. Näin saatava säästö olisi moninkertainen Luoteis-Lapin säästöihin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Aika turha kommentti. Kukin noista talousalueista on riittävän suuri hoitaakseen myös erikoissairaanhoidon omin päin. Varsinaisesti kuntia ei tietysti tarvita kuin demokratian levittämiseen riittävän lähelle ihmisiä. Suomen alle kuusi miljoonaa ihmistä voidaan hallinnoida helposti suoraan valtion toimestakin. Jos Sote-asiat ja nykyiset kuntien palvelut halutaan säilyttää kunnissa, niin niiden pitää olla elinkelpoisen kokoisia. Parikymmentä riittää hyvin.

Käyttäjän TimoLustig kuva
Timo Lustig

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi ihmeessä jokin erikoissairaanhoito pitää kytkeä kuntajakoon? Eihän sillä ole sen kanssa mitään tekemistä.

Terveydenhuolto voidaan rahoittaa vaikka kokonaan valtakunnallisesti, niin ettei kysymys siitä, mikä on "elinkelpoisen kokoinen sote-alue", ole tarpeellinen ollenkaan. Eihän kuntajako ole terveydenhuollon järjestämistä varten, vaan paikallisdemokratiaa varten.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #99

Terveydenhuollon ja vaativan sosiaalihuollon maakunnallinen järjestäminen olisi näkemykseni mukaan se järkevin ratkaisu.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #101

Olen tässä asiassa hieman paikallisdemokratiahenkisempi. Minusta on hyvä, että myös terveys- ja sosiaalihuollon toteuttamisesta päättää kunta eikä maakunta (= maakunnan vahvimmat pelurit). Tämä ei estä sitä, että kunta voi tilata nuo palvelut vaikkapa juuri maakunnan yhteistoimintaelimeltä. Kunnan oman päätösvalan säilyttäminen varmistaa sen, että kunta saa tasa-arvoiset palvelut. Kunnalla on nimittäin mahdollisuus vaihtaa toteutustapaa, jos yksi tapa ei tuota haluttua tulosta.

Enontekiön tapauksessa maakunta voisi hyvinkin lopettaa vaikkapa hammashoitoyhteistyön Kirunan kanssa. Minusta on hyvä, jos enontekiöläisillä säilyy päätösalta siitä, mikä on heille paras tapa toteuttaa palvelut. Muuten kaikki palvelut saattavat valahtaa muualle, tai niiden taso laskee alle sen, millaiset palvelut Enontekiö osaisi itse järjestää. Vain enontekiöläiset tietävät mikä on heille paras tapa.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #105

Kyse on pelkästään siitä, miten maakunnallinen järjestäminen lopulta toteutettaisiin. Oleellista ei lopulta ole kuitenkaan se hallinto, vaan ne palvelut ja miten ne taataan. Mainitsin kirjoituksessani Lapin Liiton selvityksestä, joka lähtee mielestäni erinomaisesta lähtökohdasta eli täysin päinvastaisesta kuin hallituksen SOTE-uudistus. http://yle.fi/uutiset/lapin_liitto_selvittaa_kunti...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #110

Jos hanke tuntuu uskottavalta, kuntien tarpeista lähtevältä, ja takaa Enonekiölle palveluiden säilymisen nykyisellä tasollaan, Enontekiö voisi vaikka tehkä kymmenen vuoden sopimuksen palveluiden toteuttamisesta tuon yhteistyöelimen kautta. Pitäisin kuitenkin Enontekiön ohjaksissa niin, että kymmenen vuoden päästä Enontekiö voisi arvioida tilanteen uudelleen, eikä olisi sidottu mahdollisesti huonontuvaan palvelukehiykseensä (ilman merkittävää äänivaltaa maakunnan tasolla). Haluan siis kuntien ohjaaman maakunnan, en maakunnan (=keskuskaupungin) ohjaamia kuntia. Sitä kai tuossa hankkeessa tavoitellaankin. Mutta haluan varmistaa, että henki säilyy samanlaisena eikä järjestelmä ajaudu vuosien myötä keskittämistä ja keskuskuntien etuja palvelevaksi.

Käyttäjän TimoLustig kuva
Timo Lustig

Naulan kantaan Minna-Maaria Lax!!!

Enontekijön budjetin loppusumma lienee n. 16 miljoonaa euroa, Helsingin 4,5 miljardia. Vaikka Enontekiö lakkautettaisiin kokonaan, ja asukkaat siirrettäisiin muualle, ei sillä olisi kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä.

Kun ei edes asioiden mittasuhteita kyetä millään tavalla hahmottamaan, vaan askarrellaan oikeiden säästökohteiden sijasta lillukanvarsien parissa, ei Virkkusen kuntauudistukselta voi paljon odottaa.

No, ojasta allikkoon voi hänkin onnistua meidät järjestämään.

Reijo Tossavainen

Suuret kunnat tuottavat palvelut keskimäärin noin 20-25 % kalliimmalla per asukas kuin pienet kunnat.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Paremmat palvelut - korkeampi hinta.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Onko palvelutaso suurissa kunnissa siis mielestäsi liian korkea? Tämä on hyvä näkökulma, jota on tosiaan syytä pohtia. Tämän pohdiskeluketjun päästä kun löytyy nimittäin sellaisia säästöjä, joita voidaan tehdä kenenkään henkeä,terveyttä ja perusoikeuksia vaarantamatta.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

"Pasi Pennanen kirjoittaa:

12. lokakuuta 2012 kello 10.42

Kuntauudistusta ei tarvita sote-uudistuksen toteuttamiseen. Kuntien hallintokulut näyttelevät keskimäärin noin 2% kokonaiskuluista ja kuntaliitoksiin liittyvien palkkojen harmonisoinnin myötä ne ovat vain tupanneet nousemaan. Sen vuoksi – erityisesti Kokoomuksen viljelemä – ”Ei kunnantaloja, vaan palveluja”-vaalislogan on räikeän valheellista propagandaa.

Kunnilla on paljon muitakin tehtäviä kuin terveydenhuolto, joka on monin paikoin hoidettu jo muutenkin kuntien yhteistoiminta-alueina. Ihmisille tärkeinpiä asioita omassa kunnassa ovat kuitenkin vaikutusmahdollisuudet omaan asuinympäristöönsä.

Juuri tästä on löytyneet suurimmat puutteet tähän mennessä tapahtuneissa kuntaliitoksissa. Kaupunkikeskusten ulkopuoliset alueet ovat jääneet helposti virkamiesjyrän alle. “Poissa silmistä, poissa mielistä”-ajattelumalli on hyvin yleistä monissa pinta-alaltaan isoissa suurkunnissa. Kokemus on osoittanut, että ilman todellista vaikutusvaltaa on aivan turha perustaa makkaranpaistokerhoja entisiin “reunakuntiin” ja väittää sitä lähidemokratiaksi, jos kaikki päätökset – kaavoituksesta lähtien – tehdään yksinomaan kaupunkikeskusten etua ajatellen.

Helposti annetaan mielikuva, että pienet kunnat eivät “pärjää” yksin. Toki näinhän varmasti tulee tapahtumaankin, jos valtio siirtää kaikki toimintansa kuntien harteille. Voidaanhan sitä vaikka vaatia, että jokaisen kunnan pitää kustantaa oma armeija ja sen kalusto. Ne asiat – kuten esim. erikoissairaanhoito – jotka on järkevää hoitaa suurissa yksiköissä, hoidettakoon yhteistyöalue pohjalta.

Tosi asia on se, että suuret kaupunkikeskukset eivät halua enää köyhiä kuntia taakakseen, vaan pelkästään ne, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin tähänkin saakka. Rahahan kelpaa kenelle vain, mutta vastuiden kanssa onkin sitten vähän eri asia. Näin on taapahtunut esim. Jyväskylän seudulla, johon on liitetty useampikin kunta viime vuosien aikana. Kaikista niistä ovat palvelut kadonneet tai katoamassa, lähidemokratia on vitsi ja (piilo)verotus on vain noussut. Silti Jyväskylä on pääsemässä ensimmäisenä suurempana kaupunkina kriisikuntien listalle, pitkälti oman toimintansa ja virheratkaisujensa vuoksi. Nyt Jyväskylä kuitenkin “vaatii” esim. paremmin pärjäävää Muuramea itselleen oman kuntaministerinsä, Henna Virkkusen, suosiollisella avustuksella. Tätäkö on tämän päivän suomalainen demokratia, vahvempi määrää ja muut vikisevät?

Kaikesta huolimatta jokainen Suomen kansalainen maksaa tulojensa mukaan veroja palveluistaan., Jotkut vain saavat rahalleen vastinetta, toiset eivät."

http://blogit.hs.fi/perassahiihtaja/2012/10/10/kaa...

http://hietanenkaija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1471...

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset...

http://puheenvuorot.kansanmuisti.fi/istunnot/19-20...

http://arkisto.otakantaa.fi/topics/view/kuntauudis...

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=2882

Käyttäjän Putte kuva
Pasi Pennanen

Ilkka: Tuosta lainauksesta on suorastaan pakko "tykätä". :D

Ei vaan: kaikki pakkoliitosten kannattajat tuntuvat hokevan mantraansa säästöistä, palvelujen turvaamisesta ja ihmisten tasa-arvoisuudesta, vaikka mikään - toistan - mikään ei viittaa tähän kuin Kokoomuksen ja demareiden puheissa. Väitteet on ammuttu alas asiantuntijoiden toimesta jo moneen kertaan ja esimerkit kertovat täysin päinvastaista tarinaa: kaupunkikeskuksiin liitettyjen entisten reunakuntien lähidemokratia ja palvelut ovat suurimmalta osin näivettyneet. Kuvaavinta on, että tilanne pahenee myös entisten keskuskuntien alueella.

Viime päivien uutisoinnin mukaan, tähän mennessä tehdyt kuntaliitokset ovat monin paikoin johtaneet talouskatastrofiin, kun liitetyt kunnat ovat yrittäneet turvata esimerkiksi kouluverkkoaan tekemällä valtavia investointeja lainarahalla juuri ennen liittymistään. Velat ovat siirtyneet yhteisvastuullisesti uuden kunnan harteille. Tästä on mainio esimerkki kuntaministeri Virkkusen(kok) ja sote-ministeri Huovisen(SDP) Suur-Jyväskylä. Näistä - juuri ennen kuntaliitoksia tehdyistä - investoinneista huolimatta Korpilahti, entinen maalaiskunta ja Säynätsalo ovat näivettyneet tai hyvää vauhtia näivettymässä. Mainittujen alueiden äänestysprosentti myös romahti viime kuntavaaleissa, joka kertonee kaiken paljon hehkutetusta lähidemokratian kehittymisestä alueella. Silti ministeri Virkkunen uskoi, ettei näin tapahdu ehkä tällä kierroksella, vaikkei kuulemma ole mitään keinoja tätä estää. Vakuuttavaa.

Liitosten autuutta ylistävät saavat hokea vaikka tuomiopäivään saakka kuntaliitosten pelastavan Suomen, mutta ilman ensimmäistäkään laskelmaa tai niitä puoltavaa esimerkkiä, väite ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Siksi on tehtävä johtopäätelmä, että hallituksen kunta- ja sotemallin taustalta löytyy lähinnä valtapolitiikkaa, demareiden ja Kokoomuksen lehmänkauppoja sekä arvovallan rippeistä kiinnipitämistä. Se ei varmasti lohduta kansalaisia, joita ovat huolestuneita vaikutusmahdollisuuksistaan omaan elinympäristöönsä sekä palvelujen saatavuudesta.

Jokainen varmasti ymmärtää tässä vaiheessa, että koko sinällänsä tarpeellinen soteuudistuskin on vain alistettu reunakuntien pakottamiseksi kaupunkikeskusten syliin tai vähintään niiden torppareiksi. Terveyden- ja vanhustenhuolto toimivat hyvin kyynisesti puolueagendojen välikappaleina ilman rahoitusmallia tai laskelmia. Miten voidaan edes kuvitella, että paras tapa turvata tasapuoliset palvelut on antaa ne epädemokraattisesti yhden omat asiansa jo valmiiksi sählänneen kunnan hoidettavaksi. Yhtä hyvin jokaisen kannattaisi delegoida omat raha-asiansa naapurissa asuvan rappioalkoholistin käsiin.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Pasi,

näin on - ja jälleen hyvin tiivistetty lisäyksesi, kiitos!

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kysymyksen voisi asetella myös niin, pitäisikö tällaisen suuren koon vuoksi Enontekiön kunta jakaa kahtia niin, että käsivarren luoteinen puolisko erotettaisiin omaksi Kilpisjärven kunnaksi?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Mikko,

ja millähän perusteilla pilkkoisit Suomen ainoan "käsivarren" kahtia? - tuolloisen tasapainottomuuden tasoittamiseksi Kilpisjärven "kuntaa" vuorostaan painottamalla? - miten?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Kilpisjärveltä on järkyttävän pitkä matka kuntakeskukseen Hettaan. Kilpisjärveä olisi kyllä hyvät mahdollisuudet kehittää, koska esimerkiksi norjalaiset käyvät siellä mielellään ostoksilla. Junarata Kolarista pohjoiseen Muonion ja Kilpisjärven kautta Yykeänperään (Skibotniin) auttaisi myös.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #94

- saattaisipa toimiakin, mutta millä rahalla?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #125

Mikään ei toimi rahalla, tarvitaan työtä. Rahan arvo on uskon varassa.

Jaakko Häkkinen

Loistavaa, Mikko! Pitäkää puolenne. Päättäjien tulee tajuta, että harvaanasutuilla alueilla on sovellettava vähän eri kriteerejä, jos halutaan järkevä ja toimiva lopputulos.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minusta koko hommassa mennään perse edellä puuhun. Ensiksi viedään kunnilta rahat ja lisätään velvoitteet ja sitten käsketään yhdistymään jonkun joukko-opillisen mallin mukaan ,kun kuitenkun kuntien elinehdot ja olosuhteet ovat täysin erilaiset.
Poikkeuksena tietysti muutama metropooli jossa pyritään maksimoimaan alueen väkimäärä. Keiden eduksi voi kysyä.
Minusta olis järkevämpää rahoittaa jokaiselle taattavat perustoiminnot kuten koulu ja terveydenhuolto yhteisestä potista ja katsoa miten on alueesta riippuen järkevää organisoida toiminnot ja logistiset ratkaisut.

Käyttäjän TimoLustig kuva
Timo Lustig

Täsmälleen näin, Margareta Blåfield. Mutta kun uudistuksessa ei ole ollenkaan kysymys siitä, mikä olisi järkevää, vaan siitä, miten uudistusta esittänyt Henna Virkkunen ja hänen puolueensa Kokoomus saisi mahdollisimman paljon valtaa. Järki ja säästöt ovat sivuseikka.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Sen olen huomannut, että mistään järjestä ei ole tietoakaan monessakaan asiassa.

Käyttäjän JuhaKaistinen kuva
Juha Kaistinen

Enontekiöt ym. kunnat saavat minun puolestani jatkaa valtionavuilla niin kauan kuin se on mahdollista.
Toinen asia on niiden omillaan toimivien ja asiansa hyvin hoitaneiden kuntien ja kuntalaisten kohtalo. Niiden toiminta ollaan tasaamassa ns. keskuskaupunkien tasolle.
Tämä ei ole oikein.
Keskustalainen Hannes Manninen aloitti kuntien pakkoliitosten ajamisen. PARAS hanke on käytännössä sama minkä pari edellistä hallitusta hautasi. Nyt ao. puolue ratsastaa maakuntamallillaan, joissa valtionapujen varassa oleville annettaisiin päätösvalta tai ainakin mahdollisuus sotkea sitä.
Tämä ei ole kenenkään etu. Pienet kunnat tehkööt kuolemaansa ihan omaa tahtiaan. Sillä ei ole kansantaloudelle merkitystä.
Toisaalta pitää muistaa, että kunnan ja kuntalaisten tilanne ei läheskään aina korreloi toisiaan.
On vain niin, että kuntalaisilla on varallisuutta, mutta se ei realisoidu veronmaksun muodossa, mutta se onkin sitten kokonaan toinen juttu.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

"Valtionapuja" ei ole, vaan meillä on järjestelmä nimeltä valtionosuudet, jotka ovat valtion kunnille maksamia korvauksia sen niille lakisääteisesti osoittamista tehtävistä. Järjestelmässä on mukana verotuloihin perustava valtionosuuden takaus, jolla tasataan kuntien tulopohjassa olevia eroja. Tämä osa valtionosuusjärjestelmää on kunta-valtio-suhteessa kustannusneutraali. Tämä järjestelmä voi äkkiseltään tuntua erikoiselta, mutta kun asiaa ajatellaan syvemmältä, on se hyvin perusteltua. Kannattaa miettiä, montako kaivosta on Espoossa, jonne Outokumpu veronsa maksaa? Entä montako hallintotyöpaikkaa kaivokset Espooseen mahdollistavat?

Käyttäjän LasseForsbacka kuva
Lasse Forsbacka

Yritysten maksaman yhteisöveron kuntien osuus tiliöidään kunnille kussakin kunnassa olevien työntekjöiden lukumäärän perusteella. Kunnat siis saavat oman osuutensa verotuloista ilman valtionosuuksia.

Outokummulla on vain yksi kaivos - Keminmaan ferrokromikaivos.
Espoossa Outokumpulaisia on töissä enää muutama sata, joten Espoon saaman yhteisöveron osuus olisi sen vuoksi pieni.
Olisi, koska Outokumpu on tehnyt vuosikaudet tappiota (ja suurimman osan vuosita 2000-l) joten Outokumpu ei käytännössä maksa yhteisöveroa.

Verontilityslaki 10.7.1998/532,
3 luku Yhteisöveron tilittäminen
13 § Yksittäisten kuntien ja seurakuntien jako-osuudet
toteaa veron jakautumisesta kunnittain seuraavasti:
”Kunkin yhteisön, lukuun ottamatta Metsähallitusta, verovuodelta maksuunpantu yhteisövero jaetaan kunnittaiseksi yritystoimintaerän laskentaeräksi. Jos yhteisöllä on toimipaikka vain yhdessä kunnassa, yhteisön vero lisätään tämän kunnan laskentaerään. Jos yhteisöllä on toimipaikka useassa kunnassa, yhteisön vero lisätään näiden kuntien laskentaeriin yhteisön toimipaikkojen kunnittaisten henkilöstömäärien suhteessa. Konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain (825/1986) mukaisessa konsernisuhteessa olevien yhteisöjen verot lasketaan kuitenkin yhteen ja lisätään asianomaisten kuntien laskentaeriin kyseiseen konserniin kuuluvien yhteisöjen toimipaikkojen kunnittaisten henkilöstömäärien suhteessa.

Yhteisöveronsaajia ovat valtio, kunnat ja seurakunnat. Normaalisti valtion osuus yhteisöveron tuotosta on 75,36 prosenttia, kuntien 22,82 prosenttia ja seurakuntien 1,82 prosenttia. Verovuonna 2013 yhteisöveron jako-osuudet ovat kuitenkin seuraavat: valtio 68,16 prosenttia, kunnat 29,49 prosenttia ja seurakunnat 2,35 prosenttia.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #93

Outokumpu on asiasta vain yksi esimerkki. Valio on toinen Helsingin osalta. Neste Oil jne. jne. Edelleen on syytä pohtia, mihin valtio yhteisöveron tuoton panostaa. Tasaisesti maakuntiin vai keskittämällä jonnekin muualle? Outokumpukin on vielä muutamia vuosia sitten tehnyt lujia tuloksia ja on aivan perusteltua miettiä, miksi sen liikevoitosta on maksettu niinkin suuri osuus Espooseen. Siinä avaava lista vuodelta 2011, jonka suhteen kannattaa miettiä, mihin niitä veroja on valunut ja miksi. http://yle.fi/uutiset/nordea_maksoi_eniten_yhteiso...

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Suomen kuntien tulevaisuus on todella kova asia. Blogikirjoituksen aiheena on yksi Lapin kunta Enontekiö ja sen tekemiset. Kunta on pinta-alaltaan suuri ja väestömäärältään pieni eli 1 890 henkeä. Kunnan asiat ovat kunnanjohtajan mielestä hyvin hoidettuja eikä muutoksiin ole tarvetta. Näkökulmia on monia esimerkiksi sellainen, että valtio antaa 62% tukea verorahoitustuloista.

Suomen 5,4 miljoonasta asukkaasta on kuntien tahi kuntayhtymien palveluksessa 430 tuhatta. Nyt elämme aikaa, jolloin ns suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja heidät on korvattava tai sitten ei. On helppoa arvioida, että jatkossa kuntien palveluksessa ei voi olla samaa määrää kuin nyt on. Yksityinen sektori, jossa syntyy se raha, millä maksetaan julkisen sektorin kaikki hyvät tulokset, ei kestä kaikkea rasitusta. Suomen on pakko alentaa julkisen sektorin osuutta kansantaloudessa.

Paljon on ihmeellistä asiaa tässä maailmasssa, mikä kummastuttaa näin pientä kulkijaa. Esimerkiksi tämä pienten kuntien oleminen suuria tehokkaampia. Miten niin? Minä en ymmärrä. Miten laskien ja kenen kannalta tehokkaampi? Voiko pieni kunta, joka saa valtiolta apua vaikkapa puolet yli omien verojensa tehokkaampi kuin Espoo? Ainakaan koko maan kannalta? Tietenkin voimme esitellä kaikenlaisia osaoptimoituja malleja, mutta entä sitten? Eikö kunnan tulisikaan olla yksikkö, joka tulee omillaan toimeen?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Voiko pieni kunta, joka saa valtiolta apua vaikkapa puolet yli omien verojensa tehokkaampi kuin Espoo?

Pieni kunta on usein tehokas siinä mielessä, että se toteuttaa peruspalvelut kuntalaisille hyvin pienellä summalla per asukas. Tällainen tehokas kunta voi saada valtionosuuksia keskimääräistä enemmän, jos sen omat verotulot ovat pienet. Monet pienet kunnat ovat siis tehokkaampia kuin Espoo, koska toteuttavat samat palvelut asukkailleen edullisemmin.

> Ainakaan koko maan kannalta?

Nuo tehokkaat kunnat ovat koko maan kannalta edullisia. Jos kunta liitetään tuhlailevampaan naapuriinsa, kustannustaso todennäköisesti nousee. Jos kunnan asukkaat siirretään tuhlailevampaan naapuriinsa, kustannustaso todennäköisesti nousee.

> Eikö kunnan tulisikaan olla yksikkö, joka tulee omillaan toimeen?

Ei. Suomessa on vallalla periaate, jonka mukaan osa köyhien saamista palveluista kustannetaan rikkaimpien maksamilla verovaroilla. Näin toimii progressiivinen valtion verotus. Näin toimii kuntien kiinteäprosenttinen verotus. Näin toimii myös valtionosuusjärjestelmä, jolla valtio tukee köyhien kuntien budjettia enemmän kuin rikkaiden.

Vaihtoehto kai olisi se, että köyhien kuntien köyhille tarjottaisiin huonommat palvelut kuin rikkaiden kuntien vastaaville köyhille. Tätä emme kai halua. On luontevaa, että Pihtiputaan mummon Espooseen muuttaneiden korkeakoulutettujen lasten maksamista veroista osa lohkaistaan tuon mummon palveluihin. Parempi niin, kuin että naapurin mummo joutuisi ne maksamaan eläkkeestään. Minusta se periaate, että tietyt minimiperusalvelut kustannetaan kaikille Suomen kansalaisille yhteisvastuullisesti, on hyvä.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Pyytäisin katsomaan edellisen kommentin. Enontekiön kunta saa suhteellisesti paljon valtionosuuksia johtuen sen harvasta asutuksesta, pitkistä etäisyyksistä ja kaksikielisyydestä.

Käyttäjän ChristerSuominen kuva
Christer Suominen

Valtionosuuksien pienentyessä, ja verotaakan kasvaessa on valitettavasti myös Enontekiön selvitettävä yhteistyömahdollisuukisa muitten kuntien kanssa.

Eiköhän luonnollisempi yhteistyökumppani Enontekiölle löydy paljon lähempää kuin Kittilästä, Muoniosta tai Kolarista, nimittäin rajanaapurista Norjan puolelta, eli lähellä sijaitsevasta melko saamelaisesta Kautokeinosta.

Valtakunnan rajat ylittävä yhteinen suurkunta huolehtisi mm. sosiaalitoimen ja terveydenhuollon ja kulttuuri- ja koulutoimen asioista, sekä näitten yhteisistä kehittämisasioista. Sen sijaan Suomen puolelle jäisi esimerkiksi maankäytön suunnittelu, suojeluasiat ja elinkeinotoimi.

Toisin sanoen nykyisten elinkeino-, kaavoitus-, ja rakennuslautakunnan alaiset asiat päätettäisiin edelleen Suomen puolella sijaitsevassa omassa koordinaatioyksikössä, mutta kaikki muut asiat yhteisesti Kautokeinon kanssa.

Saamelainen kulttuuri kokisi renesanssin, sillä olisihan se alueen yhdistävä tekijä. Suomenkieliset Enontekiöläiset oppisivat myös norjaa, ja Enontekiön työttömyys häviäisi kokonaan, kun Norjan puolen työmarkkinat avautuvat nykyisin kielitaidottomille.

Selvittämisen arvoinen asia.

Ainakin Tornion ja Haaparannan kokemukset ovat olleet loistavia.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Kyllä, mutta Norjan toimintakulttuuri on hyvin erilainen kuin meillä täällä Suomessa. Yhteistyötä kuitenkin teemme niin Suomen, Ruotsin kuin Norjankin naapurikuntien kanssa. Yhtenä hyvänä esimerkkinä tällaisesta yhteistyöstä on yhteispohjoismainen kirjastoauto. Lisäksi järjestämme esim. Vesi- ja viemärihuoltoa sekä hammashoitoa yhteistyössä Kirunan kunnan kanssa. Muonion kunnan kanssa taas tuotamme yhteistyössä perusterveydenhuollon palvelut. Kyllä täällä yhteistyötä on opittu tekemään.

Käyttäjän JuhaKaistinen kuva
Juha Kaistinen

En pidä tarpeellisena käydä keskustelua valtionavusta tai osuudesta.
Eikö se riitä, että kotikuntani maksaa tulontasausveroa.
Ainoana vanhassa K-S läänissä.
Siitä hyvästä meidän kuntalaisten hyvät ja toimivat palvelut halutaan tasapäistää PARAS hankkeen hengessä.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Pidit tarpeellisena tai et, niin se keskustelu on hyvin oleellinen. Suomi on kansallisvaltiona yksi toiminnallinen kokonaisuus ja se tuntuu tässä keskustelussa unohtuvan.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Monet kunnat ovat tänään lisääntyneet siihen kuntakaartiin, jotka aloittavat yt-neuvottelut.

Valtiohan ei voi auttaa kuntia muuten, kuin ottamalla lainaa ulkomailta.... No, kotimaastakin toki, jos täällä sellaisia rahoittajamahteja olisi.

Takana on poliittinen peli, jossa kuntapäättäjät (suurin osa kepulaisia)
yrittävät säilyttää valta/etuasemansa.

Meillä ei ole varaa elättää kepuvaltaisia kuntapäättäjiä, se on varmaa.

Veroprosenttien nosto työttömyys, ja avustuskeskeisten kuntien ainoa keino yrittää pitää yllä poliittisia suojatyöpaikkojaan.

...Kyllä jämpti on niin...

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Asiaa voitaisiin tietysti kokeilla yhteiskuntapoliittisella kokeilulla, jossa esimerkiksi Lapin maakunnalle annettaisiin laaja autonomia ja valtiolle nykyisellään kuuluvat verotusoikeudet siirrettäisiin maakunnalle. Luulenpa vakaasti, että maakunta lähtisi ns. lentoon. Perustuslain 121 pykälä antaa muuten tällaiseenkin mahdollisuuden.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Suosikkiveromallini olisi sellainen, jossa suurin osa veroista kulkisi valtion verotuksen kautta (=> tasapuolinen kaikille suomalaisille). Valtio maksaisi kiinteän summan valtionosuuksia per asukas / per identifioitu tarve kunnille eri (lakisääteisiin) paeruspalvelutarkoituksiin. Kunnallisverolla (entistä pienemmällä) hoidettaisiin kunnan omat (ei-lakisääteiset) hankkeet. Maakunnan soteyhteistyöhön osallistuvat kunnat ohjaisivat sotekorvamerkityt rahat suoraan maakunnan kassaan.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Mielenkiintoinen ajatus, mutta kompastuskivi tulee tässä "per identifioitu tarve". Miten tämä määritellään? Näen ihmisiä barrikadeilla. Samalla voidaan todeta, että kunnallinen itsehallinto (lakisääteisten)palveluiden järjestämisen suhteen itse asiassa heikkenisi.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #116

Identifioituja tarpeita voisivat olla erilaiset selvästi määritellyt asiat kuten asukasluku, koululaisten määrä, päiväkoti-ikäisten määrä, eläkeläisten määrä, sairastavuusindeksi ja perusbyrokratian kiinteät tarpeet. Sairaanhoidossa kaikki yli perusterveydenhoidon menevät hyväksytyt vaikeat sairaustapaukset menisivät myös yhteisestä kassasta (joko kuntien kautta tai suoraan keskussairaalan kassasta). Enontekiön tapauksessa joitain lisiä tulisi pitkistä etäisyyksistä, kaksikielisyyden vaatimuksista ja ehkä keskimääräistä hankalammista sääolosuhteistakin.

Mielestäni itsehallinto pysyisi vahvana, sillä kunta päättäisi minne nuo rahat ohjataan. Kunta voisi myös satsata vaikkapa parannettuihin eläkeläispalveluihin omilla kunnallisveroillaan, joten valtion antaman könttäsummat eivät rajoittaisi innovatiivisuutta. Jos kunta toteuttaisi palvelut könttäsummia halvemmalla, se voisi tehdä rahoilla mitä lystää (tietenkin palvelut pitää toteuttaa täysimääräisesti ensin).

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #117

Listasit tuossa ison tukun nykyisen valtionosuusjärjestelmän määräytymiskriteereitä. Sääolosuhteista ei tosin kyllä vielä makseta. :)

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #118

Lopputuloksen pitäsikin olla jokseenkin samanlainen. Pyrkisin selkeään tarpeiden erittelemiseen, jotta kaikille kävisi selväksi, mitä maksetaan ja kenelle. Nyt hallitus puuhastelee valtionosuuksien vähentämisten kanssa, eikä minullakaan ole oikein selvää kuvaa siitä, miten nuo muutokset ovat vaikuttaneet eri kuntiin. Kyse ei saisi olla poliittisten tuulten mukaan tapahtuvasta köydenvedosta, vaan selkeistä identifioiduista tarpeista ja selkeistä periaatteista. Maksut muuttuisivat ajassa enemmän tilastotieteellisten havaintojen perusteella kuin kulloisenkin hallituksen poliittisen koostumuksen mukaan. Käsittääkseni vationosuusjärjestelmä on jo kasvanut turhan mutkikkaaksi.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Itse asiassa valtionosuusjärjestelmää ollaan nyt uudistamassa ja määräytymiskriteereitä vähennetään eli järjestelmää yksinkertaistetaan. Kunnissa odotellaan ensimmäisiä koelaskelmia kauhunsekaisin tuntein. :)

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Jos uudistuksen periaate olisi se, että valtionosuusjärjestelmän tulee taata jokaiselle kunnalle yhteisvastuullisesti lakisääteisten peruspalveluiden toteuttamisen vaatimat rahat, asiaan voisi suhtautua levollisesti ja luottamuksella. Jos taas kyse on nykyisen hallituksen kuta- ja soteuudistuksen tyylisestä hatarasti peryustellusta pparin puolueen poliittisesta operaatiosta, pikkukuntien on syytä olla kovin varuillaan.

Käyttäjän Putte kuva
Pasi Pennanen

Jos jotain kiinnostaa hallituksen ajaman kunta- ja sotemallin tausta, niin se löytyy tästä Suomen Kuvalehden jutusta hyvin tiivistettynä:
21.2.2013
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/peli-koven...

"Jyväskylä on todennäköisesti saamassa peesaajia muiden suurten kaupunkien joukosta. Kerrotaan, että kyseessä olisi kokoomuslaisten kaupunkien yhteinen strategia. Kokoomus ajaisi siis valtioneuvoston toimivallan laajentamista suurten kaupunkiensa kautta. On oletettavaa, että demarivetoisia suuria kaupunkeja liittyy pakkokeinojen kannattajien joukkoon."

Käyttäjän TeemuTaulavuori kuva
Teemu Taulavuori

En ole koskaan ymmärtänyt, mihin tarvitaan kunnallisdemokratiaa terveydenhuollon palvelujen suunnittelussa tai järjestämisessä. Terveydenhuolto perustuu hoitokäytäntöihin, tieteeseen ja lain edellyttämään tasoon ja tasapuolisuuteen. Sanalla sanoen rationalismiin ja Suomessa sosiaalidemokrattisesti rakennettuun hyvinvointijärjestelmään. Sellaiset määreet voi toteuttaa vaikka valtio jokaiseen kuntaan, tai vaikka S-ketju, jos niikseen tulee. Kuntien politiikka on politiikkaa, joka on varsin usein tietyn ryhmän etujen ajamista. Terveydenhuollon pitäisi olla heimoajattelun yläpuolella, tai siltä suojattua. Enontekiön kunnanhallitus toteutti tämän vuoden keväällä lähidemokratiaa ja oli purkamassa 40 vuotta toimineen terveydenhuollon kuntayhtymän Muonion kanssa yksipuolisesti. Se olisi rikkonut käytännön yhteistyön ja resurssien jakamisen - mihin nyt joka puolella ollaan kuntia kehoittamassa - ja johdattanut Enontekiön vaikutuksiltaan tuntemattomaan tulevaisuuteen. Todennäköisesti Utsjoen kaltaiseen kalliiseen, yksinäiseen tulevaisuuteen. Valtuusto huolestui aikomuksesta ja torppasi hankkeen. Tässä on sitä konkretiaa keskusteluun, mitä Mikko kaipasi ylempänä kommentissaan. Tulen aina tähän esimerkkiin palaamaan, kun puhutaan yhteistyöstä ja sen vaikeuksista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset