mikkokarna Lapin puolustaja

Kalastuslain kokonaisuudistus lausunnolla - ryöstö käynnissä?

Maa- ja metsätalousministeriö lähetti 4.12. lausunnolle esityksen uudesta kalastuslaista. Lain tavoitteena on edistää kalojen luonnonvaraista lisääntymistä sekä luoda uusi, tietoon
perustuva säätelyjärjestelmä kalavarojen kestävälle käytölle ja hoidolle. Lain myötä on suunniteltu yksinkertaistettavaksi kalastuslupajärjestelmää ja edelleen on pyritty vahvistamaan alueellista osallistumista.

Kalastuslain kokonaisuudistus on muuten pääsääntöisesti hyvin valmisteltu, mutta jälleen kerran on todettava, että lakiesitys ei huomioi pohjoisimman Suomen erityispiirteitä riittävällä tavalla. Kalastus on täällä tärkeä osa paikallista kulttuuria ja elämäntapaa, jonka jatkuvuus tulisi huomioida lainsäädännössä paikallisten ihmisten oikeudet ja tilakohtaiset, omaisuuteen perustuvat kalastusoikeudet huomioiden. Etenkin erityisperusteisten kalastusoikeuksien omistajat ovat jäämässä häviävän pieneksi vähemmistöksi kalastusalueiden päätöksenteossa.

Huolestuttavaa lakiluonnoksessa on, että se ei huomioi enää kotitarvekalastusta laisinkaan. Lakiluonnos tunnistaa ainoastaan vapaa-ajan ja ammattikalastuksen, joskin todeten että
kotitarvekalastus sisältyy käsitteenä vapaa-ajan kalastukseen. Näin ei missään tapauksessa todellisuudessa ole.  Kotitarvekalastus on pohjoisen asukkaille arvokas ja arvostettu, paikalliskulttuuriin kuuluva asia, jolla on myös suurta taloudellista merkitystä alueen asukkaiden hyvinvoinnin kannalta.

Lakiin tulisi ehdottomasti lisätä kotitarvekalastuksen määritelmä ja kotitarvekalastusta harjoittavien erityiset oikeudet tulisi sisällyttää kalastuslakiin. Tämän kalastusmuodon harjoittajilla on oltava mahdollisuus harjoittaa kalastusta verkkojen enimmäispituutta tai
koukkujen enimmäismäärää rajoittamatta.

Lakiluonnoksessa käsitellään kalastusoikeuksien yhteen sovittamista erityisellä kalastusetuusalueella. Erityisillä kalastusetuusalueilla tarkoitetaan tiloille osoitettuja kalastusnautintoja, jotka on kirjattu tilojen perustamisasiakirjoihin ja vahvistettu myöhemmin osiltaan vesipiirirajankäynneissä. Esityksenä on, että ellei erityistä kalastusetuutta perustettaessa muuta ole määrätty, valtiolle kuuluvaan vesialueeseen sisältyvällä erityisellä kalastusetuusalueella kalastusoikeus jakaantuu siten, että puolet kalastusetuusalueen kestävän kalastuksen enimmäismäärästä kuuluu valtiolle ja puolet erityisten kalastusetuuksien osakaskiinteistöille lukuun ottamatta Inarijärveä, jossa valtiolle kuuluu kaksi kolmasosaa ja erityisten kalastusetuuksien osakaskiinteistöille yksi kolmasosa kestävän kalastuksen enimmäismäärästä. Tällainen kalastuksen enimmäismäärän jako on epäoikeudenmukainen ja näkemykseni mukaan osin perustuslain vastainen huomioiden, että erityiset etuudet ovat osa tilojen varallisuutta, jotka nauttivat perustuslain omaisuuden suojaa.

Valtio ei voi kaapata tiloille kuuluvia kalastusoikeuksia näin. Epäselvän tilanteen ratkaisemiseksi olisi tärkeää, että valtio täydentäisi ja suorittaisi loppuun ns. isojaon niissä pohjoisen kunnissa, joissa toimitus on aikanaan jäänyt kesken. Toimituksessa tulee määrittää tiloille kuuluvat etuudet maa- ja vesiomaisuuden sekä erityisten kalastus-, metsästys- ja muiden nautintojen suhteen. Vaikka kalastusoikeudet on jo merkitty vesipiirirajankäynneissä kiinteistörekisteriin, on oikeuksien tarkka sijainti ja niiden laajuus edelleen selvittämättä.

Oikeuksia ei voida yksipuolisesti jakaa uudelleen nyt lakiluonnoksessa esitetyllä tavalla, vaan ne on ratkaistava muulla toimituksella tilakohtaiset perustamisasiakirjat huomioiden. Muussa tapauksessa kyseessä on laillistettu ryöstö.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset