mikkokarna Lapin puolustaja

Kuka häpeää, ketä ja miksi? - Outoa saamelaiskeskustelua

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi harmittelee blogissaan, että eri ministeriöihin on lähetetty paljon kannanottoja koskien saamelaismääritelmää, jota ollaan parhaillaan oikeusministeriön toimesta tarkastelemassa. Näkkäläjärven mielestä liikkeellä ovat tahot, jotka haluavat ”laajentaa saamelaismääritelmää”. Kirjoitusta on alkuun oikaistava sen verran, että en ole nähnyt yhtäkään kannanottoa, jonka mukaisesti saamelaismääritelmää tulisi laajentaa. Liikkeellä on kuitenkin paljon tahoja, jotka haluavat säilyttää saamelaismääritelmän ennallaan. Näkkäläjärven joukot taas ajavat saamelaismääritelmän supistamista.

Näkkäläjärven blogin erikoisin kohta koskee Norjan saamelaiskäräjien presidenttiä. Olen esimerkiksi itse kirjoittanut, että Norjan saamelaiskäräjien presidentin Aili Keskitalon sukua ei Suomessa hyväksytä saamelaiseksi. Keskitalon suku polveutuu Peltojärven lapinkylän saamelaisista; seikka jonka Klemetti Näkkäläjärvi tunnustaa väitöskirjassaan ja lisensiaattityössään, jonka ohjaajana taas on sivumennen sanoen toiminut emeritusprofessori Pekka Sammallahti, joka on yksi kiihkeimmistä saamelaismääritelmän supistamista ajavista tahoista.

Klemetti Näkkäläjärvi kirjoittaa blogissaan, että tämän tosiseikan, eli Keskitalon suvun saamelaiseksi toteamisen, nojalla, olisi ”loukattu Aili Keskitalon identiteettiä ja hänen vanhempiaan”. Samalla Näkkäläjärvi toteaa, että Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtajaa olisi ”mustamaalattu”. Tämä herättää kysymyksen siitä, mikä on Näkkäläjärven oma suhtautuminen saamelaisuuteen?

Jos Keskitalon suvun toteaminen saamelaiseksi suvuksi on Aili Keskitalon identiteetin ja vanhempien loukkaamista sekä mustamaalaamista, ei asiaa voi tulkita muutoin kuin siten, että Näkkäläjärvi ei pidä Peltojärven saamelaisia ”oikeina saamelaisina”. Tämä taas on outoa, koska Näkkäläjärvi on itsekin väitöskirjassaan todennut olevansa Peltojärven saamelaisista polveutuva saamelainen.

Tilanne on hyvin erikoinen, sillä mikäli Näkkäläjärven oma "saamelainen verenperintö" ei tule Peltojärven saamelaisilta, niin mistä ihmeestä se sitten tulee? Onko alkuperäiskansan käsitteellä taas mitään merkitystä, jos se ei laisinkaan perustu polveutumiseen alueen alkuperäisistä asukkaista? Ainakin ILO-169 yleissopimuksen alkuperäiskansamääritelmässä polveutuminen on yksi keskeisistä kriteereistä. Onko saamelaisuus saamelaiskäräjien johdon mielestä siis vain elämäntapa ja kieli, jotka kuka tahansa voi omaksua? Mikäli asia taas on näin, miksi saamelaisuus on kytketty hyvin tiukasti tiettyihin sukuihin ja miksi kaikki virallisesti saamelaiset eivät osaa saamen kieltä? Tämän valossa on myös erityisesti hämmästeltävä saamelaiskäräjien vaalilautakunnan toimintaa.

Joka tapauksessa erikoinen tilanne, jonka ymmärtämisessä saattaa auttaa Suomen Kuvalehden taannoinen artikkeli "Kiista Lapissa: Kuka saa olla saamelainen?" Mitä taas tulee ILO-169 yleissopimuksen ratifiointiin, olen antanut oman esitykseni siitä, kuinka sopimus voitaisiin ratifioida. Sopimuksen ratifioinnin lähtökohdaksi on otettava etninen puolueettomuus ja kaikille alueen väestöryhmille on edelleen taattava yhdenvertaiset oikeudet elää, olla ja harjoittaa elinkeinojaan tällä alueella. Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin ratkaista sopimuksen subjektit ja luoda kansalliseen lainsäädäntöömme selkeät määritteet, joita ei tulkita mielivaltaisesti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän VeikkoSiitonen kuva
Veikko Siitonen

Ihmettelen Klementti Näkkäläjärveä, siinä ettei hän tiedä mistä hänen sukunsa on kotoisin .
Hänen esiisänsä on Kittilän Kaukosesta, Kaukonen meni Näkkälään asumaan 1800 luvun alussa ja otti tilan nimen sukunimeksi Näkkäläjärvi.
Tässä lyhykäisyydessä Klementin sukujuuret.
Mitä tulee Pekka Sammallahteen hän on sukujuuriltaan Helsinkiläinen,ihmettelen missä hänen lappalaisuus ja alkuperäis kansaan kuuluva asiakirja. Sillä Pekka vastustaa ja haluaa kaventaa määritelmää,kos hänen asiakirjat löytyvät Helsinkiläis yhteisöstä.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Klemetti Näkkäläjärvi ei yksilöi niitä väitteitä, joita Aili Keskitalosta ja hänen sukutaustastaan on levitetty ja joita hän pitää loukkaavina. Mielestäni on aika erikoista tehdä hänen kirjoituksensa perusteella oletus, että juuri Keskitalon saamelaisstatus olisi tällainen loukkaava väite. Muutenkin katson, että ei ole kovin hedelmällistä käydä yksittäisten henkilöiden sukutaustaa läpi tällaisissa nettikeskusteluissa varsinkaan, jos se ei tapahdu heidän itsensä toimesta ja läsnäollessa.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Saamieni tietojen mukaan mitään muita väitteitä kuin tuo yllä oleva ei ole esitetty Aili Keskitalon sukutaustasta ja saamelaiskäräjät on reagoinut nimenomaan tähän väitteeseen. Asia ei tosiaankaan ole varmasti se hedelmällisin läpikäytävä nettikeskusteluissa, mutta halusin vastata saamelaiskäräjien puheenjohtajan kirjoitukseen, jota pidin omituisena ja virheellisenä yllä esitetyistä syistä. Toki on selvää, että tähän kysymykseen uppoutuessa on uppouduttava myös henkilöiden ja sukujen historioihin. Oleellinen kysymys kuuluu, mihin saamelaisuus päättyy ja mistä se taas toisaalta voi alkaa sekä se, miten tämä kaikki liittyy kansainvälisen oikeuden alkuperäiskansakäsitteeseen.

Oheisesta blogilinkistä löytyy kuvina Ari Laakson ja Klemetti Näkkäläjärven lehtikirjoittelua hivenen saman asian tiimoilta:

http://veikkovaananen.blogspot.fi/2014/03/ugh-paal...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset