mikkokarna Lapin puolustaja

Uutta tietoa saamelaismääritelmästä - neuvottelut käynnissä

Saamelaiskäräjälakityöryhmä luovutti mietintönsä uudesta saamelaiskäräjälaista oikeusministeriölle viime lokakuussa ja lausuntokierros mietinnöstä päättyi  maaliskuussa. Oikeusministeriö sai mietinnöstä paljon palautetta ja saamelaiskäräjälain käsittelyä on jatkettu tämän jälkeen saamelaisasioiden ministeriryhmässä – täydessä hiljaisuudessa. Saamelaiskäräjälakityöryhmän alkuperäinen ehdotus määritelmäksi olisi koskettanut hyvin suppeaa joukkoa, joka on alun perin rajattu vuonna 1962 laaditulla puutteellisella tutkimuksella. Alkuperäinen ehdotus olisi poistanut polveutumisen saamelaisuuden kriteereistä ja se olisi siten sotinut hyvin voimakkaasti kansainvälisen oikeuden periaatteita vastaan. Kirjoitin mielipiteeni alkuperäisestä saamelaiskäräjälakityöryhmän mietinnöstä tuoreeltaan tänne.

Lapinkylien ja saamelaisjärjestöjen yhteistyöryhmä on tänään minulle välitetyn tiedon mukaisesti saanut uutta tietoa saamelaismääritelmäluonnoksesta. Näyttää siltä, että ministerityöryhmä on päätynyt ainakin saamelaismääritelmän osalta oikeudenmukaiseen lopputulokseen. Oikeusministeriö on vahvistanut yhteistyöryhmälle, että saamelaisasioiden ministerityöryhmä on valtuuttanut ministeriön käymään neuvotteluita saamelaiskäräjien kanssa alla olevan määritelmää käsittelevän säädösluonnoksen pohjalta:

 3 §
Saamelainen 

Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:

1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai

2) että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa, sekä  omaksunut sukusiteittensä kautta saamelaiskulttuurin ja ylläpitänyt yhteyttä siihen; tai

3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi tämän lain mukaan voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

Säädösluonnoksen toinen kohta tarkoittaa, että korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu vuodelta 2011 on tarkoitus tuoda osaksi saamelaismääritelmää. Tämä on selkeä ja perusteltu ratkaisu, jonka myötä uskoisin pahimpien laineiden laantuvan. Se kuitenkin lienee selvää, että saamelaiskäräjien johto tullee vastustamaan tätä uutta esitystä voimallisesti. Uskon kuitenkin, että ministerityöryhmällä on vastuullisuutta toteuttaa tämä perusteltu muutos kuumista neuvotteluista huolimatta.

Tietoja on tässä vaiheessa rajallisesti, eli ennen riemunkiljahduksia (tai tuskanparahduksia) on hyvä odottaa lopullinen hallituksen esitys asiasta. Oleellisinta kuitenkin on, mitä saamelaismääritelmää käsittelevän lainkohdan perusteluihin kirjataan. Perusteluiden tulee selkeästi välittää KHO:n ratkaisu kansalliseen lainsäädäntöömme. Esitetyssä saamelaiskäräjälaissa on myös muita epäkohtia, kuten vaikkapa kiintiöjärjestelmä, joiden suhteen on myös löydettävä ratkaisut. Sekin on selvää, että eri osapuolet jatkavat tässä vaiheessa omaa edunvalvontaansa.

Meillä on kuitenkin toivoa, että tämä vuosikymmeniä kestänyt kiista saadaan, jos nyt ei täysin loppumaan, niin ainakin laantumaan tasolle, jonka myötä se voi tulevina vuosina lakata. Yksiselitteisen juridisen määritelmän luominen saamelaisuudelle on tietysti haastavaa, mutta ministeriryhmän antama esitys noudattelee hyvin kansainvälisen oikeuden periaatteita ollen kompromissi eri osapuolten kantojen välillä. Tässä vaiheessa haluankin jo lausua kiitokset ministerityöryhmälle. Teitte oikean ratkaisun.

----
Päivitys klo 14:08: Ja kuinka ollakaan, samana päivänä OM lähettää lausunnolle hallituksen esityksen ILO-169 yleissopimuksen ratifioinnista. Elämme toden totta mielenkiintoisia aikoja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Mikael Kerokoski

Eikö tuo jaottelu saamelaisiin ja muihin ole vähän rasistista? Saamelaisuus on kuitenkin lähinnä sosiaalinen konstruktio.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Alkuperäiskansalla tulee olla oikeus kieltään ja kulttuuriaan koskevaan itsehallintoon. Siinä ei ole mielestäni mitään rasistista. Sen sijaan olisi rasistista, mikäli esimerkiksi maa- ja vesialueiden hallinta- ja omistusoikeuksia ryhdyttäisiin jakamaan oikeus- ja asutushistoriasta piittaamatta.

Jaakko Häkkinen

Mikko:
"Sen sijaan olisi rasistista, mikäli esimerkiksi maa- ja vesialueiden hallinta- ja omistusoikeuksia ryhdyttäisiin jakamaan oikeus- ja asutushistoriasta piittaamatta."
-- Tarkoitat ilmeisesti, että olisi rasistista antaa oikeuksia vain saamelaisille, vaikka aiemmin samoja oikeuksia on ollut suomalaisillakin?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #4

Kaikkien oikeuksien tulee perustua oikeus- ja asutushistoriaan. Lienemme tästä samaa mieltä?

Mikael Kerokoski Vastaus kommenttiin #6

Niin, vapaan liikkuvuuden ilosanoman mukaan tämä ei enää pitäisi paikkaansa. Ehkä kohta näemme ensimmäisen somalinsaamelaisen?

Jaakko Häkkinen

Sitten tarvitaan enää työryhmä laatimaa 200-sivuinen raportti, jossa rajataan "saamelaiskulttuuri"... Tuskinpa noin epämääräinen määritelmä vähentää tulkinnanvaraisuutta ja kiistoja.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Jaakko Häkkistä suosittelen perehtymään tuohon KHO:n ratkaisuun vuodelta 2011, linkki löytyy kirjoituksesta. Siinä se avain löytyy.

Jaakko Häkkinen

Siitä selvisi vain se, että pelkkä periytymiskriteeri ei riitä, vaan syy KHO;n päätökselle kumota saamelaiskäräjien jäseneksi epääminen oli todistus kielikriteerin täyttymisestä.

Tuota saamelaista kulttuuria, joka uudessa ehdotuksessa esiintyy, siinä ei rajattu eikä käsitelty.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #8

Pahoittelut. Näin juuri onkin ja linkkasin tuohon väärän päätöksen. Mainittua päätöstä johon tosiasiallisesti viittaan ei löydy netistä. Tässä ratkaisussa (2085/3/11) todetaan:

X on esittänyt arkistoviranomaisen todistuksen, josta ilmenee, että hän on vuoden 1825 maa- ja veronkantokirjaan tunturilappalaiseksi merkityn Jonas Mårtensson Morottajan jälkeläinen. Aiemmin lausuttu huomioon ottaen X:n ei pelkästään tällä perusteella voida katsoa olevan saamelaiskäräjistä lain 3§:n 2 kohdassa tarkoitettu saamelainen. Kun kuitenkin otetaan huomioon X:n esittämä selvitys, jota ei ole kiistetty, hänen monessa suhteessa saamelaiskulttuurin mukaisesta elämäntavastaan sekä se, että X:n saamelaisuuteen liittyvän samaistumisen aitoutta ei ole syytä epäillä, on hänen asiaa kokonaisuutena arvioitaessa katsottava olevan saamelaiskäräjistä annetun lain 3§:n sisältämän määritelmän mukainen saamelainen.

Mainittu ratkaisu on merkittävä ennakkotapaus, jossa ei ole käsitelty kielellisiä perusteita laisinkaan. Tämä ennakkoratkaisu oli itse asiassa se syy, jonka vuoksi saamelaiskäräjät ryhtyi ajamaan saamelaiskäräjälain muuttaamista. Nyt ministeriryhmän antama linjaus taas noudattelee KHO:n tulkintaa saamelaismääritelmästä ja hyvä niin.

Mikäli haluat Jaakko tämän asiakirjan käyttöösi, niin voin lähettää sen sinulle sähköpostitse.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #9

Hei! Tämä sivu unohtui tarkistaa... Mielelläni katsoisin tuota tiedostoa!
hakkinenjaakko at gmail.com

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset