mikkokarna Lapin puolustaja

Finavian politiikan on muututtava

Finavian harjoittama politiikka on selkeää. Maakuntakenttiä pitäisi lopettaa ja päästä keskittämään lentoliikennettä Helsinki-Vantaalle sekä muutamalle muulle valikoidulle lentoasemalle, joista osa toimisi sesonkiluontoisesti. Tämä politiikka taas lienee seurausta Finavian ja Finnairin yhteistyöstä, jonka avulla pyritään takaamaan molemmille yhtiöille maksimaalinen tulos kansantaloudellisesta kokonaisuudesta välittämättä. Finnairillehan keskittämispolitiikka sopii, sillä parhailla lentovuoroilla on helppo operoida täysiä koneita jäljelle jääneille maakuntakentille ilman pelkoa häiritsevästä kilpailusta.

Lentoliikenteen keskittämispolitiikan myötä olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa esimerkiksi Lappiin ei suuntaudu yhtään suoraa kansainvälistä lentovuoroa. Ensimmäinen tällainen vuoro avataan Lontoosta Enontekiölle Snowbird Airlinesin toimesta ensi marraskuussa. Olisi luullut, että Finavia lentokenttäoperaattorina ilahtuisi tällaisesta uudesta reitistä, mutta toisin kävi. Reitin perustamiseen on suhtauduttu negatiivisesti ja kritisoitu muun muassa sitä, miksei Finaviaa informoitu hyvissä ajoin ennakkoon kunnan ja lentoyhtiön välisistä neuvotteluista.

Miksi kehittämiseen suhtaudutaan negatiivisesti?

Negatiivisen suhtautumisen selittää tietysti se, että epävirallisissa suunnitelmissa Enontekiön lentoaseman päälle oli jo vedetty raksit. Nyt kehittyvä lentoliikenne aiheuttaa ahdistusta, koska aseman lakkauttaminen ei ole enää laisinkaan niin yksinkertaista kuin se olisi, mikäli sinne ei olisi suuntautunut liikennettä tässä mittakaavassa. Pikkulinnut kertovat, että lentoliikennestrategian viimeisimmässä versiossa todetaan, että Finavia ylläpitää maakuntakenttiä niin kauan, kuin niille suuntautuu markkinaehtoista säännöllistä reittilentoliikennettä. Mielestäni on perusteltua kysyä, miten tätä markkinaehtoista liikennettä voidaan kehittää, jos lentoasemaoperaattori itse toimii tällaisen kehityksen jarruna?

Lentoliikenteen keskittämisessä Helsinki-Vantaalle ei yksinkertaisesti ole järkeä. Huonot ja kalliit lentoyhteydet syövät pelkästään Lapin matkailulta useita miljoonia euroja vuodessa. Peräti neljä viidestä matkanjärjestäjästä kertoo menettäneensä myyntiä huonojen lentoyhteyksien takia. Miksi näitä yhteyksiä ei siis pikaisesti pyritä hoitamaan kuntoon ja miksi Finavia ei keskity lisäämään liikennettä myös maakuntakentille aktiivisella markkinoinnilla? Olisi myös mielenkiintoista tietää, kuinka tiivistä Finavian ja Finnairin yhteistyö lopulta on.

Lapin lentoasemat maakuntaliiton hallintaan?

Kun tarkastelee erilaisia esimerkkejä maailmalta, ei voi muuta kuin hämmästellä tilaa, jossa maakuntakenttämme tällä hetkellä ovat. Maailmalla on runsaasti esimerkkejä lähekkäin sijaitsevista merkittävistä lentoasemista,vaikkapa Moss ja Oslo tai Malmö ja Kööpenhamina, jotka menestyvät toisistaan riippumatta. Samoin on olemassa useita esimerkkejä syrjäseuduilla sijaitsevista lentoasemista, joille suunnataan merkittävissä määrin lentoliikennettä. Tällaisia lentokenttiä ovat esimerkiksi Queenstown Uudessa-Seelannissa ja Yellowknife Kanadassa.

Valtio-omistaja voi halutessaan muuttaa omistajaohjauksen kautta niin Finavian kuin Finnairinkin politiikkaa. Tämä tuntuu kuitenkin olevan ylitsepääsemättömän vaikeaa vaikka on osoitettu, että kansantaloutemme kärsii nykymenosta. Olisi parasta, mikäli Finavia pystyisi kehittämään lentoasemaverkostoaan tasapuolisesti ja mikäli myös Finnair voitaisiin sitouttaa tähän yhteistyöhön. Mikäli politiikka ei kuitenkaan muutu, on harkittava muita mahdollisuuksia.Lentokentät ovat kuitenkin strategisia omistajuuksia ja mikäli niitä hallinnoiva taho ei ole aktiivinen kehittäjä, on seurauksena vakavia negatiivisia vaikutuksia aluetalouksille.

Esitinkin eilen Lapin Liiton lentoliikennettä koskettavassa neuvottelutilaisuudessa yhdeksi mahdollisuudeksi, että maakuntaliitto ottaisi vastuulleen Lapin lentoasemin ylläpidon ja kehittämisen. Lapin lentoasemaverkosto olisi tällöin maakunnan kuntien omistuksessa ja sen toimintaa voitaisiin kehittää paikallisista lähtökohdista paikalliset olosuhteet huomioiden.

On selvää, että tällaista maakunnallista lentoasemayhtiötä tulisi ensimmäiseksi pääomittaa valtion toimesta, mutta tämän jälkeen toimintaa voitaisiin kehittää puhtaan markkinaehtoisesti. Tällainen ratkaisu loisi myös terveen kilpailutilanteen kahden verkoston välillä saman valtion sisällä. Se ei myöskään olisi yksityistämistä sanan negatiivisessa mielessä. On myös huomattava, että Ruotsissa on saavutettu hyviä tuloksia tällaisten ratkaisujen myötä yksittäisten kenttien osalta. Onko tällainen ratkaisu ainoa mahdollisuus maakuntien logistisen aseman parantamiseksi vai voidaanko Finavian ja Finnairin politiikkaa vielä muuttaa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Vihreiden ministeri Pekka Haavisto vastaa valtion omistuksista. Kaikki vihreät asuvat etelän suurissa kaupungeissa. Enontekiöllä ei ainakaan ole yhtään vihreää. Siksi Haavistoa ei voi Enontekiön lentokenttä vähempää kiinnostaa. Lisäksi lentäminen saastuttaa ja sitä pitää vähentää paitsi vihreiden käyttämillä reiteillä.

MOT eli mikä oli todistettava.

Arja Suominen

Olen Finnairista ja lyhyesti kommentoisin lentoyhtiön näkökulmasta:

Lapin lentoyhteydet ymmärrettävistä syistä herättävät keskustelua ja hyvä niin. Finnairin tavoitteena on tarjota suomalaisille ja Suomeen tuleville turisteille niin hyvät liikenneyhteydet kuin se kaupallisesti on mahdollista. Tappiollinen, taloudellisten vaikeuksien kanssa painiskeleva Finnair ei kuitenkaan voi lentää reittejä, jotka sellaisenaan eivät ole kannattavia tai jotka eivät edes jatkolennot huomioiden ole kannattavia pidemmälläkään aikavälillä. Meidän on selvittävä omin voimin, sillä suora valtiollinen tuki lentoyhtiöille on EU:ssa kielletty.

Samaan aikaan pyrimme kehittämään palveluamme ja reittejämme niin, että matkustajamäärät lisääntyisivät. Tässä meillä on yhteinen intressi Lapin yrittäjien kanssa. Siksi olemmekin tehneet yhteistyötä yrittäjien kanssa löytääksemme tavan, jolla liiketoimintamme tukevat toisiaan ja tuottavat siten hyötyä koko Suomelle. Yhteistyötä pyrimme kehittämään edelleen.

Lennämme Lappiin joka viikko kautta vuoden reittilentoja, emme poimi rusinoita pullasta. Uskomme, että järkevä, kaupallinen reittiliikenne on järkevin tapa hoitaa Lapin yhteydet. Lisäksi varmasti tarvitaan lomalentoihin erikoistuneiden operaattorien charter-liikennettä ajoittaisia lomapiikkejä varten.

Suomen markkina on vahvasti kilpailtu ja monilla Lapin reiteilläkin kilpailu on tiukkaa. Totta on, joillakin kaupallisesti heikoilla reiteillä kilpailu on vähäisempää, mihin liene kaupalliset syynsä.

Finnair on Finavian merkittävä asiakas ja toivomme, että lentokenttätoimintoja kehitetään niin, että saamme Suomeen ja Suomesta suuntautuvaa liikennettä sekä kauttakulkuliikennettä kasvatettua, sillä tästä riippuu suomalaistenkin hyvien lentoliikenneyhteyksien tulevaisuus. Toivomme lentoliikennestrategiaa kehitettävän Suomen kansalliset edut silmällä pitäen.

Mielipidekirjoituksessa mainittu "Ruotsin malli" on sekin kiinnostava ja varmasti perehtymisen arvoinen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vain kannattava liiketoiminta pitkällä aikavälillä takaa yhteydet, olipa kentän operoija ja reittien lentäjä kuka tahansa.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Luullakseni jotkut kaupungit tukevat lentoyhtiöitä, jotta reittilennot säilyvät. Esim. Lappeenranta taitaa maksaa siitä, että AirBaltic ja Ryanair lentävät sieltä(?).

Mikko Saariaho

Kiitokset Mikko Kärnälle lentoliikennettä käsittelevästä kirjoituksesta. Koska se sisältää muutamia virheellisiä luuloja, haluan tuoda keskusteluun Finavia Oyj:n näkökulman. Finavia omistaa ja operoi 25 lentoasemaa, jotka palvelevat lentoyhtiöitä ja lentomatkustajia.

Suomen lentoliikenteen kehitys on ollut 2000-luvulla voimakkaan kaksijakoista. Kansainvälinen liikenne on kasvattanut vauhdilla matkustajamääriä, kun taas kotimaan liikenteessä matkustajamäärät ovat hiljakseltaan alentuneet.

Onko kotimaan lentoliikenne hiipunut Finavian omistamien lentoasemien takia? Vastaus on EI. Lentoasemien toiminnan tehokkuus ja hintataso lentoyhtiöille ovat kansainvälisesti vertaillen kilpailukykyisiä, eivätkä näin ollen rajoita lentoliikenteen kasvua. Myöskään lentoasemien kapasiteetti ei kasvua rajoita, sillä Finavian verkostolentoasemat voisivat palvella helposti kaksinkertaisen määrän lentoliikennettä.

Mikä kotimaan lentoliikenteen on sitten saanut viime vuosina supistumaan? Vastaus on kysynnän vähäisyys. Suomessa monilla alueilla talouden hiipuminen, muuttotappio ja muiden liikennemuotojen parantunut houkuttelevuus ovat vieneet matkustajia lentokoneista.

Emme ole Finaviassa jääneet surkuttelemaan kotimaan lentoliikenteen haasteita. Haemme jatkuvasti yhteistyössä lentoyhtiöasiakkaidemme kanssa uusia toimintatapoja, jotta lentoasemat voisivat palvella lentoyhtiöitä ja matkustajia vieläkin paremmin. Eli olemme jatkaneet toimintamme kehittämistä ja tehostamista turvataksemme lentoasemien muihin Pohjoismaihin verrattuna kilpailukykyisen hintatason ja kysynnän mukaisen palvelutason. Samalla olemme käynnistäneet useilla eri maakunta-asemilla laajoja kehityshankkeita, jotta edellytykset lentoliikenteelle olisivat eri puolilla Suomea vahvat (http://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/ajankohtais...). Ivalon lentoaseman kehittäminen on investointihankkeista tänä vuonna suurin. Lappi on fokuksessa myös muutoin kehitysohjelmassamme.

Lisäksi teemme yhdessä eri alueiden kanssa töitä sen eteen, että lentoyhtiöt löytäisivät Suomen lentoasemat ja avaisivat niiltä reittejä. Tätä kehitystä vauhditamme voimakkaalla alennuspolitiikallamme, joka auttaa lentoyhtiöitä avaamaan reittejä uusiin kohteisiin (http://www.finavia.fi/fi/lentoyhtioille/liikennema...).

Kotimaan lentoliikenne hyötyy myös siitä faktasta, että maakuntien lentoasemia subventoidaan verkostoperiaatteen mukaisesti Helsinki-Vantaan kaupallisilla tuotoilla. Ilman subventiota maakuntakenttien palveluista pitäisi periä tuntuvasti nykyistä korkeampia maksuja, jotta kentät voisivat toimia kustannusvastaavasti. Nykymallin rahoittavat lentoyhtiöt ja lentomatkustajat.

Suomen menestyminen kilpailussa kansainvälisestä vaihtomatkustuksesta on parantanut monella tavalla kotimaan lentoliikenteen toimintaedellytyksiä. Se on mahdollistanut Finavialle vähäliikenteisten kenttien rahoittamisen. Toisaalta se on luonut lisää kysyntää monille kotimaan lentoreiteille ja parantanut Suomen matkailukohteiden saavutettavuutta. Muun muassa Lapin-koneissa japanilaisryhmät ovat tuttu näky.

Finavia on sitoutunut ylläpitämään ja kehittämään omistamiaan lentokenttiä, jotta lentoliikenteelle olisi Suomessa hyvät toimintaedellytykset. Koska Suomen lentoliikenteen keskeinen ongelma on vähäinen kysyntä, lentoasemien palveluiden saatavuus ei ratkaise sitä, minne Suomessa tulevaisuudessa pääsee lentokoneella ja minne ei. Maailmalla on paljon esimerkkejä aavekentistä ilman koneita ja matkustajia.

Finavian omistajan edustajan, LVM:n, johdolla valmistellaan parhaillaan Suomen lentoliikennestrategiaa. Finavia seuraa tiiviisti strategiatyön etenemistä ja toimii omistajan antamien suuntaviivojen mukaisesti lentoasemaverkostonsa kehittämisessä.

Finavia toivottaa kaikki uudet lentoyhtiöt ja lentoreitit lämpimästi tervetulleiksi kentilleen. Näin on myös Enontekiön osalta.

On hienoa, että Lapissa tehdään laajalla rintamalla töitä lentoliikenteen kysynnän vahvistamiseksi. Se vie eteenpäin matkailuelinkeinoa hyvällä tavalla. Finavia jatkaa omalta osaltaan Lapin markkinointia matkailukohteena Lapland Airports -brändinsä avulla. Alueiden, lentoyhtiöiden ja lentoasemien tiivis yhteistyö takaa parhaan tuloksen kaikkien kannalta.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Finnairin vaikeudet ovat toki ymmärrettäviä ja on täysin selvää, että yhtiön tulee lentää taloudelliset resurssinsa huomioiden. Itselleni kysymyksiä herättää lähinnä se, miksi lentoasemaoperaattori kokee Lapin markkinoista kiinnostuvan toisen lentoyhtiön lentojen aloittamisen Enontekiölle ongelmallisena? Lapin lennot kaipaavat Finnairinkin peräänkuuluttamaa tiukkaa kilpailua, sillä kysyntää kyllä on. Lapin lentoliikenne nimittäin perustuu hyvin kehittyneisiin kansainvälisiin matkustajavirtoihin.

Puheet Suomen lentojen vaikeuksista tuntuvat hieman oudoilta kun tarkastelemme tilannetta muissa pohjoismaissa. Esim. Norwegian lentää Lontoosta aivan naapuriin (Kiirunaan ja Tromssaan) ympäri vuoden viikon jokaisena päivänä noin 150 euron menopaluuhinnoilla. Lentoyhtiö kertoi ensimmäisen kauden jälkeen olleensa yllättynyt näiden lentojen kannattavuudesta. Sama reitti Suomen Lappiin – toimivilla jatkoyhteyksillä – maksaa halvimmillaan reilut 700 euroa. Matkailutuotteen osaltahan Suomen Lappi ei ainakaan jää kakkoseksi: noin 90%:a koko arktisen alueen majoituskapasiteetista sijaitsee täällä.

Finnairin Aasian strategia on pitänyt pienen kansallisen lentoyhtiön elossa. Jos kuitenkin vertailemme Helsingistä Pohjois-Suomeen ja Aasian suuntautuvia matkustajavirtoja niin huomaamme, että vuonna 2012 Pohjois-Suomeen matkusti 2,1 miljoonaa matkustajaa ja Aasian kaikkiin kohteisiin 1,9 miljoonaa (lähde: Finavian tilastot). Oulu on matkustajamääriltään Finavian reiteistä jopa toiseksi suosituin! Miksi siis Pohjois-Suomen matkustajavirtoja pidetään pieninä ja ohuina? Aasian reittejähän on noin tuplamäärä Pohjois-Suomen reitteihin verrattuna ja virrat ovat selkeästi ohuempia myös ympärivuotisuudesta johtuen. Ainakin talviaikaan Lapin lennot pullistelevat Helsinki-Vantaalle suuntaavia kansainvälisiä vaihtomatkustajia, jotka ovat hyvä mahdollisuus Helsinki-Vantaan vaihtomatkustajamäärien kehittämiselle.

Olisi suotavaa, että Pohjois-Suomen lentokenttiä kehitettäisiin yhteistyössä niiden merkittävyyden takia. Lapin lentojen matkustajat ovat enenevissä määrin kansainvälisiä matkailijoita. Tämä potentiaali on otettava käyttöön laajemmin.

Mikko Saariaholta haluaisin kysyä myös, saiko tai saako Snowbird hyötyä mainitsemastasi Finavian alennuspolitiikasta? On myös merkillepantavaa, että esimerkiksi Enontekiöllä operoiva Transun lennettää suuren osan matkailijoistaan Kiirunan lentoasemalle, josta heille on järjestetty 3 tunnin bussikuljetus Karesuvantoon. Syynä ei varmastikaan ole järjestelyn kätevyys...

Arja Suomiselle vielä kommenttina, että väitteesi EU-tuista ei pidä paikkaansa. Niin lentoasemien kuin lentojenkin tukeminen on mahdollista EU-lainsäädännön puitteissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset