mikkokarna Lapin puolustaja

Alueellistamisen paikka ei ole jäähyllä - päinvastoin

Helsingin sanomien pääkirjoitustoimittaja kirjoitti eilen alueellistamisesta pitäen sitä lähtökohtaisesti huonona ratkaisuna. Kirjoituksen läpi paistoi valitettavan tutuksi tullut, eteläsuomalainen näkökulma, jossa pääkaupunkiseudun ulkopuolinen Suomi nähdään lähestulkoon pelkkänä rasitteena, eikä sen kehittämiseen tämän näkökannan mukaan kannata suunnata valtion resursseja.

Alueellistaminen on kuitenkin yksiselitteisesti hyödyllistä. Sen avulla voidaan tasata alueellisesti niitä hyötyjä, joita valtiollisen toiminnan seurauksena syntyy. On kuitenkin mielestäni selvää, että alueellistamisen tulisi perustua yksilötasolla pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen, eikä valtiolla ole varaa menettää esimerkiksi ammattitaitoista työvoimaa sen vuoksi, että ihminen ei ole halukas muuttamaan asuinpaikkaansa. Jokaisella on oltava mahdollisuus valita oma asuinpaikkansa itse, oli se sitten Helsinki tai Enontekiö. Se on perustuslaillinen oikeus.

Pääkirjoitustoimittajan olisi kuitenkin toivonut tarkastavan, mitä pääkaupunkiseutu lopulta hyötyy siitä, että maakuntien asioita hoidetaan pitkälti siellä. Valtavasti työpaikkoja, tulo- ja kiinteistöveroja, asukkaita, elinvoimaa ja myös vaikkapa hotelliyöpymisiä sekä ravintolakäyntejä, kun me maakuntien virkamiehet ravaamme Helsingissä hoitamassa asioita. Vietän itse Enontekiön kunnanjohtajan ominaisuudessa Helsingissä noin kuukauden vuodesta, eikä se mielestäni ole vähän. Alueellistamisen suhteen olisi hyvä tarkastella, miten muissa pohjoismaissa, kuten Norjassa, on toimittu. Norjassa on aina varauduttu poliittisesti siihen, että kehitys voi muuttua ja painopisteet voivat siirtyä etelästä pohjoiseen. Tämän vuoksi on nähty tärkeäksi säilyttää koko maa asuttuna ja hajautettu myös valtion rakenteita ympäri maata. Tämä ratkaisu on osoittautunut onnistuneeksi painopisteen siirtyessä yhä enenevissä määrin arktiselle alueelle. Onko Suomella varaa jäädä syrjään tästä kehityksestä?

On hyvä huomata, että alueellistamista voidaan toteuttaa myös 2010-luvun menetelmillä. Entäpä jos ensi alkuun annettaisiin yhä useammille valtion virkamiehille aito mahdollisuus valita oma asuinpaikkansa ja hyödyntää työssään pääsääntöisesti etäyhteyksiä? Olisi myös virkistävää, jos mainitsemani virkamatkaliikenne voisi suuntautua välillä tasapuolisemmin myös maakuntiin. Toimitilojen puutteeseen on turha vedota, sillä virastotaloja ja toimipisteitä ovat maakunnatkin pullollaan. Oleellista kaikessa on etätyö; se työn tekemisen muoto, josta on puhuttu jo vuosia, mutta jota ei vieläkään mielestäni hyödynnetä riittävästi. Mikä toimistotyö lopulta on sellaista, jota ei voida tehdä etänä?

Uskon, että aito valinnan mahdollisuus toisi vapaaehtoisia tulijoita jopa tänne napapiirin pohjoispuolelle, sillä ns. "slow life", puhdas luonto ja erilaiset harrastusmahdollisuudet kyllä kiinnostavat. Onko valtiolla rohkeutta kokeilla jotain uutta ja antaa virkamiesten itse päättää täysin vapaasti, mihin he haluavat asettua asumaan? Minulla on suuri kiusaus ajatella pääkaupunkiseudun asuntojen hintoja tarkastellessani, että moni virkamies voisi olla halukas vaihtamaan yksiönsä täysin varusteltuun, uuteen omakotitaloon maaseudulla, ehkä jopa täällä napapiirin toisella puolella.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Nykyisinä sähköisen kommunikoinnin aikoina monet uudet virat voisi tosiaan sijoittaa minne tahansa Suomessa. Kai suurin syy Helsinkiin keskittämisen takana on helsinkiläisten halu keskittää kaikki Helsinkiin.

Kokoukset voisi järjestää vuoroon eri paikkakunnilla. Näin kulutkin jakautuisivat tasaisemmin. Mutta jos haluamme optimoida kokonaiskulut, voi olla niin, että on halvempaa lennättää muutama lappilainen Helsinkiin kuin suuri joukko pääkaupunkiseutulaisia Enontekiölle. Tällä perusteella voisi olla järkevää pitää useimmat kokoukset pääkjaupunkiseudulla ja muissa suurissa taajamissa. Kulut voi kuitenkin helposti jakaa tasaisesti tässäkin mallissa. Enontekiöläisten matka-, yöpymis- ja ajankäyttökulut maksettaisiin enontekiöläisille yhteisestä kassasta. Jos Enontekiö maksaa nyt kulunsa itse, käytäntö tulisi korjata.

Moni asuisi varmasti mielellään Enontekiöllä tai muualla pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Moni pyrkii Helsinkiin siksi, että siellä on perinteisesti parhaat urakehitysmahdollisuudet. Ehkä myös Brysseliin pääsee Helpoimmin Helsingin kautta. Tämä urasuunnitteluun liittyvä keskuksiin pyrkiminen ei kuitenkaan tarkoita, että virat tulisi keskittää Helsinkiin. Lopputulos on uratietoistenkin työntekijöiden kannalta sama (tai ehkä parempikin), vaikka aiempaa suurempi osa viroista olisi muualla Suomessa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset