mikkokarna Lapin puolustaja

Lohennousulla elinvoimaa Kemi-Ounasjoen alueelle

  • Norjan valtio tekee hyvää lohipolitiikkaa ja turvaa lohennousun myös nousuesteiden taakse. Miksi toimimme täällä toisin?
    Norjan valtio tekee hyvää lohipolitiikkaa ja turvaa lohennousun myös nousuesteiden taakse. Miksi toimimme täällä toisin?

Seppo Saraspää kirjoittaa kirjassaan Punainen tupa ja erämaa kuulleensa tarinan, jonka mukaan norjalainen pappi oli todennut, ettei halua taivaaseen, mikäli siellä on hilloja, lohia tai poroja. Tokaisun ymmärtää, sillä kaikki nämä luonnonvarat herättävät meillä Lapissa suuria intohimoja.

Lohennousu Kemi–Ounasjoen vesistöalueelle loppui, kun vesivoimalaitokset rakennettiin. Paikallisille asukkaille tämä oli suuri trauma, joka tarkoitti mittavia taloudellisia menetyksiä. Toki myös voimalaitokset ovat tuoneet mukanaan taloudellista hyvinvointia, mutta entäpä jos meillä olisi mahdollisuus molempiin, loheen ja vesivoimaan?

On oikeastaan hämmästyttävää, ettei lohen palauttamista ole vielä yritetty tosissaan. Toki käynnissä on parhaillaankin hankkeita, jotka tähtäävät lohen palauttamiseen, mutta hankkeet ovat mittakaavaltaan hyvin pieniä. Mikäli Kemi–Ounasjoen vesistöalueelle halutaan palauttaa elinvoimainen ja luonnonvarainen lohikanta, vaatii se mittaluokaltaan aivan eri tason ponnistuksia.

On hyvin ilahduttavaa, että Kemijoki Oy on ilmoittanut halustaan osallistua kunnollisten kalateiden rahoittamiseen, mikäli sen velvoiteistutusten määrää vastaavasti vähennetään. Lohen palauttamiseen tarvittaisiin kuitenkin myös valtion panostuksia, sillä jokivarren kuntien budjeteista ei voida irrottaa riittävää summaa hankkeen toteuttamiseksi. Kalateiden hintalappukin tiedetään, se on 11 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Isohaaran olemassa olevat kalatiet vaativat kahden miljoonan euron korjausinvestoinnit. Vuosittaiset käyttökustannukset olisivat 240 000 euroa.

Puhumme siis loppujen lopuksi suhteellisen pienestä investoinnista, joka maksaisi itsensä hyvin nopeasti takaisin sen kansantaloudellisten vaikutusten myötä. Kalastusmatkailuun voitaisiin kehittää aivan uudenlaisia tuotteita, maan arvo jokivarren kunnissa todennäköisesti nousisi ja niistä muodostuisi yhä halutumpia asumisen ja vapaa-ajan asumisen kohteita. Paikallisesti ei sovi unohtaa myöskään niitä positiivisia kulttuurisia vaikutuksia, joita kuolleen lohenkalastuskulttuurin elvyttäminen toisi mukanaan. Palautushankkeella on paljon epäilijöitäkin, mutta on muistettava, että lohen palauttamisessa on onnistuttu muuallakin. Toivonkin, että lohen palauttaminen Kemi–Ounasjoen vesistöalueelle kirjataan yhdeksi tavoitteeksi seuraavaan hallitusohjelmaan.

Kemi–Ounasjoesta ei mielestäni kuitenkaan pidä rakentaa lähinnä matkailijoille tarkoitettua, ”pyydä ja päästä” -kalastukseen perustuvaa matkailualuetta. Tällainen kulttuuri soveltuu mielestäni perin huonosti Lappiin. Jos maakunnan lehtien yleisöosastoja on uskominen, niin useimmat lappilaiset kokevat, että "pyydä ja päästä" -harrastajat alistavat villin luontokappaleen omaksi leikkikalukseen ja kalastuksen tulisi olla virkistyskalastajallekin ravinnonhankintaa. En itsekään ymmärrä, miksi pitäisi lähteä kalastamaan, jos kokee, etteivät kalakannat kestä kalastamista? Hyvällä lupapolitiikalla ja merikalastusta rajoittamalla voidaan varmistaa, että lohikannat säilyvät elinvoimaisina.

Doug Larson kirjoitti, että mikäli ihmiset keskittyisivät todella tärkeisiin asioihin, olisi maailmassa pulaa onkivavoista. Vapoja meillä käsittääkseni riittää, mutta kalastettavaa lohta ei toistaiseksi ole. Asia on elintärkeä Lapin maakunnan kannalta, joten tuodaan lohi takaisin!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Perskuta miten hyvä avaus! Kiitos!

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä
Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

En paljon kalastusta harrasta, mutta periaatteessa kannatan menetelmää, jolla ravinteet nousevat itsestään merestä sisämaahan.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Nousun mahdollistaminen on elintärkeää myös lohen poikastuoton turvaamiseksi ja geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Istutuspoikasilla ei kyetä pitkällä tähtäimellä pitämään lohikantoja elinvoimaisina, vaan luonnonvalinnan tulee toimia. On siis kaikilla tasoilla lohikantojen etu, että kaikkien lohelle luontaisten vesistöalueiden poikastuotantopotentiaali saadaan käyttöön.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset