mikkokarna Lapin puolustaja

Aloitteeni kuntauudistuksen seurantaryhmälle

Kuntauudistuksen seurantaryhmä kokoontui tänään Helsingissä. Keskustelun aiheina olivat muun muassa kuntauudistuksen eteneminen, kuntalain kokonaisuudistus sekä luonnollisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Alustajina kokouksessa toimivat kunta- ja liikenneministeri Paula Risikko sekä varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen Kuntaliitosta.

Kuntalain kokonaisuudistus on tarkoitus saattaa voimaan lähiaikoina. Lakiesitys on mielestäni mallikas kokonaisuus erityisesti siksi, että se valmisteltiin laajassa asiantuntijatyöryhmässä ilman lakiesityksiä yleensä leimaavaa kiirettä. Hyvin valmisteltua lakia ymmärtää maallikkokin, sellaista lukee kuin runoutta. Samanlainen hyvä valmistelu ei valitettavasti leimaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista annettua luonnosta tai kuntarakennelakia, vaikka nämä erityisen oleellisia lakeja ovatkin.

Tein kuntauudistuksen seurantaryhmälle kaksi aloitetta, joista ensimmäinen kosketti ns. "Lex Kittilän" tuomista osaksi kuntalain kokonaisuudistusta ja toinen sitä, että Kuntaliitto ottaisi aktiivisen roolin maakuntakokeilujen ajamisessa osaksi valtion aluehallinnon uudistusta. Lappi erityisesti olisi erinomainen maakunta pilotoida tällaisia uusia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja, jotka lisäisivät paikallista päätäntävaltaa.

1. Lex Kittilä

Viimeaikaiset tapahtumat Kittilän kunnassa ovat osoittaneet, että kuntalaki ei ole aukoton. Kittilän kunta on ajautunut viranhaltijajohdon ja luottamushenkilöiden välillä vallitsevan epäluottamuksen johdosta tilaan, jossa päätöksiä ei enää kyetä tekemään. Luottamuksen, laillisuuden ja ylipäätään demokratian palauttaminen kuntaan tullee olemaan pitkä ja kivulias prosessi, jota ei lopulta ratkaista KRP:n suorittaman esitutkinnan tai eri oikeusasteissa mahdollisesti annettavien tuomioiden nojalla. Kunnalle on myös aiheutunut pysyvä imagohaitta ja päätöksentekokyvyn puute haittaa kaikkea toimintaa kunnassa.

Olisi siis oleellista, että uuteen kuntalakiin luotaisiin mekanismi, jolla tällaisiin tilanteisiin päästäisiin puuttumaan hyvissä ajoin. Pelkkä velvoite solmia johtajasopimukset kunnanjohtajan ja kunnan välillä ei yksin riitä. Kaiken päätöksenteon tulee perustua luottamukseen ja Suomen lakiin. On hyvin valitettavaa, ettei Kittilässä ole onnistuttu ristiriitojen sovittamisessa, vaan on ajauduttu tilanteeseen, jossa ei enää ole voittajia.

2. Maakuntakokeilut osaksi valtion aluehallinnon uudistusta

Risikon alustuksessa käsiteltiin kunta- ja sote-uudistusten lisäksi erilaisia valtion aluehallinnon kehittämishankkeita. ELY-keskusten, aluehallintovirastojen ja maakuntaliittojen tehtäviä tullaan tarkastelemaan kriittisesti ja tiettyjä toimintoja aiotaan mahdollisesti yhdistää. Samassa yhteydessä tulisi näkemykseni mukaan tarkastella myös Helsingistä käsin toimivien, ohjaavien ministeriöiden rooleja.

Kun valtio on nyt tarkastelemassa aluehallinnon kokonaisuuttaan laajemmin, avautuu meille mielestäni mahdollisuus esittää esimerkiksi Lapin maakuntakokeilun aloittamista, jossa ministeriöiden ohjaustehtävät ja osa ELY-keskuksen sekä aluehallintoviraston toiminnoista järjestettäisiin uudelleen maakuntaliiton alaisuuteen. Samassa yhteydessä maakuntaliitolle voitaisiin osoittaa oikeuksia säätää eri asioista vähintäänkin asetuksen tasolla. Demokratian toteutumiseksi vaadittaisiin myös maakuntavaalit. Järjestelmän avulla kykenisimme mielestäni ottamaan paremmin huomioon alueelliset erityispiirteet ja -tarpeet sekä suhteuttamaan asioita paikallisesti käytössä oleviin resursseihin. Tämä lienee pitkässä juoksussa kannattavaa myös kansantalouden näkökulmasta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän mattimuukkonen kuva
Matti Muukkonen

Mikko!

Mielenkiintoinen ehdotus. Lähtökohta olisi varmaan se, että kunnanjohtajan asemaa koskevaa säännöstä selkeytetään. Käytännössä pitäisi ensin päättää, onko kunnanjohtaja erottamaton, vaikeasti erotettava, tarkoittaako vaikeasti erottettavuus määräenemmistöjä vai sisällöllisiä syitä... Vai olisiko sitten fiksumpi vain tehdä ratkaisu, jonka mukaan kunnanjohtaja voidaan erottaa ihan samalla tavalla kuin yrityksen toimitusjohtaja. Tällöin olisi selvää, että kunnanjohtaja olisi virassaan niin kauan kuin nauttii valtuuston tai hallituksen luottamusta ja lähtisi siirtymäkorvauksella sen jälkeen, kun ei nauti. Tällöin homma olisi kaikille selvää. Ja vältyttäisiin paljolta pahalta. Kuitenkin tuollainen selkeä vaino on aika raskasta täysin yksin olevalle kunnanjohtajalle. Joskus kirjoitinkin siitä, kuinka monessa kunnassa tilanne on aika huono nimenomaan työpaikkakiusaamiseksi luokiteltavan toiminnan johdosta. Siihen ei vaan ole mitään mekanismeja puuttua, kun lähtökohta on, että julkisessa tehtävässä pitää kestää.

Sen verran pitää sanoa, että kyllä myös fiksua olisi luoda mekanismi siihen, miten kuntien päätöksentekoa arvioidaan. Nythän periaatteessa kunta voi mennä metsään ihan miten haluaa. Arviointikertomuksessakin arvioidaan vain valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamista, eikä laajemmin auskultoida oliko niissä tavoitteissa edes mitään järkeä. Väittäisin, että suurin osa ongelmista johtuu juuri siitä, että hallitukset, erityisesti niiden puheenjohtajat haluavat tehdä asioita, vaikka asiantuntijanäkemykset sekä laki sanoo toista.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Totta puhut Matti. Johtasopimusten pitävyyskin on aina vähän niin ja näin. Esittämäsi ratkaisulla vältyttäisiin paljolta pahalta ja siirtymäkorvauksen suuruuskin voitaisiin määritellä lailla. Toisaalta en pitäisi pahana, vaikka mekanismini olisi esimerkiksi erikseen nimetty kuntien riippumaton laillisuusvaljoja, jolla olisi tietyt toimivaltuudet astua väliin tällaisissa tapauksissa. Järjestelmän tulisi kuitenkin olla kevyt, sillä mitään ylimääräistä hallinnon kerrosta tässä ei pidä kyllä ryhtyä luomaan. Ehkäpä kunnanjohtajan rinnastaminen toimitusjohtajaan ja siirtymäkorvauksen määrittäminen olisi se paras keino, mutta eihän sekään tietysti päätöksentekokulttuuria paranna.

Alexius Manfelt

Mikko hyvä, teet mielenkiintoisen ehdotuksen tuossa Lex Kittilä-osiossa. Eivät ne ongelmat ihan tyhjästä ole syntyneet. Tuli näet uusi kunnanjohtaja, joka ei ymmärtänyt erään sisarusparven hyötyajattelua. Meni tekemään rikosilmoituksen. Ja todellisuudessa siellä olisi varmaan aihetta moneenkin. Hissiyhtiön ja Medi-lääkärienväliset tehdyt sopimuksetkin ovat varmaan mieleniintoisia ja mitenkä perustettiin Alppikoulun erilaisia yhdistyksiä ja muita vemputuksia. Kuinka paljon mahtoikaan valua etelän yrittäjältä valua hissiyhtiön johdossa oleville?

Lakiesitys on todella hyvä, sillä se takaisi todellakin kunnan toiminnan kun Kittilän tapaisia ilmenisi tulevaisuudessa. Toivottavasti asia menee eteenpäin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset