Maalaisjärkeä maatalouteen II
Miltä sinusta tuntuisi, jos työnantajasi ilmoittaisi yksipuolisesti, että töiden on jatkuttava, mutta palkat maksetaan vasta vuoden kuluttua? Viljelijöille on nyt tapahtumassa näin Maaseutuviraston muutettua viljelijätukien maksatusaikatauluja päätöksellään. Maaseutuviraston ilmoitus maksatuksen lykkäämisestä on otettu lappilaistiloilla vastaan järkytyksellä, eikä syyttä. Tilat ajautuvat päätöksen myötä akuuttiin kassakriisiin, jota joudutaan paikkaamaan esimerkiksi lainoituksella. Pahimmassa tapauksessa edessä voi olla konkurssi.
Maaseutuvirasto perustelee päätöstään EU:n maatalouspolitiikan uudistuksella (CAP 2020) sekä sillä, että maatilavalvontoja tekevien ELY-keskusten resurssit ovat pienenemässä. Maaseutuviraston mukaan se voi antaa tukien maksuluvan vasta siinä vaiheessa, kun EU-säädösten mukaiset valvonnat on suoritettu.
Tähän saakka viljelijöille on maksatettu tukia pitkin vuotta painotuksen ollessa selkeästi kuitenkin loppuvuodessa. Maaseutuviraston nyt tekemä päätös tarkoittaisi, että viljelijät joutuisivat harjoittamaan ammattiaan ilman heille kuuluvia tukia lähes vuoden ajan. Tilanne on kestämätön.
On hämmästyttävää, että järjestelmässä viljelijöiden ajatellaan lähtökohtaisesti hakeneen tukia väärin. Maatalousyrittäjä on siis viranomaisten mielestä "syyllinen", kunnes toisin todistetaan. Maaseutuvirasto voisi niin halutessaan maksattaa tukia ennakkoon jaksottaen ne edellisvuosien tapaan ja suorittaa tarkastusten jälkeen takaisinperinnän, mikäli tila ei täytä tuen maksattamisen edellytyksiä. Kenen etu siis on, että viljelijät ajetaan taloudellisiin vaikeuksiin?
Onkin vaikeaa olla saamatta sitä vaikutelmaa, etteikö kyseessä olisi osaltaan viranomaisen painostus tarkastusresurssien lisäämiseksi. Maaseutuviraston tiedotteessa todetaan, että tämäkään maksatusaikataulu ei toteudu, mikäli riittäviä resursseja tarkastustoimintaan ei taata. Tarkastusresurssien lisäämisen sijaan voisi olla paikallaan laskea, paljonko tarkastustoiminta tosiasiallisesti maksaa ja mitkä ovat tarkastustoiminnan kautta saadut hyödyt esimerkiksi tukien takaisinperinnässä? Samalla voitaisiin pohtia, mitkä olisivat vaikutukset, mikäli nykyisiä tarkastusmenettelyjä kevennettäisiin? Tiedän, että erääseen suomalaiseen tilaan kohdistettiin tänä vuonna kaksi eri tarkastusta eikä puutteita havaittu. Ensin tuli varsinainen tarkastaja ja tämän jälkeen edellisen tarkastajan toiminnan tarkastaja. Tämä ilmoitti, että vielä saattaa tulla kolmas tarkastaja tarkastamaan, onko hän menetellyt oikein. Onko meillä todella varaa tähän?
En voi uskoa, että näin byrokraattista järjestelmää ylläpidetään monessakaan Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Ylipäätään kaikkien ohjaavien ja valvovien viranomaisten rooleja tulisi pohtia uudelleen. Mikäli ohjaaminen ja valvominen ei tuota yhteiskunnalle lisäarvoa, ei sitä pidä myöskään tehdä.
***
Edellisen maalaisjärkeä maatalouteen peräänkuuluttavan kirjoitukseni voi lukea täältä:
http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172356-maalaisjarkea-maatalou…
Minä ymmärrän hyvin sen, että jos on tottunut elämään ja yrittämään tukien varassa, niin onhan se järkytys suuri, jos niihin tulee yhtäkkiä muutoksia.
Ilmoita asiaton viesti
Minä ymmärrän että parempi tukien kanssa yrittää kuin mennä työvoimatoimistoon työnhakijaksi josta tie sitten jatkuukin Kelaan ja sosiaalitoimistoon. Kannatan muutenkin puhtaan kotimaisen luonnon tuotantoon tarvittavaa tukea.
Ilmoita asiaton viesti
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014020618014586_u…
Ilmoita asiaton viesti
Maatalouden tukia ei makseta viljelijän takia. Niitä maksetaan, jotta saisimme edelleen ostaa kohtuuhintaista kotimaista ruokaa ja että kykenisimme säilyttämään edes jonkunlaisen huoltovarmuuden. Pelkästään vieraan varassa ei ole koskaan hyvä olla.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä, Ruotsissa ilman kansallista maataloustukea ruoka on halvempaa kuin meillä. Mikä tuon selittää?
Ilmoita asiaton viesti
– Kruunun heikkeneminen tietysti tuo vaikeuksia tai ainakin haasteita Suomen kilpailukyvylle, kun suomalaiset kilpailevat ruotsalaisyritysten kanssa. Pitemmllä aikavälillä vaikutus kuitenkin vähenee, kun Ruotsin talous kasvaa ja sitä kautta suomalaisille tuottelle tulee lisää kysyntää Ruotsissa, sanoo Brotherus.
Heikko kruunu auttaa ruotsalaista teollisuutta.
– Ruotsi on ollut aika onnekas valuuttakurssipolitiikassaan. Meidän pitää muistaa, että euron aikana meillä ei enää ole käytössä tätä keinoa. Suomen pitää sen sijaan pitää kustannukset kurissa. Tämä tarkoittaa palkkaratkaisuja, mutta myös esimerkiksi erilaisia veroratkaisuja.
Ilmoita asiaton viesti
”Ruotsi on ollut aika onnekas valuuttakurssipolitiikassaan.”
Ei tuo mitään onnea ole vaan järjenkäyttöä, ikävä kyllä sitä ei ole löytynyt Suomesta, siis järkeä eikä näytä löytyvän vieläkään.
Ilmoita asiaton viesti
Vanha viisaus pätee tässäkin. Jos kaikki olisi rehellisiä ei tarvittaisi valvontaa. Valitettavasti monen ihmisen ajatus on sellainen että jos jostain voi luistaa / oikoa ja siitä saa vielä taloudellaista hyötyä niin näin toimitaan. Harmillisesti erilaisten tukien väärinkäyttö on liian yleistä.
Ei tuo reilua ole myöskään että tämän päätöksen seurauksena kärsijänä on lopputuottajat mutta toisaalta tämä on ehkä oikeudenmukaisin ratkaisu??? Tukien takaisinperintä on hyvin työlästä ja kallista toimintaa sekin. Samoin mikäli ei ole mistä periä niin taas tulee tappiota? Helpompi jättää maksamatta kuin periä…
Pahimmassa tapauksessa tuo että sama tila voi joutua samana vuonna kolmeen eri tarkastukseen samasta asiasta on sinällään ihan totta, mutta hyvin hyvin pienelle osalle tiloja. Ely-keskus valvoo että täyttyykö tukiehdot ja maksatusperuteet, MAVI tarkastaa että ELY-keskuksen tarkastus on suoritettu annettujen normien ja säädösten mukaan ja komissio voi vielä tehdä kolmannen käynnin. ELY-keskus tarkastaa tiloista reilu 5% ja tästä määrästä MAVI suorittaa noin 5%:lle laadunvalvonnallisen tarkastuksen. Komissio suorittaa sitten omalla otannallaan joitakin tilakäyntejä mutta näissä puhutaan hyvin pienestä otoksesta koko massaan nähden ja käsittääkseni ne eivät välttämättä osus edes päällekkäin ELY:n/Mavin tarkastamien tilojen kanssa.
Eihän tuo varmasti kokonaisuutena halpaa ole mutta vaakakupissa on myöskin se että valtio maksaa myöskin rikkeistä rahaa takaisin EU:n suuntaan. Samoin kukapa laskisi sen että mikäli valvontaa ei suoritettaisi niin mikä olisi tulevaisuudessa suhde rikkeiden määrään?
Ei aivan helppo yhtälö ei…
Stemppiä Mikko Keväälle!
Ilmoita asiaton viesti
Yhtälö ei tosiaankaan ole helppo, mutta kyllä minua hämmästyttää, että esimerkiksi Iso-Britannian maatalousministeriön sivuilla ilmoitetaan tarkastusprosentiksi 1 %. Miksi sama ei riitä toisessa jäsenvaltiossa? Lopputuottaja ei joka tapauksessa saisi kärsiä siitä, että viranomaiselta puuttuu tarkastusresursseja tai siitä, että tukipolitiikassa tapahtuu muutoksia. Kyllä tulovirta tulisi kyetä säilyttämään, se on kaikkien etu.
Kiitokset tsempeistä!
Ilmoita asiaton viesti
No eikös Suomi maksele myös Iso-Britannian maataloustuista osuutensa, vai muistanko nyt ihan väärin? Ja jos maksaa, niin miksi ja keiden päätös mahtanee olla?
Ilmoita asiaton viesti
Iso-Britannian saamassa jäsenmaksuhelpotuksessa on kyse EU:n päätöksestä, josta Suomi ei voi yksipuolisesti irtautua. Hallitus voisi kuitenkin niin halutessaan pyrkiä neuvottelemaan asiasta. Kannatan tätä lämpimästi.
Ilmoita asiaton viesti
On kysymys EU:n päätöksestä jonka tyhmät neuvottelijamme hyväksyivät. Aivan samoin kuin esim. tyhmät tukipaketit. Suomi hyväksyy ja on hyväksynyt valtavan paljon tyhmiä päätöksiä ja samalla ollaan velkautettu oma maa ja kansa.
Ruotsi on ollut tässäkin asiassa meitä viisaampi. Onko muuten kepun edustajat olleet noissa neuvottelupöydissä, joissa noita tyhmiä EU:n päätöksiä on tullut hyväksyttyä maamme vahingoksi?
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Mikko erittäin hyvästä ja valaisevasta kirjoituksesta. On se kumma, että tässä maassa ei tunnu toimivan kunnolla kohta enää yhtään mikään.
Ilmoita asiaton viesti