Maalaisjärkeä maatalouteen II

Miltä sinusta tuntuisi, jos työnantajasi ilmoittaisi yksipuolisesti, että töiden on jatkuttava, mutta palkat maksetaan vasta vuoden kuluttua? Viljelijöille on nyt tapahtumassa näin Maaseutuviraston muutettua viljelijätukien maksatusaikatauluja päätöksellään. Maaseutuviraston ilmoitus maksatuksen lykkäämisestä on otettu lappilaistiloilla vastaan järkytyksellä, eikä syyttä. Tilat ajautuvat päätöksen myötä akuuttiin kassakriisiin, jota joudutaan paikkaamaan esimerkiksi lainoituksella. Pahimmassa tapauksessa edessä voi olla konkurssi.

Maaseutuvirasto perustelee päätöstään EU:n maatalouspolitiikan uudistuksella (CAP 2020) sekä sillä, että maatilavalvontoja tekevien ELY-keskusten resurssit ovat pienenemässä. Maaseutuviraston mukaan se voi antaa tukien maksuluvan vasta siinä vaiheessa, kun EU-säädösten mukaiset valvonnat on suoritettu.

Tähän saakka viljelijöille on maksatettu tukia pitkin vuotta painotuksen ollessa selkeästi kuitenkin loppuvuodessa. Maaseutuviraston nyt tekemä päätös tarkoittaisi, että viljelijät joutuisivat harjoittamaan ammattiaan ilman heille kuuluvia tukia lähes vuoden ajan. Tilanne on kestämätön.

On hämmästyttävää, että järjestelmässä viljelijöiden ajatellaan lähtökohtaisesti hakeneen tukia väärin. Maatalousyrittäjä on siis viranomaisten mielestä "syyllinen", kunnes toisin todistetaan. Maaseutuvirasto voisi niin halutessaan maksattaa tukia ennakkoon jaksottaen ne edellisvuosien tapaan ja suorittaa tarkastusten jälkeen takaisinperinnän, mikäli tila ei täytä tuen maksattamisen edellytyksiä. Kenen etu siis on, että viljelijät ajetaan taloudellisiin vaikeuksiin?

Onkin vaikeaa olla saamatta sitä vaikutelmaa, etteikö kyseessä olisi osaltaan viranomaisen painostus tarkastusresurssien lisäämiseksi. Maaseutuviraston tiedotteessa todetaan, että tämäkään maksatusaikataulu ei toteudu, mikäli riittäviä resursseja tarkastustoimintaan ei taata. Tarkastusresurssien lisäämisen sijaan voisi olla paikallaan laskea, paljonko tarkastustoiminta tosiasiallisesti maksaa ja mitkä ovat tarkastustoiminnan kautta saadut hyödyt esimerkiksi tukien takaisinperinnässä? Samalla voitaisiin pohtia, mitkä olisivat vaikutukset, mikäli nykyisiä tarkastusmenettelyjä kevennettäisiin? Tiedän, että erääseen suomalaiseen tilaan kohdistettiin tänä vuonna kaksi eri tarkastusta eikä puutteita havaittu. Ensin tuli varsinainen tarkastaja ja tämän jälkeen edellisen tarkastajan toiminnan tarkastaja. Tämä ilmoitti, että vielä saattaa tulla kolmas tarkastaja tarkastamaan, onko hän menetellyt oikein. Onko meillä todella varaa tähän?

En voi uskoa, että näin byrokraattista järjestelmää ylläpidetään monessakaan Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Ylipäätään kaikkien ohjaavien ja valvovien viranomaisten rooleja tulisi pohtia uudelleen. Mikäli ohjaaminen ja valvominen ei tuota yhteiskunnalle lisäarvoa, ei sitä pidä myöskään tehdä.

 

***

 

Edellisen maalaisjärkeä maatalouteen peräänkuuluttavan kirjoitukseni voi lukea täältä:

http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172356-maalaisjarkea-maatalou…

 

 

mikkokarna
Keskusta Helsinki
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Kansanedustaja toista kautta eduskunnassa. Olen 42-vuotias helsinkiläinen ja osa-aikainen lappilainen sekä saaristolainen, jolle kaikki eräharrastukset ovat lähellä sydäntä. Ennen valintaani eduskuntaan toimin Enontekiön kunnanjohtajana ja sitä ennen Ivalon rajavartioalueen varapäällikkönä. Ehdolla eduskuntaan Helsingistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu