Tapaus Anna Mäkelä

Anna Mäkelä, ystäväni ja kollegani Kittilästä, sai eilen potkut. Potkut olivat lopputulos lähes vuoden mittaisesta prosessista, jota voisi kuvailla henkien taisteluksi kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä. Irtisanomisesta huolimatta tilanne ei pääty tähän, vaan edessä on pitkä prosessi hallinto-oikeudessa. Tähän lisätään vielä mahdolliset rikosoikeudelliset seuraamukset luottamushenkilöille, mikäli valtakunnansyyttäjä toteaa syytekynnyksen ylittyneen luottamusaseman väärinkäyttöä tai muita epäilyjä käsittelevissä asioissa. Kaikki varmasti toivoisivat tilanteen nyt rauhoittuvan hetkeksi, mutta toisaalta esimerkiksi muidenkin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välit näyttävät olevan tällä hetkellä niin kuralla, että tilanteen purkaminen on varmasti haastavaa.

Eräs vanhempi kollega on verrannut kunnanjohtajan tehtävää kuusikulmaiseen kusitolppaan – joka suunnalta roiskuu. Itse vertaisin kunnanjohtajan tehtävää ehkäpä mieluummin jääkiekkojoukkueen valmentajaan, joka saa yleensä kunnian niin joukkueen onnistumisesta, mutta erityisesti epäonnistumisesta. Kuten jääkiekkojoukkueen valmentaja, myös kunnanjohtaja istuu tuulisella paikalla ja mikäli on erityisen herkkänahkainen, ei näihin tehtäviin kannata hakeutua. Anna Mäkelä on osoittanut, että hänen nahkansa on karkaistua terästä. Valtuusto erotti Mäkelän hyvin selkeällä enemmistöllä ja lienee selvää, että luottamushenkilöt ovat olleet tyytymättömiä hänen tapaansa toimia jo pidemmän aikaa. Annaa on pidetty tyystin erilaisena kunnanjohtajana kuin mihin Lapissa on totuttu. Kittilässä tätä ei selvästikään kyetty näkemään positiivisena asiana, mutta on silti hämmästyttävää, ettei ongelmia pystytty selvittämään ensin keveämmillä keinoilla, vaan päädyttiin heti kaivamaan järeimmät aseet kaapista. Samoin ei mielestäni ole kyetty näyttämään, missä Mäkelä lopulta epäonnistui vai epäonnistuiko tosiasiallisesti missään?  Kittilän kunnalla menee kuitenkin kuntana erinomaisesti ja Anna on edustanut kuntaa loistavasti esimerkiksi erilaisissa korkean tason valtiollisissa työryhmissä.

Anna Mäkelän kohtaloksi näytti koituvan tutkintapyyntö, jonka hän teki Levin hissiyhtiön toimitusjohtaja Jouni Palosaaren toiminnasta liittyen yhtiön hissihankintaan. Toimiko Anna Mäkelä tutkintapyynnön tehdessään oikein? Kyllä, ehdottomasti, ainakin mikäli asiaa tarkastellaan puhtaasti oikeudellisista näkökohdista. Sen sijaan se, ettei asiasta informoitu etukäteen kunnanhallitusta viittaa siihen, että kunnanjohtaja pelkäsi että kunnanhallitus kieltää tutkintapyynnön tekemisen.  Ainakin kuluneen vuoden tapahtumien valossa näyttää siltä, ettei arvelu ole tuulesta temmattu. Periaatteessa tällaisessa tapauksessa virkamies olisi voinut niellä asian ja jättää tämän jälkeen päätöksestä eriävän mielipiteen. Anna Mäkelä päätti kuitenkin toimia toisin ja juridisesti hänellä oli siihen oikeus. Lopulta koko prosessi kärjistyi molemminpuoliseksi syyttelyksi, joka on sinällään inhimillistä ja ymmärrettävää, mutta ei lopulta palvele kenenkään etuja, kaikkein vähiten kunnan. Imagotappiot ovat olleet valtaisat ja on paikallaan kysyä, kuka ajatteli enää asioiden kärjistyttyä kunnan etua?

Kunnan johtaminen, jos mikä, on mitä suurimmissa määrin jaettua johtajuutta. Ilman luottamusta viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä kunnan asiat eivät etene. Siksi tämänkin prosessin lopputulos on ollut jo pitkään selvillä: virkamies lähtee joko laillisten tai laittomien potkujen seurauksena. Mielestäni on erittäin ikävää, että asiat etenivät tähän pisteeseen ja toivon, että viimeistään tämän jälkeen kaikille olisi selvää, että kunnanjohtajien kanssa kannattaa laatia johtajasopimukset. Tällöin virkasuhde voidaan purkaa välittömästi hyvässä yhteistyössä etukäteen sovitun irtisanomiskorvauksen hinnalla, mikäli luottamushenkilöt toteavat, että nyt on väärä henkilö ruorissa. Estääkö uuteen kuntalakiin kirjattu johtajasopimuspakko Kittilän kaltaiset tapaukset tulevaisuudessa? Ilman luottamusta kunnanjohtajalla ei ole johtamisen edellytyksiä ja tällainen kunnanjohtaja on pakko vaihtaa, tavalla tai toisella. Olisiko myös parempi, että pakollisen johtajasopimuksen lisäksi kunnanjohtajan asema rinnastettaisiin esimerkiksi yhtiön toimitusjohtajaan? Ehkäpä, mutta se ei ole tilanne nyt. Virkamiehen, kunnanjohtajankin, irtisanomiseen täytyy esittää riittävän vahvat perusteet ja irtisanominen on hoidettava lakien ja asetusten mukaisesti. Vaikka olenkin ehdottomasti sitä mieltä, että valtuustolla on oltava oikeus vaihtaa kunnanjohtaja sen niin halutessa, näyttää nyt ulkopuolisen tarkkailijan silmin siltä, että tässä tapauksessa ei ole menetelty asianmukaisesti.

Kittilän tilanteessa on vielä paljon kysymyksiä auki, mutta yksi oleellisimmista on se, miksi kunnanhallitus ei halunnut selvittää hissiyhtiön hissihankinnan laillisuutta loppuun saakka. Kun seuraa tilannetta, johon on päädytty, olisi se varmasti ollut kaikkien osapuolten kannalta parasta. Kunnanjohtajakin olisi tällöin voitu vaihtaa pienemmän kohun saattelemana, ehkäpä jopa asiasta sopimalla, kun tämä kuitenkin oli valtuuston tahto.

Toivotan voimia ja jaksamista Kittilässä ihan kaikille asemasta riippumatta. Valtuusto on päätöksensä tehnyt ja sitä päätöstä täytyy kunnioittaa. Valtakunnansyyttäjä ja hallinto-oikeus tekevät ratkaisunsa myöhemmin, mutta nyt Kittilässä tarvitaan varmasti työrauhaa, sillä kunnan lakisääteiset tehtävätkin täytyy hoitaa. Se on selvää, että aikanaan valittava uusi kunnanjohtaja, tai pormestari, saa hikisen urakan.

mikkokarna
Keskusta Helsinki
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Kansanedustaja toista kautta eduskunnassa. Olen 42-vuotias helsinkiläinen ja osa-aikainen lappilainen sekä saaristolainen, jolle kaikki eräharrastukset ovat lähellä sydäntä. Ennen valintaani eduskuntaan toimin Enontekiön kunnanjohtajana ja sitä ennen Ivalon rajavartioalueen varapäällikkönä. Ehdolla eduskuntaan Helsingistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu