mikkokarna Lapin puolustaja

Finavia on yhä selityksen velkaa

Finavian viestintäjohtaja Mikko Saariaho kirjoitti sunnuntain 14.12.2014 Lapin Kansassa lentoliikenteen kehittämisestä ja Finavian roolista. Saariaho kirjoittaa muuttotappioista ja työpaikkakadosta kärsivistä maakunnista, joiden suppea väestömäärä ei riitä lentoasemien palvelutason ylläpitämiseen. Saariahon tulisi huomioida, että vaikka vain noin 3,3 % Suomen väestöstä asuu Lapissa, on maakunnan vientitulo, matkailu mukaan luettuna, lähes 10 % koko Suomen vientitulosta. Kaksi kolmasosaa Suomen vientitulosta tulee Uudenmaan ulkopuolelta ja syytä olisi muistaa sekin, että Uusimaa on kärsinyt jo vuosia negatiivisesta kauppataseesta. Onkin selvää, että kansainvälisiä lentoyhteyksiä tarvitaan myös muualle Suomeen.

Lapin liiton toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan kaikki reittilentoja käyttäneet matkanjärjestäjät menettivät kauppaa talvikaudella 2012–2013. Keskimääräinen tulonmenetys oli peräti 52 % Lapin myynnistä, mikä vientituloksi käännettynä tarkoittaa noin 180 miljoonan euron menetyksiä vuosittain. Lapin matkailun markkinointia voidaan toki lisätä, mutta eniten pulaa meillä on lentokapasiteetista ja normaalihintaisista lentolipuista. Faktojen valossa tilanne on selkeä: Lapin vuodekapasiteetti on 100 000 päivässä ja lentokapasiteetti 500 000 vuodessa. Nykyisillä lennoilla voi siis täyttää Lapin vuodepaikat ainoastaan viideksi päiväksi. Siinäpä Saariaholle muna vai kana -ongelmaa pohdittavaksi.

Saariaho nostaa kirjoituksessaan esille myös markkinatalouden voimat. Suomessa yhden yhtiön markkina-asema, noin 60 %, on erittäin suuri muihin maihin verrattuna ja maakuntalentämisessä markkinaosuus on Finnairilla vieläkin suurempi. Ruotsissa ja Norjassa suurimman yhtiön markkinaosuus on noin 30 % luokkaa. Samaan aikaan maailmaa valloittavat halpa- ja hybridilentoyhtiöt loistavat poissaolollaan Suomen markkinoilla.

Saariaho kirjoittaa myös, että lentojen keskittäminen Helsinkiin ei ole Finavian tavoitteena. Kansallisessa lentoliikennestrategiassa, jota myös Finavia on ollut valmistelemassa, linjataan kuitenkin selkeästi, että lentoasema voidaan lakkauttaa, jos sillä ei ole Helsingin ja maakunnan välistä reittiliikennettä. Strategiassa suorien kansainvälisten reittiyhteyksien kehittämistä ei ole kirjattu maakuntalentoasemille, vaan siitä paistaa vahva Helsinki-keskeisyys. Lappiin lentomatkustajat saapuvat kaupungeista, joissa piisaa väkeä, kuten vaikkapa Lontoosta, Amsterdamista tai Pariisista. Etenkin Lapin lentoasemien palvelutason määrittäminen pelkästään paikallisten ihmisten palvelutarpeiden mukaan on outo ratkaisu. Tähän kuitenkin perustuvat lentoliikennestrategian linjaukset.

Saariaho kirjoittaa, että Finavian keskeinen tehtävä on kotimaan lentoliikenteen mahdollistaminen. Lentoliikenne on kuitenkin liikennemuotona kansainvälinen. Yhteismarkkinointirahastonkaan perustaminen ei ratkaise mitään ongelmia, mikäli sitä ei voi suunnata muuhun kuin Finnairin markkinointiin. Mielenkiintoista on sekin, että Finavia ilmoitti viime viikolla jäädyttävänsä lentoasemamaksunsa kilpailutilanteen parantamiseksi. Yhtiö kuitenkin unohti kertoa, että samaan aikaan erityisesti maakuntakenttien kilpailukykyyn vaikuttavia navigaatiomaksuja korotetaan yli 8%.

Finavian lentoasemaverkoston infrastruktuuri on maailmanluokkaa, joten on sääli, että suuri osa sen potentiaalista jää nyt hyödyntämättä. Maakuntien lentoasemille tehdyt 100 miljoonan euron investoinnit ovat nappikauppaa verrattuna Helsinki-Vantaan 900 miljoonan euron investointiin – puhumattakaan siitä erosta, mikä näiden lentoasemien välillä on toimivien ja kohtuuhintaisten kansainvälisten yhteyksien osalta.

Saariaho viittaa kirjoituksessaan epämääräisiin vihjailuihin ja syyttelyihin, jotka eivät kuulemma paranna tilannetta. Mielestäni nyt on kuitenkin syytä puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Finavia on meille lappilaisille selityksen velkaa. Miksi suositte Finnairia kansantalouden kustannuksella?

 

Kirjoitus on julkaistu näkökulmana 18.12. Lapin Kansassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Tämä logiikka ei oikein aukea. Millä tavalla se on Finavian vika, että "maakuntakentille" ei ole riittävästi suoria kansainvälisiä yhteyksiä? Ja sama toisinpäin, mitkä ovat ne konkreettiset toimenpiteet, joita Finavian pitäisi tehdä, jotta noita yhteyksiä olisi?

Yhtä vähän ymmärrän vertailua Lapin vuodekapasiteetin ja lentokapasiteetin välillä. Onko se jotenkin Finaviasta kiinni, että vaikka vuodekapasiteettia löytyisikin, niin jostain syystä kansainväliset asiakkaat eivät sinne lennä? Että siellä Lontoossa, Amsterdamissa ja Pariisissa kyllä sankat ihmisjoukot tungeksisivat Lapin lennoille, mutta kun Finavia ei suostu ottamaan koneita vastaan?

Vai menikö sittenkin niin päin, että kansainvälistä kysyntää Lapin matkailupalveluille ei ole riittävästi, minkä takia Lappiin ei ole riittävän suuria matkustajamääriä, minkä takia ei saada aikaan taloudellisesti kannattavia yhteyksiä, minkä takia kenttätoiminta on tappiollista, jota taas Finavia ei EU-säädösten takia voi subventoida?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Suomessa yhden kotimaisen yhtiön eli Finnairin markkinaosuus on poikkeuksellisen suuri, noin 60 prosenttia. Kotimaamme lentoliikennejärjestelmä taas on rakennettu sen varaan, että kaikki liikenne tänne kierrätetään Helsinki-Vantaan kautta. Jos taas luit tuon kirjoituksen niin huomasit, että kysyntää on, mutta pulaa on riittävistä ja kohtuuhintaisista yhteyksistä, joita ei edes pyritä rakentamaan. Valitettavasti on niin, että suoria kansainvälisiä yhteyksiä ja niiden syntymistä on vastustettu, koska Helsinki-Vantaan asemaa halutaan edelleen lujittaa. Tällainen pääkaupunkikeskeinen järjestelmä on nykymaailmassa täysi kummajainen ja se on olemassa vain siksi, että nykyinen kilpailutilanne kotimaan markkinassa halutaan säilyttää.

Finavia voisi toimia konkreettisesti siten, että se edistäisi uusien yhteyksien syntymistä vaikkapa määräaikaisella lentoasemamaksujen poistamisella uusille reiteille. Näin toimitaan esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa. Samoin Finnairin etulyöntiasema esimerkiksi HKI-Vantaan slottien suhteen tulisi poistaa ja rakentaa järjestelmä, joka synnyttäisi kilpailua sen rajoittamisen sijaan.

Suosittelen tutustumaan myöa tähän aiempaan kirjoitukseeni jos et sitä vielä tehnyt:

http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181743-...

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Suomessa yhden kotimaisen yhtiön eli Finnairin markkinaosuus on poikkeuksellisen suuri, noin 60 prosenttia."

Ja tämä siitä syystä, että Suomen väkimäärä ei riitä kannattavaan toimintaan. Kuten itsekin tuossa toisessa kirjoituksessasi viittaat, Finnairkin tekke turskaa kotimaan liikenteellä, joten eipä tänne juuri muita tulijoita ole.

"Kotimaamme lentoliikennejärjestelmä taas on rakennettu sen varaan, että kaikki liikenne tänne kierrätetään Helsinki-Vantaan kautta."

Niin, tällainen hub and spoke -järjestelmä on aika lailla tavallinen toimintatapa lentoyhtiöillä. Erityisesti niillä jotka joutuvat yhdistelemään ohuita virtoja yhteen saadakseen edes pidemmille väleille kelvolliset täyttöasteet.

"Jos taas luit tuon kirjoituksen niin huomasit, että kysyntää on, mutta pulaa on riittävistä ja kohtuuhintaisista yhteyksistä, joita ei edes pyritä rakentamaan."

Huom, riittävistä ja kohtuuhintaisista. Jos matkustajavirta on liian ohut/ epätasainen, on markkinaehtoisesti saavutettavan "riittävän ja kohtuuhintaisen" kanssa vähän niin ja näin. Toisin sanoen, olisiko tässä sittenkin vain kyse kiertoilmaisusta sille perinteiselle subventiopolitiikalle?

"Valitettavasti on niin, että suoria kansainvälisiä yhteyksiä ja niiden syntymistä on vastustettu, koska Helsinki-Vantaan asemaa halutaan edelleen lujittaa."

Ja käytännössä tämä näkyy Finavian toiminnassa siten, että?

"Finavia voisi toimia konkreettisesti siten, että se edistäisi uusien yhteyksien syntymistä vaikkapa määräaikaisella lentoasemamaksujen poistamisella uusille reiteille."

Ja katso, näin päästiinkin sinne subventioiden puolelle. Käytännössä siis ehdotat että jo nykyisellään tappiollisten kenttien toimintaa pitäisi nykyistä enemmän subventoida muiden kenttien (käytännössä H:ki-Vantaan) tuloilla.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #4

"Ja tämä siitä syystä, että Suomen väkimäärä ei riitä kannattavaan toimintaan. Kuten itsekin tuossa toisessa kirjoituksessasi viittaat, Finnairkin tekke turskaa kotimaan liikenteellä, joten eipä tänne juuri muita tulijoita ole."

Ei pidä paikkaansa. Suomen väkimäärä on vertailukelpoinen esimerkiksi muihin pohjoismaihin ja siellä asiat rullaavat aivan eri tavalla kuin meillä. Finnairin kaikki kotimaan reitit eivät myöskään ole tappiollisia ja olisikin mielenkiintoista nähdä tarkemmat tarkastelut esimerkiksi Lapin reiteistä, joita lennetään kovilla täyttöasteilla ja todella korkealla katteella.

"Niin, tällainen hub and spoke -järjestelmä on aika lailla tavallinen toimintatapa lentoyhtiöillä. Erityisesti niillä jotka joutuvat yhdistelemään ohuita virtoja yhteen saadakseen edes pidemmille väleille kelvolliset täyttöasteet."

Julkisuuteen pyritään antamaan kuva Lapin matkustajavirtojen ohuudesta, vaikka näin ei tosiasiallisesti ole. Pidätkö täysin mahdottomana ajatusta, että tämä nykyinen kilpailutilanne palvelee nimenomaan Finnairin intressejä? Saadaan lentää suhteellisen täysiä koneita kotimaan kohteisiin, vaihdot pelaavat HKI-Vantaalla kuin unelma ja siinä samalla saadaan hinnoitella miten halutaan. Finnair on itse asiassa myöntänyt tämän.

"Ja käytännössä tämä näkyy Finavian toiminnassa siten, että?"

Hallussani on erään matkanjärjestäjän sähköpostiviestejä, joissa todetaan että Finavia vastustaa Snowbirdin Lontoon operaatiota ja tekee asian vaikeaksi matkanjärjestäjille. Viesteissä on myös muuta mielenkiintoista. Olen toimittanut asian eteenpäin ja toivon, että joku uskaltaa nyt lopulta puhua suunsa puhtaaksi, koska muuten mitään muutosta ei ole odotettavissa. Se näkyy myös HKI-Vantaan investointipolitiikassa ja se näkyy siinä, että alennuspolitiikkaa ei toteuteta siten, että oltaisiin kilpailukykyisiä esimerkiksi juuri muiden pohjoismaiden kanssa.

Markku Laaksonen

Kärnä esittelee teoreettisia kapsiteetteja, mutta minkä on majoituksen keskimääräinen käyttöaste/vrk, ja mikä on muilla välineillä tulevien osuus, heitäkin kun on, kaikki eivät lennä.
Finavia ei mahda mitään kysynnälle ylipäätään, eikä erityisesti Pariisissa, Lontoossa. Ehkä sieltä kysyntä ei kohdistu juuri Lappiin vaikka väkeä riittää.

Lapin elinkeinon tehtävä on markkinoida tuotettaan niin, että kysyntää on, se mahdollistaa kaupalliset lennot.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Markku Laaksonen, pyytäisin sinua perehtymään tähän tutkimukseen. Se osoittaa selvästi, että kysyntää on, mutta yhteyksiä ei ole. http://www.lappi.fi/lapinliitto/ajankohtaista/sisa...

Markku Laaksonen

Niinhän siinä sanotaan että teoreettisesti kysyntää on. Miksi ihmeessä sitten kaupalliset toimijat eivät liikennöi hyvän tutkimuksen pohjalta. Toiseksi miksei Lapin elinkeinoelämä ei investoi toimintaan, markkinointiin omatoimisesti, kun kerran olisi kannattavaa. Sensijaan odottaa vain tuettua liikennettä. Perinteistä johtuenko?

Kysyntä lienee niin syklistä, ettei sen varaan voi rakentaa säännöllistä liikennettä kaupallisesti. Kaakkois-Aasiaan on tarjontaa jokaisesta mainitsemistasi kaupungeista päivittäin usealla suurkoneella kaupallisesti, koska kysyntää on, kysyntä ja tarjonta kohtaavat.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #7

Väitän edelleen,että kaupallisille toimijoille ei anneta riittävästi mahdollisuuksia toimia, jotta nykyinen kilpailutilanne kotimaan markkinassa kyetään säilyttämään. Lapin elinkeinoelämä kyllä investoi markkinointiin, ei meillä ole pulaa markkinoinnista, vaan riittävistä yhteyksistä. Reittien ei myöskään välttämättä tarvitse olla päivittäisiä, kaksikin viikkovuoroa riittää useaan kohteeseen ja tuolloinkin puhumme säännöllisestä liikenteestä. Eli kysyntää on, ei edes teoreettisesti vaan sitä on, mutta yhteydet puuttuvat ja jostain kumman syystä tähän markkinaan murtautuminen tuntuu olevan äärimmäisen haastavaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset