mikkokarna Lapin puolustaja

Miksi eläkevaroilla ei piristettäisi Suomen kansantaloutta?

Sunnuntain 4.1. Lapin Kansassa oli erinomainen juttu suomalaisten työeläkkeiden sijoittamisesta. Jutun mukaan eläkerahoja on sijoitettu miljardien eurojen edestä esimerkiksi Aasiaan, mutta mistään ei saa tietoa, mihin maihin ja paljonko. Vuosien mittaan Suomessa on kerätty huikea summa eläkevaroja rahastoihin, syyskuun lopussa summa oli peräti 171,7 miljardia euroa. Näistä varoista noin 27 % eli 45,6 miljardia on sijoitettu Suomeen, 25 % eli 43,5 miljardia muualle euroalueelle ja 48 % eli 82,5 miljardia euroalueen ulkopuolisiin maihin.

Vaatimuksia eläkevarojen sijoittamisesta suuremmissa määriin Suomeen on esiintynyt tasaisesti. On tietysti totta, että sijoitusten suurempi kotimaisuusaste lisää osaltaan sijoitusriskiä, mutta koska koko järjestelmä on rakennettu eläkkeiden ja sitä kautta välillisesti kotimaisen työn turvaamiseksi, olisi järkevää pyrkiä varmistamaan sen avulla maksimaalinen kotimaisten työpaikkojen määrä. Tämä voidaan toteuttaa sijoittamalla rohkeasti kotimaahan. Eläkerahastot kun muodostavan vain pienen osan tulevasta eläketurvasta, sillä maksutulo tulevista palkoista on paljon tärkeämpi vakuus tuleville eläkkeille. Sekin on huomattava, että aina kun kotimainen korkeamman riskin sijoitus onnistuu, saa myös eläkevakuutusyhtiö sijoitukselleen suuremman tuoton. Riskiä on nyt otettava rohkeasti.

Asian tekee erityisen nurinkuriseksi se, että teemme parhaillaankin valtavasti työtä sen eteen, että saisimme houkuteltua ulkomaisia investointeja maahan. Tämä taas puolestaan on johtanut siihen, että saamme yhä enenevissä määrin ulkomaalaisia yhtiöitä hyödyntämään Suomen luonnonvaroja sekä jopa vastaamaan terveydenhuollon ja vanhuspalveluiden järjestämisestä. Tämä ei tietenkään ole globaalissa maailmassa kiellettyä, eikä läheskään aina pahaksikaan, mutta olisiko kuitenkin järkevämpää pohtia etenkin maamme luonnonvarojen ja yhteiskunnan perustoimintojen hyödyntämistä kotimaisesti? Näiden tuottojen ei kannata antaa valua suurissa määrin ulkomaille.

En missään tapauksessa kannata eläkevarojen täydellistä sijoittamista kotimaahan, sillä on selvää, että jokainen järkevä peluri hajauttaa riskiä. Nykyisessä taloustilanteessa meidän on kuitenkin uskallettava olla terveellä tavalla itsekkäitä. Eläkerahastojen sääntelyä tulee kehittää siten, että ulkomaille suunnattaville sijoituksille säädetään selkeä prosentuaalinen raja. Tuo raja voisi olla esimerkiksi 50 %. Nykyisillä eläkevaroilla tämä tarkoittaisi, että saisimme kotimaan talouteen 42,35 miljardin euron piristysruiskeen.

Jälkiviisaus on aina sitä helpointa viisautta, mutta mikäli Suomeen olisi aikanaan perustettu Norjan öljyrahastoa vastaava kansallinen metsä- ja paperirahasto, riittäisi siitäkin jo tällä hetkellä jaettavaa. Tulevaisuudessa on varmasti paikallaan pohtia, tulisiko meidän perustaa kansallinen kaivos- ja biotalousrahasto näiden toimintojen lisääntyessä maassamme. Tulevien sukupolvien tarpeista on myös pidettävä huolta eikä meidän pidä toistaa vanhoja virheitä. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko
Jukka Laine

Suomessa velkaelvytettiin 7 vuotta. Miksi se velkaelvytys ei toiminut? Entä jos eläkerahatkin syödään. Eikö ole viisaampaa hakea tuottoa muualta pääomalla missä talous kasvaa ja käyttää syömiseen halpakorkoista lainaa?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Puolet eläkerahastoista on kerrytetty viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sijoitustoiminnan kotimaisuusasteen nostaminen esimerkiksi tuohon 50 prosenttiin ei millään muotoa vaarantaisi tulevaisuuden eläkejärjestelmäämme. Talouskasvuun on monia syitä, mutta hyvän kierre ruokkii usein itse itseään. Mikäli tällainen yli 40 miljardin euron piikki pukattaisiin suoraan kotimaan talouteen, uskon vaikutusten olevan pelkästään positiivista ja tälle tehdylle sijoituksella saataisiin myös kohtuullinen tuotto. Eläkeyhtiöiden tase on nyt laitettava töihin kotimaisen työn puolesta.

Jukka Laine

Olen aivan samaa mieltä. Tiedämme että Suomen talouskasvu on perustunut euron vakauteen ja mataliin korkoihin 2000-luvulla. Tilastoja silmäilemällä näkee nopeasti mistä on kyse, kun ns. hyvinä aikoina ovat suomalaiset velkaantuneet nopeaa vauhtia. Sitä tuossa ihmetteli jo kymmenen vuotta sitten, että mitä sitten kun tulee huonot ajat. Rahaa on siis lainattu runsaasti taloutta piristämään ja pääosin se on käytetty seiniin ja syömiseen.

Suomi tarvitsee kunnon kasvustrategian ja meidän perusongelmat pitää ratkaista. Julkinen raha ei voi ratkaista ongelmia, eikä työeläkevarat. Sitten kun Suomi on niin kilpailukykyinen, että meille syntyy suoria investointeja teollisuuteen, niin varmasti kasvurahastoista on apua. Siihen on pitkä matka. Toivon keskustalle veret seisauttavaa menestystä.

Mika Rajala

"Tiedämme että Suomen talouskasvu on perustunut euron vakauteen ja mataliin korkoihin 2000-luvulla."

Tiedämme?

Euroaikana Suomen talouskasvu on ollut poikkeuksellisen hidasta, viimeisen kymmenen vuoden aikana noin prosentin luokkaa, jonka aikaperiodin ensimmäisiin vuosiin mahtuu kaiken lisäksi Nokian menestysvuosien viimeiset rippeet eikä paperiteollisuuden divestointiaalto ollut vielä alkanut.

Finanssikriisin jälkeen Suomen kasvuvauhti on hidastunut entisestään, viime vuodet on menty jo puhtaasti miinusmerkkisenä eikä kasvu tunnu alkavan millään.

Vertailun vuoksi, vuosina 2010-2013 naapuri-Ruotsin talous on kasvanut keskimäärin 2,4 %.

Tuohon väittämääsi "vakauteen", "epävakaan" markan aikana vuosina 1976-1993 kasvu oli keskimäärin 2,4 % (Tilastokeskuksen bkt-data alkaa vuodesta 1975). Kellutusperiodi 1994-1996 on kovin lyhyt, mutta näiden kolmen vuoden keskimääräinen kasvu oli 2,5 %.

Euro on vaikuttanut todellakin Suomen kasvuun.

Negatiivisesti.

Jukka Laine

Niin, eurot ovat menneet seiniin eikä teollisiin investointeihin. Ruotsissa on tehty myös talouspoliittisia uudistuksia mm. sosiaaliturvaan, työmarkkinoihin, kun taas Suomessa oli 2007 ''jakovara'' ja 2008 vuonna ''elvytysvara''. Omalla rahalla olisi juhlat olleet kauan sitten loppu ja Suomi ei saisi todennäköisesti markkinoilta lainaa.

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #10

Ja sinä perustat nämä väitteesi mihin? Jokin perustelu edes joihinkin pointteihisi olisi mukava.

Omalla valuutalla Suomi olisi mitä ilmeisimmin mennyt finanssikriisin jälkeen Ruotsin latuja, niin kuin halki vuosikymmenten ajan on mennyt. Ilman euroa Ruotsi ei olisi saanut useiden kymmenien prosenttien hintakilpailuetua Suomeen verrattuna, koska kelluva markka olisi heikentynyt niin kuin SEK teki finanssikriisin jälkeen.

Maidemme BKT:n muutokset ovat vuosikymmeniä olleet vahvasti korreloituneita. Tämä kytkös on euron myötä mennyt. Finanssikriisi on opettanut, että kiinteä (tarkalleen ottaen eksogeeninen) valuuttakurssi vaikeuttaa pienen avoimen kansantalouden ulkoista sopeutumista merkittävästi.

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #12

En ole ajatustenlukija. Selitä.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #13

Katso kurssikehitystä 2001-2015 eli ajanjakson jolloin Suomi ollut rahaliitossa. Ruotsi olisi menestynyt loistavasti eurossa? Kyseessä ei ole rahapolitiikka vaan Ruotsissa harjoitettu talouspolitiikka kuten työvoimaperäinen maahanmuutto, työmarkkinoiden joustot, sosiaaliturvan uudistukset, byrokratia jne.

Mika Rajala Vastaus kommenttiin #15

Ok. Luulenpa, että Ruotsilla olisi ollut hankalampaa eurossa. Jos maa olisi ollut emu:n jäsen, olisi maa joutunut finanssikriisin jälkeen sopeutumaan 20-30 % vahvempaan valuutan arvoon. Ei aivan pieni isku maan vientisektorille.

Samaa mieltä siinä, että kyse ei ole rahapolitiikasta. Riksbanken nimittäin kämmää. Kyse on siitä, minkälainen valuuttakurssijärjestelmä on optimaalinen pienelle avoimelle kansantaloudelle.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Eläkevarat ovat Suomen ulkomaanlainojen vakuutena ja niillä maksetaan aikanaan velat.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Eihän se näin ole, mutta eläkerahastot ovat tästäkin huolimatta vaikuttaneet esimerkiksi maamme luottoluokitukseen.

Jukka Laine

Yksinkertaisesti sanottuna talous pitää saada kuntoon tai muutoin ne pohjavedetkin myydään amerikkalaisille sijoittajille ja saamme tietää kuka omistaa eläkevarat todellisuudessa. Ainoa keino palauttaa itsemääräämisoikeutta Saksan kelkassa on saada talous ylijäämäiseksi. Siihen pitäisi saada vahva konsensus. Vähemmän politikointia ja enemmän työtä Suomessa. Muuten käy kuten Kreikan. Ilman dramatiikkaa tai pelottelua. Puhumme siis kaikki samasta asiasta. Jokainen omilla sanoillaan.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Eläkerahastot on sijoitettu jokseenkin tuottavasti. Sen ansiosta Suomessa pystytään maksamaan eläkkeitä myös tulevaisuudessa. Eläkerahastojen hävitys on kelvottomin esitys, mitä pitkään aikaan olen kuullut.

Rahan puute ei ole tuottavien investointien eikä uusien tuoteideoiden esteenä. Korkotaso on on alhainen, eikä sekään ole liiketoiminnan este. Kaiken lisäksi pankit voivat tarpeen mukaan luoda uutta rahaa. Siihen tarvitaan lainoitusta eli maksusitoumuksia. Ainoa edellytys on, että lainasitouksen tehneet pystyvät sitoumuksistaan vastaamaan.

Olennaista on, ettei rahan puute ole nykyajan liiketoiminnan este. Suurin ongelma on, ettei Suomessa synny nykyiseen tarpeeseen nähden riittävästi toimivia tuoteideoita.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Eläkerahastojen tärveleminen toissijaisiin asioihin on varsin yleinen populistinen heitto ja kiinnitin kerran niskavillat pystyssä huomiota kun sellaisen esitti takavuosina itse Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini! Eläkerahastojen ainoa tarkoitus on turvata eläkkeiden maksu ja vaikka ne Suomessa lasketaan osaksi julkista sektoria, niiden hallinnointi on jossakin määrin eriytetty valtionhallinnosta.

Käytännössä eläkerahastojen varojen kotimainen "sijoittaminen" muuttuisi hyvin nopeasti rahojen kuppaamiseksi kaikkiin mahdollisiin julkisen sektorin juokseviin menoihin ja infrastruktuuriin kuten vaikka liikenneverkon ylläpitoon ja parannuksiin.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Vastaus tähänkin kommentissa #23.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Eläkerahastojen kautta ei tulla juurikaan maksamaan eläkkeitä, vaan suurempi vakuus eläkkeille ovat tulevat palkkatuotot. Tämä esittämäsi harhakuva on valitettavan yleinen.

Tulevien palkkatuottojen varmistamiseksi on oltava työtä ja mielestäni eläkeyhtiöiden tase kannattaisi laittaa töihin kotimaisen, tuottavan työn puolesta. Tällainen toimenpide ei millään tasolla vaarantaisi eläkkeiden maksukykyä tulevaisuudessa ja onnistuessaan myös suurempiin tuottoihin olisi mahdollisuuksia. Esimerkiksi listaamattomiin yhtiöihin sijoittamalla voitaisiin, suuremmalla riskillä, saavuttaa paljon.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Minulla ei ole sitä harhakuvaa, etteikö eläkkeitä maksettaisi myös tulevilla palkkatuotoilla. Näinhän olen esittänyt esimerkiksi tässä kirjoituksessani:

Eläkerahastojen rahojen säilyminen ja käyttö tarvittaessa vain oikeaan tarkoitukseensa ehkäisee erittäin suuria eläkemaksujen ja verojen korotuspaineita tai eläkkeiden leikkaustarpeita huoltosuhteen heikentyessä, jos vertaa kauhutilanteeseen, jossa eläkerahastot olisi menty kuppaamaan tyhjiin.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Kuten yllä kirjoititkin, eläkerahastot ja koko eläkejärjestelmä on rakennettu eläkkeidenmaksukyvyn turvaamiseksi. Parhaiten tämä turvataan, kun tuetaan kotimaista työtä, jonka kautta pääosa eläkkeistä kertyy. Eläkerahastoja ei missään nimessä pidä mennä "kuppaamaan tyhjiin", mutta suurempi sijoitusten kotimaisuusaste ja etenkin listaamattomiin yhtiöihin sekä infrastruktuurin toteuttamiseen loisi lisää työpaikkoja sekä hyvinvointia. Hajauttaminen kannattaa silti ja siksi esitänkin esimerkiksi 50 prosentin kotimaisuusastetta.

Eläkejärjestelmä ei ole helppo yhtälö, mutta on selvää että rahastot voivat ottaa sijoituksellisesti takkiin ja tästäkin huolimatta järjestelmä säästää kokonaisuutena, mikäli sijoituksella on onnistuttu luomaan lisää kotimaista työtä yksityiselle sektorille. Tähän pitäisi mielestäni panostaa. Tämä viimeisen kappaleen asia on erityisesti sellainen, johon mielelläni kuulisin mahdollisia perusteltuja vastaväitteitä, koska sellaisia en ole vielä kuullut.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #23

" Eläkejärjestelmä ei ole helppo yhtälö, mutta on selvää että rahastot voivat ottaa sijoituksellisesti takkiin ja tästäkin huolimatta järjestelmä säästää kokonaisuutena, mikäli sijoituksella on onnistuttu luomaan lisää kotimaista työtä yksityiselle sektorille. "

Ei näin, koska eläkerahastot ovat nimensä mukaan eläkerahastoja eivätkä työttömyydenehkäisyrahastoja. Näissä on se ero, että eläkerahastoilla on tarkoitus edes osittain rahoittaa niiden henkilöiden elämistä, jotka ovat ikänsä ja pitkän työuransa vuoksi suunnitellusti työvoiman ja työelämän ulkopuolella, mutta työttömyyden ehkäisyssä kysymys on henkilöistä, jotka voisivat joutua työelämän ulkopuolelle työuran katkeillessa vielä työiässä ollessaan. Jos palloteltaisiin ihmisiä vanhuus- ja työeläkkeiden ja työpaikan välillä, niin silloin blogikirjoituksen lähtökohta olisi edes jokseenkin looginen.

Miksi yksityisten työpaikkojen pitäisi muutenkaan syntyä julkisilla varoilla tekohengittämällä? Eikö olisi parempi, että työllistävät yksityiset yritykset olisivat kannattavia markkinatalouden ehdoilla?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #25

Et nyt näkemykseni mukaan ajattele eläkejärjestelmää kokonaisuutena. Eläkerahastot ovat yksi osa kokonaisuutta, jonka kautta eläkkeenmaksukykymme pyritään turvaamaan. Ne ovat kuitenkin varsin pieni osa, se suurempi muodostuu työssäkäyvien ihmisten palkoista kerättävistä eläkemaksuista. On täysi myytti, että työikäiset "säästäisivät" tällä hetkellä omaa eläkettään. Eivät säästä, vaan maksavat jo eläkkeellä olevien ihmisten eläkkeitä. Se sukupolvi, joka tulee kantamaan päävastuun oman sukupolveni eläkkeiden maksamisesta, ei ole vielä edes syntynyt.

En puhu kirjoituksessani tekohengittämisestä vaan siitä, että rahastot voisivat joustaa tuotto-odotuksistaan, mikäli täten kyettäisiin luomaan työpaikkoja yksityiselle sektorille. Jos tämä on koko järjestelmän kannata kannattavaa, niin miksi näin ei pitäisi toimia? Kun ajat ovat haastavat, on valtiolla mahdollisuus luoda vakautta ja tämä toimenpide olisi ehdottomasti vakautta luova. Siinä säästävät silloin kaikki.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #26

En sinänsä näe mitään aivan järisyttävää himossa mennä eläkerahastoille, mutta se kuuluu pitkään sarjaan ehdotuksia, jossa etsitään erilaisia luovia keinoja ylittää valtion budjettikehykset käyttämällä sen ulkopuolisia rahoja. Toinen samantapainen ehdotus on ollut erillisten infrayhtiöiden perustaminen, jotka voisivat niinikään ottaa lainaa valtion budjettikehysten ulkopuolella ja jotka valtiovarainministeriö on samoista syistä moneen kertaan joutunut torppaamaan.

Itse kaipaisin järjestelmään enemmän läpinäkyvyyttä ja sitä, että uskallettaisiin suoraan sanoa, että valtion menot pitää rahoittaa pidemmällä tähtäimellä niihin sovitetuilla verotuloilla. Kaikista turhista kikkailuista ja piilovelanotoista tulee aikanaan kallis lasku, tyypillisesti eri hallituksen selviteltäväksi kuin sen, joka ongelmat pohjusti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset