mikkokarna Lapin puolustaja

Julkisen sektorin keventäminen aloitettava ministeriöistä

Suomessa suurin osa puolueista on kilpaa vaatinut julkisen sektorin keventämistä. Maamme julkiset menot ovatkin suuret, 57 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta julkiset menot ovat täysin eri asia kuin julkinen sektori. Suomessa julkisen sektorin työntekijöiden osuus on 24 prosenttia työvoimasta, kun esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on 28. Julkinen sektorimme ei siis ole varsinaisesti ylisuuri, kuten meille usein uskotellaan, ja sen kokoa voitaisiin pienentää tästä merkittävästi ainoastaan puuttumalla pohjoismaisen yhteiskunnan perustoimintoihin, kuten ilmaiseen peruskoulutukseen tai terveydenhuoltoon. Voiko tämä olla kenenkään tavoitteena?

Silti on väärin sanoa, etteikö meillä olisi mahdollisuuksia julkisen sektorin toiminnan tehostamiseen. Olen vasta kunta-alalle siirtymiseni jälkeen herännyt siihen todellisuuteen, kuinka valtavasti erilaisia normeja meillä tässä maassa on ja kuinka paljon erilaisia viranomaisia, jotka ohjaavat ja valvovat normien soveltamista. Jos varsinaista julkista sektoria halutaan pienentää, vaatii tämä ensijaisesti normien purkamista, jolloin ohjaavien ja valvovien viranomaisten määrää voidaan leikata. Tehostamisen makuun pääsisimme myös, jos olisimme valmiit rakentamaan aluehallintojärjestelmämme kokonaisuutena uudelleen ja esimerkiksi yhdistämään maakuntaliittojen, ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen toiminnot saman katon alle.

Jos julkista sektoria ja ennen kaikkea julkisia menoja halutaan pienentää, on tehostaminen aloitettava organisaation yläpäästä, ministeriöistä. Valtiontalouden kestävyysvajeen alku ja juuri löytyy sieltä. Jokainen ministeriö operoi omalla toimintasektorillaan tietämättä, mitä toisissa ministeriöissä tehdään, vaikka toisaalta ministeriöissä käytetään valtavasti resursseja lausuntojen antamiseen toisten ministeriöiden lakihankkeista. Tämä on tullut myös omassa työssäni Enontekiön kunnanjohtajana usein esille. Helsingissä eri ministeriöt ovat olleet ihmeissään, kun olemme käyneet keskusteluja toisissa ministeriöissä käynnissä olevista lainsäädäntöhankkeista, vaikka nämä hankkeet olisivat leikanneet molempien ministeriöiden toimialaa. Toimintaa voisi selkeästi virtaviivaistaa.

Suomessa on 12 ministeriötä ja niissä työskentelee noin 4 200 henkilöä. Poliittiset esikunnat ovat viisinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Esimerkiksi Islannissa toimii vain kahdeksan eri ministeriötä. Uskon, että ministeriöiden yhdistäminen Suomessa helpottaisi niiden välistä koordinaatiota ja vähentäisi päällekkäisyyksiä. Islannin malliin siirtymällä voitaisiin hyvin helposti vähentää ministeriöistä ainakin 500 henkilötyövuotta. Ensimmäinen konkreettinen toimenpide voisi olla maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön yhdistäminen, sillä ne käsittelevät hyvin pitkälti samoja asioita, mutta eri tulokulmista.

Julkisen sektorin tehostamistoimien aika on nyt, sillä lähestulkoon kaikki tämä voidaan toteuttaa seuraavalla hallituskaudella luonnollisen eläkepoistuman kautta. Samalla voidaan saavuttaa arviolta 500–1 000 miljoonan euron säästöt. Kaiken julkishallinnon tehostamisvimman keskellä on kuitenkin muistettava, että hyvinvointiyhteiskuntamme rakentuu yksityisen sektorin työlle ja tätä työtä luodaan suomalaisissa yrityksissä. Tehostamista tärkeämpää onkin luoda hyvät toimintaedellytykset yrityksille ja siinä onnistumme vain yritysverotusta keventämällä ja byrokratiaa purkamalla. Isossa kokonaisuudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (83 kommenttia)

Anna-Leena Nieminen

Mitä hienoa on "ilmaisessa" valtion pakollisessa koulutuksessa joka oppivelvollisuuksineen tarkoittaa käytännössä sitä, että valtio omistaa lapset? Eikä siinä kaikki, valtion koulutus on ansa:

    "Valtion koulutuksen todelllinen tarkoitus ei ole valtion hyvyys tai huoli kansalaisista vaan juurruuttaa lapset hallituksen propagandalla ettei heistä tulisi uhkaa valtiokoneistolle. He kiinnittävät itse ketjut omiin nilkkoihinsa." - Lew Rockwell

Valtiokoneiston pienentäminen ja lakkauttaminen lähtee koulutusjärjestelmän vapauttamisesta.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

"Vapauttamisesta"? Mistä? Köyhistäkö?

Vain rikkaiden oikeudeksiko koulutus taas pitäisi muuttaa? Niin että mennään parisataa vuotta taaksepäin että hujahtaa?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Juuri noin. Ja niinhän sen pitääkin olla. Ajattele nyt itsekin: minkä ihmeen takia siivoojan pitäisi osata lukea? Kunhan tekee, mitä käsketään.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Hyvinvointimme perustuu mielestäni ilmaiseen sekä yhtäläiseen koulutukseen, jonka koulutusjärjestelmämme takaa. Oppivelvollisuus on myös hyvä asia. Siirtyisimme tosiaan ajassa vuosia taaksepäin, mikäli luopuisimme tästä.

Anna-Leena Nieminen

Millä perusteella siirtyisimme ajassa taaksepäin? Pyrit poliittiseksi päättäjäksi eli määräilemään minunkin ja lasteni asioista, mutta et vaivautunut perustelemaan väitettäsi.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #55

Pahoin pelkään, että mikäli oppivelvollisuus poistettaisiin, johtaisi se samalla julkisen koulutuksen alasajoon. Yhteiskuntamme sivistystaso laskisi pitkällä aikajänteellä ja koulutuksesta muodostuisi varakkaiden etuoikeus. Ajassa taaksepäin siirtymisellä tarkoitan nimenomaan tätä sivistystason laskemista.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #58

Lasten vanhemmat eivät siis itse tiedä mikä heidän lapsilleen on hyväksi?

Koulutusjärjestelmän vapauttaminen markkinoille tuottaisi kilpailun myötä edullista koulutusta. Koulutusta voisi järjestää silloin erittäin monimuotoisesti vain mielikuvitus rajana. Internettiä voisi hyödyntää toisin - ja oman aikataulun mukaisesti - kuin nyt koska valtion pakollinen koulutus(ohjelma).

Mitä tekisit julkisen koulun ongelmille?

http://www.vapaasana.net/blogi/2015/01/yksityiskou...

    Yksityiskoulut pelastavat maailman köyhimmät - dollarilla kuussa
    "...julkiset koulut eivät tee eivätkä tule tekemään parannuksia, koska niissä kannustimet eivät ole mitenkään kohdallaan. Rahaa tulee joka tapauksessa. Esimerkiksi Afrikassa julkisella sektorilla opettajia on usein lähes mahdotonta erottaa, vaikka he eivät tulisi töihin, tulisivat humalassa, nukkuisivat tai lukisivat lehtiä opettamisen sijaan - tai pahoinpitelisivät ja raiskaisivat lapsia. Opettajat saattavat tulla paremmilta alueilta ja pitää likaisia ja kiroilevia slummilapsia vastenmielisinä."

Suomessakin alkoholiongelmaista opettajaa on vaikea erottaa. Tiedän tositapauksen. Se kesti monta vuotta. Entä suuret luokkakoot tai sijaisten jatkuva vaihtuminen "vakituisen" opettajan juostessa OAJ:n kokouksissa. (Tämäkin tositarina ja molemmat ala-asteelta)

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #61

On mielestäni varsin kaukaa haettua vertailla Afrikan köyhien maiden ja Suomen julkista koulutusjärjestelmää. En myöskään usko koulutuksen vapauttamisen markkinoille tuovan meille hyvää ja edullista koulutusta, vaan johtavan pikemminkin nykyistäkin suurempaa epätasa-arvoon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisin mikään "tasapäistämisen" kannattaja, vaan jokaisen tulisi saada opiskella ja oppia kykyjensä sekä osaamisensa mukaan. Valitettavasti tilanne on myös se, että kaikki vanhemmat, kuten lapset itsekään, eivät aina tiedä mikä heille on parhaaksi. Uskoisin esimerkiksi nuorisotyöttömyyden lisääntyvän pitkällä aikajänteellä entisestään, mikäli oppivelvollisuudesta kokonaan luovuttaisiin,

Ajatuksiani koulunkäynnin kehittämisestä ja kouluverkosta voi lukea täältä:
http://www.kaks.fi/node/7380

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #91

En varsinaisesti vertaillutkaan vaan toin esiin julkisen koulun ydinongelman (Suomessakin) eli kannustimien puute rahoituksen ollessa "automaattista"(verotusmonopoli).

Ja niinpä niin, sinä kuten lukuisat muut, sosialismia ja etatismia kannattavat poliitikot ja kansalaiset toitottavat eri-arvoisuudesta, mutta mitä tasa-arvoista on siinä että suositaan köyhiä(pienempituloisia) menestyvämpien kustannuksella?

    "- Vaikka myös teknologian hyödyntäminen on tärkeää tulevaisuuden koulun oppimisympäristössä, on kuitenkin muistettava, että teknologian avulla ei saa eriarvoistaa lapsia. Ei voida esimerkiksi antaa älypuhelimella tehtäviä läksyjä, jos kaikilla lapsilla ei sellaista ole"

Sanoit aikaisemmassa kommentissasi tai myötäilit(perustelit vasta kun huomautin asiasta) aikaisemman kommentoijan sosialistista ja asiasta mitään ymmärtämätöntä kommenttia, että palaisimme siihen että vain rikkailla olisi varaa kouluttaa lapsensa.

Mutta nyt ollaan tilanteessa, jossa mennään vain köyhien(pienempituloisten) ja tasapäistämisen ehdoilla kuten lainauspätkä haastattelustasi osoittaa vaikka toisin väität. Miksi pitäisi mennä vain jommankumman ehdoilla? Mitä tasa-arvoa se on?

Aikaisemmin mentiin rikkaiden ehdolla, koska sääty-yhteiskunta eli markkinat ja yhteiskunta eivät todellakaan olleet vapaita kuten nytkään ne eivät ole aidosti vapaita.

Koulujärjestelmän vapauttamisen markkinoille lisäksi tarvitaankin muunkin sääntelyn purkamista, muun muassa työmarkkinasääntelyn(kartellin)purkamista jolla nuorisotyöttömyys poistuisi.

Verotuksen alentaminen tai lakkauttaminen on myös perusedellytyksiä vapaaseen ja vauraaseen yhteiskuntaan.

Mutta kuten ensimmäisessä kommentissani sanoin vapaan yhteiskunnan syntyminen lähtee siitä että ihmiset tajuavat olevansa järjestelmän vankeja eli tarkoitin että koulutusjärjestelmän vapauttaminen voisi murtaa Suomessa vallalla olevan syvän virkamies- ja poliitikkouskovaisuuden*

ja ihmiset oppisivat siten ajattelemaan itse ja vaatimaan oikeuksia eli todellista vapautta itselleen eikä etuoikeuksia eli positiivista vapautta toisinsanoen oppisivat ottamaan myös vastuuta omasta elämästään.

Nämä, siis ihmisten vapaus ja vastuu ovat nyt valtiolla ja ne pitäisi siirtää ihmisille itselleen. Vain silloin yhteiskunta voi olla aidosti vapaa, vauras ja sivistynyt.

Tässä poistuisi vastuuttomien vanhempien ongelma, josta mainitsit. Jos vanhemmat eivät kouluta lapsiaan he kantavat siitä itse vastuun. Kollektivismi - jota nykyinen järjestelmä on - ei toimi.

Kollektivismi jossa kaikki pakotetaan uhrautumaan jonkun, joidenkin toisten takia on tuhoavaa. Lisäksi tähän sisältyy kollektivistisen yhteiskunnan johtajien eli poliittisten päättäjien alentuva suhtautuminen ihmisiin:

    kuin karjaan joita kollektivismin kapteenien pitää kaitsia ja jossa "muutama" lammas uhrataan valtion alttarille. Yksilöllisyydelle ei ole sijaa.

*Yksi syy miksi valtion "maksutonta" koulua niin paljon suositaan on se, että se työllistää hyvin valtiolle ja kunnille. Julkisen sektorin työpaikat ovat lisääntyneet nelinkertaisesti 50-luvulta. Ja palkat myös, valtiolla rajusti ja se onkin nykyisin palkkajohtaja työnantajasektorilla:

http://www.stat.fi/til/pra/2012/pra_2012_2013-10-1...

On tunnettu fakta, että vaikka julkinen koulutusjärjestelmä mahdollistaa köyhänkin tai matalamman tulon perheen lapsen kouluttautua korkeasti niin vain harvoin tätä mahdollisuutta käytetään eli vain harvoin toteutuu hyvinvointivaltion hartaasti iskostama ideologia.

Ja mikähän mahtaa olla syynä? Olisikohan ihmisten synnynnäiset ominaisuudet ja ahkeruuden taso. Eli kaikki eivät vaan halua tai viitsi tai eivät kykene opiskelemaan korkeasti. Eivätkä kaikki haluaa kurkottaa kuuhun vaan haluavat olla "katajan katveessa". Tosiasia jota ei useinkaan myönnetä on että toiset ovat lahjakkaampia ja ahkerampia kuin toiset. Eikä siinä ole mitään pahaa. Kaikilla on kuitenkin paikkansa yhteiskunnassa(jos yhteiskunta on vapaa)ja juuri tätä itse tavoittelen blogeillani ja kommenteillani:

vapaata yhteiskuntaa, jossa kaikilla on paikkansa sekä tavallisilla, että rikkailla ihmisillä.

Markku Laaksonen Vastaus kommenttiin #58

Miksi mielestäsi vain julkinen koulutus voi olla laadukasta. Jopa niin että kansakunnan sivistystaso pitkällä aikavälillä laskisi!
Parhaimmant yliopistot toimivat yksityisellä rahoituksella.
Opintojen rahoitukseen on lukuisia kannustavia malleja numerus clausuksesta stipendijärjestelmään.
Yhteidskunnan kaikkivoipaisuus ei ole tae menestyksestä.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #104

Missä olen todennut, että vain julkinen koulutus voi olla laadukasta? Suomessa on laadukkaita yksityisoppilaitoksiakin. Pidän kuitenkin tärkeänä, että laadukas koulutus taataan myös verovaroin. Nykyisellään lainsäädäntö ei mahdollista yksityiskouluissakaan lukukausimaksujen perimistä ja koulujen tavoitteena ei ole tuottaa voittoa. Tämä on toki asia, josta voidaan keskustella. Oppivelvollisuuden säilyttämistä pidän kuitenkin tärkeänä asiana.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Tieteen päivillä oli istunnon aiheena 'talous ja sattumat'. Prof. Matti Pohjola puhui aiheesta 'onko Suomen talouskasvu ollut sattumaa'. Pohjola päätyi esittämään valtiolle uutta positiivista visiota ja roolia: laveasti ymmärretyn digitalisaation luominen. Digitalisaation tulee rakentua alhaalta, kansalaisista, kolmannesta sektorista, ehkä kansalaispalkasta. Ei tarvita yläpään strategioita ja tutkimuksen 'strategista ohjausta', luetteli Pohjola.

Ohjaavien ja valvovien viranomaisten määrää voidaan leikata, sanoo Mikko Kärnä. Suomessa ja Euroopassa valvovien viranomaisten määrää ja roolia on viime aikoina lisätty. VTV:lle annettiin EU-lähtöinen budjettikurin valvontarooli. Pankkien valvontaan luodaan Euroopassa valtaisia uusorganisaatioita. Voisikohan nämäkin "valvonnat" korvata aineistojen isommalla avoimuudella (digitalisoidusti) ja enemmän kansalaislähtöisesti. Vertaa Anders Chydeniuksen avoimuus-vaatimukset 1700-luvulla.

Miten Laajakaista 2015-hanke etenee Lapissa ja Enontekiöllä?

Käyttäjän Marja-TerttuPeltovuoma kuva
Marja-Terttu Peltovuoma

Olisko hyvä tehä tutkimus mitä kukakin ministöriössä tekee ja kuka ei tee mitään jolla on merkitystä muuta kun on ns täyte virkamies suurissa rattaissa...sen perusteella nää ns täyte virkamiehet sitten poistoon ja jäljelle jääneet virkamiehet tehokkaampaan käytöön . Silloin ehkä ministeriössä virkamiehet ottaisivat täydellisemmän vastuun tehtävistään. Nyt vähä tuntuu ettei kukaan oikein ota vastuuta tai ainakin saavutukset ovat minimaalisia joka asiassa ja päätösten tekoja siirretään seuraavalle hallitukselle, tätä tapahtuu jatkuvasti.......Tää on vaan tälläistä maalaisjärjellä ajateltua.

Heli Hämäläinen

Lain oikein soveltamisen valvonta on kuitenkin toimivaltaisessa viranomaisessa vaikka tulisi kuinka paljon eurooppaoikeutta ja kansallisesti sovellettavia muita kansallisia säädöksiä. Tehtävä on lisäksi haastavaa, koska siinä ollaan demokraattisen oikeusvaltion ytimessä, ja usein toimintaa koskevat prejudikaatit puuttuvat kun lainsäädäntö ja sen tulkinta on poukkoilevaa.

Virkamiehet voivat toki ottaa enemmän vastuuta ja laaja-alaisempia kokonaisuuksia. Tässä on vain muistettava, että lakia soveltava virkamies ja hänen esimiehensä tekevät virka-aikaa ja usein ministeriöihin nähden puolella palkalla. Joko nimitetään epäpätevä tekemään jumalatonta vahinkoa tai sitten teetetään haastavat ja laaja-alaiset kokonaisuudet konsulteilla.

Ikään kuin virkamies olisi jotain paskaa tai jätettä, joka pitäisi kiivaalla aikataululla potkia pois tai korvata yksityisellä. Lakien soveltamisessa palattaisiin komissiovirkamiehiin, jotka simputtavat kansalaisia yksityishenkilöinä.

Juha Hämäläinen

Kaikista kivuttominta säästöä saadaan ministeriöiden ALV-kuluista, eikä satu ketään!

"Yhteensä: 1.093.553.000

EUlle maksetaan Arvonlisäveroperusteista maksua 296.000.000, joten jokainen arvonlisäveroleikkaus valtionbudjettiin laskee myös tätä summa ja tätä kautta Suomen jäsenmaksua. Tätä maksua, johon meidän herrat ja hidalkot eivät ole saaneet muiden tapaan neuvoteltua alennuksia!

EUlle maksetaan myös BKT-sidonnaista maksua 1.609.000.000 johon arvonlisäveromaksujen kierrättäminen budjetin kautta vaikuttaa nostamalla BKT:ä."

http://vapaakulkija.wordpress.com/2014/11/05/milja...

Vai onko näillä budjetoiduilla alveilla joku erityinen merkitys, jos tasavaltamme ei ole OY Suomi AB ?

http://vapaakulkija.wordpress.com/2014/11/02/a-stu...

Kiitos
Hämis

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Poliitikothan haluavat näyttää ulospäin kuinka varakas maa tämä on. Maksamme sinisilmäisesti kaikesta. Ehdotukset vaikuttavat hyville ja vain toteuttamista vaille oleville. Miksi tässä maassa halutaan vapaaehtoisesti maksaa kaikesta mitä meille maksettavaksi keksitäänkään? Pois turhat maksut ja kaikki keinot käyttöön niiden karsimiseksi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Puutut olennaiseen! Nuo julkisen vallan itse itselleen maksamat ALV:t ovat tärkeitä siksi, että mekanismi nostaa kansantuotetta. Tämä taas johtuu siitä, että "kansantuote" on puhtaasti kirjanpidollinen suure, joka ei kerro oikeastaan mitään reaalimaailmasta.

Juha Hämäläinen

Minä tavan ihmisenä en ymmärrä, että lainataan rahaa näiden budjetoitujen kulujen kattamiseen ja tuosta velasta maksetaan korkoa. Koron lisäksi tämä lainattu kapitaali kasvattaa BKT:tä, josta lasketaan EU-jäsenmaksu.......

Mielestäni jräjettömyyden huippu ja absurdista kusetusta.

Vai voinko hakea itselleni lainan, jonka ilmoitan tuloinani verottajalle, että naapuria ottaisi kaaliin. Maksan "EU-veron", koron ja pian huomaan, että lainaan rahat ei enää riitäkkään...................

Banaanivaltio tämä maa näyttää olevan....itkettää

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

" Ensimmäinen konkreettinen toimenpide voisi olla maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön yhdistäminen, sillä ne käsittelevät hyvin pitkälti samoja asioita, mutta eri tulokulmista. "

Ympäristöhallintoa ei saa ajaa alas. Keskustaa saadaan kiittää jo Talvivaarasta (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194941882889/arti...), emme kaipaa lisää vastaavia ympäristötuhoja.

Sen sijaan ministeriöitä voitaisiin yhdistää, kuten Emma Kari ehdottaa: " on jo korkea aika purkaa maa- ja metsätalousministeriö ja jakaa sen toiminnot ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kesken. " (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194941882889/arti...)

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Oikeastaan puhumme molempien ministeriöiden lakkauttamisesta. Ne tulisi yhdistää ja nimi voisi olla esimerkiksi ympäristö- ja luonnonvaraministeriö kuten Islannissa. Ympäristöhallintoa ei tietenkään saa alas sitäkään, mutta ympäristöministeriön toimet eivät ole olleet kansantaloutemme kannalta aina niitä järkevimpiä. Mitä taas tulee Talvivaaraan, siitä on aivan turha syyttää keskustaa. Hyvin populistista.

Käyttäjän miikkakeranen kuva
Miikka Keränen

Luitko juttua? Valaisee hyvin, miksi keskustaa on ihan aiheellista syyttää.

EDIT: Hyvä, että et aja ympäristöhallinnon alasajoa. Kannattaa ehkä kuitenkin keskustalaisena täsmentää, mitä tarkoittaa YM:n ja MMM:n yhdistämisellä. Luonnonvaraministeriöstä puhuminen kun osoittaa selvästi sen, että luontosuhde on resurssisuhde, jolloin ei ympäristönsuojelulle tai kestävällä kehitykselle jää tilaa.

Vesa-Matti Mesia

Mielestäni ympäristöministeriö tulisi lakkauttaa ja siirtää tehtävät maa-ja metsätalousministeriöön. Niinhän se on ollut aiemminkin.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Nämä "tehostajat" ja "keventäjät" eivät yleensä näe nokkaansa pidemmälle. Ja se nokka ulottuu korkeintaan seuraaviin vaaleihin saakka.

En väitä etteikö byrokratiassa olisi järkeistämisen varaa, mutta ei niin, kuten nykyään toimintaa muka-tehostetaan laittamalla summittain väkeä pihalle. Tehostamisessa pitäisi pitää myös tolkku mukana.

Mutta mutta, onko kyse tehostamisesta silloin kun väkeä kipataan julkiselta puolelta kilometriteehtaalle "nauttimaan" työttömyyskorvausta ja pyörittelemään peukaloitaan yhteiskunnan ulkopuolelle?

Sellainen kuulostaa pikemminkin Hölmöläisten matonjatkamiselta, paitsi vielä hölmömmältä. Toiseen taskuun "säästetään" ottamalla toisesta taskusta.

Asia ei ole yhtään niin yksinkertainen kuin nämä populistiset heitot antavat ymmärtää.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Voisitko Mark mainita jonkun "populistisen heiton" tästä blogista? Jotenkin tulee tunne, ettet edes lukenut kirjoitusta, mutta riensit kommentoimaan.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Viittasin enemmänkin joihinkin kommentteihin kuin itse kirjoitukseen.

Käyttäjän TimothyKestrel kuva
Timo Koivusalo

Muistan lukeneeni valtiovarainministeriön esityksen, jonka mukaan Suomen julkiseen hallintoon käytetään n. 12 miljardia euroa vuodessa. Siis hallintoon, ei palveluihin.

Siitä huolimatta miksi leikkaukset kohdistuvat aina palveluja tuottavaan portaaseen tai niiden määrään ja vastaaottajien saamaan summaan?

Käyttäjän TimothyKestrel kuva
Timo Koivusalo

"Hallinto on palvelu."

No ny vitsin murjaisit. Tälläisella valitettavan yleisellä asenteella Suomi on menossa hyvää vauhtia Kreikan viittoittamalla tiellä. Hallinto eli hyvinvoiva virkamiehistö on itseisarvo, jonka etujen ylläpitämiseen ollaan valmiita uhraamaan vaikka koko kansantalous.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #22

"Hallinto" ja "hyvinvoiva virkamiehistö" eivät ole synonyymejä.

Käyttäjän TimothyKestrel kuva
Timo Koivusalo Vastaus kommenttiin #25

Kovin ovat kevyitä hallinnon puolustelut.

Esittämäsi mukaan 12 miljardia euroa julkinen hallintoon on palvelu. Palvelu kenelle?

Julkisia palveluja leikataan rankalla kädellä ja etuuksia supistetaan.

Julkista hallintoa ei leikata eikä virkamieseliitin määrää supisteta.

Julkinen hallinto ei siis ole palvelu.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #64

Hallinto on kansalaisille suunnattu palvelu. Ei ole vaikeaa kuvitella, miten yhteiskunta toimisi (tai siis ei toimisi) ilman hallintoa. Sillä, kuinka paljon siihen suunnataan varoja, ei ole tämän tosiasian kanssa mitään tekemistä.

Voisitko esittää, mitä kaikkea tuohon "hallintoon" on luettu, josta puhut?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"sen kokoa voitaisiin pienentää tästä merkittävästi ainoastaan puuttumalla pohjoismaisen yhteiskunnan perustoimintoihin, kuten ilmaiseen peruskoulutukseen tai terveydenhuoltoon. Voiko tämä olla kenenkään tavoitteena?"

Voi, se on, ja se on julkisuuteen moneen otteeseen tuotu. tuon seurauksena lisääntyy yksityisten yritysten aktiivisuus hoitaa (kalliimmalla) se, mikä nyt hoidetaan verotuksella (halvemmalla).

Kuten sanottu, tavoitetta ei ole edes yritetty peitellä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kärnä sekoittaa, hyvää toki tarkoittaen, kaksi täysin eri asiaa: hallinnon järkeistämisen ja rahalliset säästöt.

Hallinnon päällekkäisyyksien ja muiden idiotismien poistaminen on toki positiivinen tavoite. Se tehostaisi hallintoa, lisäisi madollisuutta todelliseen julkisuuteen ja laajentaisi kansanvaltaa.

Sen sijaan "säästäminen", kululeikkaukset, johtaisi, johtaa ja on johtanut suoraan ulutuskysynnän vähenemiseen ja tämän seurauksena kansantalouden kriisin syvenemiseen.

Kansantaloustieteen perusteet ovat liian harvalla suomalaisella äänestäjällä hallussa, ja sen opetusta pitäisikin kouluissa tehostaa.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Hallinnon päällekkäisyyksien ja "muiden idiotismien" poistaminen tuo myös niitä rahallisia säästöjä. Jos ministeriöistä voidaan leikata 500 henkilötyövuotta niitä yhdistelemällä, on se itsessään jo merkittävä rahallinen säästö. Tällaisia toimenpiteitä pitäisi suunnitella juuri nyt, koska suuri osa tehostamisesta voidaan toteuttaa tulevina vuosina eläkepoistuman kautta,

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tätä juuri tarkoitin kansantaloustieteen perusteiden heikolla tuntemisella:

Jos leikataan, ts. irtisanotaan 500 henkilötyövuotta, sanokaamme á 3 000,-/kk, vähenee kulutuskysyntä suoraan 12 x 500 x 3 000 vuodessa = 18 000 000 euroa + kerrannaiskulutus n. 3 x 18 000 000 euroa = 32 000 000 euroa vuodessa.

Kuka säästi?

Lyhyesti: Paljonko M. Kärnän kulutus vähenee, jos hän joutuu kunnanjohtajan tehtävästä peruspäivärahaa nauttivaksi työttömäksi?

Kansantlaouden perusteita helposti:

http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kans...

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #39

On totta, että henkilötyövuosien karsiminen johtaa kulutuskysynnän vähenemiseen. Asia ei ole kuitenkaan yhtä yksioikoinen kuin esität, etenkin jos karsiminen toteutetaan eläkepoistuman kautta. Yhtälösi on myös ongelmallinen siinä mielessä, että kääntäen tuon mukaan voisi sanoa olevan kannattavaa, vaikka lähestulkoon kaikki työpaikat olisivat julkisella sektorilla. Maailma ei kuitenkaan pyöri niin. Jos henkilötyövuosia karsitaan julkiselta sektorilta, on tietysti vastaavasti pyrittävä siihen, että synnytetään niitä lisää yksityiselle sektorille. Se kuitenkin rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntamme.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #43

En tiedä, onko väärinkäsityksesi tietämättömyyttä vai tahallisuutta. Mitään "kääntäen" toimivaa ei kuitenkaan ole. Väite siitä, että yksityinen sektori jotenkin "rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan", on vastoin tosiasioita. Ei ole mitään syytä olettaa, että "mehiläinen" (ykstyinen sektori) tuottaa ja "arvauskeskus" (julkinen sektori) kuluttaa.

Kansantaloustieteen kannalta jako julkiseen ja yksityiseen on perusteeton ja keinotekoinen. Jako on lähinnä poliittista retoriikkaa.

Se, että johonkin on pyrittävä, ei tarkoita, että se onnistuu. "Julkinen sektori" on ollut suurin primaari irtisanoja Suomessa viimeisen 40 vuoen ajan, ja tuloksena on yli 750 000 päivittäistyötöntä työikäistä. Ei siis ole onnistunut.

Eikä tule onnistumaan. Miksei? No siksi, että "julkisen sektorin" perustarkoitus on tuottaa palveluja, "ykstyisen sektorin" perustarkoitus on tuottaa voittoa. Jos voittoa ei tule, "yksityinen sektori" ei järjestä mitään.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #47

Yksityiset terveyspalvelut tuottavat omistajilleen muhkeaa voittoa maassamme parhaillaan. Muutamasta kymmenestä miljoonasta Attendon n. 350 miljoonaan euroon vuodessa. Kasvua edelleen näkyvissä. Miksi ja miten on mahdollista samaan aikaan, kun kunnallinen terveydenhoito juustohöylää, supistaa, vähentää ja ulkoistaa?

Minkä vuoksi julkisen puolen voitollinen toiminta vaikuttaa mahdottomuudelta.

http://ls24.fi/mielipiteet/mielipidekirjoitukset/m...

Minne ne Addendon rahat sitten katoavat. Eivät ne Suomeen jää, joten mitä hyödymme yksityisistä palveluista, rahat vuotavat jonnekin. Turha sellaisellaistakaan on revitellä ja kannattaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #39

Kyllä, kansantaloustieteen tuntemus on valitettavan heikkoa. Esimerkiksi Heyno tässä autuaasti unohtaa, että tuon 500 henkilötyövuoden rahoittamiseksi on kaksi vaihtoehtoa 1. keräämällä rahat veroina, ts. leikkaamalla kysyntää jossain muualla kansantaloudessa, 2. ottamalla velkaa, ts. leikkaamalla kulutusta joskus myöhemmin.

Säästö tulee siitä, että verotuksen aiheuttama hyvinvointitappio pienenee.

Jos vaikka jatkossa viittaisit ihan oikeaan taloustieteen kirjallisuuteen noiden omien virheellisten horinoidesi sijaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #53

Solakiven perusvirhe tässä on, että hän kuvittelee verovarojen olevan pois kulutuksesta. Yllätys, yllätys, verovaroista tulonsa saava viranhaltija, esimerkiksi hänen kirjoitustaan suositteleva Mikkö Kärnä, kuluttaa - ja maksaa veroja.

Annoin jo tuossa edellä linkin, suosittelen Solakiveäkin tutustumaan kansantaloustieteen perusteisiin.

Käyttäjän TimothyKestrel kuva
Timo Koivusalo Vastaus kommenttiin #62

"Verovaroista tulonsa saava viranhaltija, esimerkiksi hänen kirjoitustaan suositteleva Mikkö Kärnä, kuluttaa - ja maksaa veroja."

Viranhaltija ei luo mitään uutta vaan kuluttaa muiden ansaitsemia rahoja.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #66

Joopajoo. Näin siis myös Kärnä, joka on kunnanjohtaja. Mutta yritysjohtajahan se luo.

Tyypillinen muiden varoja kuluttava viranhaltija on terveyskeskuslääkäti. Ykstyissairaalan lääkäri taas "luo".

totesin jo tuolla toisaalla, että kansantlaouden perusteisiin olisi syytä tutustua, sinunkin. Linkin olen antanut, hauskoja lukuhetkiä.

Ei tästä enempään noilla eväilläsi.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #70

Eihän yhtälö ole yksinkertainen, yksityisen ja julkisen puolen lääkärin vertailu osoittaa nimenomaan tämän. Mutta toisaalta olen kyllä sitä mieltä, että Joukon logiikka siltikin ontuu. Palkat maksetaan verovaroista ja vaikka osa palautuu kulutukseen ja osa kerätään veroina takaisin, ei julkista sektoria voida mitenkään ylläpitää velkaantumatta ellei verotuloja generoida nimenomaan yksityisellä sektorilla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #73

Ei se onnu, niin kuin itsekin toteat tuosta lääkäriesimerkistä. Kuten totesin, jako yksityiseen ja julkiseen sektoriin on poliittinen, ei kansantaloustieteellinen. Kansantalouden kannalta on aivan yhdentekevää, missä raha kiertää, kunhan se kiertää.

Kansantalouden kannalta "välttämätöntä" on vain elintarvikkeiden perustuotanto. Ilman sitä ei kansantaloutta ole. Kaikki muu tuotanto lähtee siitä ja "loisii" sen varassa.

Suosittelen vielä kerran lukemaan nuo antamani linkin sivustot. Aloita ykkösestä, se on kaiken avain. Tekstin ei pitäisi olla vaikeaa, ja kommentointi- ja kysymysmahdollisuus on kaikilla. Eri mieltäkin saa olla, mutta se on syytä perustella.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #79

Jouko, raha kansantalouteen tulee yksityiseltä sektorilta, jolta kerätyillä verovaroilla katetaan julkisia menoja. Jos yksityiseltä sektorilta ei tule verotuloja, ei ole olemassa julkistakaan sektoria tai ainakin valtio velkaantuu velkaantumistaan. Minulle tämä yhtälö on kyllä harvinaisen selvä eikä jako missään tapauksessa ole keinotekoinen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #87

Edelleen suosittelen lukemaan nuo sivut: Kansantaloutta ilman kyyneleitä. Asia on siellä esitetty tyhjentävästi, tähän ei mahdu.

Hauskoja lukuhetkiä.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #88

Siis väitätkö ihan pokkana, että julkinen sektori ei edellytä yksityistä sektoria? Että niiden "jako on keinotekoinen". Itse en ole korkeasti kouluttautunut(keskiasteen koulutus)mutta silti tai siitä huolimatta ymmärrän itsestäänselvänä asiana, että yksityinen sektori kustantaa kaiken julkisen sektorin.

Miten kukaan voi ottaa kansantaloudestasi oppia - varsinkaan ilman kyyneliä - jos et näin perustuvaa asiaa itse ymmärrä tai suostu ymmärtämään?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #107

Suosittelen lukemaan antamani sivutstolinkin. Sieltä selviää tuo "perustavaa laatua" oleva ymmärryskin tekstissä olevasta keskikaljajuottolaesimerkistä. Sitä voi sitten laajentaa koskemaan koko yhteiskuntaa.

Yleisesi voidaan todeta, että on itsestään selvää, että se, mikä on itsestäänselvää, on useimmiten itsestäänselvästi väärinymmärrys.

Käyttäjän TimothyKestrel kuva
Timo Koivusalo Vastaus kommenttiin #111

"Suosittelen lukemaan antamani sivutstolinkin. Sieltä selviää..."

Haloo, annat linkin omiin mielipiteisiisi toisaalla ja kutsut sitä "sivustolinkiksi". Muiden lukijoiden ei tarvitse katsoa kuin osoitetta niin on itsestäänselvää mistä on kysymys.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #115

Jos haluaa tietää, mitä linkissä on kirjoitettu, kannattaa lukea muutakin kuin osoite.

Suosittelen sinullekin.

Jos löydät sivuista jotain asiavirheitä, kirjoita ihmeessä niistä.

Käyttäjän TimothyKestrel kuva
Timo Koivusalo Vastaus kommenttiin #70

"Tyypillinen muiden varoja kuluttava viranhaltija on terveyskeskuslääkäti. Ykstyissairaalan lääkäri taas "luo"."

Yksityissairaalan lääkärille pääsee samana päivänä. Terveyskeskuslääkärille, jos sellainen sattuu kunnassa olemaan, pääsee joskus ensi viikolla jos silloinkaan. Hoidon odottelu maksaa maksaa maltaita jo menetettynä työaikana mutta tämän yhteyden ymmärtäminen on aina osoittautunut vaikeaksi julkisessa hallinnossa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #90

Ja miksei sinne terveyskeskukseen pääse? No, kun siellä ei ole tarpeeksi lääkäreitä, ne ovat kaikki koko ajan varattuina, kun on niitä potilaita niin paljon.

No miksi sinne yksityiselle sitten pääsee? No siksi, että rahalla saa ja hevosella pääsee.

No, entä jos ei ole rahaa? Mene terveyskeskukseen jonottamaan.

Paradoksi on, että tuo yksityislääkäri ja se terveyskeskuslääkäri ovat useimmiten aivan sama henkilö. Toinen tuottaa toinen vain kuluttaa...eikun kuissenytonkaan, tota...öööö....

Käyttäjän TimothyKestrel kuva
Timo Koivusalo Vastaus kommenttiin #96

"No miksi sinne yksityiselle sitten pääsee?"

No siksi, että voi ottaa vakuutuksen. Esimerkiksi Hollannissa sairaalat ja vakuutusyhtiöt ovat yksityisiä voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä, vähän osuuskuntien tapaan. Vakuutus siellä on muuten pakollinen.

Siitä huolimatta se on ottajalleen edullisempaa kuin verotuksen kautta pakkomaksettu terveydenhuolto tarvitsee sitä tai ei kuten Suomessa.

Erotus johtuu siitä, että yksityinen puoli on paljon tehokkaampi ja siellä ei ole virkamiesarmeijaa huseeraamassa (lue vetämässä) välistä.

"No, entä jos ei ole rahaa?"

Pienituloisille valtio kustantaa vakuutuksen. Taas kustannuksia säästyy koska turha virkamiesarmeija jää soittelemaan lehdille.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #117

" Esimerkiksi Hollannissa sairaalat ja vakuutusyhtiöt ovat yksityisiä voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä, vähän osuuskuntien tapaan"

"Voitto" siis jaetaan potilaille (tämänä on voittoa tuottamattoman osuuskunnan periaate), ei esimerkiksi palkkoina osuuksien haltijoille, koska voittoahan ei ole. Mikä siis tarkkaan ottaen on palkkausperuste, ja hallinnoivatko osuuskuntia potilaat?

"Erotus johtuu siitä, että yksityinen puoli on paljon tehokkaampi"

Tästä sinulla on varmasti esittää laskelmia. Kiitos jo etukäteen.

"Pienituloisille valtio kustantaa vakuutuksen."

Mistä se valtio rahaa saa? Ai niin, veroista. Ja siitä sitten maksaa taas sen hallintokoneiston, "virkamiesarmeijan".

Tämä lähentelee jo komiikkaa:
"Siitä huolimatta se on ottajalleen edullisempaa kuin verotuksen kautta pakkomaksettu terveydenhuolto tarvitsee sitä tai ei kuten Suomessa."

kun samalla: ""Esimerkiksi Hollannissa ... Vakuutus siellä on muuten pakollinen.""

Pakkovakuutus on siis edullisempaa kuin pakkoverotus, vaikka kumpaakaan ei terveydenhoidon osalta koskaan tarvitsisi.

Eero Mattila Vastaus kommenttiin #39

Laitoitko tämän laskelman ihan vakavissasi? Ihan kuin säästö virkamiesten palkoissa häipyisi taivaan tuuliin ellei sitä palkkoina makseta. Vastaavalla rahalla voidaan tehdä jotain muuta. Jos vastaavalla summalla esim. kevennetään yritysten verotusta, saattaa seurauksena olla vaikka uusia tuottavia työpaikkoja.
- Jos sillä kevennetään palkansaajien verotusta he voivat ostaa vaikka uusia suomalaisia polkupyöriä...

Elon laskuoppi olisi tarpeen. Ei sinunkaan eläkkeesi synny virkamiehiä lisää palkkaamalla...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #102

Suosittelen lukemaan antamani sivuston. Siellä olevasta kaljakuppilaesimerkistä tuokin asia selviää. Joten, kyllä se raha vaan häviää.

Useilta tuntuu kokonaan unohtuvan, että viranhaltijatkin ovat palkansaajia, ja siinä suhteessa kansantalouden kannalta aivan samassa asemassa kuin kuka muu tahansa. Välttämättömästä toiminnasta ja loisista kirjoitinkin tuossa jo edellä.

Uusia työpaikkoja syntyy vain ja ainoastaan kysyntää lisäämällä, ei koskaan eikä milloinkaan veroja leikkaamalla.

Kyllä se eläkerahasto karttuu niistä virkamiestenkin palkoista. Ihan Elon laskuopin mukaan.

Jouni Nordman

Eikö Rinne jo pistänyt liikkeelle ihmettelyn valtion IT kulujen määrästä (2 miljardia euroa), jossa juuri parhaiten tulee julkisen puolen täysin tehoton strategian luonti esille, eli kun antaa ministeriöiden puuhailevat omiaan sellaisiakin asioissa jotka eivät ole niiden avain aluetta niin tulos on juuri tässä.

Sillä huomattavasti isommisakin organisaatioissa on vain yksi keskusjärjestelmä, jossa joka divisionalla on omia työkaluja jotka on yhtenäisiä keskusjärjestelmä kanssa.

Eli jos jokaisesta ministeriössä otetaan IT kulut pois ja siirretään ne yhdelle Virastotie, niin veikkaan kulujen olevan puolet siitä mitä se nytten on.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Valtion IT -hankinnoissa ja hankkeissa on mielestäni epäonnistuttu. Tarvitsisimme parempaa koordinaatiota, nyt kokonaisuus ei ole kenenkään hallinnassa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #44

Juuri näin.

Koko julkisen sektorin IT-hallinto ja kehittely tulisikin ottaa yhteiskunnan haltuun ja siirtää kilpailutuksen ulkoppulelle. Lähtökohtaisesti julkinen IT:n kehittäminen pitäisi siirtää yliopistojen tehtäväksi ja hoitaa ao. tiedekunnissa.

Kun samalla siirryttäisiin koko julkishallinnossa Linux-pohjaiseen rakenteeseen myös loppukäyttökoneissa, voitaisiin luoda kattava salausjärjestelmä, jota ulkovallat eivät saisi murrettua ja säästettäisiin miljoonia veronmaksajien rahoja, kun lisenssimaksuja ei tarvitsisi maksaa ulkomaisille yrityksille.

Tämä olisi TODELLISTA säästöä, joten sitä EI tulla toteuttamaan.

Jouni Nordman Vastaus kommenttiin #50

Kansa menee kahteen järjestelmään, jotka on Applen kehittämä ja toinen Androidin joka on Linux pohjainen. Eli kyllä julkinen puoli jossain vaiheessa joutuu kansaa kuuntelemaan, kunhan saadaan vain Demarit pois hallituksesta.

Käyttäjän TimothyKestrel kuva
Timo Koivusalo Vastaus kommenttiin #50

"Koko julkisen sektorin IT-hallinto ja kehittely tulisikin ottaa yhteiskunnan haltuun ja siirtää kilpailutuksen ulkoppulelle."

Tätä on harjoitettu jo kymmeniä vuosia ja tulokset on nyt nähtävissä. Nykyisellään jokaisella hallinnon kuppikunnalla täytyy olla oma suljettu järjestelmänsä, joka maksaa kymmeniä miljoonia euroja veronmaksajien rahoja. Kuinka ollakkaan, suljetun järjestelmän toimittajaksi on aina valikoitunut virkamiehen hyvä tuttu tai sukulainen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #92

Nimenomaan ei ole harjoitettu. Kaikki on kilpailutettu, aivan lain mukaan. Veronmaksajien rahoja on tuhlattu turhaan, so. siirretty yksityiselle sektorille ostopalveluina, joissa toimittajan vastuu on ollut tasan nolla.

" Kuinka ollakkaan, suljetun järjestelmän toimittajaksi on aina valikoitunut virkamiehen hyvä tuttu tai sukulainen."

Koska näin on "aina" tapahtunut, sinulla on varmasti antaa esimerkkejä vaikka kuinka. antaapa tulla meille muillekin tiedoksi.

Julkisen sektorin omana tuotantona, koordinoiusti yliopistojen hankintana, asia olisi ollut kunnossa jo vuosiakudet.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #92

"Tätä on harjoitettu jo kymmeniä vuosia ja tulokset on nyt nähtävissä."

Tässä ei olla harjoiteltu muuta kuin valtiollisen ja kuntien tietohallinnon hävittämistä ja ostopalveluita jotka eivät ole toimineet, mutta ovat maksaneet valtavia summia. Tämä taisi olla yksi EU:n vaatimus jossa kotimaisuus on lähinnä häpeä jota pitää vältellä.

Jouni Nordman Vastaus kommenttiin #44

Sillä jos valtio ohjaisi It puolta, määritellä myös standardit miten kunnat joutuvat järjestelmänsä yhdenmukaistaa, jolloin kokonais säästö on vielä paljon suurempi kansantaloudelle.

Tässä juuri Suomen kansantaloustieteilijät ovat pullossa, sillä heiltä puuttuu keskustelu mikä on tulevaisuus, eli eivät osaa mallintaa mitä nykytekniikka tuo tullessaan. Sillä osaavan kansa käyttää pankkiasioissakin 90% virtuaalisesti palveluja, joten he varmaan oppisi käyttämään myös virtuaalisesti julkisia palveluja.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Julkisen sektorin kuluissa voidaan heti säästää reilut sata miljoonaa ( tämän vuoden valtion budjetissa 137,9 miljoonaa euroa) ja jatkossa , sähkön markkinahinnasta riippuen, lähes 300 miljoonaa vuosittain, kumoamalla tuulimyllytukiaiset ( syöttötariffi ). Siitähän menee osa suoraan ulkomaalaisille tuulisähköfirmojen osakkeenomistajille.

Noh, eihän se mitään uutta ole Suomessa, että täältä käsin subventoidaan ulkomaalaisia. Aikoinaanhan Suomessa maksettiin voin tuottajalle kaksi rahaa ja voi myytiin yhdellä rahalla englantilaisille. Jokainen voi arvata kenen pussista se yksi raha tuli.

Mauri Pekkarisen linjauksiin tuulimyllytukiaisista voi tutustua oheisen linkin kautta:
https://www.tem.fi/files/26643/UE_lo_velvoitepaket...

Voin vientitukiin ja maatalouspolitiikan kuvioihin voi tutustua oheisten linkkien kautta:

http://www.hs.fi/talous/a1413687618537

http://m.mt1.fi/Teemat/_feed_mielipiteet_kolumnit_...

http://www.ts.fi/teemat/sunnuntai/1074067970/Kulut...

Jotenkin edellämainittuja linkkejä lukiessa, ei voi välttyä siltä mielikuvalta, että mennyt maatalouspolitiikka ja nykyinen uusiutuvien energioiden politiikka muistuttavat toisiaan. Kummassakin on selkeästi se piirre, että mm. vapaata kilpailua halutaan rajoittaa ja voimakkaasti ohjata tuotantoa sekä sen tukemista eri intressiryhmien suunnasta. Maksajana tässä on veronmaksaja ja touhu aiheuttaa julkisten menojen kasvua.

Ps. Mutta eihän se ole vierasta myöskään tunnetussa maatalous- ja tuulimyllymaassa Tanskassa. Juuri tällä hetkellä, 11.1.2015 klo 13:40, Tanska tuottaa tuulisähköä ( 3 847 Mw -teholla ) ja vie ylijäämäsähköään ( 1 397 Mw -teholla ) 8,71 €/Mwh hinnalla Ruotsiin ja Norjaan. Muualla Pohjoismaissa sähkön markkinahinta on samaan aikaan 27,65 €/Mwh. Tämähän kelpaa norjalaisille ja ruotsalaisille. Huolimatta tuulisähkön ylituotannosta ja viennistä Tanskassa jauhetaan sähköä myös fossiilisiapolttoaineita käyttävällä lämpövoimalla 1 795 Mw -teholla.

lähde: http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarje...

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Suurilla organisatioilla on taipumus kasvaa koska aina löytyy säästöjä yhden henkilön palkkauksessa.
Yksityiset ratkaisevat sen ajoittaisilla irtisanomisilla.
Julkisella puolella uusien sääntöjen eli kustannusten luomisesta olisi kapasiteetin pudotus ensimmäinen tuplasäästö.

Käyttäjän Mikihoijer kuva
Miki Höijer

Suomen ja Islannin vertaaminen on vähän... hauskaa, mutta verrataan Ruotsiin: Ruotsissa on ns. superministeriö, jonka alla toimii deparmentit, jotka vastaavat meidän ministeriöitä.

Mikä etu siis tässä superministeriömallissa on ja onko sitä mietitty myös Suomessa?

Kyllä on miettitty ja nykyinen hallitus on ottanut askelmia siihen suuntaan:

Superministeriön etu on siinä, että on yksi tietohallinto, yksi käännöstoimisto, yksi tukitoimintopalvelu jne. Nyt Suomessa jokaisella ministeriöllä on mm. oma tietohallinto.
Tänä vuonna Valtioneuvoston kanslian alaisuuteen perustetaan VNHY eli Valtioneuvoston hallintoyksikkö, johon siirtyy virastomestaripalvelut, kielenkäännös ja osa tietotekniikasta. Tämä on oikea askel kohti yhtenäistä valtiohallintoa.

http://vnk.fi/hankkeet/vnhy-2015/fi.jsp

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Olet aivan oikeassa, että tällä sektorilla on tehostamisen varaa. Mitä taas tulee Islantiin, mielestäni siellä on jaoteltu ministeriöt hyvin. Siirtymällä nykyisestä lausuntoruletista yhtenäisempään valmisteluun, voitaisiin toimintoja todella tehostaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Lausuntorulettia" voisi helpottaa välittömästi, ja ilman irtisanomisia, määräämällä lausunnon antamiselle lakisääteinen maksimiaika, esim. 1 kk lusuntopyynnöstä, jonka jälkeen tulleita ei huomioida.

Käyttäjän Mikihoijer kuva
Miki Höijer

Mitä tarkoitat lausuntoruletilla?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #49

Ministeriöt valmistelevat kukin esimerkiksi oman sektorinsa lakihankkeita, joista sitten pyydetään lausuntoja toisilta ministeriöiltä. 12 ministeriötä perehtyy aina jokaiseen lakihankkeeseen ja antaa niistä omat kommenttinsa. Toiminta olisi suuremmissa ministeriöissä virtaviivaisempaa.

Käyttäjän Mikihoijer kuva
Miki Höijer Vastaus kommenttiin #57

Ok. Olen ministeriössä töissä, mutta en vieläkään näe hirveätä ongelmaa lausunnoissa. Yleensä aikaa kuitenkin 8 viikkoa ja lähinnä kansalaisjärjestöillä hankaluuksia päästä aikatauluun. Eikä jokainen ministeriö tutustu jokaiseen lakihankkeeseen vaan vain niitä koskeviin lakihankkeisiin. Ei puolustusministeriö tutustu tuotantoeläinten tilamääräyksiin.
Mutta lausuntomenettely taas on mun mielestä kansalaisyhteiskunnan tärkeä osa, koska lausuntoja pyydetään muilta ministeriöiltä, kunnilta, kansalaisjärjestöiltä ja alaisilta organisaatioilta. Näin osallistutetaan lainvalmisteluun myös lain kohteena olevat.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #60

Juuri näin. Ja tuo aikaraja pitää alkaa kaikille lausuntopyynnön saaneille samasta päivästä, ja sen pitää olla ehdoton. Jos on "hankaluuksia", se on lausunnonantajan ongelma. 8 viikkoa on turhan kauan, kuukauden pitää riittää - riittäähän se esim. hallintomenettellyssäkin.

Käyttäjän Mikihoijer kuva
Miki Höijer Vastaus kommenttiin #63

Hankaluuksilla tarkoitin lähinnä kansalaisjärjestöjen vähäisellä oikeudellisella kyvyllä tai resursseilla ja muuten ehkä eniten kesälomat haittavaat lausontomenettelyä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #65

Juuri näin. Ja ihan sama kesäloma"ongelma" koskee mm. ihmisiä, jotka hoitavat asioita esim. hallinto-oikeudessa.

Kyse on asioiden tärkeysjärjestyksestä itse kullekin.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

En malta olla näissä valtion hallintoa ja byrokratiaa kritisoivissa kommenteissa olla ottamatta kantaa muutamiin säädöksiin.

Niin sanotun "mummon mökin" -jätevesijärjestelmiä koskeva asetus, ajokorttiuudistus, talojen energiatodistukset, aina silloin tällöin esiin nouseva esitys puulämmityksen kieltämisestä, rikkidirektiivi ja päästöoikeuskaupankäynti ovat malliesimerkkejä lainsäädännöstä, joilla ei yhteiskunnan kannalta ole käytännössä mitään merkitystä, mutta joiden toimeenpano, valvonta, ohjeistus ja tarvittaessa käräjöinti syö mittavasti virkamiesresursseja.

Onko joku nähnyt lainsäädännön valmisteluissa julkaistavan arviota siitä, mitä lisäresurssitarpeita uuden lain tai asetuksen voimaantulo aiheuttaa hallinnolle ?

Käyttäjän TimothyKestrel kuva
Timo Koivusalo

"...ovat malliesimerkkejä lainsäädännöstä, joilla ei yhteiskunnan kannalta ole käytännössä mitään merkitystä, mutta joiden toimeenpano, valvonta, ohjeistus ja tarvittaessa käräjöinti syö mittavasti virkamiesresursseja."

No, miksi sitä lainsäädäntöä laaditaan, jos sillä ei ole mitään merkitystä?

Ainoa syy on se, että se lisää virkoja toimeenpanoon, valvontaan, ohjeistukseen ja käräjöintiin eli juuri niihin virkoihin, jotka eivät tuota yhtään mitään Suomen kansantalouteen. Soppa on valmis ja ainoastaan virkojen haltijat rientävät puolustamaan saavutettuja etujaan.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Miksi lainsäädäntöä laaditaan ?

Itse näkisin, kuten olen yrittänyt tuolla ylempänä esittää, että liian usein läinsäädännön taustalla on idealismi, mielikuvat sekä pyrkimys pikavoittoihin.

Tähän kun vielä yhdistetään puutteellinen lakien ja asetusten ( vrt. jätevesijärjestelmiä koskeva asetus )valmistelu sekä puutteelliset sovellutusohjeet virkamieskunnalle, niin siinhän taas on soppa valmis.

Aivan pienenä mutta ei vähäpätöisenä yksityiskohtana puutteellisesta sovellutusohjeesta voi mainita työttömien osallistumiskielto talkootoimintaan, jota nyt sitten lopulta ollaa korjaamassa. Paljonkohan siinäkin meni virkamiespäiviä, kun työttömät valittivat ja virkamiehet vastasivat ?

Kirsti Hermunen

Mie en luota ainakaan tiettyihin kansantaloustieteen professoreihin, tutkimusjohtajiin,jne. heidän kykyynsä ajatella, oikeasti. Mutta jos heitä on ajattelemaan kykeneviä ('osaavia ja tuottavia') niin voisivatko he motivoida/kannustaa nuorempaa polvea (IT-osaavia) avaamaan ja ylläpitämään nettisivustot, joille me 'kokemusasiantuntijat' voisimme lähettää ELY- (AVI ja VALVIRA, THL- jne.) viranomaisten (joilla on oma nimi)vaatimukset: rakennuslupavaatimukset ja annetut ratkaisut (missä ja minkälaisissa 'asunnoissa' saa asua, jne.), liikennöinnin kilpailutukset (viranomaisen määrittelemille yhteyksille), jne. jne. Seurauksineen. Julkisen sairaanhoidon, jota nykyisin kutsutaan 'terveydenhoidoksi' (jota neuvola- tai äitiyshuolto on), lääkäreille ja sairaanhoitajille (ja muille siellä työskenteleville) mahdollisuus suojatusti ilmoittaa, mihin heitä pakotetaan osallistumaan, mitä palvelemaan, ja miten 'rakennemuutokset' ja 'strategiat' kaappaavat kaiken 'elinkelpoisen'... Näin kertyisi kokemusasiantuntijoilta aineisto, jota tutkimalla ja ymmärtämään pyrkimällä ihan oikeasti jotkut voisivat alkaa nähdä, miten me olemme tähän suohon joutuneet ja miten täältä kiinteälle pohjalle päästään nousemaan.

Jari Vuorinen

suomen talouden kantokyky ei kestä ylisuurta julkista sektoria.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Määrittele "ylisuuri julkinen sektori". Missä raja kulkee?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Korostan edelleen, kuten myös kirjoituksessani, että julkinen sektori on eri asia kuin julkiset menot. Jos verrataan julkisen sektorin työvoimaa kokonaistyövoimaan voidaan todeta, että julkinen sektorimme ei varsinaisesti ole ylisuuri, joskin tehostamista voidaan tehdä esimerkiksi esittämälläni tavalla. Mitään massiivisia leikkauksia varsinaisen julkisen sektorin kokoon ei kuitenkaan voida tehdä, ellei sitten puututa yhteiskuntamme perustoimintoihin ja se ei varmastikaan ole kenenkään tavoitteena.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Jos haluamme purkaa julkisen sektorin henkilöstöresurssja, niin sitten pitää alkaa kumoamaan lakeja ja asetuksia. Näistähän julkisen sektorin tehtävät juontavat juurensa. Kuka keksii ensimmäisen lain tai asetuksen jonka voisi kumota ?

Itse olen esittänyt tuolla ylempänä muutamia kohteita. Lisään tähän listaan vielä jalkaväkimiinojen kieltolain. Nythän senkin noudattamista pitää valvoa, ettei vaan kukaan salaa valmistele jalkaväkimiinojen käyttöä. Sen verran kun yksinkertaisia ne ovat valmistaa.

No johan ulkoministeri ehti esittää, että yksityisten omistamat aseet tulisi evakuoida keskitettyihin varastoihin, josta niitä omia aseita saisi sitten käydä kuittaamassa. Arvatkaa vaan minkälaista byrokratiaa se toisi tullessaan ja mistä sen pyörittämiseen tarvittavat varat otettaisiin.

Siellä ylhäälläkin kun poromies lähtisi tunturiin, niin hänen pitäisi soittaa ensin 100 - 150 km päässä olevalle sertifioidulle, kurssit käyneelle ja tehtävään palkatulle asevaraston hoitajalle tai tämän sijaiselle, että tulempa hakemaan sen pyssyni. Ja kun asevaraston hoitaja olisi saanut ovet taas lukkoon, soittaa toinen poromies, että hän on tuomassa sitä omaa pyssyään varastoon.... jne. Sittenhän tätä toimintaa pitää vielä viranomaisten puolelta valvoa ja tehdä tarkastuksia sekä laatia niistä raportteja ja tilastoja. Kun tällaisia esitetään, niin en ihmettele, että byrokratia ja sen myötä julkiset kustannukset lisääntyvät ja kotimainen ostaovoima vähenee.

Tokihan tälläkin ulkoministeri Tuomiojan ulostulolla varmaankin varmistettiin joidenkin Kehä III:n sisäpuolella asuvien pasifistis-idealististen city -ihmisten äänet. Valitettavaa vain on, että niin usein tälläiset utopistiset ulostulot johtavat toimimattomien lakien ja astusten voimaantuloon.

Jos näitä toimimattomia lakeja on liikaa, niin vaarana on että käy niin kuin alkoholin kieltolain kanssa. Kansan suhtautuminen lain noudattamiseen alkoi horjua. Kukahan ministeri se tässä joku aika sitten puhui lakien huonosta valmistelusta ?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset