mikkokarna Lapin puolustaja

Oikeutta lappilaiselle elämäntavalle

Joskus on vaikea ymmärtää ihmisiä, joiden ajattelu on äärimmäisen kaukana omasta. Oikeutta Eläimille -yhdistys on herättelemässä toimintaansa vuoden hiljaiselon jälkeen Rovaniemellä. Nimen perusteella yhdistyksen toiminta voisi sopia minullekin – pidän eläimistä, kannatan eettistä metsästystä ja valitsen huolella ne harvat lihatuotteet, jotka ostan kaupasta. "Anarkistisen demokraattiset" aktivistit Laura Korva ja Kevät Sieppi kertovat kuitenkin, ettei ole olemassa ”eettistä tapaa hyötyä eläimistä”.

Nuoret naiset leimaavat siis sumeilematta kaikki karjatalouden harjoittajat, kalastajat, metsästäjät ja lemmieläinten omistajat epäeettisiksi. Tämän ajattelumallin mukaan opaskoiraa tarvitseva sokeakin toimii epäeettisesti "alistaessaan" eläimen hyötykäyttöönsä. Aina kun Lapissa puhutaan kasvissyönnistä, tulee ensimmäisenä mieleen, ovatko kasvissyöjät pohtineet, kumpi on näissä olosuhteissa ekologisempaa ja käsittääkseni siten myös eettisempää: Väli-Amerikasta tuotu banaani vai lähellä tuotettu luomuliha tai riista. Olisiko maailman arktisilla alueilla tänä päivänä elämää ilman lihansyöntiä?

Lappilaista elämäntapaa ei ymmärretä

Minulla ei olisi Etelä-Suomessa varaa elää niin eettisesti ja terveellisesti kuin täällä Lapissa. Riistalihaa hankintaan metsästä, joet ja järvet ovat täynnä villikalaa. Metsästys, kalastus, marjastus ja sienestys ovat paitsi harrastuksia, myös oleellinen osa tätä meille niin tärkeää pohjoista elämäntapaa. Näillä harrastuksilla on lappilaisille myös taloudellista merkitystä, eikä voi vähätellä sitäkään, miten hyvää liikunta luonnossa eräihmiselle tekee. Korva ja Sieppi haluavat kieltää tämän kaiken keräilyä lukuunottamatta, mitä minun on hyvin vaikea ymmärtää. Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta on huolestuttavaa, että Korvan ja Siepin näkemyksiä eivät jaa pelkästään aktivistit, vaan ne läpileikkaavat yhteiskuntaamme laajemminkin. Milloin ollaan keräämässä metsästysaseita pois ihmisten kotoa varikoihin tai kieltämässä aseet ja metsästys kokonaan. Ilkka Kauppinen haastoi osuvasti blogissaan vuonna 2013 tutustumaan metsästykseen edes hieman ennen sen tuomitsemista.

Myös kalastajat joutuvat ajoittain leimaamisen kohteeksi ja viime aikoina keskustelu on käynyt kuumana ns. pyydä ja päästä -kalastuksesta. Julkisuuden henkilöistä erityisesti näyttelijä Jasper Pääkkönen on kunnostautunut tämän kalastusmuodon puolestapuhujana. Itse en harrastusmuotoa ymmärrä, jos nyt en ole sitä kieltämässäkään, mutta mielestäni tässä kalastusmuodossa ihminen alistaa villin luontokappaleen omaksi leikkikalukseen ilman varsinaista tarkoitusta, jonka tulisi loppujen lopuksi olla ravinnon hankkiminen ruokapöytään. Pääkkönen on toki tehnyt hyvää työtä Itämeren lohen puolesta, joka on yksi tärkeä matkailuvaltti ja elinvoiman tuoja jokivarteen, mutta hänen valintansa vuoden 2013 kalamieheksi hämmästytti silti. Minulle kalamies on nimittäin mies, joka pääsääntöisesti syö pyydystämänsä. 

Suomalaiset maatalousyrittäjät ovat joutuneet kärsimään aktivistien toimista eniten eikä tilallisille heru suuria sympatioita muutenkaan kaupungeista. Hurjimmissa visioissa koko elintarviketuotantomme tulisi käytännössä ulkoistaa ja maataloustuet poistaa. Huoltovarmuus ei merkitse näille kaupunkilaisille sankareille mitään, kuten ei ilmeisesti elintarvikkeiden alkuperäkään. Ei myöskään ymmärretä, ettei tuotantotukia makseta viljelijöiden takia vaan kuluttajien. On mielestäni hienoa, että kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus valita lautaselleen suomalaista. Otto Lehdon ihanneyhteiskunnassa tämä ei onnistuisi, vaan suomalaisesta ruoasta muodostuisi todennäköisesti luksustuote varakkaille, jota tuottaisivat enää harvat. 

Vapaana luonnossa kasvanutta eläintä eettisempää ravintoa ei ole. Jokainen gramma riistalihaa tai kalaa, joka voitaisiin käyttää ihmisravinnoksi ilman että vaarannetaan kantoja, on ekotuhlausta. Kotimaisen turkistarhauksen vastustaminen taas on hivenen keinotekoista, koska niin kauan kuin turkiksille on kysyntää, siihen vastataan tarjonnalla. Jos kotimaista tarjontaa ei ole, synnytetään se jossain muualla, missä eläinten olosuhteet ovat huomattavasti heikommat kuin täällä. On myös hyvä pohtia, mikä olisi ekologisempi ja luonnonmukaisempi vaate kuin luonnonturkiksesta valmistettu? En nimittäin usko ollenkaan, että turkisten käyttö olisi loppumassa, vaan tulevaisuudessa on suurta kysyntää ennen kaikkea luonnonturkiksille.

Ne luonnosta vieraantuneet

Ihmiset vieraantuvat luonnosta. Se on kaupungeissa helppoa. Eteläesplanadin kahviloissa reilun kaupan latten äärellä tai ympäristöministeriön kokoushuoneessa palmun alla on helppoa kehitellä argumentteja, joilla tätä keskustelua käydään. Ne argumentit eivät kuitenkaan ole kestäviä eivätkä perustu todellisuuteen. Meidän itsestämme ylpeiden maalaisten on pidettävä huolta, että näkemyksemme täältä todellisen elämän polttopisteestä välittyvät myös etelään ja että omalle elämäntavallemme taataan edellytykset myös tulevaisuudessa. Käymme puolustustaistelua ja tuo puolustustaistelu on voitettava Helsingissä.

On hyvä, etteivät Rovaniemen Oikeutta Eläimille -paikallisjärjestön aktiivit sanojensa mukaan halua muuttaa ketään väkisin. Minusta ei saisi vegaania tekemälläkään, enkä toisaalta ole itsekään vaatimassa, että kaikkien tulisi rakastaa tekemääni riistaruokaa tai lähteä kanssani verkoille. Tässä mielessä kyse onkin juuri puolustustaistelusta. Meille halutaan kertoa, miten meidän tulee elämäämme elää, mitä elinkeinoja voimme harjoittaa ja mitä harrastaa. Sen sijaan en ole koskaan kuullut, että joku olisi vaatinut esimerkiksi vegaaneja luopumaan omasta ruokavaliostaan. Kyseessä on oma valinta. Siinä mielessä nostan kuitenkin järjestön aktiiveille hattua, että mielestäni kasvissyönti on joka tapauksessa rehellisempää kuin metsästyksen tuomitseminen lihansyöjän suusta. Sitäkin on nimittäin kuultu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (72 kommenttia)

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Eipä täällä Lapissa ihmiset syö ainoastaan luomulihaa. Kyllä kaupat ovat täynnä sitä samaa mitä etelässäkin, eli soijalla ja muulla viljalla syötettyä jauhelihaa ja lihavalmisteita. Soijakin tunnetusti kasvatetaan etelä-amerikassa josta se tänne tuodaan. Syötetään sioille ja hyöty suhteen tietäen, kyllä ne banaanit vain parempi valinta olisiviat.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Eivät tietenkään syö ja toden totta, kaupassa on aivan samaa tavaraa kuin etelässäkin. Toisaalta täällä hyödynnetään ympäröivää luontoa huomattavasti enemmän kuin etelässä ja täällä on mahdollisuus hankkia oikeasti vaikkapa lähellä tuotettua lihaa. Paikallinen tuote ei aina ole halvin, mutta ainakin tiedät mistä se tulee. Kun vertaat sen banaanin tai lähiruoan/riistan ekologisuutta huomaat, että jälkimmäinen on myös eettisempää.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Melkoista itselleen valehtelua. Ihmeset syövät pääasiassa muuta lihaa kuin riistaa. Varsinkin tuon lähiruuan käsite on melko hukassa, kun rehut lihan syöttämiselle voivat tulla mistä tahansa.

Kuljetuskustannukset ja sen haitallisuus luonnolle on erittäin vähäinen verrattuna esim. lihaan jota varten joudutaan joko tuottamaan rehua tai tuomaan rehua maahan, jolloin kokonaisuudessa käytetyn energian tarve on käsittämättömän suuri.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #18

Kyllä, ihmiset syövät suurelta osaltaan pääosin muuta kuin riistaa. Täällä on kuitenkin mahdollisuus elää toisinkin ja niin moni tekee. Itselläni on kiireinen työ, mutta tästäkään huolimatta tähän perheeseen ei ole viimeiseen noin seitsemään vuoteen tarvinnut ostaa lihaa tai kalaa kaupasta oikeastaan ollenkaan. Syödään hirveä, lintua ja jänistä, joita itse metsästellään. Tutuilta poromiehiltä voi ostaa poroa, lammasta saan myös ostettua tuttavilta; nautaa on tarjolla harvemmin.

Erilaisiin lähiruokaprojekteihin taas kannattaa perehtyä, minusta se käsite ei ole laisinkaan hukassa ja ohessa on listaa, mihin eri maakunnissa kannattaa suunnata. Toki se on oma valinta mitä suuhunsa pistää, mutta itse ainakin suosin suomalaista ja lähellä tuotettua myös muissa kuin eläinkunnan tuotteissa.

http://www.ruokasuomi.fi/ajankohtaista/ajank_lahir...

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #21

Ilmeisesti poliittinen ideologia on tärkeämpi kuin todellinen eettisyt. Palaat uudelleen ja uudelleen lähiruuan "paremmuuteen" määrittelemättä kriteeriä millä näin teet. Ongelmallisuutta lisää se ettemme kuluttajina kykene saamaa riittävää tietoa siitä että näkisimme todellisen hiilijalanjäljen ja energian kulutuksen mikä jokaiseen ruokaa liittyy. Myönnän että lähiruualla olisi varmasti Suomen taloutta parantava vaikutus, mutta en ole rehellisyyden nimissä syömässä tätä se olisi eettisempää. Siitä syystä että emme omaa tarpeeksi tietoa.

Useat kasvikset ja hedelmät sattuvat kasvamaan Suomessa surkeasti tai eivät laisinkaan. Tehokkuus ajattelun takia saattaa olla usein eettisempää ostaa se Ranskassa tai jopa Etelä-Amerikassa tuotettu tuote, mikäli sen kokonaisketju on kevyempi luonnolle.

Tiedämme että luonnolle olisi parempi mikäli emme söisi lihaa laisinkaan. Mielestäni ketään ei voida moiseen pakottaa, jonka takia jokaisen lihan- ja kalansyöjän tulisi maksaa lisäveroja, jotta ympäristöhaitat maksettaisiin kulutuksen myötä.

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta...

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #27

Tämän asian ymmärtämiseksi ei tarvita poliittista ideologiaa, vaan tervettä järkeä. Sen mukaisesti yleissääntönä on, että pelkästään ympäristökuormituksen kannalta kotimaiset kasvikset ja liha ovat parempi vaihtoehto kuin ulkomaiset. Suomalaista suosimalla ja erityisesti lähiruokaa käyttämällä vaikutukset kohdentuvat omaan ympäristöön eikä se siirry muihin maihin. Sekin on eettistä. Lähiruoan suosiminen on myös suositeltavaa paikallistalouden ja huoltovarmuuden kannalta. Kärjistettynä voisi sanoa, että luonnolle olisi parempi jos luopuisimme ulkomaisista hedelmistä lihansyönnistä luopumisen sijaan.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #42

"Sen mukaisesti yleissääntönä on, että pelkästään ympäristökuormituksen kannalta kotimaiset kasvikset ja liha ovat parempi vaihtoehto kuin ulkomaiset."

Eivät välttämättä. Kasvatuseläimien metaanipäästöt ja rehun kasvatus ovat niin suuria päästöeriä, etten usko keskittyneenkään kasvipohjoisen viljelyn kuljetuspäästöjen ylittävän sitä summaa. Kuten jo aiemmin sanottu, rehun tullessa maailman toiselta puolelta katoaa kotimaisen kasvatuslihan kaikki ekologinen tarkoitus. Jos lihakarjalle kasvatetun rehun sijasta kasvatettaisiin samalla palstalla suoraan kasvisruokaa ihmisille, saataisiin ravintoa paljon enemmän samalla viljelysmäärällä. Tai vaihtoehtoisesti viljelystilaa vähennettyä. Nykyiselläänhän ravintoa tuotetaan jo enemmän kuin tarpeeksi(riittävästi noin 10 miljardille ihmiselle), sen jakautuminen on vain ongelma.

Riistaeläimien syöminen sen sijaan on kyllä ekoteko, mutta eettistä puolta kai sen osalta kritisoidaankin.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #48

Toki tilanne on osaltaan kuten sanot, mutta mihin perustuvat väitteesi siitä, että rehu tulisi lähtökohtaisesti "maailman toiselta puolelta"? Tuotantoeläinten rehun pääraaka-aine on vilja ja valtaosa siitä tuotetaan Suomessa. Valkuaislisää rehuun saadaan joko soijasta, rypsistä tai härkäpavusta. Soijan osuus rehujen raaka-aineesta on noin 5%.

Hyväksyn ja ymmärrän luonnollisesti sen, että kasvissyönti on joillekin elämänkatsomuksellisesti. Kuten myös sekaravinnon käyttäminen joillekin muille. Jos aikoo syödä lihaa, sitäkin voi syödä ekologisesti. Ja mitä taas tulee ekologisuuteen, se on näkemykseni mukaan eettistä. Siksi erityisesti riistan käyttämisen kritisoiminen on ristiriitaista. Kuten kirjoitan, jokainen gramma hyödyntämätöntä riistalihaa, joka voitaisiin hyödyntää kantoja vaarantamatta, on ekotuhlausta.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #52

Siis jos tuo 5% pitää paikkansa ilmeisesti Suomessa käytetään (168 000/5% - 168 000=) 3 192 000 tonnia viljaa, jotta voidaan ruokkia kaikki ne "ekologiset" lähilihat. Kuinkahan suuri määrä ihmisiä tuolla määrällä viljaa ja soijaa voitaisiin ruokkia?

"Suomeen maahantuodun rehusoijan määrä oli 168 000 tonnia vuonna 2009." Wikipedian mukaan.

En itse näe kasvissyöntiä elämänkatsomusasiana, vaan tärkeä osana ilmastonmuutoksen vaikutusta vastaan taisteluna, ja toisaalta sen terveysvaikutuksista hyötyisi jokainen suomalainen. Samalla lisääntynyt kasvissyönti voisi lisätä palveluiden ja tuotannon muuttamista tavalla, joka olisi ympäristöystävällisempää. Vähentäisi huomattavasti kaikkia suomalaisia kohtaavia suurimpia kuolinsyitä kuten sydän ja verisuonitautiriskiä, diabetesten sun muuta.

Tuo mitä sanot riistasta on kuin sylkäisy päin naamaa. Metsäkanalintukannat Suomessa voivat erittäin huonosti, ja mikäli metsästyt niiden osalta loppuisi tai sitä dramaattisesti vähennettäisiin ne kannat varmasti elpyisivät. Tottahan toki jänisten ja hirvien osalta mainitsemasi asia pitää paikkaansa. Joidenkin eläinten kantojen hallitseminen voidaan nähdä hyväksyttävänä, mutta toisaalta ne kannat voitaisiin pitää alhaisempina mikäli petoeläinten kantojen annettaisi kasvaa. Tosi tästä aiheutuisi monia muita ongelmia, joten ei sekään pakosti paras ratkaisu olisi.

http://web.archive.org/web/20121120200224/http://w...

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #54

Metsäkanalintujen, kuten kaiken riistan, kannat vaihtelevat voimakkaasti. Suurin syy ei ole metsästys, vaan luontainen vaihtelu. Lintuja otetaan eräksi silloin kun niitä on ja jos ei ole, niin oteta. Ylä-Lapissa on esimerkiksi ollut riekkokato, mutta nyt kannat ovat jälleen kasvusuunnassa. Jokainen voi metsästää täällä metsäkanalintuja hyvällä omallatunnolla, kunhan pitää ylläolevan mielessä.

Kunnioitan näkemystäsi kasvissyönnistä, mutta en jaa sitä. Kunnioittanet myös minun näkemystäni.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #55

Kunniotan valintaasi, mutta en käsitä selityksiä. Lähiruuan osalta varsinkin, haluaisin tieteellisiä selvityksiä sen paremmuudesta, enkä mitään toteamuksia että "jokainen tietää". Totuus on että et tiedä. Asian osalta olisi parempi, että selvitettäisiin kaikki ympäristöön vaikuttavat tekijät.

Kuten Elina Lepomäki hienossa puheenvuorossaan mainitsi, jokaisen maan tulisi keskittyä tuottamaan maassa parhaiten tuotettavia tuotteita. Ruuan tuotanto näin pohjoisessa maassa, varsinkin Lapissa saakka, on tuskin on niitä fiksuimpia tekoja. Varsinkin kun Euroopan lähimaissa on viljelylle suotuisempia alueita.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #56

Ja sinä sanot tämän ihan tosissasi peilaten asiaa nykyiseen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen? Huoltovarmuus on jokaiselle maalle tärkeä asia eikä sitä tule vaarantaa. Nämä puheet, jotka koskettavat käytännössä elintarviketuotannon ulkoistamista, eivät ole kestävällä pohjalla. Ympäristö lautasella esitteeseen kannattaa myös tutustua ja kyllä siellä jaetaan tämä näkemys, että lähiruoan valitseminen kannattaa myös ilmastollisista syistä.

http://www.martat.fi/site/assets/files/105513/ymp_...

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #58

No itsehän tarjosit jo vastauksen huoltovarmuuteen. Lopetaan lihansyönti kun kerran sitä viljaa tuotetaan reilu 3 miljoonaa tonnia, kyllä siitä sitten koko Suomen hankaliinkin tilanteisiin. Vai väitätkö että keskimäärin n. 800kg viljaa plus muut Suomessa vuosittain valmistettavat kasvikset ja hedelmät eivät riittäisi tarpeisiin pula-aikoina?

Epäilen kyllä marttojenkin taustoja. Eivät ole mikään tieteellisyydestä tunnettu taho.

Ymmärrän että poliittisen ideologiasi sekä työsi takia sinulle tämä kysymys on uskon asia, joten voidaan jättää tämä keskustelu tähän.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Niin just ja soijja on aina geenimanipuloitua vaikkois luomua ja kasvissyöjäkki kehhuu sitä, voi voi!

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Erittäin hyvä kirjoitus. Mutta kyllä sinä Mikko olet nyt täysi väärässä. Lapin asioista tiedetään ja osataan päättää Helsingissä paljon paremmin.

Ex-ympäristöministeri Ville Niinistön poliittinen eduskunta-avustaja Emma Kari kirjoittaa omilla nettisivuillaan: ”Rakastan Helsinkiä, sen elämäntapaa ja rytmiä. Olen intohimoinen luonnonsuojelija, mutta uskon, että ympäristöongelmat ratkaistaan kaupungeissa.”

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Kiitoksia, hyvä kirjoitus! Samoilla linjoilla suurimmasta osasta asioita, mutta eikö turkistarhausargumentti "jos ei meillä tehdä väärin niin muualla kuitenkin" ole aika heikoilla jäillä ? (Luonnonturkisten edistäminen etenkin supikoiran kohdalla olisi erittäin kannatettavaa).

Aika uskaliasta on myös väittää että "kaupunkilaisten argumentit eivät kuitenkaan ole kestäviä eivätkä perustu todellisuuteen". Ymmärrän luonnosta vieraantumisen, mutta väitän silti että asioista kiinnostunut kaupunkilainen voi olla huomattavasti paremmin todellisuudessa kiinni kuin "näin on aina tehty - ja tullaan aina tekemään" ajattelulla varustettu maalainen.

Kiinnostaisikin tietää oletko sitä mieltä, että lappilaisen puoluetoverisi Eeva Maria Maijalan argumentit kalastuksesta ja kalakannoista perustuvat todellisuuteen? http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184653-h...

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Mielestäni asian suhteen kannattaa olla realisti. Turkisten kysyntä ei ole lähiaikoina loppumassa ja jos niitä ei tuoteta meillä, niitä tuotetaan muualla. Kannattaa pikemminkin edetä pienin askelin ja pyrkiä kasvattamaan luonnonturkisten arvostusta, asenteet muokkautuvat pikkuhiljaa.

Tarkoitukseni ei ollut syyttää kirjoituksessani kaikkia kaupunkilaisia todellisuuteen perustumattomien argumenttien käytöstä, mutta sieltä niitä paljon tulee. Tällaisia todellisuuteen perustumattomia ajatuksia ovat olleet esimerkiksi aseiden kotona säilyttämisen kieltäminen ja myös uusi kalastuslaki sisältää paljon kotitarvekalastukselle haitallisia elementtejä. Ylisuojelun ideologiaa kehitetään ja noudatetaan pääasiassa ympäristöministeriössä. On kiusallisen helppoa vaatia uusia suojelualueita Lappiin tai tehdä vaikkapa petopolitiikkaa sieltä neonvalojen loisteesta. Ne ihmiset, joihin nämä päätökset vaikuttavat, asuvat kuitenkin täällä. Kyllä paras asiantuntemus on yleensä täällä paikan päällä.

Eevamarian kirjoituksessa on paljon paljon hyvää. En itsekään voi kannattaa 240 metrin verkkorajoitusta kotitarvekalastukseen tai yhden arvokalan kiintiötä päivää kohti. Hauen ala- ja ylämitan säätäminen sekä rajoitukset sen pyynnille ovat myös pähkähulluja ainakin Lapin kannalta. Näistäkin asioista kannattaisi säätää maakunnallisesti.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Niin, kyllähän vaikkapa sarvikuonon sarville tai lapsityövoimalla teetetyille vaatteille kysyntää riittää. Oikeuttaako kysyntä epäeettisen toiminnan (jollaiseksi rivien välistä luen teidänkin turkistuotannon ainakin jossain suhteessa mieltävän - esimerkit toki kärjistettyjä)?

Kotitarvekalastus on varmasti lappalaisille(kin) tärkeää. Mutta voisiko mitenkään olla niin, että jos 8 verkkoa ei riitä perheen ja naapurinkin perheen kalassa pitämiseen, vika ei olekaan verkkojen määrässä vaan vesistön kalakannoissa? Entä jos vähentämällä verkotusta itseasiassa saataisiinkin muutaman vuoden kuluttua sama kalamäärä pienemmällä verkkomäärällä ja vaivalla?

Hauen pyyntikiintiö on varmasti etenkin lapissa monin paikoin turha - kalastuspaineen ollessa jopa nollassa. Varovasti suosittelisin kuitenkin tutustumaan "pähkähulluun" ylämittaan avoimin silmin, myös hauen osalta. Sille kun on erittäin hyvät tieteelliset (varmasti kyllä kaupunkilaisten tekemät) perusteet, eikä juuri vaikuttaisi ruokakalan pyyntiin.

Ylämitta on muuten käytössä yleisesti Ruotsissa ja Norjassa niin lohelle, taimenelle kuin hauellekin. Mm. Tenolla on lohelle ylämitta Norjan puolella, mutta ei Suomen... Ruotsissa myös verkkorajoitukset ja saaliskiintiöt ovat laajasti käytössä.

Jostain syystä naapuriemme kalavedet ovat huomattavasti paremmassa kunnossa kuin meillä - eikä tämä johdu pelkästään maantieteestä.
Jonkinlaisen maakunnallisuuden lisäämisestä lakiin olen samaa mieltä.

Mielestäni esimerkiksi useimmat kalstuslain vasta-argumentit perustuvat lähes täysin juurtuneisiin "näinhän on aina tehty" käsityksiin, joita ei edes yritetä itse kyseenalaistaa. Eikä siinä mitään, olen itse syyllistynyt aivan samaan ja esimerkiksi ylämitta tuntui joskus todella oudolta. Ehkä olen väärässä, mutta asiaan tutustuttuani nuo "kaupunkilaisten argumentit" kuitenkin veivät voiton. Poliitikoilta, lappilaisiltakin, toivoisin nimenomaan omien näkemysten kyseenalaistamista.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Verkkomäärän juuri tuolla argumentaatiolla osoittaa, ettei ymmärrä paikallisia olosuhteita. 8 verkkoyksikköä on käsittämättömän pieni määrä esimerkiksi Inarijärven kokoiseen altaaseen. Talvikalan pyynnissä taas käydään joskus kaukanakin, kymmenien kilometrien päässä tiettömässä kairassa. Kun ne talvikalat käydään hakemassa, käytetään suurta määrää verkkoja, otetaan tarvittava ja lähdetään pois. Verkkorajoitus pakottaisi viipymään paikalla pidempään.

Hauen ylämitan säätäminen on hulluutta, koska käsittääkseni 10 kg:n hauki tarvitsee 10-30 kg muuta kalaa kasvaakseen yhden painokilon. Sellainen on valtava syöppö lohikalavesistöissä, joita meillä täällä riittää. Toki on selvää, että hauet estävät tiettyjen vesistöjen kalakantojen kääpiöitymisen, mutta kyllä tuollaisia petoja sopii näkemykseni mukaan Lapin vesistöistä vähentää. Toki jos voit osoittaa minulle tieteellisen artikkelin, jonka mukaisesti suuri määrä isoja ja pieniä haukia parantaisi kalakantojen tilaa kokonaisuudessaan Lapin olosuhteissa, olen valmis harkitsemaan kantaani uudelleen.

Turkistarhaus on näkemykseni mukaan laillinen elinkeino, joka tullee loppumaan jossain vaiheessa asenteiden muuttumisen, keinoturkisten laadukkuuden ja esimerkiksi luonnonturkisten arvonnousun myötä. Niin kauan kuin tarhaturkiksille on kysyntää, tulee myös tätä elinkeinoa kyetä vapaasti harjoittamaan Suomessa.

Omien näkemysten kyseenalaistamisesta olen samaa mieltä ja katson asioita avoimin mielin. Kalastuslain osalta näen, että asioita tulisi pohtia maakunnallisesti. Tämä on lakihankkeiden ongelma ylipäätäänkin Suomessa. Koko Suomi pakotetaan aina ehdoin tahdoin samaan muottiin, vaikka suurempaankin joustavuuteen olisi mahdollisuuksia.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Ensinnäkin kiitoksia vastaamisesta, ja siitä että ajatuksella olet kommenttini lukenut, pyrin samaan.

Jatkan tuosta verkotuksesta, koska se on tehokkuudessaan asian ydin.
Menneenä kesänä jutustelin juuri kalareissullani paikallisen lappalaisen kanssa, joka kehui erään (pienen) järven huikeaa taimenkantaa. Tosin avoin ja ystävällinen neuvo oli että sinne ei kannata kalaan mennä, "verkotimma sen vajaan kymmenen vuotta sitten, ei ole vielä kallaa". En todellakaan käy tätä tuomitsemaan, ei hän kokenut toiminnassaan olevan mitään erikoista tai pahaa. Näinhän lapissa on pitkään toimittu - kuten itsekin sanot - käydään käydään tyhjentämässä järvi suurella määrällä verkkoja. Kalakanta palautuu ehkä 10-15 vuoden päästä.

Vaikka perinteitä pitää kunnioittaa, voisiko joku uudempi ajatettelumalli olla parempi myös lappalaisten itsensä kannalta? Suomen vähäisistäkin rautuvesistä on monet tuhottu nimenomaan verkotuksella, eikä kalakanta ole palautunutkaan. Lisään alle lainauksen ja linkit uutisiin vuosilta 2010 ja 2012. Vaikka kyse on tässä salakalastuksesta ja raudusta, ihan sama pätee myös muihin kaloihin ja lailliseen verkotukseen.

Inarinjärvi on mahtava järvi, en todellakaan väitä tuntevani paikallisia oloja, mutta sattuman kautta olen ollut verkottamassa Inaria noin kuukauden verran. Kymmenillä verkoilla. Ainakin silloin kalaa olisi tullut parillakin verkolla myös naapureille jakaa. Inarinjärvellähän on (ainakin ollut) taimenen ja siian istutusvelvoite, joka on kokonaismäärältään suurin koko Suomen sisävesissä. YDINKysymys kuuluukin onko istuta-verkota hommassa oikeasti järkeä, vai voitaisiinko istutusrahat käyttää muuhun hyvään - luonnon hoitaessa kalakantojen lisääntymisen järkevämmällä pyynnillä? Inarilla kun kutualueetkin ovat vielä kunnossa.

Enkä siis edelleenkään kannata kotitarveverkkopyynnin lopettamista vaan järkeistämistä, johon uusi kalastuslaki on ennenkuulumaton mahdollisuus. Taidat olla metsämies joten esimerkki riistapuolelta jota en lakkaa ihmettelemästä: esim. pienriistakantojen kohdalla homma toimii yleensä hyvin, kun vaikka riekkoja tai teeriä on vähän, ei niitä metsästetä. Mutta kun kaloja ei saada, joko lisätään pyyntiponnistusta tai vaaditaan lisää istutuksia...

Verkkouttiset 28.4.2010: Salakalastus varjostaa uutta Utsjoen matkailuhanketta
"Ylä-Lapin kalakantoja on kunnostettu pitkään Utsjoen ohella myös Enontekiöllä. Työtä on aika ajoin vaivannut salakalastus, jossa apuna on käytetty jopa lentokoneita. Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen kalastusmestarin Markku Seppäsen mukaan etenkin matalia tunturijärviä on tyhjennetty lyhyessä ajassa lentokoneen avulla. Järvi verkotetaan, jonka jälkeen kalat ajetaan vesitason avulla pyydyksiin, Seppänen kertoo. Salapyyntiin on käytännössä mahdoton tarttua, sillä kalojen ottoon kuluu aikaa vain muutamia tunteja. Varsinaisia todisteita Seppäsellä ei ole esittää lentokonepyynnistä - se vain tiedetään. Seppäsen tiedon vahvistaa myös Utsjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Veikko Guttorm ja Ylä-Lapin erämaita ikänsä kiertänyt Eero Sujala."

http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/28...

Ja toinen, uudempi Lapin Kansan juttu 2012:
http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194775469479/artik...

Hesari samasta aiheesta:
http://www.hs.fi/kotimaa/a1305612402755

PS. Palaan vielä haukeen...

EDIT. En kirjoittaessa ollut lukenut Ville Salosen osin samoja asioita sisältänyttä kommenttia.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #11

Salakalastukseen ei voida vaikuttaa säätämällä uusia lakeja ja asetuksia. Siihen voidaan vaikuttaa riittävällä viranomaisvalvonnalla. En ole itse puhunut järvien tyhjentämisestä, vaan siitä, että haetaan ne ruokakalat mitä tarvitaan. On hyvin valitettavaa, että tässä keskustelussa pyritään syyllistämään ja leimaamaan kaikki lappilaiset kalastajat ryöstökalastajiksi. Eihän nyt ole niin, että kateus on viemässä kalojen sijasta verkot vedestä? Ville Salosen kommentin poistin, koska se sisälsi asiattomuuksia. Pyydän pysymään asialinjalla ja keskustelemaan asioista eikä henkilöistä.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen Vastaus kommenttiin #15

Yritin kyllä alleviivata, että salakalastus on asia erikseen, enkä missään tapauksessa leimaa ketään lappilaisista ryöstökalastajaksi - ihan vastaava ajattelumalli on vallalla täällä etelässä. Kuvaamallasi keinolla ”kun ne talvikalat käydään hakemassa, käytetään suurta määrää verkkoja, otetaan tarvittava ja lähdetään pois” vaan ihan oikeasti voidaan saada merkittävä vähennys kalakantoihin 10-15 vuodeksi. Rautuesimerkit ovat laittomia vain koska kyseisillä järvillä verkotus oli kielletty, samaa tapahtuu laillisesti. Oletko tästä oikeasti eri mieltä?

En syytä ketään, vaan kysyn, että voitaisiinko asiat tehdä järkevämmin – onko se "perinteinen" tapa sittenkään paras? Ovatko Lapin kalavedet (vaikkapa Inari hyvänä esimerkkinä) mielestäsi nyt optimaalisessa kunnossa?

Tunturijärvet ja Inari ovat tietysti aivan eri asia, mutta kun naapurimaiden kokemukset ja tutkimustieto vihjaavat että vähentämällä erityisesti verkkokalastuspainetta ja kohdistamalla pyynti oikeaan kokoluokkaan, voidaan jopa parantaa saalista ja vähentää istutuksia. Eikö tätä kannattaisi soveltaa myös Suomessa?

Ja myönnän kyllä heti, että omalla kohdallani on mukana kalamiehen kateuttakin, mieluiten kalastaisin lapissa täysin koskemattomilla vesillä, ja myönnän myös että kaikkein epämieluisinta on törmätä talvelta jääneisiin verkonuittolaitteisiin tunturijärvillä - Vaikka tietäisinkin että saalis on mennyt hyvään käyttöön. Enemmän kuin kateutta on kuitenkin aitoa harmitusta siitä, että asiat voisivat ehkä olla paremmin kalastusasioissa myös lapissa. Oikeastaanhan kateuteen ei lopulta olisi edes aihetta, kun Norjaan ja Ruotsiin pääsee samalla vaivalla (kuten viimeiset noin 10 reissua on tullut tehtyäkin).

Juhani Piri

http://jpiri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184779-kalas...

Vastaisiko tämä mihinkään kysymykseesi tai ajatteluusi?

Huom kommentointiketjussa on esimerkiksi suomen haukiseuran tiedote liittyen haukeen.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #12

Suomen haukiseuran tiedotteessa viitataan tutkimustuloksiin, jotka on laatinut Erälehti? Pidän perin kummallisena väitettä, etteivätkö hauet vähentäisi lohijoissa smolttien määrää tai etteivätkö ne vaikuttaisi negatiivisesti myös vaikkapa siika- ja taimenkantoihin. Lapin vesistöissä ei ole niin suurta ongelmaa esimerkiksi särki- tai ahvenkannoista kuin etelässä, joten sekin taas osoittaa, että alueellisuus tulisi ottaa huomioon. RKTL:n tutkimustulokset asiasta käsittelevät pääasiassa istutuspoikasia, mutta niissä todetaan selkeästi, että hauella on selkeitä vaikutuksia smolttien kuolleisuuteen niiden vaeltaessa takaisin mereen. Pähkinänkuoressa tutkimus osoitti, että isot hauet syövät smoltteja eniten ja naaraat uroksia enemmän. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/kt194.pdf

Käyttäjän LauriSelenius kuva
Lauri Selenius Vastaus kommenttiin #16

Istutuspoikasten suhteen on täysin totta, luonnosta ymmärtämättömät pikkuiset rasvapallerot varmasti kelpaavat hauelle (kuten muillekin pedoille) erittäin hyvin.
Sen sijaan luonnonpoikasten suhteen uhat eivät ole lainkaan vastaavat - Haukiseuran haukifakta tiedotteessa viitattiin Erään jossa jutun muodossa kerrottiin tutkimuksesta. Varsinainen tutkimuskin tietysti on olemassa
http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkais...

Seuranta on jatkunut ja kuuleman mukaan aineistoa on 900 hauen ravinnosta - vieläkään hauesta ei ole tullut uhkaa luonnonpoikasille.

Lappilainen elämäntapa kokonaisuutena on kaunis utopia, utopia lähinnä siksi ettei kuitenkaan edes Lapissa valtaosa elä tämän mukaan. Toki luonto on teillä isoina annoksia lähempänä kuin etelän asutuskeskuksissa, luonnolle haitallinen ihmisen toiminta hajoaa laajemmalle alueelle mutta vaikutuksensa nykyajan tehokkailla menetelmillä on sielläkin. Vaikkei kaikki tunturijärviä verkoilla kalastavat niitä ahneuttaa tyhjentäisi ei voida väittää ettei sitäkin tapahtuisi. Haukikannan rakenne ei kaikkialla ole tasapainoinen vaikka haukea etenkin metsälapissa yleisesti esiintyykin (tähän tietysti patoaminen, metsien ojitukset ja turpeen tuotantokin vaikuttavat).

Rajoituksien teko koko maan laajuisiksi ei varmasti ole paras mahdollinen malli mutta 30 vuotta pallo on ollut paikallisen sääntelyn mahdollisuuksien puolella. Eipä juuri ole näkynyt. Eli pakko on jotain muuta tehdä. Kalastuslakiuudistus polkaistiin käyntiin 2008 (huom, keskustavetoinen hallitus) ja lain lähtökohdaksi tuolloin asetettu laajapojainen työryhmä kirjoitti seuraavaa
"Uuden kalastuslain tarkoituksena tulisi olla kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun luonnon monimuotoisuus."

Toki paljon vettä on joissamme sitten virrannut mutta tämän työryhmän lähtökohta on edelleen se perusta jolle laki ja asetus rakennetaan.
Ammattikalastajien toimeentulon perusta tulee turvata - siksi myynti tulee rajata ammattilaisille.
Ekologisesti kestävä käyttö tarkoittaa mm rakenteeltaan tasapainoisia kalakantoja, luonnollisesti uhanalaisten lajien itsestään selvän suojelun lisäksi.

Onko lakiesitys luonnoksineen täydellinen? Ei tietenkään, harvapa laki Suomessa on mutta se kumartaa lähtökohdilleen ja ikävä kyllä paikallisen säätelyn puute on osoittanut ainoan mahdollisuuden olevan ylhäältä muottiin puristaminen.
Kunhan laki saa voiman, katsotaan rauhassa muutamavuosi sen tuloksia ja tarkennetaan sitä uusin asetuksin - ei se tästä ikuisuuteen myöskään voimassa ole. Onneksi.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #19

Olet aivan oikeassa siinä, ettei täällä missään luontaistaloudessa eletä. Mutta kuten totesit, luonto on lähempänä ja sitä myös voidaan hyödyntää omassa elämässä helpommin kuin etelässä. Näin moni myös tekee. Kritisoin sitä, että kuvittelet uusien kieltojen lopettavan jo nykyiselläänkin laittoman tai ainakin moraalisesti arveluttavan toiminnan. Näin ei valitettavasti tapahdu, vaan ne yksittäiset väärintekijät tulevat toimimaan edelleen kuten ennenkin. Jos asioihin halutaan oikeasti puuttua, on syytä lisätä viranomaisvalvontaa.

Haukikeskusteluun palaisin vielä sen verran, että en ainakaan löytänyt tuosta tutkimuksesta dataa, millaisia määriä smoltteja haukien vatsoista on löytynyt? Jos lähdemme oletuksesta, että jokainen hauki syö smoltteja ainakin ajoittain, niin aikamoisesta määrästä puhumme. Edelleen on huomattava, että pidämme täällä tärkeänä vaelluskalojen palauttamista myös niihin vesistöihin, jotka on valjastettu vesivoiman tuotantoon tarkoittaen lähinnä Kemijokea. Näiden vesistöjen altaissa on varmastikin tarpeen säädellä haukikantaa voimakkaasti, mikäli vaellluspoikasille halutaan taata mahdollisuus palata mereen.

Lainsäädäntötyön suhteen totean, että niitä muotteja voidaan puristaa niin monella eri tavalla. Meillä lainsäätäjä käyttää aina yhtä, vaikka sillä olisi mahdollisuus useampaankin. Tämä on vakava puute.

Käyttäjän LauriSelenius kuva
Lauri Selenius Vastaus kommenttiin #22

Luonnossahan on itsestään selvää että peto syö muita eläimiä, jollei söisi olisi luonto "rikki". Petojen - kuten hauen - merkitys terveille ja vahvoille kalakannoille on poistaa heikko aines jotta vahvimmat ja elinvoimaisimmat yksilöt pääsevät jatkamaan sukua.

Yksittäiset lainrikkojat rikkovat lakeja aina - se toisaalta ei ole syy olla sääntelemättä yhteiskunnan toimintaa. Moni pitää syrjäkylillä surullisen hyväksyttävänä ajaa autoa muutaman oluen jälkeisessä hiprakassa, pitäisikö promillerajat poistaa? Tuskin.
Ammattikalastuksen toimintaedellytysten uhka vapaa-ajan saaliin myynnin kohdalla voitaisiin verrata Ûber -taksipalveluun ja depaatiin joka käydään luvittomien kuskien ajosta.

Linkkaamassani RKTL:n tutkimuksessa käy ilmi selvästi vaellusaikaan smoltteja löytyneen 8,5% hauista - ei siis voida olettaa kuin murto-osan hauista syövän näitä ja samaan aikaan tulee muistaa luonnonvalinnan merkitys terveiden populaatioiden kannalta.
Vaelluskalojen palauttaminen valjastettuihin vesistöihin onkin mielestäni hyvin eri tilanne kuin edes lähellä luonnontilaa olevat vesistöt - niiden kohdalla toki tulee muistaa viranomaisella edelleen olevan täydet mahdollisuudet poikkeuslupien myöntämiseen mikäli ne katsotaan aiheelliseksi. Tosin haukien poistaminen vesistöstä ei ole yksiselitteistä ja nimenomaan isompien haukien poistaminen lohikalapitoisista vesistä usein onkin niiden lohikalojen kohdalla kohtaloikkain mahdollinen virhe sillä iso poistamalla korvautuu sen ekologinen ikkuna useammalla pienellä hauella. Oikeastaan - jos peilaa kansainvälistä tutkimusta ja haluaa suojella pohjoisen vielä elinvoimaisia lohikalakantoja pitäisi olla eturintamassa VAATIMASSA hauelle ylämittaa
http://www.anglersnet.co.uk/authors/bruno01.htm

Edelleen - paikallinen säädäntö joka tukeutuu parhaaseen saatavilla olevaan tietoon ja kumartaisi uuden kalastuslakimme lähtökohtia olisi ideaalitilanne.
Miksei Suomen poliittisessa kentässä sellainen ole mahdollista?
Siitä heitän pallon kaikille politiikassa mukana oleville, vastuu nimittäin tuijottaa aamupesulla jokaista poliitikkoa peilistä...

Juhani Piri Vastaus kommenttiin #16

Hienoa itselleen valehtelua "Tiedote jossa viitataan tutkimustuloksiin, jotka on laatinut erälehti?" Kuten Lauri jo tuossa totesi, tiedotteessa viitattiin ERÄ:ssä julkaistuun juttuun joka on tehty RKTL:n tutkimustuloksia hyväksikäyttäen. Niin ja Ville Vähä on RKTL:n tutkija.

http://www.rktl.fi/esikatselu/yhteystiedot/henkilo...

Hauki on kalakannoissa huippupeto ja ravintonsa osalta opportunisti, eli saaliiksi kelpaa niin särjet, ahvenet, kiisket, hauet, hiiret, sorsat, käärmeet jne. Se ottaa saaliiksi sen mitä on helpoiten saatavilla. Isot hauet eivät viihdy samassa habitaatissa (elinympäristössä) kun pienet taimenen- ja lohenpoikaset. Vasta smolttiuduttuaan poikaset ilmaantuvat haukivaltaisille alueille matkalla mereen/järveen syönnökselle. Kun taimenet ja lohet palaavat takaisin kudulle ei hauista ole niille mitään vaaraa, onhan piskuinen poikanen kasvanut nopeasti melkoisiin mittoihin.

Vesistöt tarvitsevat suuria haukia paljon enemmän kun nykyisin on. Pitäväthän suuret hauet myös omaa kantaansa kurissa.

On totta että istutuslaitoksista ilmestyneet poikaset joutuvat hauen ja muidenkin petojen (esim linnut) saaliiksi koska eivät ole laitoksella oppineet pelkäämään petoja. Kuten Lauri tuossa tuumasi, niin näihin istutettuihin rasvapalleroihin liittyvää tutkimusta ei voi oikein rinnastaa luonnossa syntyneisiin sisariinsa. Onhan luonnossa syntyneellä poikasella aivan eri lähtökohdat kun laitosolosuhteissa kasvaneella.

Paikallisella tasolla sääntely ei ole toiminut tähänkään asti ja aikaa varmasti on ollut. Ei se tule toteutumaan ja toimimaan myös jatkossakaan. Paikallisissa päättävissä elimissä kun tahtoo istua juuri sellaisia ihmisiä joilla ei ole hajuakaan oman alueen kalavesien parhaasta. Ei vaikka tutkijat tulisivat asiat silmätysten kertomaan, miten tulisi toimia kalakantojen suhteen.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #23

Mielestäni esitin oman näkemykseni tähän jo tuossa yllä, en tiedä huomasitko kun kirjoitimme ilmeisesti vastauksia samaan aikaan.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Verkkomäärän rajoittaminen osoittaa konkreettisesti juuri sen, että lakia ovat olleet säätämässä ihmiset, jotka eivät itse kalasta.

Niin kesällä kuin talvellakin on aikoja, jolloin kala ei liiku ja sitä tulee vähän tai ei ollenkaan, vaikka olisi 80 tai 100 verkkoa ristiin rastiin tai jonossa. Joskus ei sintin sinttiä, vaikka järvi on hyvä kalavesi ja kalapaikat tiedossa. Talvikalastus varsinkin on joskus muutaman verkon kanssa turhauttavaa, jos meinaa kalassa pysyä.

Sitten, kun kala liikkuu, niin ei sitä pyydetä ehdoin tahdoin liikaa. Itse en syö pääasiassa muuta kuin tuoretta kalaa. Ei sitä silloin ylipyydetä, vaikka tulisi kuinka paljon.

Joskus, jos kalaa tulee sitten enemmän kuin itse syömme, kelpaa se myös naapurille, joka ei itse kalasta. Ja loput koiran ruokintaan mieluummin kuin Pedigreeniä kaupasta.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Sen verran verkoilla olen itsekin pyytänyt että noinhan se on. Mutta kun vedessä on 80 verkkoa, ja kala alkaakin liikkua niin yhtä-äkkiä pyyntiteho onkin melko huikea.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kirjoituksessa on paljon myönteisiä näkökulmia.

Turkistarhaus on täysin tarpeeton elinkeino, joka on myös eläinrääkkäystä Suomessakin harjoitettuna. Peruste, että muualla rääkätään enemmän on pelkästään itsensä ja lukijan huijaamista. Toisaalta ihmiset harrastavat nykyisin pääasiassa täysin turhaksi laskettavia asioita. Sen verran ylelliseksi on elämä mennyt, ettei tarpeellisen eteen tarvitse paljon vaivaa nähdä.

Kierrän paljon pohjoisen kalavesiä. Surulliseksi aina tulee kun paikallisten touhuja katselee. Olipa sitten kyse lohen kulkuttamisesta tai verovaroin istutettujen rautujärvien tyhjentämisestä salaverkoilla. Roskaaminen ja sikailu jota paikalliset huippujokien varrella harrastavat pistää etelän miestä vihaksi. Ihan käsittämätöntä omiin muroihin kusemista.

Jostain syystä Ruotsin ja Norjan puolella Lapissa asuvat ymmärtävät paljon paremmin miten luonnon kanssa eletään. Norjalaiset ovat aivan kypsiä Tenon kalastussäännöistä vääntämiseen. Syylliset löytyvät rajan tältä puolelta.

Kirjoitus oli siis pääosin positiivinen. Kun vielä oppisitte jotain luonnon kanssa elämisestä siitä rajanaapurien puolelta, niin ei tarvitsisi täältä etelästä tulla neuvomaan.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Enkä oikein ymmärrä huoltanne lain määräyksistä. Eihän niitä nykyisiäkään lakeja pohjoisessa noudateta. Se harmaan talouden puoliammattimainen kalastus myyntitarkoituksiin jota kutsutte hauskasti kotitarvekalastukseksi, on nykyisinkin täysin laitonta. Luuletteko, että valvonta Lapissa lisääntyisi uuden lain myötä? Nythän sinne lakiin viritettiin porsaanreikä, jolla pienten 5 kg erien myyntiin ei voi puuttua. Jatkossa verotonta kalanmyyntiä ei saa kuriin enää millään.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Kuten totesin yllä, väärintekeminen ei lopu uusia lakeja säätämällä tai kieltämällä joku asia uudelleen. Jos halutaan oikeasti puuttua asioihin, on lisättävä viranomaisvalvontaa. On kuitenkin sääli, että jokainen lappilainen joutuu kärsimään nahoissaan siitä, että joku on joskus tehnyt väärin. Ei sen niin pitäisi mennä. Voin myös vakuuttaa, että pohjoisessakin on lainkuuliaisia ihmisiä.

Ja ei muuten tarvitse tosiaankaan teititellä, mutta kiitos kohteliaisuudesta.

Käyttäjän LauriSelenius kuva
Lauri Selenius Vastaus kommenttiin #24

Ikävä kyllä lait ja määräykset meillä on pakko säätää idioottien toiminnan mukaisiksi. Pöljää, tiedän, muttei muutakaan mahdollisuutta ole. Jos ihmiset omaisivat tarpeeksi laajalla rintamalla järjen ja vastuun ei metsästykseenkään rajoituksia tarvittaisi ja riistakannat olisivat terveitä. Nykyisellään kantojen metsästystä säädellään ja vihdoin sama on tulossa kalastukseenkin - ei ainakaan liian myöhään.

Vanha 95/5 sääntö pelannee ihmisten suhteen asuinpaikkaan katsomatta - 95% ei aiheuta ongelmia mutta jäljelle jäävä 5% aiheuttaa ja siksi säätely on pakko. Liikenteessä, luonnossa ja kaikkialla muuallakin yhteiskunnassamme.

Matti Motti

"Minulla ei olisi Etelä-Suomessa varaa elää niin eettisesti ja terveellisesti kuin täällä Lapissa. Riistalihaa hankintaan metsästä, joet ja järvet ovat täynnä villikalaa. Metsästys, kalastus, marjastus ja sienestys ovat paitsi harrastuksia, myös oleellinen osa tätä meille niin tärkeää pohjoista elämäntapaa"

Tuota kutsutaan omavaraistaloudeksi.

Ihan kivaa, mutta ei sillä pidetä yhtään sairaalaa pystyssä. Ai ei tarvi? No, keskimääräinen elinikä on pidentynyt muualla Suomessa siirryttyämme vaihdantaan ja vieläpä jälkiteolliseen yhteiskuntaan.

Erikoistuminen on vaihdannassa avain. Sillä tuotamme tehokkaasti elintasoa. Romantiikka olkoon erikseen. Eihän Lapissa ole tarpeeksi ihmisiä vaihdantaan hiihtokeskuksia lukuunottamatta.

Ja eiköhän ne villikalat ole kohta tapettu, nieriä ainakin.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Minä kutsun tätä harrastamiseksi, jolla on myös taloudellisia vaikutuksia. Lapissa asuu 3,2 prosenttia Suomen väestöstä ja maakunta tuottaa lähes 10 prosenttia Suomen vientitulosta. Sillä pidetään pystyssä montaakin sairaalaa.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Lapin matkailutulot ovat loistava juttu. Ja kalastusmatkailun kehittämisellä valtava potentiaali, jos paikallisetkin sitä haluavat. Tällä hetkellä suosittelen kysyjille paljon lämpimämmin naapurimaita.

Käyttäjän LauriSelenius kuva
Lauri Selenius Vastaus kommenttiin #29

Kalastusmatkailun työllistävä vaikutus meillä on arviolta 500 hlötyövuotta, Ruotsissa 2000.
Vapaa-ajankalastuksen taloudellinen merkitys Ruotsissa arvioidaan noin 740M€ luokkaan - kasvua meillä todella olisi varaa luoda.

Ympäri pohjoista Atlanttia 40-50 joesta pyydettyä lohta luo yhden ympärivuotisen työpaikan jokivarteen (Suomessa mm Simojoella ja Kymijoella paikkansa pitävä luku tutkimuksen valossa).

Kalastusmatkailun suurin este Suomessa on heikot kalakannat, eivät turistit halua tulla kalastamaan tuppihaukea tai harrinpenikoita - turistit haluavat suurkaloja oikeastaan lajiin katsomatta, ja luonnollisesti saalisvarmuuta. Niistä ollaan valmiita maksamaan. Suomen luonnossa ei ole mitään vikaa, Suomesta löytyy hyvää infraa tukemaan toimintaa - tieverkkomme on tikissä ja matkapuhelinverkko kattaa syrjäisetkin alueet. Puhumattakaan itänaapurimme valtavasta potentiaalista - ei sekään ikuisesti ole kurimuksessa...

Jos jostain olisi mahdollista luoda työpaikkoja harvaan asutulle mutta vesistöjen rikkomalle alueelle olisi se kalastusmatkailu. Jos se perusedellytys - terveet kalakannat - vain olisi kunnossa. Tällä hetkellä ne eurot valuvat Ruotsiin, Venäjälle, Tanskaan.... Käytännössä kaikkialle muualle maailmassa kuin Suomeen, ja aktiivisena kalaturistina en näitä turisteja voi syyttää matkakohteen valinnasta. En itsekään lähde laadukasta kalastusta hakemaan kotimaasta juuri koskaan lähialueita kauempaa.

Kenties asiaa kannattaisi ajatella, työllistävä vaikutus paikallistasolla voisi olla merkittävä. Eivät taida työpaikat ihan mättäillä kasvaa vaikka niihin mättäisiin jotkut haukia polkevatkin juttujensa mukaan.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #35

Olen samaa mieltä, että kalastusmatkailussa on valtava potentiaali. Tämänkin takia on tärkeää, että panostamme tulevaisuudessa vaelluskalojen palauttamiseen vesivoimantuotantoon valjastettuihin vesistöihin.

Käyttäjän LauriSelenius kuva
Lauri Selenius Vastaus kommenttiin #36

Vaelluskalat ovat Suomessa kalastusmatkailulle kuitenkin vain marginaalinen tuote. Todellinen potentiaali on nimenomaan valkolihaisissa, isoiksi kasvavissa petokaloissa - hauki, kuha ja ahven. Kun 120cm hauki, 1,5kg:n ahvenet tai yli 80cm kuha on vavalla pyydettynä arkipäivää on tuote valmis. Siihen tarvitaan niitä isoja kaloja, ja paljon enemmän kuin nyt on. Siksi ylämitat (vesiekosysteemin tasapainon vaalimisen ohella, tietty, harvoin vain luonnonsuojelu työllistää).

Tämän voi kertoa kaikki laajaa kalastusmatkailua tuottavat yrittäjät.
Ja nimenomaan niissä Suomi häviää kilpailussa vaikka voisi voittaa. Lohien suhteen emme vain pysty kilpailemaan Islannin, Norjan, Kuolan tai edes Ruotsin kanssa - liian vähän jokia, liian maltilliset pudotuskorkeudet, liian paljon turvetta ja metsäojia.
Taimenessa on myös potentiaalia mutta silloin yhdenkin tappaminen päivässä per kalastaja on liikaa - ja potentiaali jää isommassa kuvassa hyödyntämättä.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #38

Olen eri mieltä. Esimerkiksi Kemijoki voisi olla huikea kalastuskohde edelleen, jos vaelluskala yritetään tosissaan palauttaa. Lappilaisilta kalastusmatkailuyritykset ovat mitä todennäköisimmin myös kanssasi pitkälti eri linjoilla. Olen kirjoittanut aiheesta aiemmin:

http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170491-...

Käyttäjän LauriSelenius kuva
Lauri Selenius Vastaus kommenttiin #39

Kemijoen ongelma ei ole vain padot joiden ohi nousta vaan myös menetetyt poikasalueet - kun ei ole mahdollisuuksia laajamittaiseen tuotantoon niin ei ole.
Ounasjoella uomaa olisi mutta alapuolella taas liian monta voimalaa smolttien selviämiseksi. Iijoki nyt olisi realistisin palautuskohde mutta sinnekin elinvoimaisen ja kalastusmatkailua kiinnostavan lohikannan palauttaminen vie ainakin kolme sukupolvea (eli vähintään parikymmentävuotta).

Toki kalastusmatkailuyrittäjät varmasti haikaillen katselevat Bysken, Jockfallin tai Tenon kaltaisia mahdollisuuksia - se mikä on realistista järkevällä aikataululla on toinen asia. Rautaparta Oy voinee pohjoisen suunnalla olla oiva matkailuyrittäjä ottaa kontaktia ja keskustella nimenomaan noista mahdollisuuksista - vaikka etelänvetelä olenkin näen vain ja ainoastaan positiivisena kaiken ammattimaisen kalastusmatkailutoiminnan kehittämisen koko maassa ja etenkin pohjoisessa jossa potentiaalia olisi julmasti.

Käyttäjän PerttiMoilanen kuva
Pertti Moilanen

Ihmettelen tuota ns. Lapin elämäntapaa, joka on irvikuva aidosta 1800- luvun saati tätä aiemmasta elämäntavasta, joka oli ympäristön kanssa sopusoinnussa. Vielä 1700-1800 luvulla Lapissa oli susia ja nykyistä enemmän ahmoja. Poroista pidettiin huolta paimentamalla
paimentamalla. Kalaluonnonvarojen käytössä saamelaiset kyllä verkotti järviä lähes tyhjiksi, mutta järven kalakantojen annettiin välillä elpyä.
Vanhaan aikaan särkiä siirrettiin moniin järviin hengissä pitimiksi ja haukien avulla asutettiin jokivarret. Nykyään särkikaloille nyrpistellään ja niitä ei osata ruotia. Hauki nakataan jänkhälle, vaikka ilman tätä kalaa Lapissa asuisi paljon vähemmän väkeä. Suurhauki, joka harventaa siika ja harjuskannat, jolloin kala alkaa kasvamaan kunnolla tapetaan. Järvistä on tehty istutuksin kala-altaita, joissa elelee kääpiöityneitä kaloja.Järven oma sinne sopeutunutta kalakantaa, joka lisääntyy ja kasvaa hyvin,ei haluta vaalia. Pyyntitavat ovat tehostuneet monofiiliverkkojen myötä. Tästä huolimatta rajoittamattomaa kalastusoikeutta ei haluta päivittää 2000-luvun vastuullisille kalastuksen periaatteille.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Minusta on absurdia yleistää tämänkään asian suhteen. Luontaistalouteen ei ole palaamista ja kyllä täällä edelleen osataan elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Lapissa on hyvin hoidettuja ja huonosti hoidettuja kalavesiä, tuokin on yleistys. Ja kuten totesin, että asenteet ja väärinkäytökset eivät lopu uusia lakeja säätämällä, vaan riittävällä viranomaisvalvonnalle ja ennen kaikkea asennekasvatuksella. Ja mitä taas tulee petopolitiikkaan, sitä on kiusallisen helppoa tehdä sieltä Helsingistä ja vaikutukset taas kohdentuvat tänne.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Osaisitko mainita jonkun hyvin hoidetun kalaveden pohjoisesta, ihan esimerkkinä josta voisi ehkä oppia? (Itse en taida täältä etelästä osata sanoa yhtäkään).

Petopolitiikasta saisimme varmaan toisen väännön. Mutta on myös mielestäni melko absurdia että porotalouden kokoisen elinkeinon seurauksena 40% Suomen pinta-alasta -sisältäen parhaiten suurpedoille sopivat elinympäristöt- ovatkin esimerkiksi Sudelle käytännössä poistoalueita. Mutta petokysymys on toki monisyinen ja vaikea.

Ja huomautan että en kysele "vittuillakseni", vaan edelleenkin monesta asiasta samalla linjalla.

Käyttäjän LauriSelenius kuva
Lauri Selenius

Asennekasvatus onkin kaiken avain - ja tämä kalastuslain uudistus, asetus mukaan lukien, on nimenomaan sitä parhaasta päästä. Äärimmäisen ikävää onkin että suomalaista kalastuskulttuuria ja asenteita kalakantoja kohtaan ei saada muuttumaan kuin lain voimalla.
Suosituksia ja tiedotusta ollaan harrastettu mutta tehot ovat kuin pisara meressä. Ja jossain vaiheessa ollaan ajettu itsemme pakon eteen muutoksen suhteen.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #41

Laki ja asetus on huono asennekasvattaja, siinä olemme kyllä eri linjoilla. Esimerkkejä hyvin hoidetuista kalavesistä on runsaasti, esimerkiksi oma kämppäjärveni täällä Enontekiöllä. Siikakanta, nimenomaan isosiika, kukoistaa. Tai onko sinulla jotain huomauttamista vaikkapa Lätäsenosta? Inarijärvelläkin tilanne on mielestäni parantunut takavuosista.

Käyttäjän LauriSelenius kuva
Lauri Selenius Vastaus kommenttiin #44

No en hetkeäkään harkitsisi Lätäsenoa kalastuskohteena, hyvällä mielikuvituksellakaan - vaikka onhan se kotimaan kärkikohteita. Pikkaisen jos katselee siitä rajajoen yli Ruotsin puolelle niin kalastuksen laatu on aivan toista. Tai sitten huruttelee Norjan puolelle.

Inari toipuu kivasti, ja sinne edellisen täystuhon jälkeen ollaan saatu suhteellisen toimivat säännöt aikaan. Silti taimenkannasta puolet on istaria ja istutusmäärät Suomen suurimmat, ei se nyt kauheasti tuulettamisen aihetta anna - olipa kuinka velvoitteita tahansa. Juutuan kalastuksen suhteenkin ollaan melkoiseen vääntöön päästy kun osa paikallisista yrittää vapaaehtoisesti toimia fiksusti ja vastuullisesti, sekään ei tunnu kelpaavan.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #46

Silloin kun minulla vielä oli vapaa-aikaakin, kuljin laajasti ympäri Ylä-Lappia, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Jokaisesta maasta löytyy huikeita vesistöjä ja norjalaisten kunniaksi on sanottava, että siellä on tehty hyvää lohipolitiikkaa. Lätäseno on kuitenkin sellainen kohde, että sinne menee mielellään. En oikein muuta negatiivista löydä kuin saavutettavuuden.

Käyttäjän LauriSelenius kuva
Lauri Selenius Vastaus kommenttiin #47

Sehän on sen pelastus - mutta samalla tekee siitä kohteen joka itseäni ei houkuttele. Muutenkin täältä kun joutuu kauas lähtemään en koe mielekkääksi kasvattaa kokonaismatka-aikaa kalastusajan kustannuksella. Sitten taas jos ottaa kopterin niin kohteeksi valikoituu jokin muu.

Ruotsin lohipolitiikkakin on uudistunut nopeasti, ja hyvään suuntaan, samaa toivoisi meillä mutta aika turhilta toiveet tuntuvat.

Siitäkin syystä - kotimaisen kalastusmatkailun kivijalka kannattaa rakentaa valkolihaisiin petokaloihin, niille olisi kysyntää kunhan isoa olisi tarjolla tarpeeksi. Ja työllistävä vaikutus paikallistasolla voi olla tuntuva, kaikki menestyksen mahdollisuudet ovat omissa käsissä. Toistaiseksi vain isot kalat ovat liian harvassa.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen Vastaus kommenttiin #44

Hyvä että löytyy! Kämppäjärveesi en osaa ottaa kantaa, mutta tulee toki mieleen onko siikakanta ylläpidetty istutuksilla vai toimivalla luonnonkierrolla (istutuksillakin on kyllä myös sijansa)?

Lätäseno on oikeastaan merisysteemi, ja suurimmat ongelmat ovat merellä. Jokipyynti on kyllä tainnut mennä parempaan päin (mm. 1 lohen saaliskiintiö). Hyvä, otetaan mallia!

Inari onkin sitten vaikeampi, vaikka varmasti mennyt parempaan.
Viime vuosina Taimenen ja Nieriän istutuksiin on Inarilla käytetty joka vuosi noin 700 000e. Vuonna 2013 taimenen ja nieriän kalansaaliin arvo (n.12e/kg) oli alle 400 000e ja tämä sisälsi luonnonkalat, joiden osuus taimenesaaliissa oli noin 40%. Eli 700 000 euron istutuksista 280 000 e tuotto. En ole kalantutkija, mutta parannettavaa voisi olla... Kuitenkin kalastuspaine on niin kova (60% verkoilla), että jos istutukset lopetettaisiin kanta romahtaisi.

Käyttäjän salkku1950 kuva
Ville Salonen Vastaus kommenttiin #44

Kokeillaas uudemman kerran.
Nostit esimerkin Lätäsenosta.
Viime kesä oli lohen osalta lupauksia herättävä ja itse henkilökohtaisesti näkisin lätäsenossa olevan juuri lohestukseen huomattavaa potentiaalia.
Kerroit, että lähijärvessäsi on hyvä siikakanta. Niin se onkin olemassaan monessa käsivarren vesistössä, jopa mainitsemassasi lätäsenossa.
Ongelma tulee esiin vaan siinä mitä jo kerroin kommentissani minkä kerkisitkin jo poistamaan.
Eli lätäsenossa on suuria suvantoja missä siika voi hyvin ja kukkuu, mutta.
Syksyisin paikallinen ajelee mönkkärillään joenvarteen, vetää joen täyteen verkkoja ja putsaa suvannon siioista.(näkisin tämän olevan uhka myös nouseville kutulohille)
Tätä tapahtuu myös muissa Tornionjoen latvavesissä, Rommaeno, Poroeno, Toriseno jne.(Tiedän kyseisistä vesistöistä 3 suvantoa mitkä ovat putsattu)
Tässä olisikin järkyttävän hyvät saumat paikallisilla vähän järkeistää toimintaa.
Sanoit, että tätä taphatuu siksi, koska ei ole lähempänä vesiä missä kalastaa?
Eikö todella ole? lappihan on täynnä vesiä mistä saa aina haettua ruokakalat suoraan vedestä pannuun, vaikka joka ikinen päivä.

Se ei ole argumentti, että pitäisi hakea Ruokakala tunturista verkolla pakkasen täytteeksi.

Minä ehdotan seuraavaa:
Paikallinen ei ajaisi mönkijällään joen varteen täynnä verkkoja, vaan hän kuskaisi maksavia turisteja sinne urheilukalastamaan, näitä isoja kaloja mitä sieltä löytyy.

Näin toimii paikallinen vaikka Norjan kairassa, kuin myös Ruotsissa.

Näetkö sinä tässä ideaa? Miksi näin ei ole toimittu aikaisemmin?
Onko ongelma siinä mentaliteetissa, että paikallisen mukaan vedet ovat heidän?

Toivoisin sinun hyväksyvän kommenttini.

Ville

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #51

Tässä kommentissasi ei ole mitään vikaa mutta se yöllinen, ilmeisesti pyhän raivon vallassa hakattu, sisälsi mielestäni asiattomuuksia. Siksi poistin sen.

Lappilaista elämää ymmärtääkseen tulee ymmärtää myös se, että tietyillä kyläkunnilla ja tiloilla on usein omat vakiintuneet kalavetensä, joista ruokakala haetaan. On häpeämätöntä ja röyhkeää lähteä pyyntiin toisten apajille. Jotkut perinteiset nautinnat taas sijaitsevat kaukanakin tiettömien taipaleiden takana. Sinne kun lähdetään, niin sieltä haetaan juuri ne kalat jotka tarvitaan ja tullaan pois. Useimmat toimivat näin. Samoin on muuten hyvä muistaa tässä lappilaisia syyllistettäessä, että täällä on edelleenkin perinteenä hoitaa kalavesiä myös oma-aloitteisesti esimerkiksi siirtoistutuksin. Sinun on hyvä muistaa, että tosiaankin, Ylä-Lapin vedet kuuluvat suurelta osaltaan paikallisille tiloille, vaikka valtio onkin yrittänyt niitä oikeuksia omia itselleen. Nämä oikeudet on kirjattu vesipiirirajankäynnissä tilojen rekisteriotteisiin ja ne nauttivat perustuslain omaisuudensuojaa.

Olen jo aiemmin todennut, että noita hölmöilyjä tapahtuu. Niitä tapahtuu joka paikassa ja on selvää, että niihin voidaan puuttua tehokkaasti ainoastaan viranomaisvalvonnalla. Paikalliset myös hyödyntävät vesistöjensä potentiaalia yhä suuremmissa määrin myös kalastusmatkailussa ja sen kehittämiseen tulee tosiaankin panostaa. Niin moni tekeekin ja kyllä, näin siinä paljon ideaa. Kotitarvekalastuksen turvaaminen on yhtä tärkeää.

Käyttäjän salkku1950 kuva
Ville Salonen Vastaus kommenttiin #53

"Tässä kommentissasi ei ole mitään vikaa mutta se yöllinen, ilmeisesti pyhän raivon vallassa hakattu, sisälsi mielestäni asiattomuuksia. Siksi poistin sen"

Eipä siinä edellisessäkään ollut mitään vikaa, samaa asiaa kuin muissakin kommenteissa, mutta suomeksi suoraan sanottuna.

"Lappilaista elämää ymmärtääkseen tulee ymmärtää myös se, että tietyillä kyläkunnilla ja tiloilla on usein omat vakiintuneet kalavetensä, joista ruokakala haetaan. On häpeämätöntä ja röyhkeää lähteä pyyntiin toisten apajille."

Ensinnäkään, ei ole olemmas mitään lappilaista elämää.
Toisekseen, jos kyläkunnat tai muut kuppikunnat harjoittavat kalastusta tuolla tavoin, niin se saa juuri sen kalakannan vaaraan, kun pyyntiä kohdistetaan yhteen veteen liiaksi.
Siinä sitten syytellään, kun hauki söi siiat ja harjukset.

"Sinne kun lähdetään, niin sieltä haetaan juuri ne kalat jotka tarvitaan ja tullaan pois."

Ei, Paikallisten kalareissut eivät hirveästi eroa siitä mitä me helsingin herrat harrastamme.
Samalla tavalla sinne mennään nauttimaan kalastuksen tuomasta hienosta tunteesta ja siinä sivussa ehkä nautitaan muutama hapankin.
Ainoa suuri ero näissä on siinä, että me etelän vetelät emme pääsääntöisesti täytä pakkasiamme saamillamme kaloilla, vaan yleensä kalat syödään tunturissa ja takasin sieltä tullaan tyhjin käsin.

Suomen käsivarren lapissa on harjuksen ja siian osalta varmasti terveimmät ja parhaimmat kalavesistöt.
Näitä pitäisi ainakin minun järjelläni suojella kaikin keinoin, tähän suojeluun kuuluu myös paikallisilta evääminen mielivaltaiseen kalanpyyntiin joka perustuu ikiaikaisiin lakeihin mitkä eivät ole enää tätä päivää, ei edes sielä lapissa.

Semmoista vielä kysyisin, että antaisitko sinä minulle oikeuden kalastaa esim vantaanjoella siten, että verkottaisin joen täyteen verkkoja. Kaikki tämä vain koska kotitarvekalastus.
Et tietenkään antaisi, koska siinä ei ole järjen hiventäkään. Minä voin verkkoni laittaa semmoisiin järviin ja vesistöihin missä se ei saa tuhoa aikaan(jos semmoisilla kalastaisin)

Miksi tätä järkeä ei osata käyttää sielä lapissa? Miksi sinä vielä puolustat tätä idiotismia vaatimalla oikeutta lappilaiselle elämäntavalle?
Miksi vaatia oikeutta johonkin mikä ei käy kenenkään järkeen?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #57

Minulle tämä käy järkeen ja puheestasi paistaa nyt valitettavasti läpi osaltaan myös kateus. Se on toki kalamiehillä yleinen vitsaus.

Käyttäjän salkku1950 kuva
Ville Salonen Vastaus kommenttiin #59
Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen Vastaus kommenttiin #53

Mielestäni kommenttisi summaa aika hyvin keskustelua.

Kuten aiemmin totesit, kateuteen tämän voi varmaan kiteyttää? Me etelän miehet haluaisimme myös kalastaa lapin kalavesillä, yksinkertaisesti koska ne ovat paremmat kuin täällä etelässä. Ja koska lappi on mahtava paikka. Tietenkään emme ole tyytyväisiä jos paikalliset elämäntapansa mukaisesti "hakevat juuri ne kalat jotka tarvitaan" kukin omasta nautinnastaan - sehän on vähemmän ja pienempiä kaloja pyydettäväksi meille.

Uskaltaisin väittää että nykyisenkaltainen nautintakulttuuri (myös etelässä) ja kalastusmatkailu ovat varsin jyrkässä ristiriidassa (osin myös kalakantojen elinvoimaisuuden kanssa). Puolestani lappilaiset päättäkööt itse ja pitäkööt kiinni "ikiaikaisesta" nautinnastaan niin halutessaan. kuten aiemminkin olen maininnut, Ruotsi ja Norja ovat yhtä lähellä ja siellä on päätetty toisin.

Nykymenolla muutosta ei ole luvassa. Uusi kalastuslaki tarjoaa tutkittuja keinoja toisenlaiseen vaihtehtoon, mutta sen tavoitteiden toteutuminen vaatii yhteiset intressit. Kalastusmatkailu on yksi, mutta olisiko niitä lisää?

Käyttäjän LauriSelenius kuva
Lauri Selenius Vastaus kommenttiin #60

Täytyy pikkaisen olla erimieltä - kalaston suhteen Lapin vedet eivät mitenkään ole sen kummallisemmassa tilassa kuin etelässä. Melkein sanoisin päin vastoin.
Vantaanjoki taitaa olla nousijamääriltään Suomen merkittävin taimenjoki. Tietysti rajajoilla on tilanne siedettävä mutta kotimaisista lohijoista Kymi kyllä haastaa Simon täysin monessa mielessä.

Hauen, kuhan tai ahvenen osalta liukumaa on molempiin suuntiin.

Vastuullisen ja kestävän kalastuksen kulttuurin osalta etelä vie siinä missä pohjoinen ehkä erämaillaan.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen Vastaus kommenttiin #61

Olet oikeassa. Edellisessä kommmentissa tarkoitin lähinnä sitä kalastusta, mikä itseäni lapissa kiinnostaa, eli taimenen, harjuksen ja raudun pyyntiä pienvesistä erämaissa. Näitä ei etelästä löydy.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #60

Viljami Kinnunen, yhteisten intressien määrittely on aina hyvä asia, mutta nyt näyttää valitettavasti siltä, että kalastuslain ja -asetuksen osalta näin ei ole täysin toimittu. Toki olen tyytyväinen siitä, että onnistuimme edunvalvonnassa valmisteluvaiheen aikana siten, että alkuperäiseen esitykseen kirjattu kalastusoikeuksien "kaappausyritys" epäonnistui. Kirjoitin aiheesta aikanaan näin:

http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/157109-...

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen Vastaus kommenttiin #62

Mitkä ovat omat intressisi?

Kalastuslakiesityksen pääintressi on kestävä kalastus, ja siihen on esitetty yhdeksi keinoksi tutkitusti tehokkaimman pyyntimuodon, yksityisten henkilöiden harjoittaman verkkopyynnin rajoittaminen (Esimerkiksi 2013 Inarinjärvellä kotitarvekalastajien osuus saaliista 55%, ulkopaikkakuntalaisten vapamiesten <4%)

Onko intressisi säilyttää nykytilanne?
Vai näetkö tarvetta kalakantojen tilan parantamiseen?

Kirjoitat: "Tämän kalastusmuodon harjoittajilla on oltava mahdollisuus harjoittaa kalastusta verkkojen enimmäispituutta tai koukkujen enimmäismäärää rajoittamatta".
Jos intressisi on parantaa kalakantoja, mitkä olisivat esitettyjä paremmat keinot, mikäli tehokkainta kalastusmuotoa ei saa rajoittaa? (Tässä en hyväksy vastaukseksi paikallista säätelyä, koska se on sama kuin nykytilanne)

Jos taas intressisi on säilyttää nykytilanne, niin intessimme eivät lainkaan kohtaa, ja keskustelua on aika vaikea jatkaa (niin mielenkiintoista kuin se on ollutkin)

PS. En edelleenkään näe "kotitarvekalastusta" uhattuna (ehkä sille voisi olla terminsä laissa kuten ehdotat), mutta jonkinlaisia uhrauksia myös heidän on oltava valmis tekemään? Arvostan suuresti itse pyydetyn kalan käyttöä, ja olen kotitarvekalastaja itsekkin syömällä useampana päivänä viikossa itse pyydettyä kalaa.

PSS. Tiedän astuvani varpaille, mutta en ymmärrä kuinka joku ylipäätään voi omistaa oikeudet johonkin veteen tai sen kaloihin.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #66

Oma intressini on turvata nimenomaan kestävällä tavalla myös paikkakuntalaisten oikeus kalastuksen harjoittamiseen. Suunnitellut rajoitukset eivät näkemykseni mukaan sovellu tänne. Kalakantojen tilaa voidaan ja pitääkin parantaa, siitäkin olen esittänyt näkemyksiä yllä. Näen paikallisen säätelyn kuitenkin toisin kuin sinä. Asian suhteen olisi voitu harkita esimerkiksi suurempaa maakunnallista päätäntävaltaa, jolloin ratkaisut olisi tehty ainakin lähempänä. Samoin olen todennut, että väärinkäytöksiin voidaan puuttua ainoastaan valvontaa lisäämällä ja ne eivät ilman valvontaa lopu, oli laki sitten mikä tahansa. Se on nyt tämän asian pihvi.

Ja astuit todellakin varpaille. Ymmärsit tai et, asia vain on noin. Tänne perustetuille tiloille on turvattu tällaiset oikeudet ja niitä oikeuksia pitää jatkossakin kunnioittaa. Eipä silti, näitä oikeuksia on vuosien saatossa valunut runsain mitoin myös vapaa-ajan kalastajille, jotka omistavat täältä vapaa-ajanasuntoja.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen Vastaus kommenttiin #67

Kannatan mainistemistasi keinoista lämpimästi vaelluskalojen palautusta. Mutta se koskee hyvin pientä osaa lapin vesistöistä.

Otetaan keinoksi paikallinen sääntely (toimiessaan se olisi tosiaankin paras, kuten moneen kertaan todettu). Mutta kuinka tätä sääntelyä sitten toetutettaisiin? Verkkorajoituksin ehkä? Saaliskiintiöin? Kuka rajoituksista olisi paras päättämään?

Valvonnan lisäys on myös hyvä, erityisesti ns. "vertaisvalvonta" olisi varmaan kaikkein tehokkainta toimiessaan. En kyllä silti pidä väärinkäytöksiä ja laittomuuksia suurimpana ongelmana, vaan nimenomaan sitä laillista toimintaa. Sitä, että on ihan laillista ja tavallista verkottaa järvi 50:llä verkolla tai käydä tyhjentämässä se naatinta. Eikö näihin voisi löytää kohtuutta? Voisiko sitä edes kokeilla? Ja edelleen nämä siis pätevät vähintään yhtälailla etelään.

Mutta kiitokset keskustelusta osaltani!

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Riittävään viranomaisvalvontaan ei tulla koskaan Lapissa pääsemään. Edes ruuhka-Suomessa ei riitä valvovia silmiä ja käsipareja laittamaan rötväilijöitä kuriin.

Tekeillä oleva kalastuslaki ja -asetus antaa elämänohjeita asiallisesta kalastuksesta. Ohjeet perustuvat pitkälti tutkittuun tietoon kalakantojen biologiasta ja monin osin surkeasta nykytilasta. Jos vähitellen saamme valtaosan kalastajista näitä ohjeita noudattamaan nautimme tulevaisuudesta paremmista kalakannoista. Itsekäs paskasakki ei asetuksella mihinkään katoa.

Toivottavasti edes muutama Lapissakin kiertävä "totuus" hyvistä käytännöistä saadaan keskustellen ja tutkimusnäytöillä oikaistua. Ei esimerkiksi nostella haukia jängälle. Laitetaan sopivan kokoiset ruokakalat pannulle ja palautetaan loput uimaan ja hoitamaan Lapinkin kalavedet kuntoon.

Olavi Mansikka Vastaus kommenttiin #43

Älä nyt hitossa multa polttopuita vie. Hauki on paras kun sen kuivaa ja uunissa lämmikkeeksi poltaa...

Olavi Mansikka

Oikeastaan huvittavaa lukea. etelän varekset valittavat ja antavat kuvan että lappilaiset rikkoisivat lakia. Salonen nyt ainakin syyllistyy tähän. Väitetään ettei etelän kalamiehet tee muuta kuin tunturissa syövät. No useamman iedän jotka vievät kilokaupalla siikaa lapista kotipakastimeen. Miten sekin säilyy kuljetuksen en tiedä. Pohjoisen miehet väittävät että etelä saa liikaa oikeuksia.

Ite lappilaiset joihin kuulun naureskelevat teitin jutuille. niin pohjoisen kaverit kuin etelän varekset syyllistyvät myös luvatta kalastamiseen. aikoinaan röyhkeimmät tulivat yksityisestä kalalammesta jossa kotitarpeiksi istutettiin kalaa sitä tyhjentämään. Osa toki paikallisista syyllistyy myös ns ryöstökalastukseen... Osa ei. Jotkut "urheilukalastajat" laskevat kuuleman kalan terveenä takas ja näistä paikoista löytyy kuolleitakin kaloja joilla suut revitty kun koukkuja irroitettu.

On lappilainen elämän muoto olemassa vaikka yksi vares muuta väittää. Pappa sen mulle opetti. Metsästä otetaan se mikä tarvitaan ja syödään pois. Samoin otetaan vesistä vain se mikä tarvitaan... Ei enempää se kun on syntiä ja synnistä rangaistaan. Poikeuksena hauki joka pitää heittää niin helevetin kauas ettei näe enää vettä. eiköhän se totuus ole että puolin ja toisin niinhin laittomuuksiin syyllistytään. En tietenkään ite.

Edit.
Listään vielä kun osalle porukasta pitää rautalangasta vääntää että suurin osa kalastajista ja metsästäjistä elää ihan lain ja asetusten mukaisesti...

Käyttäjän salkku1950 kuva
Ville Salonen

"etelän varekset valittavat ja antavat kuvan että lappilaiset rikkoisivat lakia. Salonen nyt ainakin syyllistyy tähän"
En ole kyllä moista väittänyt. Ihan laillinen oikeus heillä on tuhota kalakantamme. Esim verkottamalla lohi-ja siika pitoisissa virtaavissa vesistöissä.

Olavi Mansikka

Varsinainen veijari. just teet niin edelleen. Väität että mä verkotan. Tommoset ne kalamiesten maineen pilaa. Itsekkäitä tyyppejä jotka väittää muiden rikkovan lakia ja ite kalastavat miten sattuu. Toivotaan että et saa kaloja.

Käyttäjän salkku1950 kuva
Ville Salonen Vastaus kommenttiin #72

En mä kyllä susta ole puhunut sanallakaan. Sanoin, että he verkottavat ja niinhän he tekevät, ei se asia mihinkään siitä muuta, vaikka minä täällä väittäisin mitä tahansa.
Ainoa ketä voi kalamiehen maineen pilata, on kalastaja itse.
Turha siitä minua on syyttää jos on vellit housussa. Asioita voi tehdä myös järkeä käyttäen, sillon harvemmin tarvitsee pohtia maineensa puolesta.

Kiitos samoin Olavi, hyvää kalaonnea sinulle oikein reilusti :)

Olavi Mansikka Vastaus kommenttiin #73

Yritä nyt tajuta. Sä puhut lappilaisista. Mä olen syntyjäni lappilainen. Puhu suoraan osasta porukkaa. Tolla yhdellä lauseella leimaat ja yleistät kaikki. Takaan varmasti että verkottajia löytyy. Loukkaat ihan turhaan niitä jotka eivät sitä tee. Ite en tommoselle toivota hyvää kalaonnea. Toivotaan ettei ne siimat kiristy sulla. Itellä kyllä kiristyy kun niin haluan.

Käyttäjän PekkaOrava kuva
Pekka Orava

Muutamia kommentteja käytyyn keskusteluun. Allekirjoitan pääosin Mikko Kärnän esittämät ajatukset. Keskustelussa en ole vielä huomannut tulleen esiin sitä käytännön ongelmaa että jatkossa kalastuksen valvonta vaikeutuu. Toimiva paikallinen valvonta siirretään historiaan ja homma pitäisi jatkossa hoitaa ostopalveluna "koulutetuilta" kalastuksen valvojilta. Epäilen järjestyvän onnistuvan monelta muultakaan pieneltä kalastuskunnalta pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maakunnassamme. Toinen asia on matkailukalastuksen määrittely ja merkitys. Meidän pienellä alikalastetulla järvellämme kertyy laskelmieni mukaan tuhansia vieraskalastuspäiviä joiden välillistä taloudellista merkityistä ei ole sisällytetty aiemmin Seleniuksen esittämiin tilastoihin. Kolmas asia liittyy edelliseen, tuhansien vuosien takainen kalastuskulttuurimme jota mm Järvimies ja ammattikalastaja Lampela on ansiokkaasti valottanut näyttää kalastuslain uudistajilta olevan hukassa. Itse katsoisin matkailukalastuksenkin kehittämistä kulttuurin näkökulmasta antoisampana kuin näistä Jasperi Pääkkösen päästä ja pyydystä kaverien edustamsta ahtaasta vinkkelistä......Lohen palautus Kemijokeen on mielenkiintoinen asia ja siinä edistytään. Ylikuljetukset aloitetaan jo tänä vuonna, lohen ja taimenen kotoutusistutuksista latvavesiin on jo saatu hyviä kokemuksia jne. En ymmärrä keskustelussa vilahtanutta käsitystä etteikö Kemijoen latvoilla olisi riittävästi poikastuotantoalueita? Kemijokeen on mahdollista rakentaa toimivat lohiportaat siinä kuin aikanaan Skotlannin jokiinkin. Ajankohtaista olisikin juuri nyt neuvotella esiin nousevan Kemihaaran tulva/monitoimialtaan rakentamisen tarpeen yhteydessä myös lohiportaiden tarvitsemasta lisävesitarpeesta......

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset