mikkokarna Lapin puolustaja

Suomi tarvitsee yrittäjyyspaketin

Kansantalouden perusta luodaan aina työn ja yrittäjyyden sekä sen tuottavuuden kautta. Emme kykene pitämään huolta hyvinvoinnista ja palveluista millään muulla keinolla kuin työtä tekemällä ja työtä teettämällä. Toisaalta yksinkertaista, mutta toisaalta yhtälö ei ole ollenkaan helppo. Ainoastaan tasapainoisella verotuspolitiikalla ja sääntelyllä voidaan varmistaa, että yrittäjyys on houkutteleva vaihtoehto ja että myös työllistäminen kannattaa. 

Valitettavasti Suomessa vallitsee yrittäjyysvastainen ilmapiiri. Kyllä, yrittäjyysvastainen. Kansantaloutemme ongelmia ei ratkaista asettamalla toiveet uusien Nokioiden tai muiden suuryritysten varaan, vaan hyvinvointi nousee ihmisistä itsestään, heidän halustaan tehdä töitä ja työllistää itsensä sekä mahdollisesti myös muita. Uusi kasvu mahdollistetaan tukemalla nimenomaan pk-yrityksiä niillä keinoin joita meillä on, ei kuristamalla yrittäjien toimintamahdollisuuksia entisestään. 

Tarvitsemme nyt yrittäjyyspaketin, jonka kautta yrittäjyydestä on tehtävä myönteinen ja houkutteleva vaihtoehto, mitä se ei tällä hetkellä ole kireän verotuksen, byrokratian ja ylenmääräisen sääntelyn vuoksi. Tarvitsemme lisää joustoa ja vapautta, luottamusta, kilpailukykyistä veropolitiikkaa sekä yrittäjien tarpeisiin räätälöityä sosiaaliturvaa. Myös yrittäjällä on oltava oikeus epäonnistua ja hänelle on taattava mahdollisuus uuteen alkuun, vaikka pohja olisikin joskus pettänyt alta. Yrittäjät ovat julkaisseet oman tavoiteohjelmansa hallituskaudelle 2015-2019, siihen kannattaa tutustua, sillä kuka muu tietäisi paremmin, miten yritysten kannattavuutta voisi parantaa kuin yritykset itse. 

Valtion näkökulmasta ehkäpä yksinkertaisin tapa tukea yrittäjyyttä on verotuspolitiikka. Yrittäjyyttä tulisi edistää toteuttamalla tulevalla hallituskaudella välitön viiden prosentin yrittäjävähennys liikkeen- ja ammatinharjoittajille, henkilöyhtiöiden osakkaille sekä maa- ja metsätalouden harjoittajille. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että elinkeinotoiminnan yritystulo olisi jatkossa 95 prosentin osalta veronalaista tuloa yrittäjälle. Tällä yksinkertaisella toimenpiteellä olisi välittömiä vaikutuksia pienten ja keskisuurten yritysten edellytyksiin työllistää. Veropolitiikan osalta olisi myös syytä selvittää, mitä ns. Viron malliin siirtyminen Suomessa tarkoittaisi. Verotuksen siirtäminen voitonjakovaiheeseen tukisi yritysten kasvua, kehittämistä ja työllistämistä. Virossa yrittäjä maksaa voitoista veroa vasta siinä vaiheessa, kun saa siitä tuloa. 

Yrittäjälle työllistäminen on aina riski, jota voidaan poliittisilla päätöksillä madaltaa. Työsopimuslailla voitaisiin mahdollistaa paikallinen sopiminen, joka mahdollistaisi yrityskohtaisen sopimisen työntekijän ja työnantajan välillä molempien osapuolten näin halutessa. Työntekijän mahdollisuus kieltäytyä poikkeamisesta sekä vedota työehtosopimukseen tulee kuitenkin säilyttää.

Nykyisellään työnantajille korvataan lakisääteisistä perhevapaista aiheutuvista kustannuksista noin 70 prosenttia. On selvää, että työnantajalle aiheutuvat kustannukset kohdentuvat suurimmilta osiltaan aloille, jotka ovat naisvaltaisia. Suomessa on aiemmin ehdotettu, että perhevapaamallin rahoitukseen osallistuisivat kaikki työnantajat ja työntekijät, joilta siirrettäisiin tietty osa tulosta yhteiseen rahastoon. Tätä varten luotaisiin erillinen vanhempainvakuutusjärjestelmä, josta korvattaisiin työnantajien kustannukset sekä maksettaisiin työntekijöiden vanhempainpäivärahat. Mielestäni tulevan hallituksen tulee selvittää, miten tämä malli soveltuu Suomeen. Malli jakaisi tasaisesti perhevapaiden kuluja kaikille, eikä rasittaisi pelkästään työnantajia tai työntekijöitä. Vanhemmuuden kulujen jakaminen myös miesvaltaisille aloille edesauttaisi sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista työelämässä ja olisi hyvää perhepolitiikkaa. Uskon, että suomalaiset olisivat huomattavasti valmiimpia tällaiseen selkeästi korvamerkittyyn ja yhteiskunnan toimintojen kannalta äärimmäisen tärkeään maksuun kuin esimerkiksi taannoiseen Yle-veroon.

Useissa Suomen kunnissa on käytössä yrittäjyysvaikutusten arviointi päätöksenteossa. Näitä vaikutuksia tulisi tarkastella koko maan kattavasti niin kuntasektorilla kuin valtion tasollakin. Voisikin olla paikallaan pohtia, tulisiko yrittäjyysvaikutusten arvioinnin olla lakisääteinen prosessi kunnallisessa päätöksenteossa. Näin varmistettaisiin, että päätösten vaikutukset yrittäjyydelle tulisivat aina selvitetyiksi.

Yllä esitetyt toimenpiteet maksavat yhteiskunnalle, mutta vastaavasti luovat uusia työpaikkoja ja lisäävät sitä kautta veronmaksajien määrää. Toimenpiteitä rahoitetaan myös, kun kevennetään yrittäjiin kohdistuvaa byrokratiaa sekä sääntelyä. Kun näitä viranomaistehtäviä vähennetään, säästetään myös rahaa.

Veronkorotusten tie on Suomessa kuljettu loppuun, mutta totuuden nimissä laskemisen varaakaan ei juurikaan ole, joten toimenpiteet on kohdennettava ja mitoitettava tarkasti. Mikäli päätämme merkittävällä tavalla keventää yritysten verorasitusta, voitaisiin vastaavasti pohtia suorien ja vastikkeettomien yritystukien pienentämistä. Yritysrahoituksen tarpeet on tästäkin huolimatta turvattava, mutta ne on toteutettava ensisijaisesti lainoituksella. Selkeitä suuntaviivoja yritystukien keventämiseksi on haastavaa vetää, mutta asia tulisi ehdottomasti selvittää osana yrittäjien mahdollisen yrittäjyyspaketin rahoittamista. 

Odotan mielenkiinnolla ensi viikonloppua ja keskusteluja Lapin maakunnallisilla yrittäjäpäivillä Levillä. Uskoisin yrittäjien viestin olevan, että päättäjien on nyt käärittävä hihat ja tartuttava toimeen työn ja yrittäjyyden puolesta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Voisitko kertoa, vaikkapa esimerkein, jos et yleisemmin osaa, mitä tämä : "Valitettavasti Suomessa vallitsee yrittäjyysvastainen ilmapiiri" ihan oikeasti merkitsee?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Yrittäjyysvastainen ilmapiiri ilmenee näkemykseni mukaan parhaiten nykyisessä sääntelyssämme ja siinä kohtuuttomassa byrokratiassa, johon pienyrittäjä joutuu alistumaan. Yrittäjiin kohdistuvaa sääntelyä sekä ohjaamista ja valvomista on näkemykseni mukaan kevennettävä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

tuo nyt ei kerro mitään muuta kuin että "pitäsi olla kivempaa":

Anna jotain lihaa luien ympärille. Edes sinä. Yrittäjien yleistä valitusta on saatu kuulla jo aivan tarpeeksi.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #14

Ohessa oma konkreettinen ehdotukseni:

http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180013-...

Ja tässä Keskustan "101-lista". Näiden esitysten takana on helppoa seistä ja toivottavasti nämä kelpaavat konkretiaksi:

http://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=a273dbf2-6b1...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #16

Hienoa. Lukaisin 101-listan ja siellähän oli ihan oikeasti konkreettisia ehdotuksiakin. Mutta myös sitä tavallista poliittista "pyritään" -sontaa, jonka voisi heivata historiaan. Ilmeisesti kyse on siitä, että otsikosta oli päätetty ensin, onhan se raflaava, ja vasta sitten alettu miettiä, mitä pitäisi tehdä. Mutta hyvä noinkin. On ainakin jotain, mistä keskustella.

Osa ehdotuksista oli jopa järkeviä, osa katastrofin perusaineksia, muttta kaiken kaikkiaan enemmän kuin muilla puolueilla aiheesta tähän asti yhteesä. Kun vielä heivaatt tuollaiset populistiset "kohtuuton byrokratia" (millainen olisi, tarkkaan ottaen, kohtuullinen byrokratia?) heitot, niin hyvää tulee.

On aikakin muuttaa koko suomalaista poliittista keskustelua, jättää propaganda kotiin ja alkaa keskustella asioista.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

Jouko, perusta yritys ja pyöritä sitä 10 vuotta. Voin vakuttaa, että nämä saivartelusi asettuvat aivan uuteen valoon.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kun - ja jos - kansantlaoustieteestä ja työstä puhutaan samassa keskustelussa, pitäsi määritellä, mitä "työ" oikein tarkoittaa: "työtä tekemällä ja työtä teettämällä. "

Voisitko siis ystävällisesti määritellä, mitä tuo "työ" on, välttämätön ja riittävä ehto, siis?

Kiitos jo etukäteen.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Työ on ihmisen tai oikeushenkilön tuottama suorite, josta on sovittu ennalta korvaus työn tilaajan ja työn tekijän välillä. Tämä kaava toistuu työn ketjuajattelussa useasti. Kun esimerkiksi yritys tekee alihankintaa, se teettää työtä toisella yrityksellä, joka vastaavasti kykenee tämän myötä työllistämään työntekijöitä. En nyt aivan ymmärrä mihin pyrit kysymykselläsi?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Työ on ihmisen tai oikeushenkilön tuottama suorite, josta on sovittu ennalta korvaus työn tilaajan ja työn tekijän välillä. "

Mielenkiintoista. Siis mikä tahansa suorite, joka täyttää tuon määritelmän, on siis:

"Emme kykene pitämään huolta hyvinvoinnista ja palveluista millään muulla keinolla kuin työtä tekemällä ja työtä teettämällä."

Kun siis vaikkapa valtiovalta palkkaa lisää niitä kammoksuttuja byrokraatteja, se pitää huolta hyvinvoinnista ja palveluista. Ti kun vanhemmat käskevät lastensa leikata pihanurmikon, se pitää huolta palveluista ja hyvinvoinnista.

Niinhän se tietysti onkin.

Mikä siinä on se "välttämätön" yrittäjän osuus?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #13

Olen keskustellut kanssasi aiemminkin julkisen ja yksityisen sektorin eroista. Sinä et näe merkitystä, kummalla puolella työ tehdään. Minä näen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #17

Niinpä. Kerropa meille, miksi mielestäsi kansantalouden kannalta on eri asia, kun lääkäri Ville Virtanen tekee maanantaina töitä terveyskeskuksessa ja tiistaina osaomistamassaan lääkärikeskuksessa? Molemmissa käy asiakkaana Matti Meikäläinen, joka maksaa lääkäripalvelut, toisessa Visalla ja toisessa verolla.

Jouni Nordman

Ainoastaan julkisenpuolen virkamiehille joudutaan perustelemaan mitä "työ" on ja miten syntyy, sillä heillä on kuva siitä vääristynyt, jossa työ luodaan uusi säädöksellä, joka vaatii pari sataa virkamiestä valvomaan. Tässä tietenkin on yhtäläisyyksiä oikean työn luomiseen, sillä jostain idea pitää lähteä kumpaankin, oikeassa työssä vain sille asetetaan tulostavoitteet.

Eli niin kauan kuin virkamiehet elävät harha maailmassa, jossa kaikki mikä tuntuu epäilyttävää kielletään tai ainakin rajoitetaan erinäkösien lupa viidakkojen taakse. Joissa kumminkin kun virkamies pistetään kertomaan kirjallisesti mitä luvan saaminen vaatii, niin epäilevät virkamiehet eivät osaa näihin vastata. Eli neuvoksi kaikille yrittäjille, elää missään nimessä mitään aloittaa ennen kun on lista vaatimuksista mitä byrokratia vaatii, vaatikaa myös ne aina allekirjoitettuna ja leimata, sekä säilyttää niitä tallelokerossa. Sillä virkamies on poliittisesti ohittaa, jonka takki kääntyy poliittisen paineen alla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Työsopimuslailla voitaisiin mahdollistaa paikallinen sopiminen, joka mahdollistaisi yrityskohtaisen sopimisen työntekijän ja työnantajan välillä molempien osapuolten näin halutessa. "

Eihän tälle ole nytkään mitään estettä. Työehtosopimus on vain työnantajaosapuolen ja työntekijäosapuolen sopima vähimmäisehto. Lisää saa sopia vaikka kuinka, ja järjestöissä vaikuttamalla alarajaksi voidaan sopia vaikka euron tunti.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Eli kannatat työehtosopimusten yleissitovuutta?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kun työehtosopimusten yleissitovuutta ajettiin aikoinaan väkisin läpi, se oli nimenomaan työnantajien, yrittäjien, vaatimus. Miksi minä sitä vastustaisin?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tässä olemme samoilla jäljillä: "Nykyisellään työnantajille korvataan lakisääteisistä perhevapaista aiheutuvista kustannuksista noin 70 prosenttia"

Perhevapaiden korvauksen pitäisi olla vakion ja niiden maksaminen pitäisi noitaa 100 % verovaroista. Ei ole yrityksen ongelma, saako joku lapsen tai onko jonkun lapsella flunssa. Se on yhteinne ongelmamme, yhteiskunnan ongelma.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Voisitko antaa tälle edes jonkinlaisen faktaperusteen: "Veronkorotusten tie on Suomessa kuljettu loppuun"?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Mielestäni tämä on sellainen kärkisija, jota ei välttämättä kannata tavoitella: http://www.novasigma.com/suomen-kokonaisveroaste-n...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Jospa nyt kuitenkin vastaisit kysymykseeni, joohan?

Jyrki Paldán

Riippuu miten asiaa tarkastellaan.

Mielestäni maailmanpankin laskentatapa, jossa mm. tulonsiirrot vähennetään veroasteesta on parempi. Jos mediaanityöntekijä maksaa 50% veroja, mutta saa suuremman summan takaisin tulonsiirtoina, onko hänen vaikuttava veroasteensa todellakin 50%?

http://data.worldbank.org/indicator/GC.TAX.TOTL.GD.ZS

"Tax revenue refers to compulsory transfers to the central government for public purposes. Certain compulsory transfers such as fines, penalties, and most social security contributions are excluded. Refunds and corrections of erroneously collected tax revenue are treated as negative revenue."

Tuossa tarkastelussa Suomi sijoittuu tilastoitujen maiden keskikastiin 20%:n lukemallaan.

ulf fallenius

35 vuotta on odottanut yrittäjäymmärrystä tähän maahan ja ei ole toteutunut.Ensin pitää saada työntekijäliitot kuriin sen jälkeen voi olla toivoa mutta en usko siihenkään.

Käyttäjän paiviruippo kuva
Päivi Ruippo

Suomen uuden hallituksen ensimmäinen tehtävä

Teidän on parannettava vähävaraisten ja köyhien asemaa Suomessa.

Se on teidän velvollisuutenne näiden kaikkien karmeiden vuosien ja tekojen jälkeen, mitä heille on tehty.

Tämä ei voi enää jatkua näin.

Nämä ihmiset tarvitsevat uudet silmälasit, uusia vaatteita, uuden sängyn, uuden valaisimen, uudet maton ja verhot, jne.

Nyt heillä ei ole varaa näistä mihinkään, eikä ole ollut vuosikausiin.

Nämä rahat otetaan esim. pankeilta, suuryrityksiltä, varakkailta säätiöiltä, rikkailta ja hyvätuloisilta verotuksella ja erilaisilla maksuilla.

Vääryydet on korjattava ja korvattava - ja tämä on kaiketi oikeudenmukaisin tapa tehdä se.

Tässä tapauksessa teidän on mietittävä myös valtion omaisuuden myyntiä, jollette muuten saa rahaa tähän tarkoitukseen kasaan.

Tämä on yksi tapa saada Suomen taloutta käyntiin, sillä kun parannetaan heikko-osaisten ( = suuri määrä ihmisiä) asemaa taloudellisesti, niin kaikki se raha tulee taatusti yhteiskunnan ja talouden kiertoon.

Se parantaa myös yhteiskunnan henkeä, kun tällaista tehdään ja kun se kansalaisille medioiden kautta kerrotaan ja näytetään hyvällä tavalla.

Uusia työpaikkoja syntyy vain vähän, jos ihmisillä ei ole ostovoimaa, rahaa millä ostaa mitään – markkinataloudessa.

Suomi ja ihmiset tarvitsevat nyt oikeudenmukaisia tekoja niiden satojen vääryyksien ja pettymyksien jälkeen, joita valtio on tarjonnut viimeiset 10 vuotta ja erityisesti vähäosaisille.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Valtio olemme me itse. "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle". Jos valtio on meitä kiusannut, ja äänestämme uudelleen samat edustajat valtaan, olemme masokistinen kansakunta. Vaaleissa saa, mitä valitsee. Ja ne, jotka eivät viitsi valita, saavat tyytyä muiden tekemiin valintoihin. Ulkopuolelle ei voi jäädä.

Oleellista ei ole, onko hallituksessa Kepu, Kako, Söddöp tai Persut, vaan onko siellä Jykä, Jutta, Sipilä, Soini jne.

Puolueilla ei ole eduskunnassa yhtään ääntä. Edustakilla on. Jokaisella yksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset