mikkokarna Lapin puolustaja

Jarrua Sokli-rallin estämiseksi

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti tiistaina, että valtio lähtee rahoittamaan 140 miljoonalla eurolla Sokliin johtavien tieyhteyksien parantamista. Jos kaivosyhtiö Yara päättää avata Soklin kaivoksen, on sen rikasteet tarkoitus kuljettaa noin 190 kilometrin päähän Kemijärvelle, josta edelleen rautatiekuljetuksin eteenpäin. Aiemmin kuljetukset oli tarkoitus hoitaa Sokliin rakennetavaa rautatieyhteyttä pitkin, mutta tämä vaihtoehto on nyt poistunut pöydältä. Hallituksen mukaan raideyhteyden rakentaminen on osoittautunut kannattamattomaksi.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös on ongelmallinen monestakin syystä. Sokli -hankkeen ympäristövaikutuksia arvioitaessa ei ole laisinkaan käsitelty nyt päätettyä ratkaisua, joka on erityisen ongelmallinen ympäristön kannalta. Kaivosyhtiö tavoittelee kuljetusten toteuttamista 90 tonnin rekoilla, mikä tarkoittaisi täydessä malmilastissa olevaa rekkaa 20 minuutin välein, vuorokauden ympäri, 365 päivänä vuodessa. Kun huomioidaan palaava liikenne, tarkoittaa se 52 560 rekkaa vuodessa. Vielä kun otetaan huomioon kaivokselle suuntautuva muu huolto- ja työmatkaliikenne, ei suunnitelmaa voi kuvailla muuten kuin sanoilla "megaluokan ralli".

Huono päätös ympäristön ja elinkeinojen kannalta

Päätös on huonoin mahdollinen alueen ihmisten ja muiden elinkeinojen, erityisesti porotalouden ja matkailun, kannalta. On valitettavaa, mutta hyvin todennäköistä, että liikenteestä muodostuisi poroille ja myös ihmisille surmanloukku, mikä ei tekisi hyvää myöskään alueen imagolle. Ministerivaliokunnan päätös onkin hyvä osoitus siitä, miten lyhytnäköistä päätöksenteko Suomessa on. Raideyhteys olisi tuonut mukanaan myös muita mahdollisuuksia, todennäköisesti myös sellaisia, joita emme edes kykene tässä vaiheessa ennakoimaan. Maantiekuljetusten myötä kaivoksen elinkaari lyhenee 80-100 vuodella, sillä raskaampaa malmia ei kyetä maantiekuljetusten avulla hyödyntämään yhtä kannattavasti kuin raideyhteydellä.

Soklin kaivoksen ympäristölupa on parhaillaan viranomaisten käsittelyssä. Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa sen vaikutukset alueen vesitalouteen on käsitelty varsin kevyesti. Mikäli luvitusprosessissa todetaan, että hankkeella voi olla negatiivisia vaikutuksia Kemijokeen ja suunniteltuun lohenpalautushankkeeseen tai Nuorttijokeen ja sen luontaiseen taimenkantaan, on sen toteuttamista lykättävä. Hankkeessa tullaan kuitenkin laskemaan kaivoksen purkuvesiä mainittuihin vesistöalueisiin. Haluaisinkin rakentaa tässä analogian ja kysyä, kuinka moni olisi valmis kaivoshankkeeseen, jossa raskasmetallipitoisuudeltaan kohonneita, uraania sisältäviä, kaivoksen purkuvesiä laskettaisiin esimerkiksi Tornion-Muonionjokeen tai Tenojokeen? Soklin kaivos ja Kemijoen lohenpalautushanke eivät saa olla ristiriidassa keskenään ja jos minun on valittava, valitsen lohen ennen fosfaattia.

Kaivokset ovat suuri mahdollisuus mutta ei millä tahansa hinnalla

Olen sitä mieltä, että kaivostoiminta on suuri mahdollisuus Lapille ja sen toimintaedellytyksiä tulee maakunnassa edistää. Itä-Lapin seutukunnan työllisyys- ja taloustilanne on huono, mutta päättäjiltä on löydyttävä uskallusta punnita myös riskit tarkkaan. Millaisia mahdollisuuksia menetetään, jos vaelluskala ei kaivoksen myötä koskaan uikaan Kemijokea ylävirtaan? Pitääkö kaivoskaan seutua elinvoimaisena, jos se samalla heikentää poroelinkeinon ja matkailun toimintaedellytyksiä radikaalisti?

Kaivostoiminnasta keskusteltaessa toisessa vaakakupissa painavat aina työpaikat ja talouskasvu, toisessa ympäristö ja Lapin imago. Kaikki kaivokset ovat tapauskohtaisia kokonaisuuksia, ja sellaisina niitä on mielestäni arvioitava. Uskon vahvasti, että Soklin fosfaatti tullaan hyödyntämään tulevaisuudessa ja sen eteen on syytä ponnistella, mutta nyt pitää painaa jarrua. Lyhytnäköisellä ratkaisulla voimme vaarantaa alueen ympäristön peruuttamattomasti. En kannata Soklin kaivoshanketta nyt esitetyssä muodossa, sillä mielestäni kuljetusratkaisun ja kaivosratkaisun tulisi olla sellaiset, joilla turvataan ja kyetään yhteensovittamaan pitkällä aikavälillä kaikkien ihmisten ja elinkeinojen intressit alueella. 

Sekin on mielenkiintoista, että valtion panostus Sokliin tarkoittaa, että tuemme jokaista syntyvää työpaikkaa noin 100 000 eurolla. Onko tämä tosiaankin hyvä panos-tuottosuhde? Lohen palauttaminen Kemijokeen vaatii kalaportaita, jotka maksaisivat 11 miljoonaa euroa ja vuosittaiset käyttökulut päälle. Mikäli ponnistelisimme aktiivisesti tämän tavoitteen eteen ja kehittäisimme Kemijoesta lohikannaltaan elinvoimaisen kalastusalueen, väitän saavutettavien hyötyjen olevan pitkällä aikavälillä Soklia suuremmat. Lohi nimittäin ui ylävirtaan vielä 20 vuoden päästäkin, kun nyt suunnitellulla kaivoksella aletaan jo asetella lappua luukulle. Lohenpalautushankkeen osalta on myös todettava, että se hyödyttäisi kaikkia jokivarren kuntia. 

Suomen mineraalivarantoja tulisi hyödyntää älykkäästi. Meillä ne on päätetty myydä ne eniten tarjoaville. Naapurimaassamme Ruotissa kansallinen kaivosyhtiö LKAB on miljardiyritys, joka hyödyntää kansallisomaisuutta poliittisessa ohjauksessa ja tuotot jäävät kansantalouteen. Miksi meillä toimitaan toisin?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Suosittelisin Soklin alueen rauhoittamista 100 vuodeksi kaivostoiminnalta.

Jukka Mäkinen

Harvinaisen tervejärkinen ajatus.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Raideyhteys kehittäisi Suomen infrastruktuuria pitkällä tähtäimellä. Radan jatkaminen kohti Jäämerta on linjassa myös sen tosiasian kanssa, että Koillisväylän merkitys tulevaisuuden kuljetustienä tulee pysyvästi kasvamaan. Se on oikeaa viisautta, jos lama-aikaa käytetään hyödyksi infrastruktuurin kehittämiseen.
Sensijaan 90 tonnin rekat ovat lyhytnäköinen hanke epävarman ja joka tapauksessa ajallisesti rajallisen kaivoshankkeen takia. Ne ovat täysin ulkona Euroopan standardeista, ja tulee aina olemaankin..

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Lapin Kansan uutisen mukaan kuljetusmäärä on muistaakseni kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Kyllä sellainen massa järkevimmin kulkee kiskoilla.

Jos nyt jotain kontrastia haluaa hakea, kohtalaisen kallista Vuosaaren satamarataa pitkin kulkee reippaasti noin 500.000 tonnia vuodessa (s. 42).
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lti_...

Toisaalla rataverkolla jätetään rakentamatta hiukan yli kymmenen miljoonaa maksava silta radalle, jota on perusparannettu 40 miljoonalla eurolla.
http://yle.fi/uutiset/syvavayla_siirretaan_laitaat...

Ja sitten Helsinkiin aiotaan rakentaa hyötykustannussuhteeltaan romahtanut ja miljardeja maksava Pisara-rata.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1423115046708?jako=5dc1...
https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=...

Kovin on järjestä vapaata hallituksemme liikennepolitiikka. Taustalla luuranneekin n.s. maan tapa.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Pisararadan rakentamisessa ei ole mitään järkeä. Se on myös yksi osoitus siitä, miten lyhytnäköisesti ja millaisilla perusteilla meillä näitä päätöksiä tehdään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kemira tutki Soklin kaivoksen avaamista jo 80-luvun puolivälistä alkaen saatuaan kyseisen valtausoikeuden. Muistaakseni vuonna 1987 syksyllä Kemira ilmoitti, että kaivos on tarkoitus avata ja sitä varteen tullaan anomaan putken rakentamislupaa Savukoskelta Pohjanlahdelle. Raakamalmi oli siis siinä vaiheessa suunniteltu kuljetettavaksi putkea myöten.

Tämän jälkeen alkoivat "Lapin miesten" protestit ja karvahattulähetystöjen vierailut, uhkailut ja haistattelut. Niitä jatkui niin kauan, että silloinen pääjohtaja Pessi totesi lopulta, "etteivät ne Lapin miehet taida sitä kaivosta haluta". Alkusuunnitteluun oli käytetty satoja miljoonia markkoja, mutta projekti haudattiin lopulta 90-luvun alkuvuosina. Suurin syy toki oli kyseenalainen kannattavuus ja lama-ajan likviditeettivaikeudet, mutta ei se ilmapiiri muutoinkaan suopiollinen ollut juuri missään vaiheessa.

Sinänsä hyvä, että kirjoitit tämän blogimerkinnän, koska kysyt mikseivät suomalaiset yhtiöt itse hyödynnä Suomen malmivaroja. Tässä on hyvä esimerkki miksi niin on asian laita.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jos ei ole tarkoitus muuta viedä kuin malmia, laittakaa tolppien varaan kuljetin/köysirata/yksiraiteinen. Se on metrihinnaltaan selvästi halvempi kuin järeä maantie tai rautatie, ei tarvitse tehdä suuria muutoksia maaperään ja kaupanpäällisinä materiaali valuu näppärästi miltei itsestään alamäkeen Kemijärven asemalle ;)
Ulkonäöllisesti se on yhtä tyylikäs kuin kaasuputki tai hiihtohissi, mutta eipähän tule porokolareita eikä tarvitse aurata, suolata jne... Lisäksi hökötyksen purkaminen ja uusiokäyttö on helpompaa kuin maantien tai rautatien.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Valtio möi GrowHown Yaralle 200 miljoonan euron hintaan kaupan sisältäen myös Siilinjärven ja Soklin arvokkaat fosforivarat. Nyt valtio on rakentamassa 140 miljoonan euron ( summa voi toki vielä tästä kasvaa ) tieyhteyden Soklista Kemijärvelle.

Mukavasti vielä plussalla n. 60 miljoonaa, mutta mikä onkaan tiehankkeen lopullinen hintalappu ?

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Eiköhän tuo kaavailtu rekkaralli tee tiestä korjausta vaativan melko nopeasti.

Jukka Mäkinen

Taitaa olla jo varattu hyväpalkkainen toimi tai hallituspaikka Yarassa ja paksu eläke jollekin päättäjälle. Malliin Esko Aho, Matti Vanhanen, Mauri Pekkarinen, Jyrki Katainen....
Suomessahan ei ole korruptiota. Eihän.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

30 miljardin fosfaatit myytiin 200 miljoonalla, ei voi liiasta järjestä hallituksiamme moittia. Sitten ihmetellään miksi Suomella menee huonosti.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Onko tietoa näiden koeajojen tuloksista?
http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programi...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset