mikkokarna Lapin puolustaja

Meidän isä on saamelaisempi kuin teidän isä

Uusi saamelaiskäräjälaki ja ILO169-yleissopimuksen ratifiointiesitys ovat parhaillaan perustuslakivaliokunnan käsiteltävinä. Maa- ja metsätalousvaliokunta sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ovat antaneet esityksistä varsin kriittiset lausunnot, joten on oletettavaa, että lakiesityksiä muutetaan tai ne palautetaan uudelleen valmisteltaviksi. En ihmettele tätä yhtään, sillä molemmat lakiesitykset valmisteltiin RKP:n poliittisessa ohjauksessa, eikä saamelaiskäräjälakia työstäneeseen työryhmään kelpuutettu pysyväksi asiantuntijaksi yhtäkään kriittisesti saamelaiskäräjien johdon politiikkaan suhtautuvaa jäsentä. Esityksessä ei myös yritettykään ratkaista statuksettomien saamelaisten oikeusasemaa, vaan pikemminkin heikennettiin heidän oikeuksiaan. ILO169-ratifiointiesitys laadittiin ministerin suorassa ohjauksessa, virkatyönä ja oikeudellisesti sitomattomine selitysosineen, ja tulos on sen mukainen.

Molempien lakiesitysten ollessa kaatumassa olemme saaneet todistaa vertaansa vailla olevan uhriutumisen, uhkailun ja suoranaisen disinformaation kampanjan. Suomen saamelaisnuoret ja City Sámit rs. julkaisivat Helsingin Sanomissa kirjoituksen, jossa puhutaan "saamelaisuuden tuhosta", mikäli lakiesityksiä ei hyväksytä saamelaiskäräjien poliittisen johdon haluamassa muodossa. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi taas on julkaissut useita blogikirjoituksia, joissa on suoraan haukuttu eduskunnan valiokuntia, syytetty niitä "väärien" asiantuntijoiden kuulemisesta sekä kyseenalaistettu asiantuntijoiden ja valiokunnan jäsenten asiantuntemus. Viimeisimmässä kirjoituksessaan Näkkäläjärvi väittää, että osa kuulluista asiantuntijoista on esittänyt virheellisiä väittämiä saamelaisista ja saamelaiskäräjistä, asenteellisia näkemyksiä, saamelaisvastaisuutta ja myös henkilökohtaisuuksia(!). Samaan kategoriaan kuuluu myös Taavi Soininvaaran kolumni "Saamelaisia on nöyryytetty läpi vuosisatojen", joka esimerkiksi tohtori Matti Enbusken mukaan on  hyvin kaukana siitä todellisuudesta, joka saamenmaalla on vallinnut. On todella sääli, että tätä uhriasetelmaaa ruokitaan näinkin arvovaltaisissa julkaisuissa, vaikka todellisuus on aivan toista.

Toisin kuin Näkkäläjärvi väittää, on myös saamelaiskäräjien edustajille annettu mahdollisuus pyrkiä kumoamaan toisten asiantuntijoiden näkemykset. Ongelmana saamelaiskäräjien kannalta on, että näin ei ole kyetty tekemään, koska saamelaiskäräjien omat argumentit eivät ole olleet kestävällä pohjalla. Esimerkiksi saamelaismääritelmän mahdollisen laajentamisen vaikutuksista Näkkäläjärvi esitti eräässä kuulemisessa uhkakuvan, jonka mukaisesti puoli miljoonaa uutta hakijaa olisi hakeutumassa saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, mikäli käräjien kantaa ei kunnioiteta ja määritelmää muuteta välittömästi. Saimme kuitenkin havaita, että hakijoita oli lopulta 650 henkilöä. Samoin kuulemisissa ei ole kyetty saamelaiskäräjien taholta kumoamaan sitä tosiseikkaa, että alkuperäinen luettelo äänioikeutetuista laadittiin hyvin suppean ja puutteellisen tutkimuksen pohjalta. Tämän tutkimuksen vuoksi saamelaiskäräjillä on vakava legitimiteettiongelma, josta olen kirjoittanut aikaisemminkin. Olen myös, Näkkäläjärvenkin toiveen mukaisesti, julkaissut julkisesti esimerkiksi valmistelemani lausunnot eri valiokunnille ja tarjoutunut käymään niistä myös julkista keskustelua. Tähän ei kuitenkaan ole ollut halukkuutta ja syyksi voin arvata vain sen, että lausunnoissa esitettyjä faktoja on mahdotonta kumota.

Koko prosessi saamelaiskäräjälain ja ILO169-yleissopimuksen ympärillä on ollut varsin raskas, eikä se tule päättymään tähän vaalikauteen. Nyt on lopultakin löydettävä kolmas tie, jonka mukaisesti voimme kulkea ja päättää tämän vuosikymmeniä Ylä-Lapissa velloneen konfliktin. Marssijärjestys olisi varsin selvä ja sitä kannattaisi mielestäni noudattaa. Yhtenä vaihtoehtona voidaan pitää myös statuksettomien saamelaisten erillisen oikeusaseman tunnustamista Kanadan metis-kansan mallin mukaisesti.

On joka tapauksessa sääli, että saamen kieli ja kulttuuri on jäänyt maaoikeuksista ja henkilöiden saamelaisstatuksesta riitelemisen jalkoihin, vaikka olisi paljon hedelmällisempää keskittyä saamen uhanalaisten kielten elvyttämiseen ja kulttuurin vaalimiseen. Keskustelu on saatava pois "meidän isä on saamelaisempi kuin teidän isä" -tasolta ja siirryttävä puhumaan siitä, mikä on todella tärkeää ja miten eri väestöryhmät voivat tulevaisuudessakin elää Lapissa rinta rinnan, yhtäläisin oikeuksin ja kukin omia elinkeinojaan harjoittaen. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset