mikkokarna Lapin puolustaja

Finnair ja Finavia pelkäävät keskustaa

Finnairin päätös karsia radikaalisti lentovuoroja Kemi-Tornion lentokentältä on järkyttänyt Meri-Lapissa, eikä syyttä. Tarkempaa aikatauluanalyysiä tehdessä huomaa, että yhteydet muualle kuin Helsinkiin käytännössä katkeavat. Jatkoyhteyksiä vientiteollisuuden päämarkkinoihin ei ole. Kemistä voi käydä Helsingissä päiväseltään, mutta Helsingistä ei voi tulla päiväksi Kemiin. Tämä on etenkin teollisuuden liikennöintitarpeiden kannalta tuhoisaa.

Suomen vasta julkistetussa lentoliikennestrategiassa linjataan, että Finavia on velvoitettu ylläpitämään lentoasemia niin kauan kuin niille suuntautuu säännöllistä reittilentoliikennettä. Kemi-Tornion osalta liikenne halutaan katkaista, vaikka lentoasema on ollut ahkerassa käytössä ja matkustajamäärät nousussa.

Erityisen järkyttävän päätöksestä tekee se, että samaan aikaan Finnair on ilmoittanut avaavansa uuden reitin Helsingistä Luulajaan, 150 kilometrin päähän Kemistä. Helsinki–Luulaja-yhteys vastaa alueen vientiteollisuuden ja matkailun tarpeisiin huomattavasti Kemin yhteyttä paremmin, joten tavoitteena lienee matkustajamäärien lopullinen romahduttaminen Kemi-Torniossa.

Syy on mielestäni yksiselitteisesti se, että Finavian ja Finnairin näkökulmasta "turhista" maakuntakentistä halutaan päästä nopeasti eroon. Uudessa lentoliikennestrategiassahan linjataan, että maakuntakenttiä on ylläpidettävä vain, mikäli niille suuntautuu reittilentoliikennettä Helsinki-Vantaalta. Kiireen syyksi veikkaan keskustapuolueen pelkoa. On aivan selvää, että keskusta tulisi hallituksessa ollessaan taistelemaan määrätietoisesti maakuntien kurjistamista ja lentoasemien lakkauttamista vastaan.

Suomen lentoliikennejärjestelmä on rakennettu Finavian ja Finnairin monopolin varaan, minkä seurauksena Suomessa on maailman kallein kotimaan lentoliikenne. Ruotsiin verrattuna hinnat ovat kuuusinkertaiset ja Norjaan verrattuna nelinkertaiset. Tämän monopolin tarkoitusperiin ja strategioihin ei sovi, että esimerkiksi maakuntakentille syntyy suoria lentoliikenneyhteyksiä ulkomailta, vaan kaikki liikenne halutaan kierrättää Helsinki-Vantaan kautta nykyisen kilpailutilanteen säilyttämiseksi. Maakuntakenttiä halutaan myös voimakkaasti karsia, koska maakunnallinenkin keskittäminen palvelee paremmin tämän monopolin tavoitteita.

Lapin vientiteollisuus, matkailu mukaan lukien, tarvitsee kaikki maakuntakenttänsä, kohtuuhintaiset lentoliput kotimaassa ja myös suoria, kansainvälisiä lentoyhteyksiä. Kemi-Tornion lentoasemaa on nyt puolustettava. Toivon kaikkien Lapin kansanedustajien ottavan tämän tehtäväkseen, puoluekannasta riippumatta.

Kirjoitus on julkaistu lyhyemmässä muodossa Pohjolan Sanomissa 14.3.2015.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Arja Suominen

Kaikki varmaan tietävät, ettei kotimaan lentämisessä ole Finnairin monopolia, täällä lentävät muutkin ja markkina on avoin.

Toisekseen: Kotimaan lentolipuista

Viime aikoina olen eri yhteyksissä - mukaan lukien Kärnän postaukset - törmännyt väitteeseen, että Suomessa on maailman kalleimmat kotimaisten lentolippujen hinnat. Monet tahot ovat viitanneet Wall Street Journalin tutkimukseen.

Kun kyseinen väite tuntui täysin käsittämättömältä, asiaan piti perehtyä. Googlasin jutun suomeksi ja englanniksi. Heti löytyi suomalaisen uutisen, jonka mukaan Wall Street Journal oli siteerannut saksalaisen GoEuron tutkimusta. Haetaanpas sitten englanninkielisillä halusanoilla: löysin ensin linkin intilaiselle IB Timesin sivulle, josta löytyi GoEuron statistiikka. Intia oli listalla sijoittunut maaksi, jossa on halvimmat kotimaiset lentoliput. Oli siis ymmärrettävää, että GoEuron tutkimus oli saanut julkisuutta Intiassa aivan samoin kuin se sai julkisuutta Suomessa. Ääripäät kiinnostavat.

Googlataan WSJ: Ja kas päästään Intian WSJ:n sivuille! ( http://blogs.wsj.com/indiarealtime/2014/08/26/flig...). Ei siis WSJ:n päälehden sivulle.

Entäpä sitten GoEuro? Oikea sivu löytyy ja tutkimuksen grafiikka. Scrollaan hieman ja löydän myös "tutkimuksen" perusteet: "Prices can vary greatly depending on mode of transport and location. We took an in depth look into the price of various flight options around the world to compile an ultimate price index.We found the cheapest regular flight between the two most populous cities in each country and then calculated the average price per 100km." (http://www.goeuro.com/transportation-price-index )

Mutta eihän Helsingistä lennetä Espooseen? GoEuro lienee siis laskenut keskimääräisen kilometrihinnan Tampereen lentojen perusteella? Reilusti alle 200 kilometrin lento yhtenä tiettynä päivänä ei antane oikeaa kuvaa keskimääräisestä suomalaisesta kotimaan lennosta ja sen hinnasta?

Katsotaanpa todellisia hintoja Travellinkista sattumanvaraisesti poimittuna. Halvimmat menopaluuhinnat seuraaviin kohteisiin: Rovaniemi 148 euroa (desimaalit pyöristetty ylöspäin), Kittilä 173, Oulu 107, Kuopio 117, Turku 163, Turku 163, Tampere 163 euroa.

Tässä on merkittävä ero siihen GoEuron laskukaavalla saataviin hintoihin (138,90 dollaria/100 km). Jos tuota kaavaa käytettäisiin yllä mainittuihin reitteihin, niin menopaluumatkan hinnat muodostuisivat suunnilleen seuraaviksi: Rovaniemi 2200 dollaria, Kittilä 2600, Oulu 1500, Kuopio 830, Turku 420, Tampere 440 dollaria.

Voitaneen siis todeta, ettei GoEuron "tutkimus" kerro Suomen lentohintojen tasosta yhtään mitään. Tuskin kertoo muidenkaan maiden?

Millainen yritys on GoEuro? Pikaisen silmäilyn perusteella se vaikuttaa saksalaiselta matkustuksen suunnittelun online-sivustoa pyörittävältä start-upilta. Onko sen tavoitteena ollut todella luoda vakava tutkimus matkustamisen hintatasosta eri maissa? Vai olisikohan liikkeellä ollut näppärä pr-toimisto, joka on miettinyt, miten asiakas saisi julkisuutta? Oman kokemukseni mukaan "tehdään survey" on yleensä pr-toimiston ehdotusten vakiokalustoa, kun asiakas haluaa julkisuutta eikä itse yritys tai kyseessä oleva tuote kykene ylittämään uutiskynnystä. Vastuullinen tilaaja ja vastuullinen tuottaja tapaavat kuitenkin tarkistaa, että myös tutkimus tehdään vastuullisesti. Ja vastuullinen kirjoittaja tarkistaa faktansa.

Minusta satunnaisena päivänä netistä poimittu Helsinki-Tampere(?)-lentolipun hinta jaettuna netistä poimituilla kilometreillä ei ole paras tapa arvioida Suomen lentolippujen hintatasoa, hintavaihteluthanovat päivittäin suuria.

GoEuron kunniaksi on sanottava, että he kyllä kertoivat metodinsa. Kukaan ei vain ole kiinnittänyt siihen mitään huomiota.

Arja Suominen, Finnair viestintä ja yhteiskuntavastuu

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Kiitos Finnairille varsin pikaisesta reagoinnista. Jos GoEuron selvitykset eivät kerro Finnairin mielestä yhtään mitään, niin mitkä tutkimukset sitten kertovat? Toki kokonaishinta per 100 lentokilometriä voi olla eri tavalla tarkasteltuna erilainenkin, mutta pahoin pelkään kotimaamme lentoliikenteen sijoittuvan tämän tilaston kärkeen tarkastellaan sitä sitten millä tahansa mittarilla.

Suomessa ei ole virallista Finnairin monopolia, mutta paljonko on Finnairin tämänhetkinen markkinaosuus kotimaan lentoliikenteestä ja onko yhtiölle tärkeää, että tämä nykyinen kilpailutilanne säilytetään? Ainakin olette avoimesti myöntäneet, että hinnoittelette miten hinnoittelette nimenomaan kilpailutilanteen takia. Onko mielestänne tavallista, että yksi yhtiö hallitsee lähes 70 prosenttia yhden maan lentoliikenteestä vai onko kyseessä pikemminkin globaali poikkeus?

Kun Finnairin viestintä ja yhteiskuntavastuu on nyt herätetty, niin toivoisin ennen kaikkea vastausta siihen, minkä takia olette ajamassa Kemi-Tornion lentoliikennettä alas ja miksi operaatio päätettiin siirtää Luulajaan? Tämä muistuttaa taannoista toimintaanne, kun päätitte lentää Suomen Lapin yli Tromssaan, pahimpien matkailullisten kilpailijoidemme eduksi, erittäin edullisilla hinnoilla. Olette myös viitanneet kintaalla selvityksiin, joiden mukaisesti matkanjärjestäjät menettävät miljoonien edestä myyntiä joka vuosi riittämättömien lentoliikenneyhteyksien vuoksi. Kysynkin siis, hyötyykö Finnair tilanteesta, jossa maakuntakenttien lukumäärää supistetaan? Samoin olisi mielenkiintoista kuulla yhteistyönne syvyydestä Finavian kanssa, koska ulkoapäin tarkastellen näyttää siltä, että pyritte kaikin keinoin Helsinki Vantaan lentoliikennemäärien kasvattamiseen eikä suorien kv-yhteyksien kehittäminen maakuntakentille näytä kiinnostavan.

Tapani Keskikuru

Toinen loistava esimerkki kansallisen lentoyhtiön pohjoisen liikennepolitiikasta on aasialaisille suunnatut"turistilennot" Pohjois-Norjaan, samanaikaisesti pohjoisen matkailuyrittäjät joutuvat perumaan varauksiaan, koska ei ole lennoilla asiakkaille tilaa. Vapaasti voi yrittää löytää alle 300€ menopaluuta Rvn-Hel reitille turistiaikaan.Jollei onnistu suunnittelemaan matkaansa 3-4 kk etukäteen ja jopa silloin löytyy eioota pahimpina päivinä.

Käyttäjän LauriSelenius kuva
Lauri Selenius

Mitäpä jos vika ei olekaan muissa vaan voisi olla aiheellista katsoa peiliin? Suomen Lapin houkuttavuus verrattuna kilpailijoihin heikkenee eikä vaalit lupaa muuta kuin alakulon synkkenevän... Itse en voi syyttää yhtään Keski-Eurooppalaista tai japanilaista turistia siitä jos valitsee Norjan tai Ruotsin meidän sijasta. Kannattaisiko korjata asenteita itse muiden syyttelyn sijaan?

Mutta eihän se käy päinsä, pahin osoitus oli kalastuslain uudistus ja sen vastustus - naapureiden eläessä 2010-lukua Suomessa käännetään kalenteria 60-luvulle väkisin. Nyt on tulossa vielä koskisota... PR-tappio on tulossa isosti.

Joskus kun paskaa tilaa sitä saa...

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Nykyisellä Lapin lentokapasiteetilla täytetään maakunnan vuodepaikat alle 5 vuorokaudeksi vuodesta ja alle 30% lapin matkailijoista edes mahtuu maakuntaan suuntautuville lennoille. Kyseessä on siis paljon muutakin kuin "peiliin katsomisen paikka". Samoin selvitykset osoittavat, että kysyntää on, mutta kattavia yhteyksiä taas ei ole. Tähän on nyt siis turha yrittää sitoa CR-kalastajien intressejä millään tavalla ja voimme jatkaa keskustelua kalastuslaista sekä -asetuksesta jollain muulla foorumilla.

Käyttäjän LauriSelenius kuva
Lauri Selenius

Jollei Lappi houkuttele ja naapureille hävitään aina enemmän ja enemmän nimenomaan paikallisten kannattaisi miettiä miksi näin on...

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Omaan laskuun voi meistä lennellä jokainen mihin parhaaksi näkee. Ei siinä välttämättä tarvita Finnairia.

Timo Jokinen

Lentoyhtiöt käyvät selviintymistaistelua eri puolilla maailmaa. Vielä 20 vuotta sitten lentoyhtiö pystyi hinnoittelemaan tuotteensa niin että siitä jäi jotain käteen. Finnairilla oli silloin neljä tuotetta matkustajapuolella, 1. Kotimaan liikenne 2. Euroopan liikenne 3. Pohjois-Atlantin liikenne 4. Kaukodidän liikenne.
Kotimaan liikenne oli jo silloin selvästi kannattominta, Eurooppa oli tärkein tulolähde ja kasvava kaukoitä oli Finnairin tulevaisuuden tulolähde. Pohjois-Amerikan merkitys kokonaisliikenteessä oli vähäinen, tosin sen potentiaalia ei oltu koskaan käytetty täysimääräisesti hyväksi.
Tämän päivän tilanne on täysin erilainen kuin 20 vuotta sitten. Lentoliikenteen täydellinen vapautuminen Euroopassa on mahdollistanut halpalentoyhtiöiden operoinnin jopa Suomessa. Kuluttajan kannalta tämä on ollut merkittävä muutos. Finnairin idlippuja ei kannata standby pohjalta paljon käyttää kun voit varata matkan Suomesta samalla hinnalla ja matkustat vahvistetulla paikalla. Se mikä on kuluttajan etu ei ole pakosti lentoyhtiön etu. Jotta lentoyhtiö pysyy kannattavana eikä ajaudu konkurssiin, on sen pakko leikata kuluja rajun puoleisesti kun lipuista saadut nettotulot eivät enää riitä.
Finnairin Euroopan liikenteestä saadut nettotulot ovat selvästi laskeneet eikä aiemmin kannattavalla liikenteellä enää pystytä subventoimaan jo aiemmin kannattomatonta kotimaan liikennettä. Tornio-Kemi liikenne on vasta alkusoittoa isolle rakenteelliselle muutokselle kotimaan liikenteessä joka on jo alkanut ja varmasti tulee jatkumaan lähitulevaisuudessa.
Finnairin on mielestäni keskitytettävä kansainvälisen liikenteen kehittämiseen ja siirrettävä kotimaan liikenne kotimaiselle yrittäjälle ja yhtiölle jossa Finnair voi toki olla osakkaana. Tämä yhtiö voi operoida kannattavasti ja liikennöidä eri puolille Suomea ja samalla syöttää matkustajia Finnairin kansainvälisille reiteille. Tällä tavalla mahdollistetaan työpaikkojen säilyminen Suomessa ja verotulojen kerryttämisen valtion kassaan. Jos valtio haluaa olla mukana tässä yhtiössä, se varmaan auttaa kunhan Finnairin resursseja ei enää sidota kotimaan liikenteeseen.

Arja Suominen

Palaan vielä asiaan:

Lennämme mielellämme kaikkialle, missä on riittävästi asiakkaita, kysyntää.

Matkustavat asiakkaat ovat toimintamme perusta ja määrittävät tarjonnan. Kotimaan lentäminen on taloudellisesti haasteellista, mutta pyrimme yhteistyössä maakuntien ja elinkeinoelämän kanssa löytämään mahdollisuudet lentää mahdollisimman monelle lentokentälle ja riittävän usein. Lentäminen kuitenkin edellyttää kysyntää.

Lapissa olemme mielestäni päässeet oikein hyvään yhteistyöhön, vaikka parantamisen varaa varmasti aina on. Keskinäinen ajatustenvaihto kasvattaa varmasti ymmärrystä eri liiketoimintojen logiikasta, myös lentoliiketoiminnan. Lentämisenkin kun pitää olla pitkällä aikavälillä kannattavaa, pitkän jatkuvia tappioita ei mikään yritys kestä, tämän varmaan kaikki ymmärtävät.

Kemin-reitistä jatkamme keskusteluja paikallisten tahojen kanssa.

Kannattaa myös muistaa, että Kärnän mainitsemissa muissa Pohjoismaissa Ruotsissa ja Norjassa kotimainen lentoliikenne on vahvasti tuettua. Suomessa näin ei ole. Ainoa tuki valtion budjetissa on noin miljoonan euron tuki Savonlinnan-reitille, jota operoi unkarilainen lentoyhtiö.

Kansanedustajaehdokas Kärnän toivotamme tervetulleeksi Finnairiin haluamanaan aikana keskustelemaan kotimaan lentämisestä. Mielellämme kerromme liiketoiminnastamme ja Suomen-markkinan eroista ja yhtäläisyyksistä muihin markkinoihin nähden.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Kiitän kutsusta tulla keskustelemaan kotimaan lentämisestä ja käytän tilaisuuden varmasti hyväkseni kunhan vaalikampanjani on ohitse. Olisin kuitenkin toivonut vastausta yllä esittämiini kysymyksiin:

1. Hyötyykö Finnair, mikäli kotimaan lentoliikenteen nykyinen kilpailutilanne säilyy ennallaan?
2. Perustuuko hinnoittelunne nimenomaan tähän kilpailutilanteeseen?
3. Onko tavallista, että yksi lentoyhtiö hallitsee kotimaan lentoliikenteen markkinaa noin 70% markkinaosuudella?

Näiden lisäksi kysyisin:

4. Millaista subventiota Finnair saa Ruotsin valtiolta Luulajaan avatusta reitistä ja millaista subventiota olisitte tarvinneet, että reitti olisi voitu pysyttää Kemi-Torniossa?
5. Minkä takia lopetitte Kemi-Tornion reitin, vaikka matkustajamäärät olivat hyvässä kasvussa eikä reitti ilmeisestikään ollut tappiollinen? Reitille siis oli kysyntää, mutta nyt kysyntä poistuu, kun lentoaikataulut ovat sanalla sanoen kelvottomat.
6. Entä hyödyttekö Finavian Via Helsinki -strategiasta, jonka mukaisesti kv-liikenne pyritään suuntaamaan Helsinki-Vantaan kautta?

Kiitän vastauksistanne jo etukäteen.

Käyttäjän vayrynenolli kuva
Olli Väyrynen

Kemi-Tornion matkustajamäärä on tippunut puoleen vuosien 1998-2014 aikana. Alla tilastotietoa Kemi-Tornion lentoaseman matkustajamäärän kehityksestä, jotta keskustelu saadaan oikeaan perspektiiviin viitaten Mikko Kärnän väitteeseen "Kemi-Tornion osalta liikenne halutaan katkaista, vaikka lentoasema on ollut ahkerassa käytössä ja matkustajamäärät nousussa".

Kemi-Tornion matkustajamäärä:
1998 110 487
1999 100 256
2000 124 637
2001 116 192
2002 109 185
2003 103 014
2004 103 983
2005 87 869
2006 85 008
2007 92 417
2008 95 887
2009 95 976
2010 96 552
2011 93 753
2012 65 749
2013 57 678
2014 59 040

Kyllä, matkustajamäärä kasvoi 2 % vuonna 2014, mutta pitkän ajan trendi on kiistattomasti alaspäin. Kansainvälisen liikenteen osuus on noin 2 %.

Olli Väyrynen

Käyttäjän MattiNevalainen1 kuva
Matti Nevalainen

Kiitos Mikko kirjoituksesta

Köyhillä ei ole varaa matkustella joten €uro on väärä raha -no se siitä. Mikko varmaan lentää suoraan Rovaniemelle mutta toivotaan että torniolaistunut Hanna ja paljasjalka Katri lentävät kotikentälleen. Paavokin varmaan arvostaisi jos pääsisi Brysselistä stadin kautta kotikentälle mutta toki matka Luulajasta tai Oulusta ei ole mersulle matka eikä mikhän.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset