mikkokarna Lapin puolustaja

Kemihaaran altaasta järjestettävä kunnalliset kansanäänestykset

Lapin liiton hallitus päätti maanantaisessa kokouksessaan äänin 12-2 asettua Kemihaaran altaan rakentamisen kannalle. Lausuntokierroksella Kemihaaran allasta vastusti peräti 51 lausuntoa ja kannatti 11. Lapin liiton mukaan kuntien lausunnoilla oli paljon painoarvoa ja esimerkiksi Salla ja Rovaniemi olivat altaan rakentamisen kannalla. Sen sijaan Kemijärvi, Pelkosenniemi ja Savukoski ilmoittivat vastustavansa hanketta. Kielteisen kannan ottaneet kunnat ovat kuitenkin niitä kuntia, joihin mahdollisen altaan kielteiset vaikutukset suurimmalta osaltaan kohdistuisivat.

On totta, että kyse on vasta kaavasta, joka tarvitsee vielä valtioneuvoston ja EU-komission hyväksynnän. Maakuntajohtaja Mika Riipi painottaa, että hallitus päätyi altaan kannalle sen maakunnallisen merkittävyyden vuoksi. Mielestäni on kuitenkin huolestuttavaa, että Kemi-Ounasjoen vesistöalueen lohenpalautushanketta ei edelleenkään ilmeisesti nähdä maakunnallisesti merkittävänä hankkeena ja lienee selvää, että Kemihaaran rakentamisen myötä saisimme todennäköisesti sanoa hyvästit tälle unelmalle. Vaelluskalojen tuominen takaisin taas toisi hyvinvointia ja elinvoimaa kaikkiin jokivarren kuntiin sekä avaisi valtavasti uusia matkailullisia mahdollisuuksia. Väitän, että lohi on tässä tilanteessa Lapille vesivoimaa huomattavasti tärkeämpää. Meidän olisikin ehkä syytä kääntää katseet menneisyyden sijasta tulevaisuuteen ja pohtia, olisiko Lapin energiahankkeissa syytä painottaa bioenergiaa vesivoiman sijasta. Tulvasuojeluunkin on löydettävissä muita ratkaisuja.

Oleellisinta on kuitenkin se, mitä kansa asiasta ajattelee. Jos kansaa halutaan aidosti kuulla, voitaisiin suunnitellun altaan vaikutusalueella sijaitsevissa kunnissa järjestää asiasta kunnalliset kansanäänestykset seuraavien kuntavaalien yhteydessä vuonna 2017. Tähän mennessä hankkeen vaikutuksetkin on selvitetty kattavasti. Lapin liiton muutama viikko sitten esittelemän Lapin aluemallin esittelyssä todetaan, että ”Lapin mallissa valtaa ja rahaa palautetaan alueen asukkaiden itsensä päätettäväksi; he tietävät parhaiten, miten alueen elinvoimaa, kehitystä ja hyvinvointia kasvatetaan.” Olen samaa mieltä ja pari kuukautta kestäneen laajan vaalikiertueen perusteella oma tuntumani on, ettei Kemihaaran altaan rakentamisella ole kansan tukea.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Koko allashanke on uudenlaista korruptiota, jota Suomessakin on opittu käyttämään. Tämä on vaarallista kehitystä, kun huomioidaan, että mukana on myös muutamia avainpoliitikkoja.

Yhtiöt ja heidän sijoittajansa poliitikkojen ja virkamiesten kera määrittelevät ensin tavoitteen ja sen jälkeen hankkeen ympärille sitten kehitetään erilaisia tekosyitä kansalaisten hämäämiseksi.

Allashankkeen takana on alusta lähtien ollut aloitteen tekijänä Kemijoki Oy, joka nyt tulvansuojelua hyväksi käyttäen on saanut taakseen suuren joukon virkamieskuntaa ja poliitikkoja. Hanketta viedään eteenpäin tulvasuojelun nimissä.

Todellisuudessa tulvavaaraa ei Suomessa ole ollut koskaan. Kun 2003 Keski-Euroopan joet tulvivat, niin EU velvoitti jäsenvaltiot varautumaan tulvasuojeluun ja silloin yhtä äkkiä Suomessakin oli tulvavaara. Kun tätä tulvavaaraa on muutama vuosi jankutettu virkamiesten toimesta, niin rovaniemeläiset ovat alkaneet siihen uskomaan. Ihmettelen vain mikä hinku sallalaisilla on olla mukana hankkeessa?

Käyttäjän PekkaOrava kuva
Pekka Orava

Altaan merkitystä tulvasuojelun kannalta arvioitaessa on huomioitava sekä ilmaston muutoksen aiheuttamat riskit että nykyiset ihmisen toimet jokivarren kuivaajana. Säätöenergian tarve ja altaan merkitys lähes valmiiksi rakennetun joen tuotannon maksimoiminen on jo kansantaloudellisesti niin merkittävä asia että kenenkään vastuullisen poliitikon ei sitä pitäisi sivuuttaa. Realistisesti ajatellen lohen palauttaminen rakennettuun Kemijokeen saattaisi onnistua päinvastoin juuri altaan toteuttamisen myötä hankittavan kompensaation kautta!

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Jos vesisäätövoimasta puhutaan, niin sitä pitäisi rakentaa sinne missä kulutuskin on suurinta. Ehdotan edelleen Kymijoen ja Vuoksen altaiden laajentamista. Salpausselät toimivat luonnollisena patona, joita täydentämällä lisä ydinvoiman kera pääsemme omavaraisuudessa sähkön osalta eteenpäin. Mitä, eikö käy? Miksi?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kärnä voisi kertoa samalla milläpuolueella on enemmistö Lapinliitonhallituksessa !

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Pekkarinen paaluttaa nyt bioenergian ja Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaiden puolesta, syöttötariffi hoitaa omalla painollaan tuulivoimarakentamisen kasvamisen ja ihan väkipakolla, niin kuin on nähty. Ydinvoimaa ei tarvittaisi Pekkarisen linjausten mukaan Fennovoiman jälkeen enempää, eli Pekkarinen yrittää vetää Suomen talouden entistä ahtaammalle järjettömällä tuulivoiman syöttötariffilla.

Muuten Jyväskylän tuulivoimapuistohanke kaatui hallinto-oikeudessa:
Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään 22.4.2015 diaarinumero 02307/14/4112 hylännyt Jyväskylän kaupungin päätöksen myöntää suunnittelutarveratkaisulla lupa Tuuliwatille 4 x 5 MW:n tuulivoimalan rakentamiseksi Korpilahden Maatianvuoren alueelle.

Oikeusjutut ei millään pikkurahalla pyöri, nämä lisäävät Suomen velkataakkaa.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Kappas, näin kävi Korpilahdella.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset