Tutkijat unohtivat kokonaisuuden

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) julkaisi tänään analyysin, jonka mukaan valtionosuusjärjestelmä ja verotus kannustavat ihmisiä asumaan matalan tuottavuuden alueilla kasvukeskusten asemasta. VATT:n mukaan tämä jarruttaa kaupungistumista ja vähentää hyvinvointia. Analyysin mukaan esimerkiksi Tunturi-Lapissa asuvaa perhettä kannustetaan useilla tuhansilla euroilla vuodessa olemaan muuttamatta Helsingin seudulle, vaikka tilanteen pitäisi ilmeisesti VATT:n tutkijoiden mukaan olla päinvastoin.

Analyysi on monessakin mielessä ongelmallinen. Valtio on säätänyt kunnille tietyn määrän lakisääteisiä tehtäviä, joiden kustannuksiin se osallistuu valtionosuusjärjestelmän kautta. Valtionosuusjärjestelmä ei kannusta yhtäkään ihmistä asumaan kasvukeskusten ulkopuolella, mutta sen kautta luodaan edellytykset sille, että myös maaseudulla on mahdollisuus saada kunnallisia peruspalveluja. Jos näitä peruspalveluja ei kasvukeskusten ulkopuolella tarjota, ei elämisen edellytyksiäkään ole. Jos tähän pyrittäisiin, olisi se myös kasvukeskusten kannalta tuhoisaa.

Analyysin mukaan verotus myös vähentäisi kannustimia muuttaa korkean tuottavuuden alueille, koska osa tuottavammalle alueelle muuttamisen hyödyistä verotetaan pois. Väite on nurinkurinen. Esimerkiksi Enontekiön kunnallisveroaste on 20,75 ja Helsingin taas 18,50. Tämä tarkoittaa, että keskituloisella perheellä jää kasvukeskuksessa Helsingissä käytettäväksi tuhansia euroja enemmän vuodessa kuin vastaavalla Enontekiöllä asuvalla perheellä. Eikö siis pikemminkin ole niin, että verokannustimet kaupunkeihin muuttamiseksi ovat jo hyvin aktiivisessa käytössä?

Suomen valtio on yksi kokonaisuus. Uudeltamaalta on helppoa kuvitella, että täällä pärjättäisiin omillaan, vaikka todellisuus on jotain aivan muuta. Otetaan esimerkkinä vaikkapa Outokumpu, jonka pääkonttori sijaitsee Espoossa. Montako kaivosta Espoossa sijaitsee? Tai entäpä Valio, jonka pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Montako maitotilaa Helsingissä on? Tai entä sitten Metsähallitus, jonka pääkonttori sijaitsee Vantaalla? Montako kuutiota metsää Metsähallitus hakkaa Vantaalta vuosittain?

VATT:n analyysissä korostetaan, että ”ihmiset ovat tuottavampia kaupungeissa kuin maaseudulla ja tuottavuus kasvaa nopeimmin paikoissa, joissa on paljon muita ihmisiä”. Haluaisin kuulla analyysiä tehneiltä tutkijoilta, millä tavalla Suomen maa- ja metsätalousyrittäjien tuottavuus kenties kasvaisi, mikäli he heti ensi viikolla muuttaisivat pääkaupunkiseudulle? Tai entäpä kaivostyöläisten ja matkailun parissa työskentelevien? Ajatus on täysin absurdi. Samalla on hyvä muistaa, että ilman toimivia ja koko maan kattavia peruspalveluja, jotka mahdollistetaan valtionosuusjärjestelmän kautta, nämä ihmiset menettävät toimeentulonsa edellytykset. Ja mikäli näin tapahtuu, monet ihmiset menettävät elämisen edellytykset myös kaupungeissa.

Professori Sami Moision mukaan oman aikamme poliittiseen retoriikkaan kuuluu tietty vaihtoehdottomuuksien viljely ja tietyt aluepoliittiset ratkaisut kuitataan helposti menneisyyden leimaamiksi, vaikka mitään väistämättömyyttä ei kuitenkaan valtion aluerakenteeseen liity. VATT:n erittäin poliittisesti värittynyt analyysi osoittaa tämän todeksi. Arvon erikoistutkijoiden soisi analysoivan, millainen on Suomi ilman elinvoimaista maaseutua, jossa raaka-aineita tuotetaan myös kasvukeskusten tarpeisiin. Ainakin se on sellainen Suomi, jota minä en halua koskaan nähdä. 

mikkokarna
Keskusta Helsinki
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Kansanedustaja toista kautta eduskunnassa. Olen 42-vuotias helsinkiläinen ja osa-aikainen lappilainen sekä saaristolainen, jolle kaikki eräharrastukset ovat lähellä sydäntä. Ennen valintaani eduskuntaan toimin Enontekiön kunnanjohtajana ja sitä ennen Ivalon rajavartioalueen varapäällikkönä. Ehdolla eduskuntaan Helsingistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu