mikkokarna Lapin puolustaja

Tutkijat unohtivat kokonaisuuden

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) julkaisi tänään analyysin, jonka mukaan valtionosuusjärjestelmä ja verotus kannustavat ihmisiä asumaan matalan tuottavuuden alueilla kasvukeskusten asemasta. VATT:n mukaan tämä jarruttaa kaupungistumista ja vähentää hyvinvointia. Analyysin mukaan esimerkiksi Tunturi-Lapissa asuvaa perhettä kannustetaan useilla tuhansilla euroilla vuodessa olemaan muuttamatta Helsingin seudulle, vaikka tilanteen pitäisi ilmeisesti VATT:n tutkijoiden mukaan olla päinvastoin.

Analyysi on monessakin mielessä ongelmallinen. Valtio on säätänyt kunnille tietyn määrän lakisääteisiä tehtäviä, joiden kustannuksiin se osallistuu valtionosuusjärjestelmän kautta. Valtionosuusjärjestelmä ei kannusta yhtäkään ihmistä asumaan kasvukeskusten ulkopuolella, mutta sen kautta luodaan edellytykset sille, että myös maaseudulla on mahdollisuus saada kunnallisia peruspalveluja. Jos näitä peruspalveluja ei kasvukeskusten ulkopuolella tarjota, ei elämisen edellytyksiäkään ole. Jos tähän pyrittäisiin, olisi se myös kasvukeskusten kannalta tuhoisaa.

Analyysin mukaan verotus myös vähentäisi kannustimia muuttaa korkean tuottavuuden alueille, koska osa tuottavammalle alueelle muuttamisen hyödyistä verotetaan pois. Väite on nurinkurinen. Esimerkiksi Enontekiön kunnallisveroaste on 20,75 ja Helsingin taas 18,50. Tämä tarkoittaa, että keskituloisella perheellä jää kasvukeskuksessa Helsingissä käytettäväksi tuhansia euroja enemmän vuodessa kuin vastaavalla Enontekiöllä asuvalla perheellä. Eikö siis pikemminkin ole niin, että verokannustimet kaupunkeihin muuttamiseksi ovat jo hyvin aktiivisessa käytössä?

Suomen valtio on yksi kokonaisuus. Uudeltamaalta on helppoa kuvitella, että täällä pärjättäisiin omillaan, vaikka todellisuus on jotain aivan muuta. Otetaan esimerkkinä vaikkapa Outokumpu, jonka pääkonttori sijaitsee Espoossa. Montako kaivosta Espoossa sijaitsee? Tai entäpä Valio, jonka pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Montako maitotilaa Helsingissä on? Tai entä sitten Metsähallitus, jonka pääkonttori sijaitsee Vantaalla? Montako kuutiota metsää Metsähallitus hakkaa Vantaalta vuosittain?

VATT:n analyysissä korostetaan, että ”ihmiset ovat tuottavampia kaupungeissa kuin maaseudulla ja tuottavuus kasvaa nopeimmin paikoissa, joissa on paljon muita ihmisiä”. Haluaisin kuulla analyysiä tehneiltä tutkijoilta, millä tavalla Suomen maa- ja metsätalousyrittäjien tuottavuus kenties kasvaisi, mikäli he heti ensi viikolla muuttaisivat pääkaupunkiseudulle? Tai entäpä kaivostyöläisten ja matkailun parissa työskentelevien? Ajatus on täysin absurdi. Samalla on hyvä muistaa, että ilman toimivia ja koko maan kattavia peruspalveluja, jotka mahdollistetaan valtionosuusjärjestelmän kautta, nämä ihmiset menettävät toimeentulonsa edellytykset. Ja mikäli näin tapahtuu, monet ihmiset menettävät elämisen edellytykset myös kaupungeissa.

Professori Sami Moision mukaan oman aikamme poliittiseen retoriikkaan kuuluu tietty vaihtoehdottomuuksien viljely ja tietyt aluepoliittiset ratkaisut kuitataan helposti menneisyyden leimaamiksi, vaikka mitään väistämättömyyttä ei kuitenkaan valtion aluerakenteeseen liity. VATT:n erittäin poliittisesti värittynyt analyysi osoittaa tämän todeksi. Arvon erikoistutkijoiden soisi analysoivan, millainen on Suomi ilman elinvoimaista maaseutua, jossa raaka-aineita tuotetaan myös kasvukeskusten tarpeisiin. Ainakin se on sellainen Suomi, jota minä en halua koskaan nähdä. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Hei,
Nyt kannattaa lukea tuo raportti ajatuksella läpi. Olet nimittäin tainnut ymmärtää siinä esitetyt asiat aika pahasti väärin.

Ei siinä sanota, että kaikkien pitäisi asua kaupungeissa. Vaan siinä sanotaan, että kaupunkien ulkopuolella asuu tällä hetkellä enemmän ihmisiä kuin Suomessa vallitsevan elinkeinorakenteen perusteella pitäisi, ja että tätä asiantilaa ylläpidetään kaupungistumista vastustavalla aluepoliitikalla. Ja että tästä aiheutuu hyvinvointitappioita ja mm. korkeampaa työttömyyttä.

Taloudellisesti olisi järkevintä, että ihmiset tehokkaammin muuttaisivat sinne, missä heidän työpanoksellensa on kysyntää ja missä se saadaan tuottavimmin käyttöön. Se ei tarkoittaisi maaseudun tyhejemistä, koska osa töistä on kannattavinta tehdä maaseudulla. Mutta sen sijaan kylläkin nykyistä suurempaa kaupungistumista.

Kysehän ei sinällään ole mistään uudesta tiedosta, vaan tämä on ollut yleisesti tiedossa pitkään. VATT:n raportti vain konkretisoi tiettyjä lukuja.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

VATT:n erikoistutkija Heikki Pursiainen toteaa, että aluepolitiikkaa harjoitettaessa sen tulisi pikemminkin edistää keskittymistä. Mielestäni tämä on poliittinen, ei tieteellinen, lausunto. VATT:n esittämän mallin mukainen valtionosuusjärjestelmä taas johtaisi käytännössä maaseudun autioitumiseen, sillä kunnat eivät enää kykenisi kaikilla alueilla selviytymään niille lakisääteisesti osoitetuista tehtävistä. Minusta järkevintä on myös edelleenkin se, että ihmiset saavat valita oman asuinpaikkansa enkä usko kenenkään asuvan jossain "turhaan".

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Keskittymistä kannattaa siinä mielessä edistää, että se lisää tuottavuutta ja (ainakin taloudellista) hyvinvointia.

Keskittymisen edistäminen ei kuitenkaan tarkoita, että maaseudulta ryhdyttäisiin siirtämään rahaa tai toimintoja väkisin kaupunkeihin (nykyisen hajauttamispolitiikan peilikuva) vaan esim. sitä, että kaupunkeihin kaavoitetaan tehokkaammin asuntoja, jotta siellä olisi riittävästi asuntokapasiteettia työn perässä muuttaville. Avainasemassa on siis asuntorakentamisen esteiden poistaminen.

Ne työt, jotka kannattaa tehdä maaseudulla tehtäisiin tällöinkin edelleen maaseudulla. Sen vuoksi maaseutu ei siis autioituisi (esim. elinkeinorakenteeltaan varsin hyvin Suomea vastaavassa Ruotsissa tehdään paljon vähemmän hajauttavaa aluepolitiikkaa, mutta ei siellä maaseutu ole autioitunut). Toki se tarkoittaisi, että maaseudulla asuvien suhteellinen määrä vähenisi.

Kun puhutaan ihmisten oikeudesta valita asuinpaikkansa, niin silloinhan pitäisi juuri huolehtia, että kohtuuhintaisia asuntoja on saatavilla kaikkialla, jotta ihmiset myös tosiasiallisesti voivat muuttaa sinne missä heillä on parasta asua. On minusta myös vähän ristiriitasta sanoa, että ihmiset asuvat siellä missä haluavat, jos yhdessä paikassa asuvat joutuvat kustantamaan kovin suuren osan toisessa paikassa asuvien kustannuksista.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #4

VATT:n analyysi käsittelee verotusta ja valtionosuusjärjestelmää. Siinä esitetään nykyisen alueellisesti tasapuolisen valtionosuusjärjestelmän korvaamista mallilla, jossa ns. "matalan tuottavuuden" alueita ei tuettaisi enää tasapainoisesti. Se tarkoittaa, että kustannuksia ei enää tasattaisi.

Matalan tuottavuuden alueiden mittaaminenkin on varsin kyseenalaista, jos sitä tehdään vaikkapa BKT:n tai esimerkiksi vientitulon nojalla. Näiden osalta meillä on aikamoisia tilastoharhoja, kun esimerkiksi kaupungeissa sijaitseviin pääkonttoreihin kirjataan arvonlisäystä sellaisista toiminnoista, jotka tapahtuvat siellä "matalan tuottavuuden alueilla".

Suosittelen lukemaan myös ajatuksen kanssa läpi nuo esimerkit yrityksistäni tuossa kirjoituksessa. Tai pohtimaan sitä, paljonko julkista hallintoa kaupunkiseuduille on keskitetty ja paljonko tästä hallinosta on sellaista, joka on kaupungeissa "matalan tuottavuuden alueiden" takia.

Pekka Pylkkönen

Tuo on aivan totta että landelta ne raaka-aineet tulevat. Tietysti tarvitaan hyviä aivoja jotta niistä saadaan jalostettua jotakin arvokasta.

Ehkä ikävimpiä juttuja ovat pientenkin kuntien hallintojen järjestäminen. Itse pikkukylän valtuutettuna istuisin kokoukset mieluummin koulun luokassa kun törsäisin rahoja kokoustilojen seiniin. Myös lähes kaikki kunnallisesta hallinnosta on sellaista, ettei sitä ole syytä pitää joka paikassa.

Kun sitä rahaa tarvitaan, niin käytettäköön se oikeasti niihin palveluihin joita kuntalaiset tarvitsevat. Ja todella tarkasti harkiten.

Käyttäjän markkupatynen kuva
Markku Patynen

Kiitos, Mikko Kärnä, hyvästä kirjoituksesta. Olen kanssasi pitkälti samaa mieltä.

Mitäs jos yritysverotusta muutettaisiin siten, että Suomen sisällä se jakautuisi arvonmuodostumisen suhteessa eri toimintapaikkakunnille. Jos metsät ovat kasvaneet ja korjattu ja vielä jalostettu maaseudulla, niiden ko. arvonluontiosuus lopullisessa hinnassa palauttaisi sen osan yritysverosta maaseudulle. Outokummun kanssa samoin noiden kaivosten kanssa. J.n.e. Monien mielestä tietenkin tyhmä ajatus, mutta... onko sittenkään ? Ehkä on, ehkä ei.

Minuakin on monesti mietityttänyt, minkälainen Suomi meillä olisi, jos elämisen edellytykset tuhottaisiin maaseudulta. En minäkään sitä haluaisi kokea enkä myöskään toivottavasti joudu kokemaankaan. Eikö tästä todellakin voisi tehdä ihan kunnollista tieteellistä tutkimusta - tai useampiakin. Jos on tehty, niin linkkejä please !

Toinen asia, mikä on minua mietityttänyt, on se, miten suuri kaupungistuminen sitten riittää. Onko se vasta riittävää, jos vaikka 70 % suomalaisista asuu ahtaasti tunkkaisella pk-seudulla. Pitääkö olla kaikki? Riittäisikö joku vähempi. Montako paikkaa Suomessa voisi olla, missä on "luvallista" asua. Mikä määrä yhteen, kahteen tai muutamaan paikkaan keskittyneitä ihmisiä on riittävä ? Miljoona, kymmenen miljoonaa, 50 miljoonaa ? Noissa suuremmissa lukemissahan sitten siirrytään jo Suomesta pois.

Ei kukaan varmaankaan kiellä, etteikö kaupungistumista tapahtuisi ja elämä sitä kautta todellakin parantuisi. Mutta kaupungistumista tai enempikin urbanioitumista voi olla myös vaikkapa 10.000 asukkaan keskittymä - vai voiko ? Onko se joka tilanteessa liian pieni ? Mitä tehdään maaseudulla tehdyille investoinneille ? Unohdetaan ja annetaan niiden omistajien tulla alemman luokan kansalaisiksi suuriin kaupunkeihin ? Jos maaseudulta poistetaan elämisen edellytykset, olisiko jonkinlainen omistusreformi paikallaan ? Kaupunkilaiset saavat omistusta maaseudulta ja päinvastoin. Sosialismia, haukutaan varmaan. Ja niinhän se tietenkin on. Mutta jos aletaan tehdä suuria linjauksia, voisihan niitä viedä vielä hieman pidemmälle ;-).

Voisiko joku tietävämpi kertoa tuosta matematiikasta, minkä mukaan kaiken keskittäminen yhä enemmän ja enemmän on kannattavinta. Ja millä mittareilla ? Onko jotakin mittareita, joiden mukaan se ei ole sitä ? Olisiko joitakin linkkejä antaa. Siis muuta kuin tuo VATTin raportti. Yritin hetken etsiä, mutta en oikein löytänyt. Olisiko sinulla, Valtteri Aaltonen, antaa vinkkejä.

Valtterille vielä: En oikein usko, että tuo ajatuksesi "ne työt, jotka kannattaa tehdä maaseudulla tehtäisiin tällöinkin edelleen maaseudulla" olisi kovin autioitumista estävä. Pikemminkin tuloksena saattaisi olla jonkinlainen öljynkeräyslauttojen tapainen toiminta. Ainakin pidemmällä juoksulla.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

juuri niin, kaupunki tarvitsee ympärilleen raaka-aineta tuottavan maaseudun pikkukylineen ja palveluineen, Teollisuustaajaman tuottamaan raaka-aineista tuotteita ja toimivan kaupan- ja palvelunalueen sisälleen myymään tuotteita kaupungin asukkaille.
http://adsme.co/wp-content/uploads/2015/04/andres-...
http://www.interculturalurbanism.com/wp-content/up...

Käyttäjän MikaTaipalus kuva
Mika Taipalus

En ole VATT:n paperia lukenut, mutta olen harrastanut pitkään aluepoliittista yksityisajattelua ja seurannut aiheen keskusteluita Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuduilta kotoisin olevana. Kokemusta on maalta ja pääkaupunkien pääkonttoreista, vähän ulkomailtakin.

Olen kuitenkin lukenut tämän: http://www.libera.fi/blogi/verotus-ja-valtionosuud... , niin uskon olevani jokseenkin ajantasalla VATT:n tutkimuksen ajatuksista.

Suomen kaupungeissa on vähän ihmisiä, koska Suomessa on kaikkialla vähän ihmisiä. Lisäksi kaupungeissa asuu sinne vastentahtoisesti työn perässä muuttaneita, joiden mieli viihtyisi paremmin maalla ja mielenkiinnon kohteet ovat enimmäkseen kaupungin ulkopuolella. Toissa syksyisessä innostustalous-seminaarissa Finlandia-talossa yksi puhujista esittikin suomalaisen yhteiskunnan sotiakin suuremman tragedian olevan pakkomuuton kaupunkeihin ja maaseudun tyhjentymisen.

Suomen kaupungeissa on jotakin perustavanlaatuista vikaa, koska ne eivät ole pystyneet orgaaniseen kasvuun, vaan suuri osa kasvusta on imetty maaseudulta. Tottakai kaupungistuminen on globaali-ilmiö, mutta minusta Suomelle tyypillistä on epäkaupunkien syntyminen. Edellinen johtuu ihmisen halusta säilyttää jotakin alkuperäistä ja samalla kosketuksen luontoon.

Mihin sielunmaisemaan metsikön keskellä oleva 6 kerroksinen pistetalo sopii ja muodostuuko näitä pistetaloja yhä lisää rakentamalla kaupunki? Minusta ei synny, mutta kaupunkikokeilu jatkuu yhä. Onko pienen kaupungiksi nimetyn taajaman ympärillä oleva omakotitalojen matto millaiseen kansantaloudelliseen tuottavuusnäkemykseen pohjautuva yhdyskuntasuunnittelun kehittynyt käsitys?

Suomi on täynnä heikkoja imitaatioita maaseudusta, joka kertoo kaiken siitä, missä ja miten suuri osa suomalaisista haluaisi asua.

Minusta yllä kuvaamallani on paljon tekemistä tuottavuuden kanssa. Minusta taloudellisesti järkevintä on, että ihmiset voivat toteuttaa omaa itseään itselleen sopivassa ympäristössä, itselleen sopivaa työtä tehden. Yhä useammalle paras paikka on kaupunki, joka kasvaa, inspiroi ja on jatkuvassa muutoksessa. Ensimmäistäkään kaupunkia ei olisi kuitenkaan olemassa ilman maaseudun tuottamaa ruoan ylimäärää.

Kaupungit voivat kasvaa maaseudun tuottavuuden kasvun myötä. Maaseudun tuottavuus olisi parempi, jos kaupungeissa asuvat arvostaisivat kotimaista ruokaa enemmän, eivätkä ajaisi ulkomaisilla polttoaineilla halvan hinnan perässä pellolle rakennettuun markettiin ostamaan ulkomaista ruokaa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Hyvät argumentit sinulta Mika. Itse asustelen Keski-Suomessa joka on täynnä kuvailemasi laisia kaupungin irvikuvia (Jyväskylä ja Jämsä) jota ajaa lisää halu ottaa enemmän mallia Yhdysvalloista mm Detroidista, Dallasista ja New yorkista tai sitten kunta on entinen kaupungiksi muutettu kauppala joka muistuttaa tavallista kirkon kylää(mm Keuruu ja Uurainen). Viime aikoina täällä Jyväskylässä on alettu ihannoimaan Dubain arkkitehtuuria ja sen siluettia haluttaisiin joistakin asukkaista matkia.
"Maaseudun tuottavuus olisi parempi, jos kaupungeissa asuvat arvostaisivat kotimaista ruokaa enemmän, eivätkä ajaisi ulkomaisilla polttoaineilla halvan hinnan perässä pellolle rakennettuun markettiin ostamaan ulkomaista ruokaa."
Itse opiskelija tuloilla eläjänä sanon että se on vain kalliiden vuokrien takia ostettava vain sitä mihin on varaa eikä sen takia oikein tule suosittua kivijalkaa tai suomalaista niin hyvin kuin haluaisin. Itse kyllä viihdyn kaupungissa ja Jyväskylän sijaan asuisin mieluummi Tampereella tai Riikassa kuin tässä 80-l80-luvulla uudelleen pystytetyssä kaupungin kämäsessä jossa vanhaa arkkitehtuuria ja kivijalka liikkeitä ei osata lainkaan arvostaa.

Käyttäjän MikaTaipalus kuva
Mika Taipalus

Kiitos. Mikko Kärnä laittaa mielenkiintoisia keskusteluita liikkeelle.

Tunnen Jäsmän ja Jyväskylän hyvin. Asun Orivedellä. Jyväskylässä on tosiaan yritystä rakentaa esittävää kaupunkia ja autosta katsellen se toimiikin hyvin. Varsinainen keskusta, jossa vuosikymmenten mittaan rakennettu muodostaa aikakausikerrostumia, ei ole laajentunut oikeastaan lainkaan. Onhan siinä sitä rantarakentamista ja paljon uusia asuntoja. Sielläkin on syntynyt kuitenkin erilaisia satelliitteja kaupungin laidoille.

Maaseudun ja kaupunkien tuottavuudesta vielä sen verran, että kaupunkiin syntyy paljon maaseudusta johtuvaa työtä, jonka tuottavuus on parempi kuin alkutuotantotyön.

Olen miettinyt tällaisen esimerkin. Kun valvontavirkamies lähettää Helsingistä yhdellä napin painalluksella 10 peltoalojen tarkistuspyyntöä Laukaalaisille maanviljelijöille, niin viljelijällä menee työpäivä pilalle, mutta Jyväskyläläinen neuvonta-agrologi saa 10 hyvää työpäivää ja matkakorvaukset päälle. Tuottavuus on palkkasummilla laskettuna erinomainen Helsingissä, hyvä Jyväskylässä ja huono Laukaassa. Tältä pohjaltako tehdään aluepolitiikkaa.

Liberan ja VATT:n tekstit ovat yksinkertaisesti vain hassuja, kun samalla miettii, ettei suomalaisten ns. metropolikaupunkien kilpailukykyä tule mitenkään mittailla niitä ympäröivään maaseutuun tai toisiin suomalaisiin kaupunkeihin nähden, vaan eurooppalaisiin vertailukohtiin. Jokin ranskalainen kaupunki saattaa pärjätä paremmin monilla mittareilla osittain siksi, että sillä on hienostuneempi suhde omaan lähimaaseutuunsa kuin Tampereella tai Turulla.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

"Jyväskylässä on tosiaan yritystä rakentaa esittävää kaupunkia ja autosta katsellen se toimiikin hyvin. Varsinainen keskusta, jossa vuosikymmenten mittaan rakennettu muodostaa aikakausikerrostumia, ei ole laajentunut oikeastaan lainkaan. Onhan siinä sitä rantarakentamista ja paljon uusia asuntoja. Sielläkin on syntynyt kuitenkin erilaisia satelliitteja kaupungin laidoille."
Kyllä vain kun kaupunkia rakennetaan autosta tai ilmasta käsin unohtuu tyystin myös yksilön näkökanta ja tarpeet. Itse olen uusurbamismin kannattaja eli kaupunki tulee rakentaa ihmisille ja ihmuselle miellyttäväksi tämän silmien tasalta. Ylen dokumentit Mittapuuna ihminen http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/13/mittapuuna... ja Britit jotka rakensivat maailmaa http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/23/britit-jot... olivat huippuja. Jyväskylä on kaukana Eurooppalaisesta kaupungista ja nyt vielä toria uhkaa lopetus kun hinnoittelu ajoi asiakkaat Prismoihin eli kaupunki jatkaa Amerikkalaistumista.

"Maaseudun ja kaupunkien tuottavuudesta vielä sen verran, että kaupunkiin syntyy paljon maaseudusta johtuvaa työtä, jonka tuottavuus on parempi kuin alkutuotantotyön.

Olen miettinyt tällaisen esimerkin. Kun valvontavirkamies lähettää Helsingistä yhdellä napin painalluksella 10 peltoalojen tarkistuspyyntöä Laukaalaisille maanviljelijöille, niin viljelijällä menee työpäivä pilalle, mutta Jyväskyläläinen neuvonta-agrologi saa 10 hyvää työpäivää ja matkakorvaukset päälle. Tuottavuus on palkkasummilla laskettuna erinomainen Helsingissä, hyvä Jyväskylässä ja huono Laukaassa. Tältä pohjaltako tehdään aluepolitiikkaa."
Tiivistäisin tämän seuraaviin lauseisiin: Kaupunkien olemassa olo on täysin kiinni maaseudun jatkuvuudesta ja näiden kahden vuorovaikutuksesta. Terve kaupungistuminen vaatii tiivistä rakennetta ja maaseudun sijoittumista ympärilleen.

Mielestäni seuraavanlaiset Maanviljelys pilvenpiirtäjä viritykset olisivat naurettavia Suomalaisissa kaupungeissa joiden ympärille muuten jäisi hehtaareittain hukkamaata http://weburbanist.com/2008/03/30/5-urban-design-p...

Käyttäjän MikaTaipalus kuva
Mika Taipalus

Joo, samaa mieltä. Ihminen on kaupungin tärkein luontokappale ja hänen pesistään ja pesinnästään tulee huolehtia. Tutustun linkkeihin.

Hiljattain törmäsin minulle uuteen käsitteeseen tactical urbanism. Aiheesta on samanniminen kirja.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Googlasin tuon Tactical urbanismin ja sitä lähin suomalainen vastine varmaankin kadun haltuunotto eli ihmisen elinpiirin levittäminen autojen reviirille. Hauska muuten tuo käyttämäsi vertaus pesiytymisestä. Tulee mielikuva että ihmiset asustelevat maalla ja kerran vuodessa lehahtavat suurina parvina kaupunkeihin lisääntymään. Jos sallit laajentaa niin sanoisin että ihminen on eliönä ainutlaatuinen ja korvaamaton luontokappale luonnossa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset