mikkokarna Lapin puolustaja

Vatulointi arktisten kysymysten ympärillä lopetettava

House of Lapland järjesti tänään Sanomatalolla erittäin laadukkaan Lappi.NYT -keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin muun muassa Lapin tulevaisuutta ja maakunnan kehittämismahdollisuuksia. Keskustelin ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokan kanssa Kirsi Alm-Siiran haastattelemana Suomen arktisesta strategiasta ja sen toimeenpanosta. Vaikka strategia onkin osaltaan epäonnistunut sen valtavan laajuuden ja painopisteettömyyden takia, ei strategiatyötä kannata avata uudelleen, vaan laatia nyt lopultakin painopisteytetty toimenpidesuunnitelma strategialle sekä osoittaa siihen myös taloudellisia resursseja.

Pokka toi keskustelussa hyvin esille, että Suomi on arktisen neuvoston puheenjohtajamaa vuonna 2016 ja tämä on tällöin iskun paikka, johon on myös valmistauduttava hyvissä ajoin. Nyt on siirryttävä puheista konkretiaan, sillä potentiaalia on valtavasti. Tämän potentiaalin käyttöönotto taas vaatii, että Suomen pohjoisten alueiden elinvoimasta ja niiden saavutettavuudesta pidetään erityisen hyvää huolta. Tämä taas vaatii vakavia toimenpiteitä koko hallitukselta. Olikin ilahduttavaa, että sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä käytti tilaisuudessa puheenvuoron hyvästä elämästä Lapissa. 

Mielestäni kaiken arktisen toiminnan painopisteenä tulee olla hyvä ja välitön yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin välillä, mutta myös vastaavasti vaaditaan aktiivista keskustelua naapurimaidemme kanssa valtionpäämiestasolla. Olen pohjoismaiden neuvoston jäsenenä jättänyt kirjallisen kysymyksen Norjan ja Ruotsin hallituksille yhteispohjoismaisten liikennehankkeiden sekä erityisesti Jäämeren rautatieyhteyden kehittämisestä. Valtionpäämiestason, ei Lapin maakuntahallinnon tai minkään muunkaan instanssin, on sovittava, missä nämä laajat yhteydet parhaiten palvelisivat koko arktisen alueen kehitystä. Olemme jo nyt hukanneet Lapissa valtavasti aikaa ja resursseja alueiden keskinäiseen päähänlyöntikilpailuun, vaikka tämä ei lopulta palvele hankkeiden edistämistä. Lentoliikenteelle on myös pakko tehdä jotain, sillä tällä hetkellä menetetään valtavasti myyntiä riittämättömien yhteyksien takia, vaikka kysyntää kyllä olisi. 

Suomen on myös saatava elokuvatuotantojen kannustinjärjestelmä käyttöön nopeasti. Vierailin viime viikolla Favexin toimitusjohtajan Johanna Karppisen kanssa työ- ja elinkeinoministeriössä neuvottelemassa asiasta. Favex toimittaa TEM:lle nyt tarkemmat laskelmat asiasta, mutta noin 5 miljoonan euron valtiollisella panostuksella olisi mahdollista luoda järjestelmä, jolla mahdollistetaan kasvua koko Suomeen elokuvateollisuuden saralle. Kannustinjärjestelmät ovat Euroopassa enemmänkin sääntö kuin poikkeus ja koska Norjakin ottaa järjestelmän käyttöön vuonna 2016, on meidän toimittava nopeasti. Muuten kansainväliset tuotannot valuvat vieläkin suuremmassa mittakaavasssa ulkomaille Suomen vetovoimasta huolimatta, eikä meillä yksinkertaisesti ole varaa tähän. Tästäkin aiheesta keskusteltiin Sanomatalolla.

Nyt on, pääministeri Sipilää lainaten, lopetettava vatulointi arktisten kysymysten äärellä ja tartuttava toimeen. Talouskasvua on luotava sinne, missä meillä on potentiaalia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Sillä aikaa kun meikäläiset päättäjät vatuloivat, ruotsalaiset toimivat. Veikkaanpa, ettei Suomen puolella rajaa tiedetä mitään näistäkään perusteluista, vaikka länsinaapuri "koukkaa" meidänkin reviirillemme:
"Double track Iron Ore Line - Increased capacity, Core Network (s. 151)
“Investments improving railway infrastructure are important measures to increase the attractiveness and availability of the railway transport in EU. The proposed Action aims at developing a comprehensive documentation allowing for construction of a new double track railway on three sections between Peuravaara and Vassijaure forming the so called Iron Ore Line. The sections are located on the TEN-T Core Network. It is part of a Global Project on the development of an international transport corridor between Narvik - Haparanda - Vartius - St. Petersburg linking four countries. The Action encompasses elaboration of a railway plan including Environmental Impact Assessments on 3 sections located on the Iron Ore Line. Implementation of the Action will contribute to timely launching of construction works reducing bottlenecks and improving sustainability of the international transport system.”

“Evaluation Remarks

The Action has very good relevance addressing well the TEN-T priorities and the Call. The maturity is excellent, backed up by the inclusion of the Action in the Swedish Transport Plan and advanced procurement procedures. The Action's impact is very good. A comprehensive cost-benefit analysis shows that there will be significant positive effects. The Action's decision making is crucial for finalisation of planning of construction works. The quality of the proposal is excellent in terms of its logic, completeness and clarity.”
https://ec.europa.eu/inea/sites/inea/files/cef_bro...

Maansisäisestikin nykyhallitus näpertelee hölmöyksillä muun muassa suunnitellessaan Soklin liikenneyhteyksiä kumipyörille, vaikka tonnimäärät puoltaisivat rautatietä. Pisara-rata sentään lie ymmärretty panna ainakin jäihin ellei haudata kokonaan.

Suunnittelurahoista tuossa Malmiradan kehittämisessä on vasta kysymys, mutta luulenpa kuitenkin, että ruotsalaiset nauravat partaansa meidän touhuillemme.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Arvelin jo liki kolme vuotta sitten, että Jäämeren ratayhteys toteutuu Narvikin kautta, ja tuo Malmiradan EU-rahoitus tukee johtopäätöstäni.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Jos näin on, Suomen Lappiin saataneen Narvikiin yhteydessä olevia ”kaivospistoja” (ellei sitten niidenkin tilalle tyrkytetä kumipyörävaihtoehtoa Soklin tapaan) eikä jonnekin Norjan Lappiin ulottuvaa runkorataa omine sivuratoineen.

Eihän tuokaan liene täysin huono ratkaisu, mutta raideleveyden vaihto vaatii jonkun verran lisäkustannuksia (vaihtuvaraideleveyksinen erikoiskalusto tai sitten vanhempi versio telinvaihtoineen) ja lisäksi meikäläisen kuormaulottuman mahdollisuudet jäisivät täysimittaisesti käyttämättä. Meillä nimittäin ulottuma olisi varsin helposti avarrettavissa tällaisille kuljetuskustannuksia säästäville junille (Malmiradallakin pitäisi tehdä kalliita uudistustöitä, jotta sama olisi mahdollista).
https://www.youtube.com/watch?v=TNuEopG632s

Narvikille kilpailevan yhteyden luominen ei taida Suomen omilla rahkeilla onnistua.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän heikkisairanen kuva
Heikki Sairanen

Suurin osa jo löydetyistä fossiilissta polttoaineista pitää jättää maahan, jos halutaan välttää katastrofaalinen ilmastonmuutos. Miten Arktiksen poraaminen on mitenkään yhteensopivaa ilmaston pelastamisen kanssa?

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

Mikä on suurin osa? Kivihiiltä on tiedossa n. kaksi kertaa niin paljon, kuin öljyä ja kaasua yhteensä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset