mikkokarna Lapin puolustaja

Valtion on puututtava Saamelaiskäräjien ihmisoikeusloukkauksiin

Englantilainen poliitikko John Dalberg-Acton kirjoitti vuonna 1887, että valta turmelee ja absoluuttinen valta turmelee absoluuttisesti. Suurelta osaltaan tämän vuoksi läntisissä demokratioissa noudatetaan vallan kolmijako-oppia, jonka mukaisesti lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan. Saamelaispolitiikassa tämä ei tunnu pätevän. Lailla asetettu saamelaismääritelmä ja korkeimman hallinto-oikeuden siitä antamat ratkaisut eivät saamelaiskäräjillä paina mitään, vaan se tuomaroi täysin mielivaltaisesti ihmisten etnisiä identiteettejä ja toimeenpanee tämän jälkeen vaaleja haluamansa äänestäjäkunnan kesken. Valtion on lopultakin puututtuva tähän ihmisoikeusloukkauksen kriteerit täyttävään toimintaan.

Saamelaiskäräjistä ja sen vaalilautakunnan työskentelystä 

Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin, jonka seuraavat vaalit toimitetaan Suomessa 7.9.–4.10.2015. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat saamelaiset, jotka on merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Saamelaiskäräjillä on vaalilautakunta, jonka tehtävänä on merkitä vaaliluetteloon hakeutuvat luetteloon, mikäli he täyttävät saamelaiskäräjälaissa asetetun saamelaisen määritelmän. Vaalilautakunta valitaan poliittisesti ja sen työskentelyssä on ollut vakavia ongelmia. Tänä vuonna vaalilautakunta hylkäsi noin 200 vaaliluetteloon hakeutunutta henkilöä perusteluilla, jotka eivät ole kestäviä. Järjestelmää voisikin verrata siihen, että maan istuva hallitus päättäisi, kuka seuraavissa vaaleissa saa äänestää.

Vaaliluetteloon hakeutuneille ja hylätyksi tulleilla on mahdollista hakea muutosta vaalilautakunnan ja saamelaiskäräjien hallituksen päätökseen valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Edellisten saamelaiskäräjävaalien aikaan, vuonna 2011, korkein hallinto-oikeus kumosi tiettyjä saamelaiskäräjien vaalilautakunnan päätöksiä. Vaaliluetteloon hakeutuneet henkilöt joutuivat siis hakemaan vahvistuksen etniselle identiteetilleen oikeusprosessin kautta. Tänä vuonna saamelaiskäräjien vaalilautakunta on esimerkiksi kieltäytynyt merkitsemästä näiden vuonna 2011 vaaliluetteloon merkittyjen henkilöiden jälkeläisiä vaaliluetteloon. On selvää, että kyseessä on äärimmäisen tuomittava ihmisoikeusloukkaus. 

Vaalilautakunnan toiminta näyttäytyy myös erityisen absurdissa valossa sen ryhdyttyä itse hakemaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta purkupäätöksiä omiin vuoden 2011 päätöksiinsä. Saamieni tietojen mukaan purkupäätöksiä haetaan kahdesta syystä. Ensinnäkin eräissä tapauksissa on hyväksytty saamenkieliseksi sellainen esiäiti, johon myös useat tänä vuonna hakeutuneet ovat vedonneet oman saamelaisuutensa todistamiseksi. Toisekseen kyseessä on myös tapauksia, joissa henkilöt on hyväksytty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pelkästään nk. lappalaisperusteella. Saamelaiskäräjien poliittisen johdon näkökulmasta näiden nyt hakeutuneiden joukossa on "ei-toivottuja" henkilöitä, joiden pääsy osalliseksi saamelaisten poliittisesta järjestelmästä pyritään estämään keinolla millä hyvänsä. 

Saamelaiskäräjien kestämättömät perustelut

Saamelaiskäräjien nykyinen puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on julkisuudessa yrittänyt puolustella saamelaiskäräjien vaalilautakunnan päätöksiä. Sanila-Aikion mukaan KHO:n vuonna 2011 tekemät ennakkopäätökset eivät ohjaa saamelaiskäräjälain vaalilautakunnan työskentelyä, vaan vaalilautakunnalla on oikeus ratkaista jokainen tapaus haluamallaan tavalla. Kieliperusteella hakeutuvien osalta näytöksi hyväksytään ensisijaisena ainoastaan yksityishenkilöiden vuonna 1962 suorittama väestönlaskenta, joka oli monelta osaltaan ongelmallinen. Ongelmallinen siksi, että useat saamelaiset suvut ovat menettäneet kielensä kirkon ja valtion toimesta toteutetun suomalaistamisen seurauksena. Lisäksi haastattelututkimus toteutettiin pääsääntöisesti ainoastaan Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnissa sekä Sodankylän kunnan pohjoisosissa. Tämä nykyinen saamelaisalue ei vastaa historiallista saamelaisaluetta, joka on käsittänyt myös koko Sodankylän, Kuusamon, Posion, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken ja Kittilän kuntien alueet. Tietoja ei myöskään kerätty edes koko tutkimusaluetta kattavasti.

Saamelaiskäräjien poliittinen johto on nyt kuitenkin ongelmissa, sillä statuksettomat saamelaiset ovat viimeisten vuosien aikana järjestäytyneet. Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry on ajanut voimakkaasti statuksettomien saamelaisten asemaa ja nytkin yhdistys tarjoaa neuvontaa kaikille niille, jotka haluavat valittaa saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ratkaisuista korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Yhdistyksen aktiivi Tuomas Keskitalo toteaa, että vaalilautakunnan päätösten perustelut ovat nöyryyttäviä sekä rumasti ja töykeästi tehtyjä. Vaalilautakunta perustelee päätöksiään lisäksi ryhmäidentifikaatiolla, jota se omasta mielestään toteuttaa, vaikka saamelaiskäräjälaki ei edes tunne tällaista käsitettä. Eräänlaista "ryhmäidentifikaatiota" tietysti onkin, että vaalilautakunta ei systemaattisesti hyväksy sellaisia todisteita, joiden nojalla nykyiset valtasuhteet saamelaiskäräjillä saattaisivat muuttua. Kaikessa on lopultakin kyse vain ja ainoastaan siitä. Tämän lipsautti Sanila-Aikiokin Kansan Uutisille antamassaan haastattelussa toteamalla, että "jo 300 ihmisen ottaminen mukaan vaaliluetteloon höllennetyin kriteerein saattaisi tärkeissä asiakokonaisuuksissa kääntää vallan". En tosin tiedä, mistä "höllennetyistä kriteereistä" Sanila-Aikio puhuu, sillä laki on laki, mutta pelko vallan kääntymisestähän tässä lopulta on taustalla.  

Suomen valtion vastuu

Sanila-Aikion mukaan yksityishenkilöiden antamat todistukset ovat usein "sisällöltään epäuskottavia ja ne mahdollistavat laajamittaiset väärinkäytökset". Omasta mielestäni saamelaiskäräjien hallituksen ja vaalilautakunnan antamat päätökset ovat sisällöltään epäuskottavia ja niiden avulla mahdollistetaan laajamittaiset ihmisoikeusloukkaukset. Toivon todella, että oikeusministeri Jari Lindström ottaisi julkisuudessa vahvasti kantaa saamelaiskäräjien toimintaan. Ihmisoikeusloukkaukset on estettävä ja Suomen valtion on ryhdyttävä toimenpiteisiin statuksettomien saamelaisten oikeusaseman turvaamiseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden on myös käsiteltävä sen tänä vuonna saamat valitukset siten, että valittajilla on mahdollisuus osallistua tuleviin saamelaiskäräjävaaleihin, mikäli oikeus toteaa heidät saamelaisiksi. Muussa tapauksessa vaalit on määrättävä lykättäviksi siihen saakka, että korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituksenalaiset päätökset. Itse tulen ponnistelemaan sen eteen, että oikeus lopultakin toteutuu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Tämähän on kuten jo toteatkin hallintotuomioistuimien tehtävä, tai lainsäädännön muuttaminen.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Olenko oikeassa; saamelaiset pitävät tiukasti kiinni omista rajoistaan hyväksymättä lappalaisia kansaansa, joukkoonsa kuuluviksi.
Mistä ihmeestä johtuu suomalaisten natsistinen suhtautuminen afrikkalaisiin, jotka toki eivät ole ihan naapurikylästä lähtöisin.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Tämä on aika imperialistisen kuuloista tekstiä. Mikseivät saamelaiset saisi ihan itse päättää, ketkä kuuluvat omaan porukkaan ja ketkä eivät? Tottakai kaikki fiksut yhteisöt pitävät epätoivotut tapaukset poissa joukostaan, muutenhan koko yhteisö kärsii.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Ongelmana on se, että saamelaisuus, ja siten koko Suomen alkuperäiskansa, määriteltiin vuonna 1962 erittäin suppealla väestötutkimuksella. Olen kirjoittanut aiheesta useita kirjoituksia aiemminkin. Nyt tuo päättävien porukka taas halutaan pitää mahdollisimman pienenä. Se ei ole oikein.

Jaakko Häkkinen

"Suurelta osaltaan tämän vuoksi läntisissä demokratioissa noudatetaan vallan kolmijako-oppia, jonka mukaisesti lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan. Saamelaispolitiikassa tämä ei tunnu pätevän."
-- Tämä on tietysti ongelma.

"Vaalilautakunta perustelee päätöksiään lisäksi ryhmäidentifikaatiolla, jota se omasta mielestään toteuttaa, vaikka saamelaiskäräjälaki ei edes tunne tällaista käsitettä."
-- No se toivottavasti tulee uudistuksessa mukaan. En näe mitään väärää siinä, että saamelaisten täytyy hyväksyä hakijat saamelaisiksi, ettei vaikuttamaan pääse häikäilemättömiä opportunisteja jotka vain väittävät identiteettinsä olevan saamelainen.

On selvää, että saamelaiset pelkäävät ei-saamelaisten soluttautuvan päätöksentekoon. Ei kyse varmaankaan ole oman blokin suojelemisesta muita oikeita saamelaisia vastaan.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Kaikenlaisia pelkotiloja on tosiaan esitetty. Edellinen saamelaiskäräjien puheenjohtaja puhui "puolesta miljoonasta hakijasta" saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, mikäli heidän tahtoonsa ei suostuta. Ei suostuttu. Ja nyt puhumme 200 ihmisestä. En voi millään tavalla nähdä tätä uhkana saamelaiskulttuurille etenkään, kun tunnen suuren joukon näistä hakijoista. Kyse on nimenomaan oman blokin suojelemisesta, ei mistään muusta. Senhän tuo Sanila-Aikiokin kertoi tuossa haastattelussaan täysin avoimesti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset