mikkokarna Lapin puolustaja

Hakaniemen rintamalta ei mitään uutta

Pääministeri Juha Sipilä piti eilen televisiossa vakavan puheen ja vetosi vielä kerran työmarkkinajärjestöihin. Sipilä pyysi järjestöjä etsimään helpompia keinoja vaikeaksi koettujen keinojen, kuten sunnuntailisien leikkaamisen, korvaamiseksi. Kaikki muut osapuolet tuntuvat olevankin tähän valmiina, mutta suurin palkansaajajärjestö SAK jatkaa tutulla linjallaan. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ilmoitti tänään, että vastaehdotus ei tule valmistumaan pääministerin asettamassa määräajassa. 

Lylyn ja SAK:n puheita ei voi muuta kuin hämmästellä. Hallituksen esitystä kritisoidaan yksipuoliseksi, koska tarjolla on "vain työantajapuolta hyödyttäviä leikkauksia". Tiedoksi vain, että yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja julkisen sektorin menojen keventäminen voidaan tehdä ainoastaan toimenpiteillä, jotka "hyödyttävät työnantajapuolta". Tämä "työnantajapuolen hyödyttäminen" luo kuitenkin uusia työpaikkoja, joiden kautta mahdollistetaan parempi toimeentulo suuremmalle joukolle ihmisiä. Näillä toimenpiteillä palautetaan myös kilpailukykyä. Olisikin mielenkiintoista kuulla, millaisilla "työnantajapuolta haittaavilla" keinoilla Lyly ja SAK kuvittelevat pääsevänsä hallituksen tavoittelemaan lopputulokseen? 

Huomenna Suomessa sitten lakkoillaan kaiken tämän takia ja pahennetaan muutenkin huonoa tilannetta. Lakkoilemassa ja leikkauksia vastustamassa taas ovat juuri ne samat ihmiset, jotka ovat vuosia naureskelleet ja syytelleet kreikkalaisia sekä vaatineet Kreikkaa sopeuttamaan talouttaan. Lakolle taas on kaksi syytä. Ensimmäinen ja tärkein on se, että ammattijärjestöt eivät olleet valmiita sopimaan työelämän leikkauksista yhdessä yhteiskuntasopimuksen kautta. Toinen syy on se, että hallitus päätti valita kahdesta sen käytössä olleesta keinosta sellaisen, jolla ei lyöty kaikista vähäosaisempia. Jos sisäinen devalvaatio olisi toteutettu laskemalla työantajamaksuja ja korottamalla arvonlisäverokantaa useilla prosenteille, olisivat suurimpina maksajina olleet kaikista heikoimmat. Toivon mukaan jotakuta edes hävettää.

On hyvä muistaa, että hallitus voi puuttua ainoastaan työelämän kokonaisuuksiin. Se ei voi kohdentaa tekemiään muutoksia alakohtaisesti. Tämä olisi ollut ammattijärjestöjen vallassa, mutta niillä ei ollut siihen aiemmin halua. Nyt kriisitietoisuus on lisääntynyt kaikkialla muualla, paitsi SAK:n leirissä. Syyttävän sormen osoittaminen on aina ikävää, mutta itse uskon suurimman osan suomalaisista tietävän, minne sen täytyy tässä tilanteessa osoittaa ja oikea osoite ei ole valtioneuvoston linna, vaan SAK:n keskustoimisto Hakaniemessä. 

Jos pääministerin vetoomus ei auta, niin ei taida paljoa auttaa ensimmäisen kauden kansanedustajankaan, mutta vetoanpa silti: ottakaa nyt hyvät ihmiset järki käteen. Tällä käytöksellänne romutatte kaiken aivan itse.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Kansanedustaja Kärnä kirjoittaa: "Jos sisäinen devalvaatio olisi toteutettu laskemalla työantajamaksuja..."

Onko ensimmäisen kauden kansanedustaja nukkunut eduskunnalle aikanaan kalliilla hinnalla ostettujen torkkupeittojen alla, kun ei tiedä työantajien kela-maksun poistosta, sosiaaliturvanmaksun alentamisesta ja muusta sisäisestä devalvaatiosta?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Yritä nyt ymmärtää, että tässä tilanteessa hallituksella oli kaksi vaihtoehtoa: puhdas fiskaalinen devalvaatio (työnantajamaksujen alennus ja alv-kantojen korotus) tai nyt tämä käsillä oleva paketti. Mielestäni tämä paketti on huomattavasti oikeudenmukaisempi, sillä se ei iske kaikista heikoimmassa asemassa oleviin.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Kansanedustaja Kärnä, kyllä minä ymmärrän.

Sipilän hallitus on vientikapitalistien ja rikkaiden hallitus, joka ottaa työtätekeviltä.

Hallitus ja työnantajien EK vertaavat Suomea Saksaan. No vertaillaan sitten tässäkin.

Suomen yhteisöverokantaa on alennettu kapitalismin nykykriisin alkuvuodesta 2008 hirmuiset 6 prosenttiyksikköä 20 prosenttiin. Seurauksena yhteisöveron tuotto on alentunut 3,5 miljardia euroa.

Suuryritykset maksoivat liikevoitoistaan viime vuonna veroa enää vaivaiset 5%.

Saksassa yhteisöverokantaa on nostettu vuodesta 2008. Se on nyt lähes 30% ja verotulot ovat kasvaneet.

Miten yhteisöverokannan nosto vaikuttaa yritysten kustannuskilpailukykyyn? Ei mitenkään!

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Eli valittaessa näistä kahdesta vaihtoehdosta, sinä olisit mieluummin valinnut arvonlisäveron korottamisen usealla prosenttiyksiköllä? Selvä. Minusta se olisi ollut sydämetön ratkaisu.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kärnä, voiko valmiin tekstin lukemista sanoa puheenpitämiseksi?

Sipilähän luki kirjoitettua tekstiä kuten karaokessa,tosin sanoissa oli asiaakin runsaasti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset