mikkokarna Lapin puolustaja

Saamelaiskäräjien itkupotkuraivari

Eiliset tapahtumat saamelaispolitiikassa alkoivat, kun KHO ilmoitti hyväksyneensä 93 saamelaiskäräjien vaalilautakunnan päätöksestä valittanutta henkilöä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Päätös ei sinällään ollut yllättävä, sillä KHO:n vuosikirjapäätös vuodelta 2011 antoi olettaa, että tulkinnat tullaan tekemään hakijan itseidentifikaatiota painottaen, kunhan vain saamelaiskäräjälaissa annetun saamelaisen määritelmän objektiiviset kriteerit täyttyvät. Kansainväliset sopimukset ja Suomen lainsäädäntö velvoittavat toimimaan näin, mitään muuta oikeudenmukaista ratkaisumallia ei ole.

Saamelaiskäräjien nykyjohto, joka on politiikassaan pyrkinyt painottamaan "saamelaisten itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana", sai KHO:n päätöksistä vertaansa vailla olevan "itkupotkuraivarin". YLE Sápmi, jonka kuuluisi tehtävänsä perusteella tuottaa objektiivista uutisointia eri näkökulmista eri saamen kielillä, sai samanlaisen raivarin. On mielestäni valitettavaa, että verovarojamme käytetään tällaisen poliittisen median tukemiseen. 

Kaksi Näkkäläjärveä ja päivän "erikoiset"

Eilispäivän kovimmista lausunnoista vastasi saamelaiskäräjien entinen puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, joka haukkui Suomen "rasistiseksi maaksi joka polkee omaa alkuperäiskansaansa". Myöhemmin päivällä Näkkäläjärvi ilmoitti vaativansa nimeään poistettavaksi saamelaiskäräjien vaaliluettelosta. Lausuntoja voi ymmärtää, sillä KHO:n päätöksien myötä Näkkäläjärven puheenjohtajakaudellaan ajama syrjivä segregaatiopolitiikka romuttui lopullisesti. Sen sijaan rasismisyytökset ovat kummallisia henkilöltä, joka on itse blogikirjoituksissaan ja puheissaan verrannut statuksettomia saamelaisia esimerkiksi joulutonttuihin ja marsilaisiin, sekä ajanut kovaa saamelaisnationalistista linjaa. Valitettavasti Näkkäläjärvi on poistanut bloginsa netistä, joten niihin ei voi tässä viitata.

Klemetin jälkeen vuorossa oli Janne Näkkäläjärvi, joka on vaalilautakunnan puheenjohtajana oikeudellisessa vastuussa sen kumotuista päätöksistä. Näkkäläjärven mielestä KHO:n päätöksissä ei ollut mitään punaista lankaa. Kritiikkiin voi siinä mielessä yhtyä, että myös KHO:n päätöksenteossa tapahtui ilmeisesti kiireen vuoksi virheitä. Esimerkiksi toinen sisaruksista hyväksyttiin vaaliluetteloon, mutta toista ei. Tällaisissa tapauksissa hylätyiksi tulleet joutuvat hakemaan päätökseensä KHO:lta purkua, mikä tarkoittanee, että vaaliluetteloon tullaan lopullisesti hyväksymään yli 100 henkilöä. Näkkäläjärvi ei pitänyt KHO:n päätöksiä "hyvänä uutisena" ja hänen mielestään päätökset tulevat vaikuttamaan saamelaisten itsehallintoon. Tätä voidaan pitää ainoastaan positiivisena, mikäli vaikuttaminen itsehallintoon tarkoittaa lainvastaisten päätösten lopettamista.

Erikoisimmat YLE Sápmin julkaisemat "asiantuntijalausunnot" tulivat maisteri Anne Nuorgamilta, joka on itse asiassa saamelaispoliitikko ilman mainittavaa akateemista uraa. Miten tällaisella taustalla varustettu henkilö voidaan päästää ääneen uskottavassa mediassa "syvällisesti analysoimaan" tehtyjä päätöksiä? Paljon palstatilaa on saanut myös apulaisprofessori Rauna Kuokkanen Torontosta, joka esimerkiksi kehoitti kaikkia eroamaan saamelaiskäräjien vaaliluettelosta protestiksi. Kuokkanen tunnetaan intohimoisena saamelaiskäräjien nykyjohdon kannattajana.

Puheenjohtajan lausunnot

Eilen äänessä oli luonnollisesti myös saamelaiskäräjien nykyinen puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Väitin elokuussa saamelaiskäräjien vaalilautakunnan syyllistyvän ihmisoikeusloukkauksiin. Tuolloin puheenjohtaja Sanila-Aikio kiisti jyrkästi syytökset ja totesi, että päätökset saamelaisiksi hakeneille ovat perusteltuja ja ne perustuvat muun muassa lakiin sekä useisiin oikeuslähteisiin. KHO:n tekemät ratkaisut näyttävät, että näin ei ole ollut, vaan kyseessä on ollut mielivalta, jota on perusteltu "saamelaisten itsemääräämisoikeudella".

Sanila-Aikio ei kuitenkaan korjannut virhettä, vaan syytti Suomen valtiota pakkosulauttamisesta. Saamelaiskäräjien propagandakoneisto, YLE Sápmi, tuotti tällä hetkellä useita yksipuolisia uutisia poikkeuksellisesti englanniksi. Tämän yksinkertaisen toimenpiteen tarkoituksena oli tietysti kiinnittää kansainvälinen huomio. Samalla selittynee myös Kuokkasen medianäkyvyys, sillä epäilen vahvasti hänen olevan YLE Sápmin englanninkielisen uutisoinnin takana. Kalastelu myös tuotti tulosta, sillä tänään YK:n pysyvän alkuperäiskansafoorumin varapuheenjohtaja, virolainen Oliver Loode, vaati harkitsemaan saamelaiskäräjävaalien pysäyttämistä. Looden mukaan saamelaisilla on kansana oikeus määritellä, ketkä siihen kuuluvat. Tässä yhteydessä on motiivien hahmottamiseksi myös syytä mainita, että tämän Oliver Looden (avo?)vaimo on pohjoissaamelainen nainen Karigasniemeltä. 

Mitä YK ei ymmärrä?

YK:n alkuperäiskansaelimien saamelaiskysymyksessä antamat lausunnot ovat ongelmallisia, sillä sitkeästä valistustyöstä huolimatta siellä ei tunnuta ymmärtävän, mistä Suomen alkuperäiskansa-asiassa on kyse. Saamelaisilla ei itse asiassa ole koskaan ollut mahdollisuutta määritellä itseään itse, vaan määrittely toteutettiin vuonna 1962 tehdyn erittäin suppean väestötutkimuksen nojalla, jossa selvitettiin lähinnä henkilöiden kielellistä identiteettiä. Tuolloin useat alkuperäiskansan jäsenet olivat jo menettäneet kielensä pakotetun tai vapaaehtoisen sulauttamisen takia. Kulttuuri eli kuitenkin vahvana, kuten se elää tänäkin päivänä Sallassa ja Savukoskella saakka, vaikka nämä kunnat eivät viralliseen saamelaisalueeseen kuulukaan. Aiheeseen liittyvän laajemman kirjoitukseni voi lukea täältä.

Toisin sanoen osa saamelaisista rajattiin alunperinkin saamelaisuuden ulkopuolelle ja tästä rajauksesta on pidetty, erityisesti saamelaiskäräjien pohjoissaamelaisenemmistön turvin, kiinni. Saamelaiseksi on päässyt ainoastaan saamelaiskäräjien 5 henkisen vaalilautakunnan hyväksynnän kautta. Tämä vaalilautakunta taas valitaan aina pohjoissaamelaisen enemmistön turvin edustamaan "oikeita" mielipiteitä. Kyseessä on siis samankaltainen järjestelmä, kuin jos maan istuva hallitus päättäisi, kuka seuraavissa vaaleissa saa äänestää. Saamelaisilla on kiistatta itsemääräämisoikeus, mutta itsemääräämisoikeus ei voi tarkoittaa laeista ja asetuksista piittaamattomuutta.

Suomen laki määrittelee, kuka kuuluu Suomessa alkuperäiskansaan ja sitä määritelmää on saamelaiskäräjienkin noudatettava. On myös kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaista, että jokaiselle yksilölle taataan oikeusturvansa takia valittamismahdollisuus häntä itseään koskevissa päätöksissä. On korkea aika, että myös saamelaiskäräjät tunnustaa tämän kaikille muille itsestäänselvän faktan. Samoin olisi korkea aika selventää YK:lle muutamia tosiseikkoja jotka eivät tunnu pääsevän esille, koska esimerkiksi alkuperäiskansafoorumilla äänessä ovat Suomesta ainoastaan saamelaiskäräjien valitsemat saamelaispoliitikot.

Eteenpäin on kuitenkin mentävä

Miten siis tästä eteenpäin? Ensinnäkin saamelaiskäräjien tulisi tunnustaa tekemänsä virheet ja hyväksyä, että maan lainsäädäntö sitoo myös sitä. Tämä on muistettava tehtäessä päätöksiä tulevaisuudessa. Suomen valtion tulisi myös harkita saamelaiskäräjälain muuttamista yhteistoiminnassa saamelaiskäräjien kanssa. Mikäli laki avataan on se tehtävä ponnella, että lain saamelaismääritelmään ei puututa. Saamelaiskäräjien hallinto kaipaa kuitenkin uudistamista ja erityisesti lakiin olisi kirjattava vaalilautakunnan työskentelyä sitovia määräyksiä.

ILO-169 yleissopimuksen, saati pohjoismaisen saamelaissopimuksen, ratifioimisesta ei tässä tilanteessa kannata puhua, mutta ratifioimisvalmisteluihin liittyen olisi hyvä perustaa riippumaton työryhmä selvittämään erilaisia selvittämättä jääneitä asioita. Niitä on nimittäin paljon ja olen kirjoittanut asiasta aiemmin täällä

Tärkeintä olisi nyt kuitenkin tunnustaa, että koko alkuperäiskansapolitiikkamme on epäonnistunut. Olemme luoneet ihmisiä syrjivän ja ihmisoikeuksia polkevan hirviön, joka tuntuu aina vain jatkavan kulkuaan. Esitän myös haasteen Yleisradiolle ja pyydän, että käskette YLE Sápmia lopettamaan yksipuolisen propagandan syöttämisen kaikilla mahdollisilla kielillä kaikkiin mahdollisiin tuutteihin. Eilisiä KHO:n päätöksiä koskettavasta uutisoinnista ovat tyystin puuttuneet saamelaiskäräjien nykyjohdon kanssa eri linjoilla olevien tutkijoiden näkemykset. Onko tämä todella käsityksenne objektiivisesta tiedonvälityksestä?

En tosin tiedä, ehtiikö YLE Sápmin päällikkö Pirita Näkkäläjärvi vastaamaan huutoon, sillä Näkkäläjärvi käy parhaillaan omaa sotaansa kansainvälisillä "areenoilla", kuten esimerkiksi Sámi Siida of North America foorumilla facebookissa. Voi itkupotkuraivari.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän jennitamminen kuva
Jenni Tamminen

Tunteita herättävä asia, puolin ja toisin. Teimme uutispuolelle pätkän: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/120986-tilitys-edu...

t. Jenni / US

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko
Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Mielenkiintoista blogia asiasta, josta en taida juuri mitään ymmärtää sen monimutkaisuuden vuoksi.

" On mielestäni valitettavaa, että verovarojamme käytetään tällaisen poliittisen median tukemiseen."

Tähän lauseeseen voi yleisemminkin yhtyä. Pääministerimme Sipilän puhe oli juuri samaa höpötystä ja meidän veronmaksajien rahojen tuhlausta.

Rkp on yrittänyt kalastella ääniä siellä pohjoisessa, mutta miten lienee onnistunut?

Miten mahtavat olla saamelaisten asiat Norjassa ja Ruotsissa? Olisiko sieltä saatavissa malleja? No tietenkin nekin on tutkittu.

Muuten kuka on saamelainen ja millä perusteilla? Tästä kaiketi on perimiltään kyse ja sitten kun on saamelainen niin saa jotain taloudellista etua jollain tavoin eikö vain?

Onko niin, että saamelaisuutta ei voi todeta geenien perusteella eli verikokeella? Näin tietämättömältä amatööriltä tuntuu siltä, että ensin määriteltäisiin kuinka paljon pitää olla saamelaisgeenejä ja sitten vaan kaikki kynnelle kykenevät verikokeisiin.

Me suomalaiset, jotka käymme Lapissa ehkä pari kertaa vuodessa tunnemme myötätuntoa ns. saamelaisia kohtaan. Tämä on tunne ja hyvin epämääräinen sellainen itse asiassa mutta kuitenkin.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Saamelaismääritelmä esitetään laissa saamelaiskäräjistä. Oleellista on, että henkilö itse kokee olevansa saamelainen. Tämän lisäksi hänellä täytyy joko olla kieliyhteys sukulaistensa kautta tai hänen tulee kyetä todistamaan polveutumisensa saamelaisista asiakirjatodistein tai jonkun hänen vanhempansa tai isovanhempansa on oltava merkittynä tai hänet olisi voitu merkitä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Ihmisen etnisyys ei asu geeneissä, mutta toki "alkuperäisyys" voidaan geeneistä todentaa. Saamelaisuuden määrittely on aidosti monimutkainen asia, mutta kyllä se henkilön samaistumisesta lähtee, kunhan muut objektiiviset kriteerit täyttyvät. Ymmärrän myös, että yhteisön hyväksyntä on tärkeää, mutta kun tuota yhteisön hyväksyntää toteuttaa nykyään poliittisesti valittu elin, ollaan vakavissa ongelmissa. Miksi yhteisön hyväksynnäksi ei riitä, että esimerkiksi 5 vaaliluettelossa jo olevaa saamelaista todistaa hakijan saamelaiseksi?

Mitä taas tulee Norjaan, niin siellä linja on huomattavasti liberaalimpi. Henkilö voi käytännössä ilmoittautua saamelaiseksi ilman sen suurempaa prosessia. Mitään ongelmia siellä ei tämän järjestelyn kanssa ole.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Yle kerrää klikkauksia eikä anna toimittajilleen tyärauhaa perehtyä asioihin ja saamelaisten pitäs ottaa mallia meän ruottinkielisistä, net ottaa avosylin kaikki vähänki sinneppäin kallelhaan olevat vasthaan ja tukkee toisihaan.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Ruotsinkielisillä on oma kielipuolue rkp

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Ja ilman sitä suurta niitten yhteisöllisyyttä ja positiivista suhtautumista ihmissiin, jokka haluaa kuulua jokhoon, ei puoluetta ennää ois.

Jaakko Häkkinen

Toki on ongelmallista, jos saamelaiskäräjät ei noudata lainsäädäntöä. Mutta mitä tulee saamelaisuuteen, niin tässähän on kaksi osapuolta:
- saamelaiset, jotka pitävät itseään ja toisiaan saamelaisina
- saamelaisiksi itsensä kokevat, joita ensimmäinen ryhmä ei pidä saamelaisina

En usko, että Mikko tai kukaan muukaan kehtaisi väittää, että jälkimmäinen ryhmä pitäisi ottaa saamelaisuuden lähtökohdaksi. Sikäli asia menee tällä hetkellä juuri niin kuin pitääkin: kakkosryhmän pitää vakuuttaa ykkösryhmä siitä, että hekin ovat saamelaisia.

Suomalaisuuden ja saamelaisuuden välinen raja ei ole jyrkkä, vaikka niin helposti kuvitellaan. Kyseessä on väestöhistoriallisista prosesseista johtuen jatkumo, jossa voidaan erottaa monia eri asteita.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/145077-uusla...

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Olet Jaakko muuten väärässä siinä, ketkä ovat kiistan osapuolet. Niitä on itse asiassa kolme:
- saamelaiset, jotka ovat vaaliluettelossa ja pitävät toisiaan saamelaisina
- saamelaiset, jotka ovat vaaliluettelossa ja pitävät toisiaan saamelaisina, mutta tietävät myös, että luettelon ulkopuolelle on jätetty paljon saamelaisia
- saamelaisiksi itsensä kokevat, joita ensimmäinen ryhmä ei pidä saamelaisina, mutta toinen ryhmä pitää

Toki variaatioita näiden kolmenkin välillä löytyy aika tavalla.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Mikolla on hyvä täsmällinen tilannetaju karuselliin. Ei keskustelua paljon synny tosin.

Outi Pietiläinen

Saamelaisuus, vähemmistö, sukupuutto, kansallisuus, kieli, DNA, ulkonäkö, vaatteet, porotalous, viha, rakkaus, avioliitto, lapset, elintavat, jänkä, laavu, ajo, poroerottelu, taapominen, kuivaliha...jatkumoa, jota ulkopuolisen silmin etelän junantuoma koki ja näki. Mitä väärää tai huonoa voi olla että jonkun dna:ssa on saamelaisverta, jotta saisi olla Saamelainen ja kuulua heimoonsa? On surkeaa seurata, kuka saa kuulua ja kuka ei saamelaiskirjoihin. Eikö yhteisössä ole voimaa? Eikö se, että ihmiset yhdistyisi, tekisi heimosta voimakkaamman hallita ja olla jotakin omalaatuista?

Näen teissä voimaa, mutta vain yhtenä, teillä on pohjoisen kaunis maa ja taika elää ja kun porotalouden kasvatus jaetaan aluettain niin, että kaikille riittää, ei synny turhia teurastuksia, ei turhia menoeriä kelleen. Alueita suojeltaisiin myös jäkälän vuoksi! Jäkälä tarvitsee aikaa, Porolla on syklinsä niinkuin ihmiselläkin. (Kukin tietää mitä syntyy kun harrastetaan sukurutsausta.) tiedän brutaalia mutta entisaikoina totta.. Kukin tietää miten entisaikoina ei ole saatu puhua saamen kieltä. Kukin tietää ettei kenestä tahansa ole poromieheksi - siihen synnytään ja kasvetaan!!! (jopa minä etelän nieda sen tiiän) Kaikki tietävät, että sinusta voi tulla toisen maan kansalainen kun täytät erinäiset kriteerit. Eikö elämän ja perinteiden pidä jatkua ja niitä elävien vaalia?

Miksi teidän on niin vaikea yhdistyä ja olla yksi yhtenäinen seurue, kansa, joka vaalii perinteitä? Kielellisesti tai ilman, mutta porotaloutta tasapuolisesti tukien. Kuka meistä tahansa kun voi oppia kielen, mutta kuka vaan ei voi olla saamelainen, ja tuskin edes haluaisi!

Mitä saamelaiskärjäneuvosto menettää salliessaan lukunsa kasvavan? Onko kyse vain rahasta? Hallintaoikeudesta? Junantuoma ja junanviemä haluaa uskoa kansaan, jolla on hienot perinteet, hienot tavat, omat kansallisvaatteet ja korut, oma kieli. Haluan ylpeänä esitellä teät osana meitä, sukulaiset, veriveljet ja siskot! Olkoon siellä suvussa se isä tai äiti se alkuperä, mutta tapa elää jo todistaa mikä sinä olet!

Maailma muuttuu ja me sen myötä, niin saamelainenkin pitää arkivaatteina useimmiten muuta kuin omaa kudettaan! ja miksi ei pitäisi. Arki ja juhla tai titteli voi sen vaatia.

Okei, en ole lainsaadäntöön liiemmin tutustunut, vaan arkiseen elämään, entisaikoijen tapoihin ja kulttuuriin, jota haluan tukea ja sen olevan osa Suomalaisuutta, Oma kulttuurinsa yhteisien rajojen sisällä...ja niinkuin teän kulttuuri yhtenäistää meidän naapurimaat. Olkaa ylpeitä, kauniita, uniikkeja, Mutta olkaa yhtenäisiä.

Kiitos ja giitu - kaikille kaikkea tasapuolisesti! Kohtahan me olemme muutenkin monikansallisia osan tahtomattamme, mutta niin..pitäkää pohjoinen yhtenä <3

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Miten suomi selviää ulkomaisista eri kulttuureista kun ei selviä sisäisestämonikulttuurisuudestaan*? Vieläkö saamelaisten asemasta jaksetaan suomessa kertoa niinkuin täällä keski-suomessa?

*puhun suomalaisista heimoista jotka geenitiede jakaa nykyään itäiseen-, läntiseen- ja pohjoiseenkansaan.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Tässähän on kyse saamelaisten omasta tilantheesta.

Saamelaisten geeneistä en tiä, mutta nethän on heimoa(?), jota met kristityt tuhosima minkä kerkisimä ja ajoima net pois omilta mailta ja vierotima omasta kulttuuristanki.

Ei net ole mikhän sisäistä monikulttuurisuutta, met emmä ees tunnistanheet saamelaisuutta omaksi kulttuurikseen, jopa että oisima osahneet kunnioittaa heän paimentolaisuuttaan, joka lienee syvimmilthään jo kaonu.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Koulussa suomi jaettiin ainakin hämäläiseen, pohjalaiseen, varsinaisumalaiseen, savolaiseen, karjalaiseen, kainuulaiseen, saamelaiseen, ruotsinkieliseen ja uusimaalaiseen kieli, keittiö ja kulttuuri alueisiin. Näin minulle on ainakin opetettu.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia Vastaus kommenttiin #16

Kuule, taijjettiin saamelaisuus tuhota ennen sinun ja minunki kouluaikoja ja sen nykytila ja vanhat juontheet on nyt pahassa jamassa, solmussa ja tilanne on nyt tosi kurja.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #17

Nii, no ala-astella meillä kävi kouluvierailulla joku kolttasaamelainen suomalaiskirjailija (puhui huonoa suomea murtaen) joka kertoi meille meneillään olleista saamelaisen kulttuurin edistys hankkeista ja kuinka saamelaisten olot suomessa olivat vimevuosikymmenten aikana parantuneet. Itseä kyllä näin jälkeenpäin harmittaa ettei tullut sen tarkemmin kuunneltua, mutta hienoja kansallis ja perinne asuja olivat kunnan kirjastoon tuoneet näytille.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia Vastaus kommenttiin #18

Eikö vaan, hienoja non. Mullaki on käsilaukku aitoa saamelaista disainia ja samallainenko Jennillä!

Ja tosiaan, minuaki harmittaako en ees osanu kuunnella äitiä, joka oli Viipurissa 1935 syntyny ja kuoli vuosikymmeniä sitte yhtäkkiä, ei sitä niin nuorena ossaa sillain syventyä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #19

Olihan se kuitenkin hyvä että silloin aikoinaan kun olin koulussa opetus oli painotettu kulttuurikasvatukseen ja yritettiin opettaa olemaan ylpeä suomen kulttuureista. Ja kun tuolloin koulutkin sai tehdä yhteistyötä kirkon kanssa niin oli kivaa (ja edullista) kun muutama lähetystyöntekijä kavi kertomassa lähetyskohteensa kulttuurista, toinen oli ollut perussa ja toinen namibiasta. Nyttemmin tuon lienee korvannut liikuntakasvatus ja digiopetus sekämuutenkin suomalaisen kulttuurin arvostus ollut laskussa. Oma arvostus kulttuureja kohtaan on kuitenkin vain oman peruskouluaikani tuotos, siis ajalta kun kotitietokoneet lasjemmin vasta yleistyivät eikä globalisaatiosta tai digitalisaatiosta sen taivaallisemmin puhuttu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset