mikkokarna Lapin puolustaja

Parkkosen kolumninäpertelystä

Klikkausjournalismi klikkausjournalismina, mutta nyt jäi Tommi Parkkosen koko kolumnista (Hallituksen kärkihanke: yhteisöllinen poro!) vaikutelma, että toimittaja luottaa lukijan sivistymättömyyteen ja tarjoilee tälle uudelleen Timo Harakan vastakkainasettelun biotalouden kärkihankkeisiin suunnattavan panostuksen ja työttömyysturvan leikkausten välillä silkasta... ennakkoluuloisuudestaan? Tahallisen harhaanjohtamisen toiveesta? Lukijalle ei jää epäselväksi, mitä miehet ovat mieltä maataloustuotannosta ja sen tukemisesta, mutta navettanäpertelijöiksi pilkkaaminen, oli se sitten lainausmerkeissä tai ei, on törkeää populismia tilanteessa, jossa suomalainen alkutuotanto korisee henkitoreissaan.

Parkkonen rakentaa kolumninsa Harakkaa mukaillen siihen, että hallitus leikkaa 200 miljoonaa euroa työttömyysturvasta samaan aikaan, kun se ohjaa Maatilatalouden kehittämirahastolle (MaKeRa) 90 miljoonan euron lisäpanostuksen. Aivan. Vastaavaa populistista retoriikkaa on viime aikoina nähty esimerkiksi, kun siirtolaisvirtojen aiheuttamia lisäkustannuksia on verrattu milloin mihinkin hallituksen päättämään leikkaukseen. Kolumnissa ei tietystikään haluta muistaa niitä syitä, joiden takia MaKeRa:lle on päätetty ohjata lisärahoitusta. Kunhan nyt saadaan klikkauksia.

Suurimmassa ahdingossa Suomen maatalousyrittäjistä ovat maitotilalliset ja näkymät tulevaisuuden suhteen ovat varsin synkät. Maatalousyrittäjien yrittäjätulo on viimeisten vuosien aikana romahtanut ja moni pohtii, onko jatkamisessa ilman palkkaa ja velaksi eläen enää mitään järkeä. Ymmärrän toki, että kaikki tahot tässä maassa eivät näe omaa maataloustuotantoa itseisarvona, mutta olen kiitollinen siitä, että Juha Sipilän hallitus näkee. Elinvoimainen alkutuotanto luo pohjan koko turvallisuuspolitiikallemme, sillä ilman elintarviketuotantoa ei lopulta ole mitään mitä puolustaa. Suurin osa meistä myös haluaa, että voi valita kaupasta nyt ja tulevaisuudessa laadukkaasti, eettisesti ja ekologisesti tuotettuja kotimaisia elintarvikkeita, jotka ovat myös kohtuuhintaisia. Tuotantotukiahan ei lopulta makseta tuottajan, vaan nimenomaan kuluttajan takia.

Suosittelen Parkkosta noin niinkuin politiikan toimittajan ominaisuudessa tutustumaan tarkemmin hallituksen kärkihankkeisiin ja pohtimaan, miten MaKeRa:n 90 miljoonan euron lisäpanostus vastaa asetettuihin tavoitteisiin. Yksi kärkihankkeista nimittäin on suomalaisen ruuantuotannon kannattavuuden palauttaminen. Hallitus haluaa parantaa maatalouden kannattavuutta sekä vahvistaa maatilojen maksuvalmiutta sekä edistää puhtaiden elintarvikkeidemme sekä kala- ja vesivarojen kotimaista käyttöä ja vientiä. Samalla halutaan parantaa elintarvikeketjun toimijoiden toimintamahdollisuuksia ja kilpailukykyä purkamalla normeja. Suhteutettuna näihin tavoitteisiin lisäpanostukset MaKeRa:lle tulevat enemmän kuin tarpeeseen. Lisäpanostuksia arvostelevien olisi myös syytä pohtia, mitä maataloustuotannon alasajo Suomessa aiheuttaisi? Suomessa maa- ja puutarhatalous työllisti vuonna 2013 yhteensä 151 306 henkilöä. Jos tällainen tuotannonala ajettaisiin alas, joutuisimme varaamaan sen aiheuttaman työttömyyden hoitoon varovaisestikin arvioiden miljardeja. Tämä siis oman huoltovarmuutemme ja kotimaisten elintarvikkeiden menettämisen lisäksi.

Onkin sääli, että tällaisena aikana toimittajat, poliitikkojen lisäksi, tuntuvat yhä useammin lähtevän helposti yleisöön uppoavaan, mutta varsin vastuuttomaan vastakkainasetteluun ilman minkäänlaista asiaan liittyvää taustoitusta. Parkkonen voi toki vapaasti olla sitä mieltä, että maataloustuotannolla ei ole Suomessa tulevaisuutta tai että tällä alalla ei olisi tarvetta uusille innovaatioille, mutta mielestäni tällainen katsantokanta on varsin kapea. Sokrateen sanoin, on vain yksi hyvä asia, tieto, ja yksi paha asia, tietämättömyys. Kysymys kuuluukin, kumpaa näistä asioista media haluaa toiminnallaan ruokkia.

Suosittelen Tommi Parkkosta tutustumaan myös poronhoitokulttuurin ja -elinkeinon yhteisöllisyyteen vaikkapa Lapissa. Vaikka ymmärrän toki, ettei luonnon armoille ilman työaikaa heittäytyminen toimistotyöläistä kiinnosta, kun ei enää hyviä ruskakuviakaan ole odotettavissa. Yhteisöllisestä porosta ei kuitenkaan hallituksen kärkihankkeissa tai MaKeRA:n tutkimus- ja kehittämishankkeissa sanota sanaakaan, kuten Parkkonen antaa otsikollaan olettaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Maidontuotannossa on ylijäämää eli sen vähentäminen on kansantaloudellisesti järkevää. Ei ole järkevää investoida kannattamattomaan toimintaan, kuten maidon ylitarjonnan säilyttämiseen.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Yhtään sen enempää ottamatta kantaa siihen kannattaako Suomessa ylipäänsä tehdä monipuolista ruoan tuotantoa, on hallituksen tapa tässä toimiessa ollut kuitenkin se epäilyttävä.

Puhutaan biotaloudesta ja uudistamisesta, kun samaan aikaan rahaa annetaan perinteisiin maatalouden rahastoihin ja tukiin. Se antaa nopeasti vaikutelman siitä, että hallitukselle biotalous ja maatalous olisivat synonyymeja ja tällä peiteltäisiin perinteistä tukipolitiikkaa.

Tämä on siis se mielikuva, joka syntyy. En sen oikeellisuudesta voi vielä tietää, kun ensimmäinen budjettikin on vasta kasautumassa tälle hallitukselle. Mielikuvat ovat kuitenkin voimakkaita.

Tiedätkö mistä voisi löytää dataa tuohon omavaraisuuteen, tuontiin ja vientiin liittyen? Onko Venäjän pakotteet ainoa esimerkiksi vientiä jarruttava tekijä tällä hetkellä? Onko uudet lajikkeet tuoneet muutosta vientiin? Mikä on rehutuotannon osuus viennissä ja mikä on vientiin menevän rehutuotannon osuus esimerkiksi tuen saajista ja vaikuttaako se kilpailuun vääristävästi tm.?

Käyttäjän HennaKupsala kuva
Henna Kupsala

Kyllä Parkkonen yritti tehdä maatalouden kehittämisestä syvästi paheksuttavaa, siinä jopa jollakin tasolla onnistuen. Ei vain tainnut tietää millaiseen kansanryhmään pilkka tällä kertaa osui. Viljelijä kun käytännössä on kaikkia muita huonommassa asemassa.

Maanviljelijöillä ei ole sunnuntailisiä, ylityökorvauksia tai viisipäivästä työviikkoa. Lomat leikataan "pieniltä" eläintiloilta kokonaan pois. Palkkaa ei tule itseasiassa tänä vuonna ollenkaan, viime vuonna sentään keskimäärin 60 senttiä tunti. Silti viljelijät eivät lakkoile vaan sitkeästi tuottavat sitä suomalaista ruokaa.

Parkkoselle ja hänen hengenheimolaisilleen suosittelen pientä mielikuvaharvoitusta suomalaisen viljelijän arkeen. Se löytyy täältä http://hennakupsala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/20474...

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Kyllä Parkkonen yritti tehdä maatalouden kehittämisestä syvästi paheksuttavaa..."

Niin. Kun kerran hallitus on muidenkin sektoreiden osalta ottanut linjan, jonka mukaan "kehittäminen" on yhtäsuuruusmerkeissä satojen miljoonien leikkausten kanssa, niin olisi mukava kuulla miksei sama logiikka nyt sitten pädekään maatalouden kanssa?

Miksi maatalouden kehittäminen vaatii lisäpanostuksia, kun kerran muut kehittyvät leikkaamalla?

Vai menikö sittenkin niin, että puheet leikkaamalla kehittämisestä ovat ihan tietoista roskan puhumista?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Suosittelisin lukemanaan tuon kirjoitukseni lähteineen uudelleen ja pohtimaan sen jälkeen, miksi hallitus osoittaa lisäpanostuksia maatilatalouden kehittämiseen. Ei ole järkevää politiikkaa lyödä tuotannonalaa, joka sakkaa vakavasti muutenkin ja suurelta osaltaan talouspakotteiden takia. Samalla on hyvä huomioida, että näitä kärkihankkeita on kyllä muitakin.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #5

"Ei ole järkevää politiikkaa lyödä tuotannonalaa, joka sakkaa vakavasti muutenkin ja suurelta osaltaan talouspakotteiden takia."

Jaa, no jos politiikan järkevyydestä puhutaan, niin mites esimerkiksi IMF:n kaltainen asiantuntijataho näkee koulutuksen ja tutkimuksen leikkausten järkevyyden?

Antti Arminen

Kommentoijan onneksi, meillä on ollut "eteenpäin" katsovia hallituksia jo ennen Sipilän koalitiota. Jo etuotolla maaseudun elinkeinoja on kehitetty tuhannen miljoonan leikkauksilla. Maa-ja metsätalousministeriön budjetista on leikattu vuodesta 2005 lukien viidennes. Vastaavasti maatalouden tuesta on samalla aikajaksolla niistetty 23 %. Ostovoimakorjattuna leikkaus maatilan tuesta on siten ollut kaikkiaan 36 % kymmenessä vuodessa.

Maatalousyrittäjänä näkisin mieluusti maatalouden kehittyvän tukileikkausten kautta, jos samalla mm. kilpailulainsäädännön kautta maataloustuotemarkkinoita reiluutettaisiin vastaavasti. Kaikkia rakenteellisia uudistuksia jäytävä korporaatioiden diktatuuri tuntuu kuitenkin tälläkin saralla löytävän roskia ja malkoja kaikkialta muualta kuin omista silmistään.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Hallituksen maataloutta koskevat kärkihankkeet tukevat lähinnä teollista teho/tuhomaataloutta (ehkä porotaloushanketta lukuunottamatta).

Joten nämä kärkihankkeet on aika tuomittavaa touhuilua, josta lähinnä Valio, HK ja Atria hyötyvät.

Näkisin ennemminkin valtion tukemassa luomuviljyä, luomukarjataloutta ja ylipäänsä kemikaalien käytön vähentämistä maataloudessa.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Poronhoitoalue on lähes 40% Suomen pinta-alasta, poronlihaa alueelta saadaan vähemmän kuin hirvenlihaa ja lihan tuottaminen on taloudellisesti tappiollista [1]. Yli 200 000 elopoporon ympäristövaikutukset ovat kuitenkin huomattavat, kuten jokainen voi satelliittikuvien jäkälärajoista Norjan ja Venäjän puolelle huomata, tai käydä paikanpäällä katsomassa (jotenkin se Norjan puoli vaan houkuttaa enemmän kulkemaan).

Olisikohan tässä ihan oikeasti niiden uudistusten paikka? Poronhoito tärkeä paikallinen ja yhteisöllinen elinkeino, mutta jos katsotaan historiaan, niin esimerkiksi 1900-luvun alussa poroja oli 30 000 ja vielä 1960-1980 luvuilla hieman yli 100 000. Eli entä jos pienennetään roimasti sekä poronhoitoaluetta että porokantaa. Sallitaan vaikka sitten huomattavan tiukka petokontrolli näille pienille alueille, joilla se olisi helpompaakin.

--

Mitä muuhun maanviljelyyn tulee, niin eikö viimein kannattaisi perinpohjin uudistaa tukisysteemi Luomua suosivaksi, kuten tuore "tutkimuspohjainen ideapaperi" ehdottaa [2]?. Ei Suomi taida pystyä maatalouden bulkkituotannolla kilpailemaan.

[1] http://yle.fi/uutiset/tilastot_jokainen_lihakilo_t...

[2] http://luomuinstituutti.fi/wp-content/uploads/site...

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kyseenalastaisin "maatalousyrittäjän" nimen käyttöä maaviljelijän kohdalla. Suomalainen yrittäjä, sanan varsinaisessa merkityksessä, ei saa tukea valtion budjetista, ei lomittajaa, eikä valtion budjetista makseta hänen eläkettään. Arvostan maanviljelijöitä, minulla on ystäviä heissä, lapsuudesta asti, mutta ei voi olla niin, että vuosikymmenestä toiseen keskustelu maatalouteen "hassatun" rahan järkevyydestä ei saisi kskustella.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kiitos linkistä Parkkosen mainioon juttuun, joka olisi saattanut muuten mennä ohi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset