*

mikkokarna Lapin puolustaja

Aseista, alkoholista ja tasa-arvoisesta avioliittolaista

Eduskunta on parhaillaan viikon mittaisella istuntotauolla, mutta me Pohjoismaiden neuvoston jäsenet kokoustamme tällä viikolla Reykjavikissä. Pohjoismainen yhteistyö on juuri nyt äärimmäisen tärkeää ja keskusteluissa täällä on odotetusti korostunut siirtolaiskriisi sekä sen hoitaminen. Yhteisen tahtotilan muodostaminen tullee kuitenkin osoittautumaan haasteeksi, sillä näkemykset asiasta eroavat pohjoismaidenkin kesken merkittävästi. Kommentoin tässä kirjoituksessa lyhyesti kolmea kotimaan politiikassa ajankohtaista asiaa ja palaan niihin jossain vaiheessa mahdollisesti laajemmin.

Aseista

Alkuviikosta uutisoitiin, että EU-komissio valmistelee ehdotusta, joka mahdollisesti kieltäisi itselataavien tuliaseiden kaupan ja omistamisen yksityishenkilöiltä. Ehdotuksesta käytävä keskustelu on tällä hetkellä spekulointia, sillä sen tarkkoja pääkohtia ei tiedetä ja täten esimerkiksi Suomi ei ole muodostanut kantaansa kyseiseen asiaan. Asia tullee eduskunnassa ensimmäiseksi hallintovaliokunnan käsiteltäväksi ja tulen valiokunnan jäsenenä tekemään parhaani sen eteen, ettei uusia tiukennuksia itselataavien tuliaseiden kauppaan asetettaisi. Metsästys- tai urheiluampumaharrastusta ei tule enää nykyisestään yhtään vaikeuttaa, vaan päinvastoin, kaipaisimme asekauppaan ja aseiden omistamiseen liittyvien säädösten keventämistä osana hallituksen normitalkoita.

Aseen hankkiminen on Suomessa pitkä ja raskas prosessi, jonka aikana selvitetään asetta hankkivan henkilön soveltuvuus aseenomistajaksi. Tämä on näkemykseni mukaan perusteltua siinä vaiheessa, kun henkilö on hankkimassa ensimmäistä ampuma-asettaan, mutta on järjetöntä, että saman prosessin joutuu käymään läpi jokaista uutta ampuma-asetta hankittaessa. Olisikin mielekkäämpää, että Suomessa siirryttäisiin ampuma-aseiden hankinta- ja hallussapitolupamenettelystä "aseajokorttiin", jonka saatuaan henkilö saisi omistaa tietyn lukumäärän tietyn tyyppisiä aseita, jotka rekisteröitäisiin poliisille. Kun ampuma-aselainsäädäntöä uudistetaan, toivon tämän ratkaisun saavan laajan tuen eduskunnalta.

Alkoholista

Parasta aikaa valmistellaan myös alkoholilain uudistusta. Hallitus pyrkii uudistuksella poistamaan turhana pidettyä sääntelyä, jotka kohdistuvat esimerkiksi kerralla tarjotun alkoholin määriä ja anniskelualueiden rajauksia. Mikäli hallitus haluaa ohjata kulutusta kotoa ravintoloihin, vaatii tämä ravintoloissa tarjotun alkoholin arvonlisäveron laskemista. Kannatan ajatusta lämpimästi.

Valmistelusta tihkuneiden tietojen mukaan Alkon monopoli ollaan säilyttämässä, mutta tätä monopolia tulisi mielestäni tarkastella vähintäänkin mietojen alkoholijuomien osalta. Jos viinejä ei olla valmiita tuomaan maitokauppoihin, joissa ne kyllä käytännössä jo ovat, tulisi vähintäänkin tarkastella mahdollisuutta tuoda vahvemmat oluet kauppojen hyllyille. Tällä, sekä suoramyynnin mahdollistamisella pienpanimoille, voitaisiin parantaa suomalaisen panimoteollisuuden toimintaedellytyksiä merkittävästi sekä luoda maahan tänne kipeästi kaivattuja työpaikkoja.

Tasa-arvoisesta avioliittolaista

Ennen eduskunnan istuntotaukoa pääsimme keskustelemaan viime kaudella eniten tunteita herättäneestä asiasta, kun oikeusministeri Jari Lindström esitteli eduskunnalle tasa-arvoisen avioliittolain vaatimat liitännäislakimuutokset. Tunteet eivät myöskään olleet laantuneet yhtään mihinkään, vaan suuressa salissa kuultiin jälleen varsin tunteikas ja kriittinen keskustelu.

Ehdokkaiden suhtautuminen tasa-arvoiseen avioliittolakiin puhutti myös vaalikentillä ja vaikka arvasinkin millainen palauteryöppy asiasta seuraa, halusin käyttää aiheesta puheenvuoron eduskunnassa mahdollisimman nopeasti. Olen nimittäin sitä mieltä, että asiaan liittyvät uskonnolliset näkökulmat eivät voi olla maallista lainsäädäntövaltaa käyttävän eduskunnan näkökulmia. Avioliitto on loppujen lopuksi, maallisen vallan näkökulmasta, taloudellinen sopimus kahden täysivaltaisen ihmisen kesken eikä maallisella vallalla ole mitään perusteita tällaisen sopimusoikeuden rajoittamiseksi sopijoiden sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen nojalla.

Uskonnollisilla yhteisöillä on edelleen oltava päätösvalta siitä, miten ne piirissään avioliittoon suhtautuvat, mutta eduskunnan päätöksenteossa ohjaavana säännöksenä voivat olla ainoastaan tasa-arvo ja ihmisoikeudet. Tämän vuoksi on tärkeää, että liittännäislakimuutokset ja itse laki hyväksytään mahdollisimman nopeasti.

Liittyykö suhtautuminen näihin asioihin toisiinsa?

Äkkiseltään voi tuntua, että kannat näihin kysymyksiin eivät liity toisiinsa millään tavalla, mutta itse asiassa ne liittyvät toisiinsa hyvin läheisesti. Itselleni yksi keskeinen arvo politiikassa on vapaus. Kaikki yllä mainitut kysymykset ovat ennen kaikkea vapauskysymyksiä ja pidän jossain määrin ristiriitaisena, että ihminen voi yhtäältä vaatia tasa-arvoisen avioliittolain kumoamista, mutta samalla ampuma-aseiden vapauttamista. Tai päinvastoin. Poliitikan tekemistä ohjaavat tietysti politiikan tekijän arvot, mutta uskottavan politiikan tekeminen voi muodostua haastavaksi, mikäli joutuu jatkuvasti kamppailemaan arvoristiriitojen keskellä. 

Kenellekään ei varmasti tule yllätyksenä, että sijoitun omine ajatuksineni Nolanin kartalla keskelle. Mielestäni sääntelyä tarvitaan, mutta sille on olemassa selkeät rajansa. Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon tulee mielestäni ohjata kaikkea poliittista päätöksentekoa eikä mitään asiaa tulisi olla kieltämässä ainoastaan sillä perusteella, ettei sitä itse ymmärrä. Live and let live.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Mielenterveysongelmia aseluvan hakijalla ei voitu todeta viisi vuotta sitten, mutta nyt on psykoosi puhjennut - itse asiassahan pitäisi kaikki aseluvan haltijat velvoittaa lääkärintarkastukseen esim. 5 vuoden välein, vaikkei uusia aseita hankkisikaan.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Hyvin kirjoitettu, joten olen edelleen tyytyväinen, että sinä olet kansanedustajana ja Väyrynen Brysselissä.

Jaan pitkälle monet noista ajatuksistasi. Lainsäädännön tulee perustua aina yhteiseen sopimiseen yleisten, inhimillisten periaatteiden pohjalta. Uskonnolliset yhteisöt, kuten muutkin yhteisöt, voivat sopia sitten omia sääntöjään, kunhan ne eivät riko lakia. Mutta ei uskonnon näkemykset eikä mikään muukaan rajattu ajattelu voi olla yleisen lainsäädännön peruste.

Itse olisin valmis hyväksymään alkoholin myynnin ihan samoin perustein kuin mitkä tahansa elintarvikkeet. Vaikka todennäköisesti lopputulos olisi, että halvat viinit olisivat entistä halvempia ja hyvät viinit taas kalliimpia. Ei tavallisella suomalaisella kaupalla olisi varaa pitää monipuolista alkoholivalikoimaa. Mutta ehkä se aikaa myöden johtaisi siihen, että alkoholia voisi juoda myös vain lasillisen eikä aina koko pulloa kerralla.

Aseet eivät ole minua koskaan kiinnostaneet, vaikka joskus olenkin mielessäni harmitellut, että en ole aikanaan opetellut ainakin pienriistan metsästystä. Kai asekin voi olla myös todellinen taideteos tai hienomekaniikan taidonnäyte. Ajatus aseajokortista on minusta ihan asiallinen lisättynä tuolla Roposen määräaikaiskatsastuksella.

Tietenkin vaaran aiheuttamiseen tai piittaamattomaan aseenkäyttöön tulisi suhtautua vielä tiukemmin kuin esimerkiksi liikenteen vaarantamiseen. Asennevammaiset tulisi karsia välittömästi sen ilmettyä. Kuten erään tuttavani isä aikanaan totesi: 'Aseella ei sitten koskaan osoiteta toista ihmistä, ei edes lataamattomana tai leikillään. Jos niin teet, niin sen jälkeen aseen takaisin saaminen on vaikeaa ja kestää kauan.'

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Kiitos Juho palautteesta. Jaan näkemyksesi aiheesta.

Käyttäjän kahkonh kuva
Heikki Kähkönen

Kiitos kansanedustaja Mikko Kärnälle rohkeasta alkoholilain muutosta koskevasta avauksesta. Alkon monopoli on yksi suomalaisen alkoholipolitiikan pyhistä laeista, jotka eivät tunnu olevan ihmisvoimin muutettavissa. Se on erityisesti STM:lle, THL:lle ja miljoonia euroja valtionapuja vuodessa nauttivalle raittiusväelle täysin koskematon asia.

Alkon monopoli vahvistettiin käytännössä ns. Franzénin tapauksen myötä vuonna 1997. Kansallisten alkoholimonopolien jatkumisen ehtona EU:ssa oli myynnin hoitaminen syrjimättä toisen EU-valtion alueella valmistettuja tuotteita. Toisin sanoen kotimaisten tuotteiden on oltava samassa asemassa kuin toisen EU-maan vientituotteet. STM:n tulkitsee tätä niin, että mikäli Suomessa myönnettäisiin pienpanimoille oikeus omaan ulosmyyntiin, se asettaisi ne etuoikeutettuun asemaan kilpailijamaiden tuotteiden ja valmistajien kanssa.

EU ei ole määritellyt monopoliyhtiölle mitään tiettyä prosenttirajaa, joka määrää tuotteiden vapaasta ja monpoplimyynnistä. Esimerkiksi Suomessa voimassa olevasta 4,7 prosentin rajasta säädetään erikseen Alkoholilain 13 §:ssä:

Käymisteitse valmistetun enintään 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän alkoholijuoman vähittäismyyntiä saa alkoholiyhtiön lisäksi harjoittaa se, jolle lupaviranomainen on myöntänyt tätä koskevan vähittäismyyntiluvan.

Käymisteitse valmistetun enintään 13 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän alkoholijuoman vähittäismyyntiä saa alkoholiyhtiön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön määräämin ehdoin lupaviranomaisen luvalla harjoittaa se, jolle on myönnetty lupa kyseisen tuotteen valmistamiseen.

"STM:n määräämillä ehdoilla" tarkoitetaan käytännössä sahdin ja tilaviinin myyntiä suoraan valmistuspaikalta, mikä on hyväksytty asetuksella jo vuonna 1995, ennen ns. Franzénin tapausta koskenutta oikeudenkäyntiä.

EU-komissio tai yhteisöoikeus eivät ole kumonneet tilaviiniyritysten ja sahtipanimoiden myyntioikeutta. STM:n asetuksessa on kuitenkin määritelty, että myyntipaikan on sijaittava taajama-alueen ulkopuolella.

Yhtä lailla asetus - tai tuleva uusi alkoholilaki - voitaisiin ulottaa koskemaan pienpanimoita, jotka sijaitsevat kaavoitetulla alueella eli taajamissa. Pienpanimoksi katsottaisiin yritys, joka valmistaa olutta enintään 15 milj. litraa vuodessa. Tämä pienpanimomääritelmä on jo meillä kirjattu pienten panimoiden valmisteverohuojennusta koskevaan lakiin. Näin maallikkona tuntuu oudolta, että myyntioikeuksia perustellaan kaavoitusteknisistä lähtökohdista käsin, eikä esimerkiksi tuotannollisin perustein.

Ylipäätään pidän "Alkon monopolin purkamista" melkoisena propangandavälineenä, jolla on tarkoitus vesittää sekä pienpanimoiden ulosmyynti että kansanedustaja Kärnän mainitsema kipeästi kaivattujen työpaikkojen luominen. STM:n hallitusneuvos Ismo Tuominen on sanonut julkisuudessa, että "jos vahvemmat oluet haluaan omiin myymälöihin tai nettiin, Suomen pitäisi (...) vapauttaa nykyistä väkevämpien alkoholijuomien myynti kaikkiin kauppoihin ja nettiin." (Ilta-Sanomat 13.8.2014).

Olutliitto on usein esittänyt kaupoissa myytävän oluen prosenttirajan nostamista 4,7:stä reilusti ylöspäin. http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2012/09/12/uusi-...

Mielestäni lainsäädäntöä voitaisiin muuttaa niin, että vahvojen – siis esimerkiksi enintään 10-prosenttisten oluiden (tai käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien) – myynti sallitaan päivittäistavarakaupoissa. Tämä EI TAPAHTUISI monopolia purkamalla, vaan lainsäädäntöä muuttamalla siten, että nykyistä 4,7 prosentin rajaa nostetaan laissa 10 prosenttiin.

Samoin siirtymävaiheessa voisi pohtia, että oluiden myynnin vapauttaminen lähtisi liikkeelle ja etenisi asteittain. Onko tarpeellista, että jokaisella huoltoasemalla tai kioskilla ovat samanlaiset juomien myyntioikeudet kuin esimerkiksi lähikaupalla tai ns. hyvin varustetulla elintarvikekioskilla tai oluita valmistavalla pienpanimolla?

Jos vapauttamisessa pystyisimme etenemään vaiheittain, voisi se taata oluiden maistelukulttuuriin perustuvien erikoiskauppojen perustamisen. Ymmärrän, että tässä rajan vetäminen eri yritysten välillä voi olla hankalaa. Myönteisiä toimintamalleja kannattaisi ottaa esimerkiksi apteekkijärjestelmästä.

Heikki Kähkönen
puheenjohtaja
Olutliitto ry

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Kiitos Heikki palautteesta. Juuri näin.

Timo Lehtonen

”Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon tulee mielestäni ohjata kaikkea poliittista päätöksentekoa eikä mitään asiaa tulisi olla kieltämässä ainoastaan sillä perusteella, ettei sitä itse ymmärrä.”
Oletko sitä mieltä, että ihmisoikeuksien toteutuminen edellyttää, että kahden samaa sukupuolta olevan henkilön pitää saada solmia avioliitto keskenään?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Vaikka Mikolta kysyitkin, niin arvelisin, että vastaus on jo tässä:

"Avioliitto on loppujen lopuksi, maallisen vallan näkökulmasta, taloudellinen sopimus kahden täysivaltaisen ihmisen kesken eikä maallisella vallalla ole mitään perusteita tällaisen sopimusoikeuden rajoittamiseksi sopijoiden sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen nojalla."

Timo Lehtonen

Arvelit väärin, koska vastauksesi sanoma ei vastaa kysymykseen "Oletko sitä mieltä, että ihmisoikeuksien toteutuminen edellyttää, että kahden samaa sukupuolta olevan henkilön pitää saada solmia avioliitto keskenään?"

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #8

"All human beings are born free and equal in dignity and rights."
http://www.un.org/en/documents/udhr/#atop

Tasa-arvo on erottamaton osa ihmisoikeuksia.

Timo Lehtonen Vastaus kommenttiin #9

Juho, tuo "All human beings are born free and equal in dignity and rights." ei vastaa kysymykseeni "Oletko sitä mieltä, että ihmisoikeuksien toteutuminen edellyttää, että kahden samaa sukupuolta olevan henkilön pitää saada solmia avioliitto keskenään?"

Ehkä et ollut tietoinen seuraavista totuuksista:
Voimassa oleva avioliittolaki on luonteeltaan ja oikeudellisesti tasa-arvoinen, koska sen säännökset kohtelevat jokaista täysi-ikäistä ihmistä samalla tavalla.
Voimassa olevassa avioliittolaissa säädetyt avioliiton solmimisen ehdot kohtelevat jokaista täysi-ikäistä ihmistä samalla tavalla (yhdenvertaisesti).
Voimassa olevan avioliittolain säännösten mukaan jokaisella täysi-ikäisellä heterolla, homolla ja lesbolla on samanlainen (samalla tavalla määritelty) oikeus solmia avioliitto.
Ketään ei ole asetettu eri asemaan voimassa olevan avioliittolain edessä henkilön sukupuolesta eikä seksuaalisesta suuntautumisesta johtuen, koska avioliittolain säännökset kohtelevat jokaista täysi-ikäistä ihmistä samalla tavalla.
Sukupuolikiintiö, jota yhteiskunnassa tasa-arvon nimissä ajetaan, on voimassa olevassa avioliittolaissa jo lähtökohtana: aviopuolisoista on 50 % miehiä ja 50 % naisia.
Oikeus mennä naimisiin on siis jo olemassa kaikilla täysi-ikäisillä ihmisillä.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #10

Hyvin alkeellista ja huonoa päättelyä Timo Lehtonen. Nykyinen avioliittolaki rajoittaa sopimusoikeutta sen solmijoiden sukupuolen perusteella, eli se ei missään nimessä ole tasa-arvoinen. Ymmärrät tämän varmasti itsekin kun hetken pohdit asiaa. Mies ei voi nykyään solmia lain edessä avioliittoa miehen kanssa eikä nainen voi solmia avioliittoa naisen kanssa. Tämä ei ole tasa-arvoista vaikka miten yrittäisit asiaa käännellä.

Muistutan myös, että ymmärrän uskonnollisen näkökulman, mutta maalliseen valtaan sellainen ei päde.

Timo Lehtonen

Blogisti Mikko Kärnä on siis kansanedustaja. Hän on lakivaliokunnan jäsen: https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/...

Mikko Kärnä, pyydän sinua vastaamaan seuraavaan kysymykseen, jonka esitin jo aikaisemmin, mutta et ole siihen vielä vastannut:
Oletko sitä mieltä, että ihmisoikeuksien toteutuminen edellyttää, että kahden samaa sukupuolta olevan henkilön pitää saada solmia avioliitto keskenään?
Koska olet lakivaliokunnan jäsen, niin sinun pitää pystyä vastaamaan noin yksinkertaiseen ja yksiselitteiseen kysymykseen.
Jos olet sitä mieltä, että ihmisoikeuksien toteutuminen edellyttää, että kahden samaa sukupuolta olevan henkilön pitää saada solmia avioliitto keskenään, niin pyydän sinua perustelemaan yksiselitteisesti mihin tosiasiaan perustuen olet tuota mieltä.

Tiedoksi: Ihmisoikeudet ovat alueellisessa tai yleismaailmallisessa kansainvälisoikeudellisessa sopimuksessa turvattuja perustavanlaatuisia oikeuksia, jotka sopijavaltiot ovat sitoutuneet turvaamaan oikeudenkäyttöpiirissään oleville ihmisille. Lähde: Demokratiasanasto (OM, 2009)

Timo Lehtonen

Mikko Kärnä, koska olet kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen, niin sinun pitää ymmärtää avioliittolakia koskeva tasa-arvoasia oikealla tavalla.

Toteat minun päättelyni olevan asiassa hyvin alkeellista ja huonoa:
http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205485-...

Kun kirjoitit ”Nykyinen avioliittolaki rajoittaa sopimusoikeutta sen solmijoiden sukupuolen perusteella, eli se ei missään nimessä ole tasa-arvoinen.”, niin tarkastelet silloin asiaa jostain muusta näkökulmasta kuin voimassa olevan avioliittolain säännösten näkökulmasta.

Kirjoitat asiasta jostain syystä monikossa: ”…rajoittaa sopimusoikeutta sen solmijoiden sukupuolen perusteella…”.

Pyydän ottamaan huomioon, että koska avioliiton solmii voimassa olevan avioliittolain mukaan kaksi yksittäistä ihmistä (kumpikin yksilönä, kihlakumppanina) keskenään, eikä kahden ihmisen muodostama kokonaisuus (pari), niin tasa-arvoisuuden/yhdenvertaisuuden toteutumista avioliittolain edessä avioliiton solmimista koskien pitää tietysti tarkastella yksittäisten ihmisten kannalta, eikä erilaisten parien (mies&nainen, mies&mies ja nainen&nainen) kannalta.

Kun puhutaan voimassa olevan avioliittolain tasa-arvoisuudesta, niin silloin asiaa pitää tietysti tarkastella sen suhteen, mitä ja miten voimassa olevassa avioliittolaissa säädetään nyt - ei siis sen suhteen, mitä joku haluaa avioliittolaissa säädettävän hänen mielestään.

Pyydän sinua vastaamaan tässä kommentointiketjussa oletko seuraavien väitteiden (virkkeiden) 1-4 sanoman paikkansa pitävyydestä samaa mieltä vai eri mieltä:
1 Laki, jonka säännökset kohtelevat jokaista ihmistä samalla tavalla, on luonteeltaan tasa-arvoinen.
2 Voimassa oleva avioliittolaki on luonteeltaan ja oikeudellisesti tasa-arvoinen, koska sen säännökset kohtelevat jokaista täysi-ikäistä ihmistä samalla tavalla.
3 Avioliittolaissa ei mainita mitään 1) heterosta, homosta eikä lesbosta; 2) seksuaalisesta suuntautumisesta; eikä 3) rakastamisesta.
4 Voimassa olevassa avioliittolaissa säädetyt avioliiton solmimisen ehdot kohtelevat jokaista täysi-ikäistä ihmistä samalla tavalla (yhdenvertaisesti), joten sen säännösten mukaan jokaisella täysi-ikäisellä heterolla, homolla ja lesbolla on samanlainen (samalla tavalla määritelty) oikeus solmia avioliitto, eikä ketään ole asetettu eri asemaan voimassa olevan avioliittolain edessä henkilön sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta johtuen.

Vastausvaihtoehdot: olen samaa mieltä / olen eri mieltä.

Jos olet jonkin edellä esitetyn väitteen (virkkeen) 1-4 sanoman paikkansa pitävyydestä eri mieltä, niin pyydän sinua perustelemaan tässä kommentointiketjussa mihin tosiasiaan perustuen olet tarkoittamasi sanoman paikkansa pitävyydestä eri mieltä.

Kiitos, jos vastaat.

Ihmettelen suuresti miksi kirjoitat minulle näin (olethan kansanedustaja): ”Muistutan myös, että ymmärrän uskonnollisen näkökulman, mutta maalliseen valtaan sellainen ei päde.”

Sinulle tiedoksi: Minä en ajattele avioliittolakiasiassa tippaakaan uskonnollista näkökulmaa, koska sitä ei tarvitse asiassa ajatella. Enkä edes ole uskovainen!
Toivon sinun enontekiöläisenä ajattelevan asiaa ihan vaan pelkällä maalaisjärjellä (niin minäkin teen).
Jos niin teet, niin saatat sinäkin päätyä siihen lopputulokseen, että ns. sukupuolineutraali avioliittolaki on todellisuudessa loppujen lopuksi järjetön. Siinä ei oikeasti ole kyse tasa-arvosta, ihmisoikeuksista eikä oikeudesta rakastaa ketä haluaa.

Toivottavasti olet lukenut Aito avioliitto -kansalaisaloitteen tekstin kunnolla kokonaisuudessaan https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1175.

Palaan aiheeseen.

Lue aiheesta lisää täältä: http://timolehtonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi

Käyttäjän Jukka-PekkaRahkonen kuva
Jukka-Pekka Rahkonen

Aselainsäädännöstä olen samaa mieltä. Mutta sukupuolineutraalin avioliittolain (joka on edelleenkin sen ainoa oikea nimi) merkityksestä olen eri mieltä. Kyseisen lakimuutoksen tarkoitus on mitätöidä isyyden ja äitiyden merkitys lainsäädännössä. Ennenkuin keskustellaan aikuisten haluista ja oikeuksista, tulee määritellä mikä avioliitto on, mitä varten se on, ja mikä sen merkitys on lapsille ja onko lakimuutoksella vaikutuksia lapsiin. Lakivaliokunnan jäsenen tulee olla näistä perusasioista hyvin tietoinen.

Timo Lehtonen

Lakivaliokunnan jäsen Mikko Kärnälle ja muille lukijoille tiedoksi: Kielitoimiston johtaja Salli Kankaanpää on todennut koskien ilmausta "tasa-arvoinen avioliittolaki" seuraavaa: Sana ”tasa-arvoinen” ei ilmaise, keiden kannalta laki on tasa-arvoinen, vaan tarkoitettu merkitys on opittava erikseen. Ilmaus ”sukupuolineutraali avioliittolaki” on merkitykseltään läpinäkyvä ja siten täsmällisempi kuin ”tasa-arvoinen avioliittolaki”.

Käyttäjän Jukka-PekkaRahkonen kuva
Jukka-Pekka Rahkonen

Mielipiteenvapaudesta olen myös samaa mieltä ja tulemme myös pitämään kiinni vapaudestamme suojella lapsiamme kouluihin tunkevalta LGBT propagandalta. Se on lapsille haitallista materiaalia. Lastemme tulee saada elää lapsuus rauhassa lapsina. SETA:n kouluille levittämä materiaali ylittää kaikki heidän valtuutensa, sekä opetussuunnitelmaan kirjatut tavoitteet. Lasten vanhemmilla tulee olla selvemmin tieto siitä, mitä materiaalia SETA kouluihin levittää ja halutessaan mahdollisuus suojella lapsensa siltä.

Timo Lehtonen

Mikko Kärnä, pyydän sinua vastaamaan oletko samaa mieltä vai eri mieltä seuraavasta väitteestä: ”Jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella on synnynnäinen oikeus olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana.”

Vastausvaihtoehdot: olen samaa mieltä / olen eri mieltä.

Jos olet edellä esitetyn väitteen sanoman paikkansa pitävyydestä eri mieltä, niin pyydän sinua perustelemaan tässä kommentointiketjussa yksiselitteisesti mihin tosiasiaan perustuen olet sitä mieltä, ettei jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella ole synnynnäistä oikeutta olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana.

Huomautus: Jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella oleva synnynnäinen oikeus olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana ei milloinkaan voi toteutua perheessä, jossa lapsi on joko kahden miehen tai kahden naisen hoidettavana (ilman isää tai äitiä).

Mitään ihmisen synnynnäistä oikeutta ei voi kukaan milloinkaan ottaa ihmiseltä pois. Vaikka synnynnäinen oikeus ei aina käytännössä toteudu, se ei poista oikeuden olemassaoloa (vrt. ihmisen oikeus omaan omaisuuteensa ei katoa, jos se varastetaan).

Käyttäjän PaulaPlysjuk kuva
Paula Plysjuk

Mikko Kärnä, lakivaliokunnan jäsen, pyydän sinua kiinnittämään huomiota omaan lausahdukseesi kommentissasi edellä " Itselleni yksi keskeinen arvo politiikassa on vapaus."

Eiköhän tuo ole aika hulppea arvopohja, "vapaus"! Miten yhteiskunta voisi mitenkään pysyä laillisena ja koossa, jos kaikki lakimma ja muut yhteiset pelisääntömme pohjautuisivat täydelliseen vapauteen?

Pystykö hetkisen miettimään, mitä siitä syntyisi?

Meistä jokaisella on joku arvopohja. Mutta vapaus arvopohjana voisi minun mielestäni johtaa kaaokseen.

Siksi pyydän sinua vielä harkitsemaan tarkemmin, mitä kirjoitat, olethan Suomessa päättävässä asemassa, ja jos sinä haluat, että Suomessa kaikki saavat täyden vapauden toimia miten itse haluavat, on sinun syytä harkita välittömästi, oletko lainkaan oikealla paikalla eduskunnassa ja lakivaliokunnassa.

Ainakaan minä en suostuisi sinua äänestämään näin vaativiin tehtäviin noilla argumenteillasi.

Samoin toivon, että saisin täällä lukea vastauksesi Timo Lehtosen asiallisiin ja erittäin tärkeisiin ajankohtaisiin kysymyksiin. Jos et niihin kykene vastaamaan, sitäkin suuremmalla syyllä on kyseenalaista, oletko oikealla paikalla lakivaliokunnassa sekä eduskunnassa ylipäänsä.

Käyttäjän JuhoRimpelinen kuva
Juho Rimpeläinen

"...vapaus arvopohjana voisi minun mielestäni johtaa kaaokseen."

Koskeeko tämä myös uskonnonvapautta? Neuvostoliitto oli varmaan unelmavaltiosi; vapautta rajoitettiin tasaisesti kaikilta elämän osa-alueilta!

Käyttäjän PaulaPlysjuk kuva
Paula Plysjuk

Niin, Juho, lähinnä tarkoitin, että jos eläisimme täysin arvoista ym. vapaassa yhteiskunnassa, näyttäisi se luultavasti lähinnä "villiltä länneltä". Sellaistako sinä ihannoit?

Mitä tulee Neuvostoliittoon aikoinaan, en nyt ymmärrä, miksi luulet minun pitävän sitä unelmavaltiona, voitko hieman tarkentaa? On todellakin totta, että NL:ssa esim. ei ollut uskonnonvapautta niin kuin meillä täällä Suomessa on. Siitäkin tiedän ehkä kokemusperäisesti jopa enemmän kuin sinä, mutta pyydän tosiaan tarkennusta kommentillesi.

Tiedätkö sinä, Juho, mihin meidän suomalainen lainsäädäntömme pohjaa?

Onko olemassa sellaista valtiota/yhteiskuntaa, jonka lait eivät perustuisi johonkin arvoihin, ja jos on, voitko kertoa minulle, mikä se on, ja toimiiko se hyvin?

Käyttäjän JuhoRimpelinen kuva
Juho Rimpeläinen Vastaus kommenttiin #21

Vapaus on arvo siinä missä mikä tahansa muukin. Itseasiassa vapaus on arvo joka on ollut yksi länsimaisten yhteiskuntien peruskivistä Ranskan suuresta vallankumouksesta lähtien.

Neuvostoliitossa vapautta ja muita demokratian perusarvoja ei juuri kunnioitettu. Ihmiset jaoteltiin eriarvoisiin asemiin riippuen suhteestaan maan johtoon, sananvapautta rajoitettiin huomattavasti, uskonnonvapaus puuttui, ihmisten liikkumista rajoitettiin, kokoontumisvapaus puuttui.... Pointtini on että et tunnu pitävän vapautta tärkeänä arvona, vaikka käytännössä koko länsimainen yhteiskunta pohjautuu nimenomaan sille.

Käyttäjän OutiMki kuva
Outi Mäki

Minäkin kannatan ehdottomasti tasa-arvoa ja siksi en missään tapauksessa kannata avioliittolain muutoslakia, joka perustuu semanttiseen hämäykseen, epäloogiseen propagandaan ja toisin ajattelevien sättimiseen.

En ole lukenut vielä yhtään loogista perustelua sukupuolineutraalille avioliittolaille. Mikään asia ei muutu tasa-arvoiseksi toistelemalla, että se on tasa-arvoinen – paitsi vihreissä iltasaduissa.
Reaalimaailmassa kansalaisella on kaksi jalkaa - ei neljä, kuten Kärnän mallissa. Perustuslaki takaa tasa-arvon kansalaisille. Nykyinen avioliittolaki kohtelee kansalaisia täsmälleen samalla tavalla. Joka muuta väittää valehtelee joko tietoisesti tai aivopesun seurauksena.

Mistä tulee luku kaksi? Tähän asti se on aina perustunut yhteiskunnan perusyksikköön, joka sattuu olemaan yksi nainen + yksi mies (koskee kaikkia ateisteja, muslimeita, enontekiöläisiä, keskustalaisia ym.). Mikä tahansa kaksi ei ole yhteiskunnan perusyksikkö. Jos siis katsotaan, että avioliiton rajoja pitää muuttaa, ei ole loogista pitäytyä kahdessa, jonka ainoa perustelu on juuri hyljätty. Mikäli asiaa tarkastellaan tasa-arvon näkökulmasta ja loogisesti, meillä on siis kaksi vaihtoehtoa: 1 nainen + 1 mies tai mikä sattuu kombinaatio. Kaikki muut vaihtoehdot ovat epätasa-arvoisia.

Jos taas katsotaan asiaa suvaitsevaisuuden näkökulmasta, meille jää tasan yksi vaihtoehto: 1 nainen + 1 mies, mikä malli noudattaa 50%+50%-mallia, joka on lakisääteinen monessa päätöksentekoinstanssissa (40/60). Se antaa lähtökohtaisesti sekä omille että vieraille lapsille mallin erilaisuuden hyväksymisestä oman perheen sisällä.

Odottelen vastauksia Timo Lehtosen kysymyksiin.

Käyttäjän EliasRantanen kuva
Elias Rantanen

Kansanedustaja, lakivaliokunnan jäsen Mikko Kärnä (kesk.) ei avioliittolakia koskevassa blogi osiossaan huomio avioliittoa instituutiona, joka muodostaa perheen, jossa on biologinen isä ja biologinen äiti ja lapsi tai lapsia.

Tämä syystä tai toisesta ei toteudu aina avioliitossa. Sekään seikka ei vähennä sitä tosi asiaa, että perheessä, jossa on isä ja äiti toteutuu parhaiten lapsen perusihmisoikeudet. Tuntea omat biologiset vanhempansa ja kasvaa heidän hoidettavanaan, mikäli mahdollista.

”Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimus (1989) pyrkii soveltamaan Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien julistusta lapsen maailmaan. Lapsen oikeuksien sopimuksen 7. artiklassa kirjoitetaan:

"Lapsi on rekisteröitävä heti syntymänsä jälkeen ja hänellä on syntymästään lähtien oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan".

Jokaisella lapsella on tämän sopimuksen mukaan kolme syntymäoikeutta: oikeus nimeen, oikeus kansalaisuuteen ja oikeus elää biologisten vanhempiensa kanssa.

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien julistus pitää yhteiskunnan luonnollisena yksikkönä perhettä, jossa biologinen äiti ja isä yhdessä kasvattavat lapsiaan. Lapsen oikeuksien sopimus soveltaa tätä niin, että jokaisella lapsella on oikeus tuntea biologiset vanhempansa ja kasvaa heidän muodostamassaan perheessä, mikäli mahdollista. Aina tämä ei ole mahdollista, koska lapsen vanhemmat voivat kuolla tai heistä voi tulla uhka omille lapsilleen. Mutta nämä poikkeustapaukset eivät kumoa lapsen luonnollista oikeutta elää biologisten vanhempiensa kanssa. Tämä oikeus on yhtä perustava kuin lapsen oikeus omaan nimeen. Avioero tietysti loukkaa tätä lapsen perusoikeutta. Mutta se ei uhkaa tätä perusoikeutta samanlaisella periaatteellisella tasolla kuin sukupuolineutraali avioliittolaki. Avioerossa on kyse epäonnistumisesta normin täyttämisessä, ei normin uudelleen määrittelystä.

Koska ainoastaan miehen ja naisen avioliitto lähtökohtaisesti takaa tämän oikeuden ja pystyy sisällyttämään tämän oikeuden itse avioliiton määritelmään, sen korvaaminen sukupuolineutraalilla avioliittokäsityksellä merkitsee tämän lapsen oikeuden siirtämistä marginaaliin.

Sukupuolineutraali avioliittolaki lähtökohtaisesti poistaa lapselta oikeuden molempiin vanhempiin ja sikäli pitää tätä lapsen oikeutta toisarvoisena. Se pyrkii uudelleen määrittelemään avioliiton niin, että laista poistuu normi, jonka mukaan lapsen perusoikeuksiin kuuluu oikeus kasvaa oman biologisen isänsä ja äitinsä muodostamassa avioliitossa. Kun sukupuolineutraali avioliittolaki hyväksyttiin Kanadassa vuonna 2005, Kanadan laista poistettiin termi "luonnollinen vanhempi" ja se korvattiin termillä "juridinen vanhempi".

Avioliiton merkityksen muuttaminen vaikuttaa kaikkiin avioliittoihin ja sitä kautta se heikentää yhteiskuntamme kaikkein heikoimpien ja puolustuskyvyttömimpien jäsenten, eli lasten asemaa yhteiskunnallisessa arvomaailmassa. Lakiin kirjatut merkitykset muokkaavat yhteiskunnan arvomaailmaa ja sitä kautta sukupuolineutraali avioliittolaki vaikuttaisi heikentävästi kaikkien lasten asemaan”. Näin Tapio Puolimatka. Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa tästä linkista: http://www.tapiopuolimatka.net/asiantuntijalausunto

Timo Lehtonen

Väite: Jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella on synnynnäinen oikeus olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana.

Mitään ihmisen synnynnäistä oikeutta ei voi kukaan milloinkaan ottaa ihmiseltä pois. Vaikka synnynnäinen oikeus ei aina käytännössä toteudu, se ei poista oikeuden olemassaoloa (vrt. ihmisen oikeus omaan omaisuuteensa ei katoa, jos se varastetaan). Jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella oleva synnynnäinen oikeus olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana ei milloinkaan voi toteutua sellaisessa perheessä, jossa lapsi on joko kahden miehen tai kahden naisen hoidettavana (ilman isää tai äitiä).

Pyyntö kansanedustaja Mikko Kärnälle: Jos olet sitä mieltä, ettei jokaisella maailmaan syntyvällä lapsella ole synnynnäistä oikeutta olla syntymästään lähtien biologisen isänsä ja äitinsä yhdessä hoidettavana, niin kerro täällä mihin perustuen olet sitä mieltä, ettei lapsella ole tuota synnynnäistä oikeutta.

Aihetta koskevaa luettavaa:
1. YK ja lapsen oikeudet: Lapsella on sitova ihmisoikeus isään ja äitiin http://www.aitoavioliitto.fi/artikkelit/yk-ja-laps...
2. Yleissopimus lapsen oikeuksista http://www.ihmisoikeudet.net/uploads/materiaali/YK... lapsen oikeuksista.pdf
3. Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirja https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeu...
4. Implementation Handbook for the Convention on the Rights of the Child http://www.unicef.org/publications/index_43110.html

Käyttäjän OutiMki kuva
Outi Mäki

Edelleen odottelen Mikon vastauksia Timo Lehtosen loogisiin kysymyksiin. Oliko liian vaikeita? Joutuu oikeasti ajattelemaan asiaa eikä vaan toistamaan vihreätä propagandaa?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset