mikkokarna Lapin puolustaja

Vaihtoehtoina yhteiskuntasopimus, fiskaalinen devalvaatio tai näiden yhdistelmä

Yhteiskuntasopimus nytkähti tänään eteenpäin, kun SAK:n hallitus hyväksyi alustavasti neuvottelutuloksen. Pääministeri Juha Sipilä ilmoitti tuoreeltaan olevansa päätöksestä huojentunut. Pääministeri vetoaa kaikkiin liittoihin, jotta ne tulisivat vielä matkan varrella mukaan sopimuksen piiriin. Samaa odottaa myös Elinkeinoelämän keskusliitto, joka ilmoitti hetki sitten, että liittokohtaisia neuvotteluita ei voida aloittaa tällä kattavuudella. Alkuvaiheessa sopimuksen ulkopuolelle ovat ilmoittaneet jäävänsä SEL, AKT, PAM, Rakennusliitto ja viimeisimpänä SLSY. Nämä liitot edustavat noin 40 prosenttia SAK:n jäsenmäärästä, mutta ne voivat vielä harkita osallistumisensa uudelleen.

Hallitus saa nyt siis hetkeksi työrauhan, mikäli liittokohtaiset neuvottelut pääsevät alkamaan ja paine siirtyy sinne. Sopimuksen kokonaisvaikutuksia olisi mahdollista arvioida kesäkuussa, jolloin hallitus voi tehdä lopulliset päätökset veronkevennyksistä. Se on kuitenkin selvää, että keskustelu ns. pakkolaeista (jota inhoan terminä, koska muita lakeja ei olekaan) kannattaa nyt kokonaisuudessaan lopettaa. Näitä ei missään tapauksessa olla toteuttamassa, vaikka mitään tavoitteita ei saavutettaisi. Kaikki kivet on nyt käännettävä, että ratkaisu löytyy yhteiskuntasopimuksen kautta.

Meidän on kuitenkin tarpeen keskustella avoimesti siitä, miten toimitaan mikäli sopimuksen kattavuus ei lopulta riitä. Tällä hetkellä meillä ei vielä ole takeita siitä, että 15 prosentin kilpailukyky saavutteisiin sopimuksen avulla, vaikka tähän pyrkiä pitääkin ja toiveet ovat edelleen korkealla. On aina parempi, että ratkaisuihin päästään sopimalla, mutta mikäli kokonaisvaikutukset eivät lopulta riitä, on meidän harkittava puhtaan fiskaalisen devalvaation toteuttamista. ​Siinä työnantajamaksuja alentamalla ja arvonlisäveroa korottamalla annetaan vientiteollisuudelle vauhtia.

Toivon itse, että neuvottelupöytiin päästään ja että yhteiskuntasopimuksen kattavuus riittää hallituksen asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällöin voimme myös toteuttaa veronkevennykset sekä luopua kaikista lisäleikkauksista. Mikäli näin ei käy, on kilpailukykyloikan täydentäminen tai sen ottaminen fiskaalisen devalvaation kautta yksi mahdollisuus. Tämän ratkaisun huono puoli on se, että se koskettaa aivan kaikkia ja siten siitä maksavat suhteellisesti eniten kaikista heikoimmassa asemassa olevat koronneen arvonlisäveron kautta. Yhteiskuntasopimuksessa suurimmat voittajat ovat sen sijaan työttömät syntyneiden työpaikkojen myötä ja negatiiviset vaikutukset kohdentuvat pääasiassa suurimpaan viiteen tulokymmenykseen eivätkä pienipalkkaisimpiin.

Sopia siis toivoo, että tarinalla on kesäkuussa onnellinen loppu ja kattavuus riittää. Fiskaalinen devalvaatio on kuitenkin pidettävä mielessä keinona kilpailukykysopimuksen täydentämiseksi, mikäli asetettuihin tavoitteisiin ei muuten päästä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Aikooko hallitus siis kiristää kaikkein köyhimpienkin verotusta nimenomaisesta lupauksestaan huolimatta? Ei sitä tarvitse sen hienompiin ilmaisuihin piilottaa.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Toivottavast alvia ei nosteta. Demarithan sitä aikasemmin ovat vaatineet. En kannata demareiden tietä.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Valehteleva hallitus saa mennä. Hallituksen uskottavuus on mennyt jo syntyessään.
Opintotukiin ei kosketa? Kuinka tänäänkään tehtyihin lupauksiin voisimme uskoa?

Juha Rantala

Arvonlisäveron korottaminen olisi suurta hölmöyttä. Mennään ennemmin toiseen suuntaan: Alennetaan työnantajan sivukuluja suunnitellun mukaisesti, kompensoidaan asia palkansaajille tuloverojen alentamisen sijasta arvonlisäverojen alennuksella. Tämä homma voidaan rahoittaa karsimalla ministeriötason tutkimustenkin perusteella tehottomiksi osoittautuneet yritystuet minimiin sekä kiristämällä lievästi yhteisöveroa. Lopputuloksena ostovoima säilyy, työllistämisen hinta laskee ja kotimarkkinayritysten toimintaedellytykset paranevat.

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden

Joka tapauksessa olisi arvonlisäveron korotus todella kehno toimenpide. Vientiyritysten tukeminen ja fiskaalisen devalvaation aikaansaaminen on parempi tehdä muin keinoin.
Päinvastoin olisi ehkä syytä harkita mahdollisuuksia arvonlisaveron alentamiseksi. Niin paljon kuin sen korottamisesta on esitetty haittoja, voisi luulla, että sen alentamisella saavutettaisiin paljon hyötyä. Sitä hyötyä voisi kertyä jopa niin paljon, että voisi olla aiheellista tehdä se alentaminen mahdolliseksi vaikka ottamalla lisää valtionvelkaa.
Ehkä tätä on jo harkittu hallituksen taholla yhtenä mahdollisena toimenpiteenä sen jäkeen kun selviää, mitä kilpailukykysopimuksesta tulee. Jos ei, olisi ehkä syytä harkita?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset