mikkokarna Lapin puolustaja

Mikä muuttuu uudessa metsähallituslaissa?

Maa- ja metsätalousvaliokunta antoi mietintönsä metsähallituslaista tänään ja valiokunta esittää eduskunnalle lain hyväksymistä muutettuna. Olemme molemmat osallistuneet aktiivisesti asian käsittelyyn tahoillamme: Markus perustuslakivaliokunnassa ja talousvaliokunnassa, Mikko ympäristövaliokunnassa ja maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Emme ole lappilaisina kansanedustajina kaikilta osiltaan tyytyväisiä lopputulokseen, mutta uskomme, että tämän lain kanssa kyetään Lapissakin elämään. Erityisesti hallitusohjelmaan kirjattu johtamisjärjestelmän selkiyttäminen jäi puolitiehen.

Julkinen keskustelu lain valmistelun ympärillä on käynyt erittäin kuumana ja on sääli, että tietyt tahot, etunenässä Suomen luonnonsuojeluliitto, päättivät lähteä esittämään laista täysin tuulesta temmattuja ja perättömiä väitteitä. SLL muun muassa väitti, että Saariselkä oltaisiin asettamassa hakkuiden alle. Jos tällaista lähdettäisiin tekemään, nousisimme itse ensimmäisinä barrikadeille vastustamaan hanketta. 

Oleellisinta lakiesityksessä on, että valtion maa- ja vesiomaisuus säilyy valtion omistuksessa, kuten tähänkin saakka, eikä sitä yhtiöitä. Mitään muutoksia alueiden käyttöön ei ole tulossa. Sen sijaan metsähallituksen puukauppaa ja korjuuta tekevä osio yhtiöitetään valtion kokonaan omistamaksi yhtiöksi. Tätä yhtiötä ei voida myydä eikä yhtiölle siirretä hehtaariakaan valtion maa- ja vesiomaisuutta, vaan se hoitaa puukauppaa yksinoikeudella sen kanssa tehtävän käyttöoikeussopimuksen nojalla. Eduskunta asettaa Metsähallituksen tulostavoitteen, kuten tähänkin saakka. 

Yhtiöittämisen taustalla on riskiarviointi siitä, mitä pahimmassa tapauksessa voisi tapahtua. Lailla on tarkoitus varmistaa, että uuden EU -hankintalainsäädännön voimaan astuessa ulkomaisilla toimijoilla ei ole mahdollisuutta tunkeutua valtion metsiin. Laki estää Metsätalous Oy:n myymisen tai sen kanssa tehtävän käyttöoikeussopimuksen siirtämisen kolmannelle osapuolelle ilman eduskunnan suostumusta.

Laissa on huomioitu Metsähallituksen yhteiskunnalliset velvoitteet ja ne koskettavat myös puukauppaa ja korjuuta harjoittavaa yhtiötä. Jokamiehenoikeuksiin tai pohjoisen kuntalaisten vapaaseen metsästysoikeuteen ei tule mitään muutoksia. Lappilaisten kannalta on erittäin positiivista, että valiokunta esittää lakiin lausumaa, jonka nojalla uuden metsätalousyhtiön kotipaikka on Rovaniemi. Toiveemme on, että tämä johtaa entistä voimakkaammin Metsähallituksen henkilöstön sijoittumiseen Lappiin. 

Laissa on huolehdittu, että kuntien Metsähallituksen toiminnasta saamat yhteisöverotuotot säilyvät. Asiantuntijoilta saamamme tiedon mukaan vireillä on asetusmuutos, jolla Itä- ja Pohjois-Suomen kuntien saamat tuotot tulevat lisääntymään. Työpaikat myös säilyvät siellä, missä ne ovat tähänkin saakka olleet.

Lakiin jäi kuitenkin lappilaisnäkökulmasta kaksi ongelmaa. Ensinnäkin johtamisjärjestelmää ei selkiytetty riittävästi. Olemme edelleenkin tilanteessa, jossa meille merkittävistä elinkeinohankkeista voidaan antaa Metsähallituksen taholta kaksi täysin eri sisältöistä lausuntoa. Toiseksi esitimme myös lakiin lisäystä, jossa Metsätalous Oy:n henkilöstölle olisi annettu oikeus ja velvollisuus pyrkiä sovittamaan yhteen eri maankäyttömuotoja. Uskomme, että tulevaisuudessakin Lapissa kyetään sovittamaan yhteen maankäyttöä metsätalouden, kaivostoiminnan, matkailun, porotalouden ja muiden elinkeinojen kesken.

Julkisessa keskustelussa on suhtauduttu kriittisesti Metsähallitukselle muodostettavaan kolmanteen taseeseen. Ne jotka vastustavat kolmatta tasetta, haluaisivat siirtää kaiken muun maan kuin tehokkaan metsätalouden käytössä olevan luonnonsuojelun piiriin. Tämä ei ole Lapissa tarkoituksenmukaista, koska pinta-alastamme yli kolmasosa on jo nykyisellään suojeltu. Mikäli näillä alueille tulee vastaisuudessa merkittävää liiketoimintakäyttöä tai suojelullisia tarpeita, voidaan ne siirtää eduskunnan päätöksellä asianmukaiseen taseeseen. Kukaan meistä Lapissa ei varmastikaan halua tuhota tärkeintä matkailuvalttiamme, puhdasta arktista luontoa.

On oleellista huomata, että kaikesta Metsähallituksen toiminnasta sovitaan kuitenkin paikallisesti kuten tähänkin saakka. Ylä-Lapin kannalta taas on positiivista, että jokaiseen saamelaisalueen kuntaan muodostetaan kuntakohtaiset neuvottelukunnat, joissa erilaisia näkemyksiä pyritään sovittamaan yhteen. Saamelaisten osallistumisoikeuksien suhteen mitään muita muutoksia suhteessa nykytilaan ei tehdä. Kuntakohtaiset neuvottelukunnat parantavat kaikkien väestö- ja elinkeinoryhmien osallistumisoikeuksia alueella.

Lakia on valmisteltu viimeiset yhdeksän vuotta ja nyt se saadaan lopultakin hyväksyttäväksi. On tärkeää, että lain vaikutuksia seurataan aktiivisesti ja puututaan mahdollisesti esiin tuleviin ongelmiin. Tätä työtä tulemme Lapin kansanedustajina jatkamaan. 

Mikko Kärnä, keskustan kansanedustaja
Markus Lohi, keskustan kansanedustaja  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Oletko koskaan pohtinut miksi luottamus Keskustaan on niin lähellä nollaa kaikissa luontoon liittyvissä lakihankkeissa? Kyllä te vielä tämänkin osalta porsaanreiän haette millä metsäluontoa voi vapaasti raiskata.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Keskustan yhteistyö vihreiden kanssa on saumatonta. Molemmat tuntuvat tähtäävän Suomen luonnon maksimaaliseen hyödyntämiseen uuden biotalouden nimissä. :-)

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

No täytyy kylkä todeta, että eipä se luottamus vihreitäkään kohtaan ole kovin korkealla. Viime kaudella vihreiden ympäristöministeri meinasi pyyhkiä omaisuuden suojalla takapuolta soiden suojelu-kysymyksessä. Mitään ei ole naturasta opittu.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Homman ydin ei ehkä ole se, onko joku väittänyt, että Saariselkää hakattaisiin, vaan se, vetääkö uusi järjestely valtion metsien käsitelyä aiempaa kovempaan suuntaan.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

Juuri tämä on asian ydin myös minun mielestäni.

Etelä-Suomen virkistysmetsät ovat olleet tuottotaseen alla jo aiemmin, ja tuottoa niistä todellakin myös haetaan. Metsähallitus hakkaa säännönmukaisesti (linkki alla) vanhoja arvometsiä myös virkistysmetsissä - Ja tämä siis Etelä-Suomessa, jossa 98% metsistä on talouskäytössä. Nuo hakkuut ovat monessa mielessä käsittämätömiä.

Nyt siis Lapin 40 000 hehtaaria virkistysmetsää siirtyy myös tuottotaseeseen. Näitä metsiä todennäköisesti suojaa vuoteen 2021 saakka luonnonvarasuunnitelma, mutta 5 vuotta on metsissä varsin lyhyt aika. Poliitikolle se on usein näkökentän ulkopuolella.

Metsähallitukseenhan on jo tähän saakka kohdistunut ylimitoitetut tuotto-odotukset, jonka vuoksi se on mm. myynyt suuria maa-alueita (asia johon ministeri Orpo puuttui vuonna 2014, mutta joka on nyttemin jo taidettu unohtaa). Metsähallitushan myy jatkuvasti maata ja tontteja toisin kuin eräiden poliitikoiden puheista voisi ymmärtää (www.laatumaa.fi). Lisäksi hallituksen oma tavoite on nostaa hakkuita nykytasosta 25%.

Uskon kyllä Kärnän vilpittömyyteen, ja toivon todella että hän on oikeassa eikä se mitä MH jo tekee etelässä, toistu pohjoisessa. Faktat vaan puhuvat sen puolesta että tuottotaseessa olevilta alueilta tuottoja tullaan jatkossakin etsimään, entistä tehokkaammin. Ja poliitikot voivat siihen entistä huonommin puuttua. Metsätalous on jatkossakin Suomelle oleellisen tärkeä, mutta olisi pikku hiljaa aika nähdä metsät muunakin kun puupeltona. Metsätalous on mm. pääsyyllinen viimeisten vuosikymmenien riistalintukantojen romahtamiseen.

Metsähallitus hakkaa vanhoja metsiä
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kot...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Ja valitettavasti siitä ei minun mielessäni ole paljon epäilystä, etteivätkö hallitus ja koko eduskunta vetäisi tällä hetlkellä Suomea aiempaa totaalisemman luonnon kaupallisen hyödyntämisen suuntaan. Näin siksi, että vihreitä myöten poliitikot näyttävät korostavan biotelouden kasvattamisen tärkeyttä, ja tarvetta ottaa kaikki resurssit käyttöön nykyisten talousongelmien selättämiseksi.

Pekka Heliste

Tavoitteena on myydä metsät ulkomaisille sijoittajille.Nyt kansanedustaja voi vakuuttaa mitä tahansa, sillä nämä ovat pitkän tähtäimen juttuja ja 5- 10 vuoden kuluttua metsät, pohjavedet, vesistöt voidaan myydä eikä tämän päivän lupauksilla ole merkitystä.

Lupaajakin on jo saanut tekosestaan suojatyöpaikan

Kun maailman raaka-aineista on pulaa niin businessmiesten kiinnostus on heräämässä Suomenkin luonnonvaroihin

Mineraalit on jo myyty pilkkahintaan maailmalle, nyt ovat vuorossa metsät ja vedet.

Yksityismetsiä myydään jo kiihtyvällä vauhdilla ulkomaalaisille sijoittajille

Kohta suomaliset omistavat maastaan vain kynsien alla olevan tomun

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kun Suomessa yksityistetään hengitysilmaa niin haluan olla ensimmäisten joukossa sitä ostamassa, intaa voisi määrätä 10 euroa litralta per tunti, puhdasta ilmaa kun on maapallolla rajattu määrä ja sitä saastutetaan kokoajan. Samoin pullotetun ilman myyminen Aasiaan on nousemassa isoksi bisnekseksi. Miksi happikaan olisi ihmisoikeus kun puhdas juomavesi ei sitä ole? Yhtälailla hengitysilma voisi olla kulutushyödyke.

Käyttäjän ilkkawiio kuva
Ilkka Wiio

Pekka Keskinen. Soidensuojelu on hyttysen ininää kaivoslain rinnalla. Siihen ei kukaan uskalla tarttua, vaikka sen seurauksena maaperämme on kenen tahansa vallattavissa ja hyödynnettävissä naurettavilla korvauksilla. Ja mitään ei sanottu vallan siirrosta ympäristöministeriöstä maa- ja metsätalousministeriöön. Myös Metsähallituksen luontopalvelujen alasajo ei kerää keneltäkään myötätuntoa.

Mitä tulee lupauksiin virkistysmetsien säilyttämisestä virkistyskäytössä, niin onko niillä yhtä paljon katetta kuin hallituksen lupauksilla, että opiskelijoilta ei leikata? Poliitikkojen lupaukset eivät paina todellisuudessa mitään, ainoastaan lakiteksti. Jos se sallii hyödyntämisen, niin kauniilla lupauksilla ei ole mitään arvoa.

Ja Mikko Kärnä. Uskon, että saatatte paikallisena vielä puolustaakin Lapin matkailua ja tärkeitä luontoarvoja. Mutta entä jos eduskunta toteaa kymmenen vuoden päästä, että kansallispuistojen ympäristöt annetaan kaivosyhtiöille ja metsät hakataan taloustilanteen vuoksi? Pari vastustavaa lappilaista kansanedustajaa ei tällöin eduskunnan päätöksenteossa paljon paina. Jäätte historiaan ja koko valiokuntanne niinä poliitikkoina, jotka avasitte Pandoran lippaan lopullisesti Lapin ja Suomen luonnon osalta.

Käyttäjän VeikkoVnnen kuva
Veikko Väänänen

Ylä-Lapista katsoen valiokunnan mietintö on hyvä. Kovin siihen todella yritettiin täysin virheellisin väittein ja niillä mielikuvia luoden vaikuttaa. Eniten ihmetytti puhe siitä, että saamelaisten oikeudet olisi pyyhitty pois lakiehdotuksesta. Ne siellä todella pysyivät ja vielä muidenkin saamelaisten kuin poronhoitajien - itse asiassa suuren enemmistön saamelaisista - vaikutusmahdollisuudet parantuvat kuntakohtaisten neuvottelukuntien myötä. Kunnissa täällä kun saamelaiset elävät nykyaikaa ja osana demokaratiaa muiden mukana eli ovat toimijoina eri yhteisöissä, kuntien hallinto mukaan lukien.
Lakiehdotus antaa mahdollisuuden edellyttää Metsähallitukselta luonnonsuojelun ja yleensä luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Nykyinenkin laki on sen mahdollistanut, mutta onko Metsähallitus toiminut tässä lakinsa mukaan? Uuden lain myötä kannattaa Suomen luonnonsuojeluliitonkin terästyä tilannetta seuraamaan sikäli kun siitä nyt nähdyn perusteella on uskottavaksi toimijaksi.

Käyttäjän ilkkawiio kuva
Ilkka Wiio

On se ihmeellistä, jos vastuu Suomen luonnon tilasta ja monimuotoisuudesta on Suomen Luonnonsuojeluliitolla. Lähtökohtaisesti kuntien virkamiesten ja kuntalaisten pitäisi itse pitää huolta, että maamme pysyy luonnoltaan rikkaana. Tuntuu, että liian usein vastuu luonnon eduista on ulkoistettu kansalaisjärjestöille. Lähes aina luonnonsuojeluriidoissa vastakkain ovat paikallinen tai valtakunnallinen luontojärjestö ja paikalliset luonnon tehotalouden kannattajat. Olisi mukavaa, jos kuntien omat ympäristövirkamiehet puolustaisivat luontoansa aktiivisemmin eikä vastuuta sysättäisi SLL:lle. ELY-keskukset kunnostautuvat joskus, yleensä eivät. Suomen luonnosta ei olisi edes näitä rippeitä jäljellä ilman aktiivisia luontojärjestöjä. Olen valmis myöntämään, että joissain kunnissa on myös hyviä luonnonarvoja puolustavia virkamiehiä, mutta suuressa kuvassa metsä- tai kaivosteollisuuden taloudelliset edut tahtovat aina kunnissa jyrätä edelle luonnon, virkistyksen, kalastuksen, marjastuksen, metsästyksen ja myös luontomatkailun eduista, saati sitten tavallisen kuntalaisen/kaupunkilaisen eduista.

Käyttäjän Viljamikinnunen kuva
Viljami Kinnunen

"Kukaan meistä Lapissa ei varmastikaan halua tuhota tärkeintä matkailuvalttiamme, puhdasta arktista luontoa".

Heh. Aivan oikeasti harmittaa toistaa itseään kalastuskeskustelusta, eikä sinänsä aivan suoraan liity lakimuutokseen mutta:

Aikaisemmin tuli käytyä säännöllisesti pohjoisessa kanalintumetsällä valtion mailla (mm. Koitelainen Sodankylässä). En käy enää. Elävästi jäi mieleen mm. se kuinka edellisvuoden mahtavan riekko- ja metsometsän gps-pisteellä seisoessa olisi nähnyt hakkuuaukon silmänkantamattomiin, ilman n. 5m. levyisiä jättöpuulinjoja siellä täällä. Ja samantapaista tarinaa kuului muualtakin.

Kyllä Ruotsissa vaan on parempi. Valitettavasti.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

"Kukaan meistä Lapissa ei varmastikaan halua tuhota tärkeintä matkailuvalttiamme, puhdasta arktista luontoa".

Mutta kaikki poliitikot näyttävät olevan valmiita uhraamaan joitain osia Lapin puhtaasta luonnosta muihin tärkeämpiin (= kaupallisiin luontoarvoja heikentäviin) tarkoituksiin. Ja tien päässä näkyy...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Mikäkö muuttui? Ymmärtääkseni uudesta laista jätettiin saamelaispykälä pois ja mahdollisestinsiksi että Laopi on Suomen tärkein kaivosalue eli mitä enemmän aluetta louhitaan sen enemmän setuottaa voittoa kaivosyhtiöille ja luo mahdollisesti työpaikkoja.

Käyttäjän ilkkawiio kuva
Ilkka Wiio

Ja voitot valuvat ulkomaille. Saahan valtio peräti 0,015 % osuuden myytyjen kaivosmineraalien arvosta. Ja päälle maanomistaja voi saada parhaimmillaan jopa 50 euroa kartoitettavalta kaivaushehtaarilta. Eurojen tuloa ei voi estää. Tänä vuonna kaivoyhtiöt nettosivat ainakin neljä miljardia Suomessa. Maamme saamia korvauksia voi verrata hyvin muinaisten intiaanien saamiin lasihelmiin, kun eurooppalaiset "ostivat" Manhattanin. Kyllä suomalainen on taitava kauppamies ja hyvä pitämään neuvotteluissa oman maansa puolia.

Yhtään enempää kauppamiehen taitoa ja kykyä pitää omien puolia en osaa tältäkin Metsähallituslaki-fiaskolta odottaa. Jos joku voittaa, niin ei ainakaan suomalainen, se on varma. Tuhotaan Lapin ainut arvokas omaisuus, eli luonto, vesistöt ja matkailu. Matkailu tuottaisi tasaisesti hyvinvointia vuosikymmenestä toiseen, mutta pitää joidenkin vuosikymmenen hetkellisten "taloushyötyjen" vuoksi uhrata ainut pitkäjänteinen ja kannattava teollisuudenala Lapista ja metsät ja vesistöt kaupan päälle.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Sinäpä sen sanoit, minneppä muuallekkaan voitot menisi tuommoisella järjen käytöllä. Mutta eipä Lappiakaan osata käyttää konnolla edes matkailuun, mielestäni esimerkiksi Hyrynsalmi on hauskanniminen paikkakunta (muuttotappiopaikkakunta Kainuussa) ja kun tapasin kerran sieltä olevan henkilön niin tietty kyselin mitä nähtävyyksiä siellä on ja vastaus oli yllättävä, Hyrynsalmella ei Ukkohallan lisäksi muuta kuin suopotkupalloa eikä niitä kuulemma viitsitä edes markkinoida.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Kannattaa käydä Ylen Areenasta kattomassa, miten Kärnä häviää debatin ihan kuusnolla SLLn Risto Sulkavalle.
http://areena.yle.fi/1-3062223 kohdasta 29:30

Täälläkin ilkkuneen Veikko Väänäsen elämäntehtävä on ollut saamelaiskulttuurin vähättely. Hänkö se on kepulaisten takapiruna häärinyt, kun saamelaiskulttuurin heikentämiskielto lakiluonnoksesta poistettiin?

Jyri Mikkola

Edustajat Kärnä ja Lohi puhuvat tuossa edellä paitsi asiaa, niin myös paljon potaskaa. 1) Toive MH:n henkilöstön lisääntymisestä Lapissa - MH:n metsätalousjohtajan Jussi Kumpulan mukaaan henkilöstön määrä Lapissa ei kasva, koska valtaosa MH:n henkilöstöstä on jo siellä, ja tulevaisuudessa henkilöstömäärä tulee eläköitymisen seurauksena vähenemään. 2)Johtamisjärjestelmä. Edustajat jättävät mainitsematta, että ne muutokset MH:n rakenteeseen ja johtamisjärjestelmään joita Keskustan edustajat valiokunnassa MH:n toimitusjohtajan Esa Härmälän juoksupoikina toimiessaan ajoivat, törmäsivät mm. perustuslakiin. Valiokunnan mietinnössä on nyt MH:n lausuntoja koskien kirjaus, joka kehoittaa hyvän hallintotavan mukaiseen menettelyyn, ja varmistaa jättämällä MH:n eri tulostoiminnoille mahdollisuuden antaa erilliset lausunnot samasta asiasta sen, ettei MH:n sisäisillä päätöksillä sensuroida päättäjiltä asioiden ratkaisemisen kannalta olennaista tietoa. Kärnän ja Lohen tulisi olla ylpeitä tästä kirjauksesta, ei Kitkeriä.3) Tapaus Saariselkä + muut Ylä-Lapin virkistysmetsät. Nämähän ovat olleet tähän saakka ns. kolmatta tasetta vastaavassa tase-erässä tuottovaateiden ulkopuolella, ja Luontopalveluiden hoidossa, mikä on ollut pääosin tarkoituksenmukainen järjestely. Kun ne nyt ollaan siirtämässä MH:n tuottovaateen alaiseen liiketoimintataseeseen on tälle kuviteltavissa vain 2 motiivia: a)Järkevä (joskin tuomittava), eli näistä aletaan repiä tuottoa suoraan MH:n kassaan, mikä merkitsisi joko hakkuita, mökittämistä, tuulimyllyjä jne, tai b)Järjetön. Tässä vaihtoehdossa alueet siirretään liiketoimintataseen "terapiasyistä", tai koska niillä sattuu olemaan sama maankäyttöluokka MH:n järjestelmässä kuin joillain etelämpänä sijaitsevilla alueilla jotka nykyisin kuuluvat MH:n liiketoimintataseeseen, yhtään analysoimatta onko niiden luonne sama kuin em. eteläisimmillä alueilla. Molemmat edellä esitetyt vaihtohdot pohjautuvat siihen ettei ole oltu selvillä/ei ole lainkaan otettu huomioon, millaisia siirrettävät alueet ovat. Eli joko on tarkoitus hankkia pikavoittoja tuhoamalla alueet, tai sitten ollaan siirtämässä taloustaseeseen sellaisia alueita jotka olisivat vai rasite ko.taseelle.

Olli Manninen

Väite Saariselän joutumisesta hakkuiden uhkaamaksi on täysin oikea. Koko Laanilan ja Kiilopään välinen metsäalue on siirtymässä talouspuolen hallintaan. Kyseessä on Saariselän oleellinen virkistysalue hienoine latuverkostoineen, pinta-alaltaan lähes 2000 hehtaaria. Jatkossa tuon alueen hakkuusuunnitelmia joudutaan aktiivisesti seuraamaan ja vastustamaan, jos siihen paikallisilla on intoa. Saariselän pohjoispuolella on jo hakattu laajasti vastikään Metsäntutkimuslaitokselta Metsähallituksen talouspuolelle siirtyneitä metsiä. Ei muuta kuin barrikaadeille siis, arvon kansanedustajat!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset