mikkokarna Lapin puolustaja

Pohjoismaisen energiayhteistyön mahdollisuudet

Suomen taloudellisen tilanteen takia energiasektorilla on välttämätöntä pohtia asioita uudella tavalla ja hakea uusia, ennakkoluulottomia ratkaisuja. Muutosta ei tule pelätä, vaan koko yhteiskunta on haastettava toimimaan uusilla, aiempaa paremmilla toimintamalleilla. Energia luo pohjan koko yhteiskunnallemme ja meillä on sekä valta että vastuu tämän järjestelmän kehittämisessä.

Suomen yritykset toimivat lähtökohtaisesti erittäin energiatehokkaasti verrattuna muihin Euroopan maihin. Pohjolassa on myös ollut pakko oppia rakentamaan energiatehokkaasti, koska muuten täällä ei pärjätä. Uusiutuvat luonnonvarat ja biotalous tekevät meistä vahvan kestävän kehityksen uranuurtajan, mutta työtä on yhä paljon. Taannoin uutisoitiin, että Suomi on käyttänyt jo oman osuutensa tämän vuoden luonnonvaroista. Tämä pakottaa ajattelemaan, kuinka kestävällä tiellä olemme, ellemme saa tapojamme muutettua nopeasti.

Pohjoismaiden neuvosto kokoontui Osloon alkuviikosta ja esittelin kokouksessa omalle valiokunnalleni neuvoston energiatyöryhmän raportin, jonka laatimiseen olen osallistunut. Raportissa määritellään, miten energiayhteistyötä tulee edistää ja kuinka Pohjoismaiden tulisi vaikuttaa Euroopan Unionin energiapolitiikkaan. Pystymme nykyistä parempaan yhteistyöhön muun muassa raskaan teollisuuden, liikenteen, rakennusteollisuuden, bionergian, sähkönsiirron ja sähkömarkkinoiden osalta. Yhteinäisemmät käytännöt avaavat ovet yhteispohjoismaiselle energian loppukäyttäjämarkkinalle. Tulevaisuutta ajatellen on myös välttämätöntä selvittää, miten pohjoismaiset energiasektorin ratkaisut ovat sovellettavissa muihin maihin.

Energiayhteistyötä edistetään myös raskaansarjan tekijän, Nokian ex-toimitusjohtajan Jorma Ollilan toimesta Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Ollilla koordinoi ministerineuvoston energiayhteistyötä. Energiasektorin rajaesteiden poistamisella saavutettaisiin uusia vientimarkkinoita ja helpotettaisiin yritysten kansainvälistä toimintaa. Pohjoismainen yhteistyö ei ole kuitenkaan pelkkää poliittisten areenoiden yhteistyötä, vaan se on myös paikallista kontaktien luomista ihmisten välillä. Kun yritys haluaa lähteä laajentumaan, on aina helpompaa tähyillä naapuriin ensin, kuin lähteä ylittämään valtameriä.

EU painottaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja se on sitoutunut päästöjen vähentämiseen kestävän kehityksen nimissä. Kyse ei ole korulauseista, vaan konkretiasta. Siksi on tärkeää, että energiasektorin käytäntöjen yhtenäistämisen lisäksi otamme ison roolin myös kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa EU:n sisällä. Samalla on kuitenkin varmistettava, että säilytämme Pohjoismaiden kilpailukyvyn emmekä luo liian tiukkoja kriteereitä, jotka vievät yrityksiltä toimintaedellytyksiä tai sulkevat kansainvälisen viennin mahdollisuuksia. Ilmasto- ja energiasopimuksella tavoitellaan ilmaston lämpenemisen hidastamista ja luonnonvarojen kestävää käyttöä, joka on aivan jokaisen ihmisen etu. Suomen ja Pohjoismaiden on varmistettava, että ne ovat ilmastotavoitteen suhteen ykkösketjusta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Tässä olet niin oikeassa. Heitetään Putinin ydinvoimalat takaisin rajan taakse ja kehitetään hyvin toimivaa pohjoismaista yhteistyötä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Juuri päinvastoin. Pistetään ydinvoimalat toimimaan. Olkiluoto 3 ensin ja sitten Fennovoima. Tai ainakaan Fennovoiman valmistumiselle ei tule asettaa poliittisia esteitä. Jos yhtiö ei selviä viranomaisten vaatimuksista tai saa talouttaan toimimaan, sille ei voi mitään. Silloin se joutaakin kuopattavaksi.

Koska meillä ei ole vastaavaa vesivoimakapasiteettia kuin Ruotsilla ja Norjalla, meidän mahdollisuutemme yhteistyössä on tällä hetkellä nimenomaan ydinvoima. Sillä voimme tuoda monipuolisuutta pohjoismaiseen tarjontaan. Ja tietenkin erityisesti luoteisen Venäjän energiapotentiaali pitäisi saada myös mahdollisimman hyvin koko pohjoismaisen energiayhteistyön piiriin.

Ei Venäjää pidä nähdä mörkönä, joka on suljettava kaiken ulkopuolelle. Sen sijaan sille on tarjottava mahdollisuus tuoda omat vahvuutensa mukaan yhteistyöhön.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Ei Venäjä mikään mörkö ole mutta sitä johtava hyökkäyssotaa käyvä diktatuuri on. Ei Suomen pitäisi olla sellaisen kanssa missään tekemisissä ainakaan turvallisuutta koskevissa asiossa. Fennovoimahan on suunnilleen Raatteen tien päässä, jos tuntee yhtään sotahistoriaa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #6

Siksipä sille hyökkäyssotaa käyvälle diktatuurille pitäisi tarjota parempaa ajanvietettä... Ydinvoimalan rakentaminen on hyödyttävämpää puuhaa kuin ydinpommien...

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #7

Niimpä. Kumman kanssa tulee toimeen paremmin, vihaisen hullun diktaattorin vai mukavan hullun diktaattorin?

Miten siellä Raatteen tiellä nyt kävi, kun en muista millään? :)
Nyky-sodankäynnissä ei kyllä juurikaan teitä kaivata.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

"EU painottaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja se on sitoutunut päästöjen vähentämiseen kestävän kehityksen nimissä. Kyse ei ole korulauseista, vaan konkretiasta. "
Oxymoron.

Kyse on korulauseesta nimenomaan, koska järjetönkään panostus uusiutuviin ei ole tuottanut tulosta edes Tanskassa ja Saksassa.

EUn pitäisi painottaa teknologia-neutraaliin vähäpäästöiseen energiaan, jolloin saataisiin oikeita päästövähennyksiä. Jopa Vihreissäkin on älykkäitä ihmisiä osin ja alkaa heräämään ja havaitsemaan tämän. Se kertoo jo paljon, kuinka mahdotonta on uusiutuvilla plokata ilmastonmuutosta.
http://www.hs.fi/mielipide/a1461297659019?jako=21b...

Viime vuonna maailma sijoitti uusiutuviin 180miljardia. Suurin osa näistä rahoista meni tuuleen ja aurinkoon. Kumminkin todellinen, n.70%, uusiutuvien kapasiteetin lisäyksestä tuli vesivoimasta.
Kuriositeettina mainittakoon, että maailma investoi viime vuonna 35 miljardia ydinvoimaan.

Kapasiteettia tuuli ja aurinko toi noin 100GW, joka keskimääräisellä 20% kapasiteettikertoimella kumulatiivinen kapasiteetti on 20GW. Ydinvoimaa tuli 10GW joka taas 90% kapasiteettikertoimella toi kumulatiivisesti 9GW tehoa verkkoon. Eli Tuuli ja aurinko on paljon kalliimpaa ja kun huomioidaan vielä, että tuuli-ja aurinkovoimaloiden ikä on puolet viiva kolmannes ydinvoimalan iästä, niin taloudellinenkin järki on kateissa. Sen takia ilmoitan luvut tuolleen rautalanka-väännettynä, kun en jaksa laskea nyt tähän hätään tuotantoa.

http://www.theclimategroup.org/what-we-do/news-and...

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Eipä nuo ydinvoimalat taida lähteä edes koskaan käyntiin eli 0 wattia.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Ne on viime vuonna tulleet jo.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Norja ja Ruotsi markkinoivat itseään puhtaan vihrean energian ylijäämäkapasiteetilla (kumpikin 5 Gigawattia). Siinä pelissä Suomi on ostajana samalla viivalla muiden Euroopan maiden kanssa. Miksi Norja ja Ruotsi haaskaisivat valttinsa Suomi-yhteistyöhön ?

Käyttäjän NiiloValtuustoonKrki kuva
Niilo Kärki

"Ilmasto- ja energiasopimuksella tavoitellaan ilmaston lämpenemisen hidastamista ja luonnonvarojen kestävää käyttöä, joka on aivan jokaisen ihmisen etu. Suomen ja Pohjoismaiden on varmistettava, että ne ovat ilmastotavoitteen suhteen ykkösketjusta."

Viimeiset sata vuotta maapallon ilmasto on lämmennyt noin 0,78 astetta.

Viimeiset 18 vuotta maapallon ilmasto on lämmennyt noin 0,0 asretta, vaikka CO2-pitoisuus on samaan aikaan kasvanut noin 10%.

Kuinka paljon pitäisi ilmaston 'lämpenemistä' vielä hidastaa ja kuinka se tehtäisiin?

Kai Lähteenmäki

Norja tekee sähköstään 100% vesivoimalla.
Ruotsi n 45% vedellä, 45% ydinvoimalla ja n 10% (vahvasti tuetulla) tuulivoimalla.
Ranska on tehnyt jo 30 v 80% sähköstään päästöttömällä ydinvoimalla.

Nämä maat ovat ilmastopolitiikan mallioppilaita- kiitos Norjan vuoriston ja ydinvoiman.
Toisin kuin Kalifornia, Saksa, Tanska, Espanja, jotka lähtivät rakentamaan sähkön tuotantoaan PV-paneeleilla ja tuulimyllyillä. Kalifornia saa sähköstään niistä n 2% - 35 v ponnistelujen ja satojen mrd tukien jälkeen?
Samoin Saksa ja Tanska ovat yhä 70-80% riippuvia fossiileista, yli 20 v Energiewenden ja satojen mrd tukien jälkeen.
Espanjan oli pistetävä loppu rahan törsäämiselle PV- ja tuuuuli-tukiin- rahat kun eivät enää olisi riittäneet eläkkeisiin- ja korruptioon...

Suomikin on pian aika hyvällä uralla, kunhan OL3 ja Fennovoima 1 valmistuvat lopultakin.
Silloin meilläkin sähkö tehdään n 60-80% päästöttömästi ydinvoimalla, vesivoimalla ja parilla % tuulivoimaa.
Tuulivoima vaati meilläkin kasvavasti tukia nt jo n 300 miljoonaa/v, se noussee miljardiin jos noita propelleja tulee paljon lisää. Onko se hyvä rahan kohde?

Kai Lähteenmäki

Onko pohjoismaista vesivoimaa mahdollista kasvataa paljonkin vielä- vai joko kaikki sopivat altaan paikat on käytössä?
Kuka tietää?
Nyt on pari viime vuotta satanut ja myös tuulennut runsaasti Norjan tuntureille- sähköä on saatu poikkeuksellisen paljon n 15% tuulesta, vesialtaat ovatkin kukkuroillaan, joten ne on tyhjenettävä pian, jotta uudet sateet taas mahtuu altaisiin.
Siitä johtuu petollisen halpa sähkön hinta P-Ruotsissa nyt.

Mutta voi tulla 7 kuivaa ja tuuletonta vuotta- tätä pelkää Ruotsin energiaa käyttävä teollisuus.
Svensk Energi, Dagens Industri.se, .., vaatiikin lisää ydinvoimaa turvamaan vakaan sähkön myös kuivina vuosina.
Sama koskee Saksaa, kts www.bdi.de
No Suomelle ja TVO ja FV on tiedossa runsaasti tuloja, kun ne kuivat vuodet tulee..

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset