mikkokarna Lapin puolustaja

Haaste keskittämispolitiikan kannattajille

Hajautettu yhteiskunta tarkoittaa, että peruspalvelut ovat saatavilla koko maassa ja että perusinfrastruktuurista huolehditaan tasapuolisesti. Keskitetty yhteiskunta tarkoittaa, että peruspalveluita ei ole saatavissa joka puolella maata eikä perusinfrastruktuuria ylläpidetä joka puolella, vaan nämä keskitetään kaupunkikeskuksiin. Kaupungistumisella taas tarkoitetaan ilmiötä, jossa kaupungeissa asuvan väestön osuus kokonaiväestöstä kasvaa.

Hajautetun yhteiskunnan käsite ja sen ylläpidon merkitys ymmärretään usein tahallaan väärin. Hajautetulla yhteiskunnalla ei tarkoiteta kaupunkeihin suuntautuvan luontaisen muuttoliikkeen jarruttamista tai estämistä. Keskitetyllä yhteiskunnalla sen sijaan tarkoitetaan, että eläminen ja asuminen maaseudulla pyritään tekemään mahdollisimman vaikeaksi, jopa mahdottomaksi.

Aluepolitiikka taas nähdään usein maaseutujen infrastruktuurihankkeina tai valtion virastojen hajasijoittamisena, desentralisaationa. Osaltaan se tätä onkin, mutta se on myös paljon muuta. Se on mahdollisuuksien politiikkaa, potentiaalin kasvattamista ja kaikkien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Keskittämispolitiikka tätä vastoin on vaihtoehdottomuuksien politiikkaa ja mahdollisuuksien kaventamista. Se on myös politiikkaa, joka ei tunnusta Suomen olevan yksi kiinteä kokonaisuus, joka elää myös maan sisäisten riippuvuussuhteiden kautta. Keskittämispolitiikka ei myöskään tunnusta, että kilpailuetua voidaan todella saavuttaa hajauttamisen kautta esimerkiksi alhaisemmilla toimitilakustannuksilla, logistiikan kautta tai sitoutuneella työvoimalla. Hajasijoittamisellakin on saavutettavissa hyötyjä, kun se toteutetaan järkevästi.

Pääkaupunkiseudun on syytä muistaa, että ei ole olemassa Metsähallituksen pääkonttoria ja satoja työpaikkoja Vantaalla, ellei metsäteollisuuden toimintakyvystä pidetä huolta myös pohjoisessa. Outokumpu ei tao rahaa Espoon kaupungille, elleivät sen kaivokset toimi muualla Suomessa. Helsinki-Vantaa ei ole kiinnostava lentoasema, ellei sieltä tarjota kattavia lentoliikenneyhteyksiä myös muihin maamme kaupunkeihin sekä matkailukohteisiin. Valiota ei ole, ellei ole elinvoimaista maaseutua ja maidontuotantoa. Pääkaupunkiseudulla eivät valotkaan pala ilman muualla tuotettua energiaa. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Haastankin keskitetyn yhteiskunnan kannattajat ja aluepolitiikan vastustajat kertomaan, mikä on teidän näkemyksenne ihanneyhteiskunnastanne? Mistä tämä yhteiskunta elää, millainen on sen huoltovarmuus ja millaisia taloudellisia vaikutuksia arvioitte saavuttavanne keskittämisen kautta? Tai ylipäätään kertokaa, millaisiksi arvioitte maamme työttömyysasteen muodostuvan, mikäli pakotamme ihmiset pois maaseudulta? Entä millaisia kulttuurisia vaikutuksia arvioitte tällaisella politiikalla olevan? Samoin on kysyttävä, että miksi unohdatte kaupungistumisesta puhuessanne, että sillä tarkoitetaan myös uusien kaupunkien syntymistä ja kehittymistä?

Omasta mielestäni hajautettu yhteiskunta voittaa keskitetyn 100-0, sillä mahdollisuuksien politiikka voittaa aina vaihtoehdottomuuksien politiikan. Elinvoimaisia kaupunkiseutuja ei ole ilman elinvoimaista maaseutua, eikä päinvastoin. Vastakkainasettelun tämänkin suhteen soisi loppuvan.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

"Hajautettu yhteiskunta tarkoittaa, että peruspalvelut ovat saatavilla koko maassa ja että perusinfrastruktuurista huolehditaan tasapuolisesti"

Tuossa tasapuolisuusajatuksessa on eräs keskeinen ongelma, nimittäin se, että tarkoittaako tasapuolisuudella samanlaisia kustannuksia per henkilö vaiko samantasoisia palveluita. Keskittäminen tarkoittaa pääsääntöisesti tehokkuutta ja tiettyyn rajaan myös edullisuutta, kun taas hajauttaminen tarkoittaa, että palvelun tarvitsijoita on vähemmän jolloin myös palvelut tulevat nokkaa kohden paljon kalliimmiksi.

Ongelmahan ei olisi iso jos näiden palveluiden tuottaminen olisi aina vain paikallisten harteilla, sillä silloin palvelutason määrittely olisi maksajan tehtävä. Aluepolitiikka Suomessa ei kuitenkaan toimi näin, vaan tiheästi asutut varakkaammat alueet todellisuudessa tukevat niitä harvaan asuttuja ja köyhempiä alueita varsin merkittävällä tavalla.

Hajautetun palvelun lisääminen tarkoittaakin käytännnössä sitä, että jo nyt selkeiden nettomaksajien taakka kasvaa jotta harvaan asuttujen alueiden väki saisi samantasoisia palveluita kuin kasvukeskusten väki.

Jos hajautettu yhteiskunta olisi niin hyvä kuin Mikko esittää, niin silloin ei esimerkiksi pääkaupunkiseudun maksamia puolen mirjardin vuotuista valtionosuuksien tasausta tarvittaisi. Valitettavasti näin ei ole. En hetkeäkään epäile, etteikö moni haja-asutusalueita itselleen paljon parempina asuinpaikkoina, mutta se ei poista sitä seikkaa, että yhä useammalla haja-asutusalueen kunnalla ei ole kykyä huolehtia kuntalaisten tarvitsemista palveluista itsenäisesti.

Käyttäjän jounijuntumaa kuva
Jouni Juntumaa

Kärnä rakentaa tarpeetonta vastakkainasettelua hajautetun ja keskitetyn yhteiskunnan "kannattajien" välille. Yhteiskunnan on oltava molempia. Mitä enemmän hajautusta, sitä tehokkaampaa keskitystäkin tarvitaan tueksi. Infrastuktuuri, josta Kärnä puhuu, edustaa jälkimmäistä. Samoin monet niistä elinkeinoista, joiden varassa maaseutu voi elää -js digitaaliset elinkeinot erityisesti.

Toisaalta suurenkin kaupungin kannattaa pysyä ihmisen kokoisena ja siten monelta osin hajautettuna. Kaupungeissakin sen, minkä ei ole pakko olla keskitettyä saa ja usein kannattaa olla hajautettua. Tämä on toteutunut esimerkiksi Hollannissa. Vaikka väentiheys on moninkertainen Suomeen verrattana, kaupungeissa on säilynyt ihmislähteistä kylämäisyyttä.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Yhteiskuntaa on jatkossakin kehitettävä hajauttamalla valtion virastoja mm. kautta koko maan. Tästä on jo erinomaisia esimerkkejä olemassa.

Seuraavaksi Helsingissä Simonkadun varrella sijaitseva ns. maalaistentalo eli MTK on siirrettävä Enontekiölle. Keskustapuolueen Töölössä oleva puoluetoimisto virkailijoineen muuttaa Rautavaaralle. Näitä esimerkkejä on vaikka kuinka paljon.

Matti Vanhasen visiot kaupunkisuunnittelusta on realisoitava. Virastot ja tehtaat jonnekin hyvän asumisympäristön takaavaan paikkaan. Siellä kaikki voivat asua omakotitaloissa ja töihin mennä kävellen tai polkupyörällä ja talvella potkurilla.

Juha Virtanen

Tämäpä oli helppo haaste. Vastaus on Ruotsi. Ruotsissa ei ole jarrutettu kaupungistumista, eikä maataloustukia juuri makseta. Tämä blogikirjoitus oli muuten taas taattua Kärnää. Lähes jokaisessa virkkeessä on asiavirhe.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset