mikkokarna Lapin puolustaja

Minne menet Eurooppa?

Olen aina uskonut vahvasti yksilöihin ja yksilönvapauksiin. Jokainen luo lopulta oman kohtalonsa. Ympäröivän yhteiskunnan tehtävänä on taata kaikille mahdollisuuksien tasa-arvo. Vastaavasti on tunnustettava, että toimimalla yhdessä yksilöiden, yhteisöjen tai valtioiden kesken voimme saada aikaan huomattavasti enemmän kuin yksinämme. Yhteistoiminta taas on mahdollista vain, mikäli jaamme yhteisen vision ja päämäärän.

Britit päättivät torstaina äänestää itsensä ulos Euroopan unionista. Tämä tuli minulle, kuten varmaan suurimmalle osalle suomalaisista, yllätyksenä. Päätöksen syyt on kuitenkin helppo ymmärtää. Euroopan unioni ei ole onnistunut tarjoamaan sellaista yhteistä päämäärää, johon kaikki unionin valtiot ja niiden kansalaiset voisivat sitoutua. EU oli ja on ennen kaikkea rauhan ja vakauden sekä tavaroiden ja ihmisten vapaan liikkuvuuden projekti. Meidän ei olisi tullut antaa sen kehittyä suuntaan, jossa unioni pyrkii sääntelemään kansallisvaltioiden sisällä kaikkea toisarvoista.

EU:n ongelmia on helppo listata. Olen itsekin viimeisten vuosien aikana kritisoinut unionin maatalouspolitiikkaa sekä erilaisia kansallista liikkumavapautta rajoittavia direktiivejä, kuten vaikkapa valmisteilla olevaa asedirektiiviä, joissa ei aina tunnu olevan mitään järkeä. Unioni on myös viime aikoina osaltaan epäonnistunut niin siirtolaiskriisin kuin Ukrainan tilanteen hoitamisen suhteen. Konkreettisten onnistumisten listaaminen on sen sijaan vaikeampaa. Kaikista vaikeuksistaan ja vioistaan huolimatta unioni on kuitenkin tuonut mukanaan Eurooppaan sellaista taloudellista ja poliittista vakautta, jolle on vaikeaa laittaa hintalappua. Vaikka olen sitä mieltä, että unioniin liittyminen oli aikanaan Suomelta virhe, olisi unionista tai eurosta irtautuminen tässä tilanteessa monin verroin pahempi virhe. Olemassa olevat rakenteet pitää haastaa ja kyseenalaistaa, mutta purkamista ei saa jättää vain purkamiseen, vaan on keskityttävä jälleenrakentamiseen.

Iso-Britannian äänestystuloksen myötä unionin vastustajat ympäri mannerta saivat kunnolla vettä myllyynsä. Suomessakin Paavo Väyrynen kiirehti vaatimaan Suomen eroa unionista ainakin siinä tapauksessa, mikäli Ruotsi ja Tanska eroavat. Eduskuntavaalikampanjan aikana eräs mielenkiintoisimmista vaalitilaisuuksista pidettiin Väyrysen itsensä järjestämänä Pohjanrannassa. Kysyin Väyryseltä, joka jo tuolloin promotoi voimakkaasti euroeroa, että tulisiko Suomen hänen mielestään pyrkiä irtautumaan myös koko unionista? Vastaus oli yksiselitteinen ei, vaikka Väyrynenkin on aina suhtautunut unioniin erittäin kriittisesti. Nyt tämä ajatus on jollain tasolla muuttunut. Ihmisille jotka vastustavat unionia on tässä vaiheessa hyvin helppoa kertoa se, mitä he haluavat kuulla. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole totuus.

Iso-Britannian päätös on valitettava, mutta toisaalta näen sen myös mahdollisuutena uuteen alkuun. On mielenkiintoista nähdä, mihin tämä johtaa Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa. Skotit ilmoittivat eilen hyvin selkeästi, he haluavat pysyä unionin jäseninä ja tämä johtanee Iso-Britannian hajoamiseen Skotlannin itsenäistymisen myötä. Skotlannin esimerkki osoittaa, että kansallismielisen ajattelun ei tarvitse olla eristäytynyttä, vaan se voi toimia myös laajemmassa ja avarammassa kontekstissa tunnustaen sen tosiseikan, että yhdessä olemme vahvempia. EU:n on nyt lopullisesti haudattava liittovaltiokehitys ja hyväksyttävä, että vahvojen kansallisvaltioiden kautta unioni on vahvimmillaan.

Pahimmat viholliset tulevat aina sisältä. Kun sisäisiä vihollisia ei ole, ulkoiset uhatkaan eivät voi satuttaa. Yhtenäisyyttä ja unionia vastaan puhuvat pelaavat tällä hetkellä ennen kaikkea sellaisten tahojen taskuun, joilla ei ole hyviä intressejä Suomen tai Euroopan suhteen. Tällaisen toiminnan vastuullisuuden voi perustellusti kyseenalaistaa. Itse toivon, että tästä mennään rakentavasti eteenpäin. Suomessakin on nyt katsottava peiliin ja ongelmakohtien korjaamiseen on syytä tarttua ripeästi. Samalla on mietittävä, suhtauduttaisiinko unioniin yksilötasolla suopeammin, mikäli hyväksyisimme sen tietyt taloudelliset perusperiaatteet ilman ehtoja? Nykyään esimerkiksi auton ostaminen toisesta EU-maasta on tehty Suomessa erittäin vaikeaksi, vaikka unionin perusperiaatteiden mukaisesti sen tulisi olla erittäin helppoa eikä siitä tulisi koitua ostajalla ylimääräisiä veroseuraamuksia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Mikään ei ole ikuista Rooma on kaatunut, samoin Neuvostoliitto ja Kalmarin unioni, tosin Saksa on noussut tuhkasta Euroopan valtiaaksi.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Juu ja nyt se ryntäilee kuin ois mopo karannut käsistä:

Juuri nyt: "Verotusoikeus Brysseliin, yhteinen armeija" jne.

- Saksa ja Ranska suunnittelevat "Supervaltiota" nyt kun Iso-Britannia ei enää ole jarruna. Katso kommentti # 82
Liittyy tähän: http://henry.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219243-allek...

Puolan Radio; (englanniksi)
http://www.thenews.pl/1/10/Artykul/258994,New-EU-s...

Henry

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Olen miettinyt, että millainen EU olisi se, jota itse kannattaisin.

Nopeasti ajattellen, se olisi EU, jota muut maailman maat kunnioittaisivat sen sijaan, että latelisivat uhkauksia ja vaatimuksia toisensa perään.

EU, jolla olisi ote muista.

EU, jonka vaatimuksiin jos ei suostuta, tulee heinäsirkkoja ja tulta taivaalta.

EU, jossa ei ihmissalakuljettajat, huumekauppiaat, suuryhtiöt, pankit tai muut päde.

EU, joka tunnustaa koostuvansa kansoista ja vahtii niiden kansojen oikeuksia ja antaa heille vapaat kädet ja päätäntävaltaa omiin alueisiinsa ja asioihinsa.

EU, jota hallitaan alhaalta ylöspäin.

EU, jossa byrokraatit on automatisoitu.

EU, joka ei ota USA:lta mitään. Ei mitään. Ei neuvoa, ei aseita, ei mitään.

EU ilman yhtäkään demokraattisen prosessin ulkopuolista komissaaria tai presidenttiä, tai jos heitä onkin, henkilöt on valittu todella tiukan seulan läpi, ei jollain "hyvä veli"- periaatteella. Älykkyystestit, persoonallisuustestit, substanssiosaaminen. Ei enää urapoliitikkoja, vaan aitoja moniosaajia.

En tiedä miten on mahdollista sanoa rauhanprojektiksi jotakin, mikä on aiheuttanut lähes pelkkää sekasortoa viimeisen vuosikymmenen. Se, että Euroopassa on rauha ei johdu siitä, vaan on tosiasia siitä huolimatta. Eikä Euroopassa edes ole rauhaa, vaan Ukrainassa on sota, jolle rauhanprojekti ei mahda mitään.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

"Britit päättivät torstaina äänestää itsensä ulos Euroopan unionista. Tämä tuli minulle, kuten varmaan suurimmalle osalle suomalaisista, yllätyksenä. Päätöksen syyt on kuitenkin helppo ymmärtää."

Tuota noin, eikö nämä kaksi lausetta ole keskenään ristiriidassa? Jos EU-eron syyt ovat helppo ymmärtää, niin ei Britannian EU-eron pitäisi olla yllätys. Tietenkin tiedotusvälineet kuvaavat aina hallitsevan luokan todellisuutta, mikä kapitalisessa yhteiskunnassa tarkoittaa porvariston todellisuutta, ja nyt äänestäjät eivät käyttäytyneet niin hallitseva luokka olisi halunnut.

Juhani Kahela

Hyvä Jiri. Kyse ei ollut mistään yhteiskunnallisesta asiasta vaan ihmisen elämästä arkipäivässä. EU on täynnä besserwissereitä, jotka haluavat puuttua ihmisen arkipäivään. Yksi eroa kannattanut sanoi perusteeksi sen, että haluaa hehkulamput takaisin. Voiko sen paremmin sanoa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Britit äänestivät oman kulttuurinsa säilyttämisestä. Olin Lontoossa kuukauden: siellä on suuria alueita, joissa ei kuule sanaakaan englantia, on vain mustakaapuisia naisia ja miehiä äitiysmekoissa. Mitta tuli täyteen briteilläkin.

Juhani Kahela

Juhani Kahela #5. Samaa mitä perustelin vastauksessani toisenlaisella arkipäivän perustelulla. Jokainen, joka haluaa mamuja maahan, voi otta asuntoonsa elätettäväksi niin monta kuin haluaa omalla kustannuksellaan ja vastata lakeja ja tapoja kunnioittavasta elämästä.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"EU:n on nyt lopullisesti haudattava liittovaltiokehitys ja hyväksyttävä, että vahvojen kansallisvaltioiden kautta unioni on vahvimmillaan."

Eikö Brexitissä ollut juuri kysymys siitä, että Brexitiä kannattavat britit haikailivat oman historiallisen vahvan kansallisvaltion perään. Itse ainakin olen tullut siihen käsitykseen, kun olen lukenut brittien kommenttja.

Eli jos kaikki EU -maat haluavat olla "vahvoja kansallisvaltioita" niin kohta meillä on taas kerran 28 "vahvan" kansallisvaltion soppa, jota kukaan ei johda. Ja tämähän sopii Venäjän nykyjohdolle. Suomikin olisi 5,4 miljoonan asukkaan "vahva" kansallisvaltio suuren 140 miljoonan asukkaan Venäjän naapurissa. Toki löyhä EU:n organisaatio sopii niille EU -maille, jotka eivät hyväksy yhteisten pelisääntöjen noudattamista ja kapinoivat niitä vastaan odottaessaan lisää taloudellista tukea.

Sotilaat tietävät, että tiukan paikan tullen tulee olla yksi selkeä johtaja, joka esikunnan laatimien vaihtoehtosuunnitelmien ( VE1 , VE2, VE3 ) pohjalta tekee päätökset, esikunta toimeenpanee ne ja komentaja seisoo niiden takana. Sotamiesneuvostot eivät toimi tiukan paikan tullen.

Vuonna 1920 Keskustapuolueen, silloisen Maalaisliiton, ideologinen isä, Santeri Alkio , ideoi jo Euroopan yhdysvaltoja. Tämä tuntuu monelta keskustalaiseltakin jo unohtuneen.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Santeri_Alkio

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Tosin Alkio ei tiennyt, Että EU:n osavaltioilta viedään oma lainsäädäntövaltakin.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Kyllähän EU kaikilla jäsenmailla on vielä oma lainsäädäntövalta, ei sitä ole kukaan ottanut niiltä pois. Onhan USA:kin liittovaltion osavaltioilla oma lainsäädäntövaltansa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #9

Ei todellakaan ottanut pois, kun itse on luovutettu.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Santeri Alkio haaveili Amerikan Yhdysvaltoja käsittääkseni rauhanprosessina, jossa eri kansallisuudet eläisivät sovussa. Tämä idealismi voi toimia amerikassa, jossa kantaväestö joutui syrjäytymään. Amerikka ei ole kenenkään isänmaa ja samalla se on kaikkien isänmaa.

Santeri Alkio ei kannattanut liberalistasta taloupolitiikkaa, jossa pääoma vie voiton työstä.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Minusta kannattaisi syvällisesti perehtyä USA:n liittovaltioon ja sen kehittymiseen maailman vauraimmaksi maaksi. Tässä yhteydessä kannattaa kiinnittää huomiota myös USA:n liittovaltion osavaltioiden asemaan, hallintoon ja lainsäädäntöön. Tärkeää on myös tiedostaa se prosessi, jonka kautta USA on nyt se mikä on. Tuo prosessi ei ole ollut helppo. Pieniä ovat vielä nämä EU:n murheet verrattuan niihin tapahtumiin, joita USA:n yhdentymisessä on koettu. Onneksi EU:ssa asioita on voitu hoitaa kansallisvaltioiden välillä rauhanomaisesti.

Oheisen linkin kautta pääsee alustavasti alkuun:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvallat

Mielestäni meidän kannattaa hyödyntää USA:n kokemuksia liittovaltionsa rakentamisessa, kun mietimme mihin suuntaan ja miten EU:ta lähdetään kehittämään eteenpäin.

Toki ymmärrän, että monelle on ideologisesti ylipääsemätön paikka ottaa oppia rapakon takaa, mutta miksi emme hyödyntäisi saatavilla olevaa tietoa ? Vai pitäisikö kokemuksia lähteä hakemaan aivan toisesta suunnasta ? Tulee myös tiedostaa ero muiden kokemuksien ja muiden antamien neuvojen välillä. Ainahan niitä "hyviä" neuvoja on saatavilla suunnasta jos toisestakin.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Noin 75% laeistamme tehdään Brysselissä.
Ne tuodaan sitten Suomen eduskuntaan, joka hyväksyy ne. Eduskunta toimii näiden lakien osalta pelkkänä kumileimasimena.

________________________

Tämä lause:
" Suomessakin on nyt katsottava peiliin ja ongelmakohtien korjaamiseen on syytä tarttua ripeästi."

Täyttä utopiaa. meillä on vain nyökötteleviä edustajia siellä, jotka sitten kukin äänestää ryhmänsä mukaan.
Vai oletko kuullut, että joku olisi kysynyt Merkeliltä miksi hän menee EUn edustajana sekoilemaan Ukrainan asioihin tai lupaa EUn (meidän) rahoja Turkin Erdoganille?
Diktaatorille, joka pitäisi oikeastaan lähettää Haagiin oikeuteen.
Kenen valtuttamana joku tekee tällaista, vaikka ei ole edes valittu EUn elimiin?
Luvatkoon Saksan rahoja.

Meidän edustajilla on löysät housuissa heti kun näkevätkin Merkelin, ei ne mihinkään ongelmiin tartu.

Henry

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

"Suomessakin Paavo Väyrynen kiirehti vaatimaan Suomen eroa unionista ainakin siinä tapauksessa, mikäli Ruotsi ja Tanska eroavat. Eduskuntavaalikampanjan aikana eräs mielenkiintoisimmista vaalitilaisuuksista pidettiin Väyrysen itsensä järjestämänä Pohjanrannassa. Kysyin Väyryseltä, joka jo tuolloin promotoi voimakkaasti euroeroa, että tulisiko Suomen hänen mielestään pyrkiä irtautumaan myös koko unionista? Vastaus oli yksiselitteinen ei, vaikka Väyrynenkin on aina suhtautunut unioniin erittäin kriittisesti. Nyt tämä ajatus on jollain tasolla muuttunut. Ihmisille jotka vastustavat unionia on tässä vaiheessa hyvin helppoa kertoa se, mitä he haluavat kuulla. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole totuus."

Kansalaipuolueessa Paavo Väyrynen on sanonut, että jos Iso-Britannia eroaa EU:sta, niin puolueen tavoittelee EU:sta eroamista. Näinhän on nyt tapahtunut, eikä siinä ole mitään uutta.

Rahaliitto syö suomalaisen kilpailukyvyn saksalaisten eduksi, siksi tästä vahingollisestia liitosta tulee päästä eroon.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia
Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

EU:a perustellaan kansalaisille rauhan projektina. Se ehkä onkin saanut Ranskan ja Saksan väliset sodat loppumaan, mutta voi kysyä että mitä tekemistä Suomelle on tuon asian kanssa?

Jukka Laine

Kun vie 200 markkaa pankkiin ja pankista tulee kysely mistä rahat ovat peräisin ja tunnetko poliittisia henkilöitä niin puheet tavaroiden, pääomien ja ihmisten vapaasta liikkumisesta tuntuvat melkoiselta paskapuheelta.

EU-eliitti sahaa omaa oksaansa monella tapaa lobbareiden ja jobbareiden ajaessa omia asioitaan niin EU tasolla kuin paikallisella tasolla.

Yksi esimerkki on lupalappu isännöitsijältä kakkapyttyä vaihdettaessa muutaman kympin hintaan tai harmaan veden putken päässä kasvava ruoho rehevöittää 100 kilometrin päässä olevaa Itämerta. Kyllä tekee mieli vastata kaikkiin kyselyihin, nyt riitti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset