mikkokarna Lapin puolustaja

Päivittäistavarakauppaan puututtava - kriisilaki maataloustuotteille?

Ruoan hintakehitys Suomessa on tarkoittanut jyrkkää nousua: elintarvikkeista maksetaan nykyään peräti 40 % enemmän kuin vuonna 1995. Tästä huolimatta maatalouden tuottajahinnat ovat pohjamudissa, vaikka itse tuotantokustannukset ovat nousseet viimeisessä 20 vuodessa lähes 60%. Erittäin keskittynyt päivittäistavarakauppamme puolestaan siirtää matalat tuottajahinnat suoraan katteisiinsa ja harjoittaa samalla näennäistä "halpuuttamista". Ruoka taas on kuluttajalle todella kallista. On selvää että jotain pitää tehdä, mutta mitä?

Tärkein osa kestävää ja pysyvää ratkaisua on päivittäistavarakaupan aito kilpailu. Keskittynyt päivittäistavarakauppamme on vakava ongelma ja yhä ongelmallisemmaksi menee Keskon hankittua hiljattain Suomen Lähikaupan omistukseensa. Kesko, S-ryhmä ja Lidl hallitsevat tämän kaupan jälkeen markkinaa lähes 95 prosentin markkinaosuudella. Kyseessä on oligopoli, joka aiheuttaa Suomessa epäluonnollisen korkean hintatason ja korkeat kaupan katteet, jotka otetaan tuottajien selkänahasta. Valtion tulisikin pohtia, tulisiko sen varata itselleen porkkanarahaa päivittäistavarakaupan kilpailun lisäämiseksi. Olisi kaikkien etu, mikäli saisimme houkuteltua Suomen markkinaan useita uusia toimijoita mukaan. Samalla tulisi pohtia keinoja, joilla voimme lisätä tilojen suoramyyntiä kuluttajille sekä tukea maataloustuottajien omaa jalostustoimintaa.

Aito kilpailu turvaa taloudellista tehokkuutta, mutta toimiakseen sen on turvattava myös niin tuottajien kuin kuluttajienkin edut. Nyt näin ei tapahdu. Suomen tulee tässä tilanteessa harkita myös määräaikaista kriisilainsäädäntöä, jolla maatalouden tuottamille hyödykkeille asetettaisiin alimmat sallitut myyntihinnat sekä taattaisiin tuottajille riittävä kate tuottamistaan hyödykkeistä. Kaupan hinnoitteluvaltaa elintarvikkeiden suhteen on rajoitettava siihen saakka, kunnes markkinoille saadaan syntymään aito kilpailutilanne. Tällainen ratkaisu ei kuitenkaan voi olla pysyvä, mutta se voi toimia siirtymäajan ratkaisuna. 

Maatalouden kriisiin tulee myös vastata uudistamalla rohkeasti tukijärjestelmiä. Tämä on pitkä ja kivinen tie, joka on kuitenkin uskallettava kulkea loppuun. Kirjoitin aiheesta erillisen kirjoituksen viime viikolla.  Vaikeuksissa oleville tiloille tulisi myös tässä akuutissa vaiheessa taata valtion taholta nollakorkoista kriisilainoituista, jotta ne selviävät pahimman yli. Puheet eivät enää auta, vaan vahvoja tekoja tarvitaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Miksi tässä on turhaan otettu Lidl mukaan tuohon listaan, kun se on alle 10% toimija ja ainoa joka lyö kiilaa meidän epäpyhään bonuskorttikartelliimme sekä valikoimalla, että hinnalla?

Kyseessä ei todellakaan ole mikään oligopoli vaan ihan rehellisesti Kartellimeininki tai duopoli, joka lisäksi ylettyy vielä moneen muuhunkin liiketoiminta-alaan kuin päivittäistavarakauppaan.

Valtion pitäisi kaikessa yksinkertaisuudessaan pilkkoa meidän suuret ryhmät osatoimijoiksi ja siinä se. Kaikenlainen kriisilakien luominen tai erityisaseman myöntäminen oman eturyhmän tuotteille on typerää poliittista kikkailua.

edit: Ai niin ja jottei joku pääsisi näpäyttämään niin
itse käytän Keskon ruokakakuppaa, koska meidän lähikauppamme sattuu olemaan Citymarket ja on ylivoimaisesti Suomen paras ruokakauppa. Sillä ei ole edes lähellä kilpailijoita laadun ja palvelun suhteen.

edit 2: Pohja-ajatus kansanedustajalla on tärkeä ja hyvä. Siitä pointsit. Rohkeammin vaan vaatimaan isompienkin toimijoiden pilkkomista :)

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Plus että tuntemani tuottajat asioivat mielellään Lidlin kanssa, ostopolitiikka heillä on korttiliikkeitä huomattavasti reilumpaa.

Irja Röntynen

En ymmärrä kommenttiasi. Mieluimmin asioin näissä kotimaisissa kaupoissa.
Viitasaarella on maanviljelijöiden kauppa , on suosittu kauppa. Emäntien leipomia leivonnaisia ja maanviljelijöiden tuotta lihaa. Jouluksi hain emäntien tekemät vihanneslaatikot eikä siellä ollut alennettuja hintoja. Ottakaa selvää mahdollisuuksista.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kirjoittaja on oikeassa, kaupan keskittyminen kusee sekä kuluttajan että tuottajan pakkiin.

Merkittävin oligopolia ylläpitävä tekijä kauppapaikkojen kaavoitus. Se sanelee täysin ketkä menestyvät ja ketkä eivät.

Oma sivujuonteensa tässä ovat Alkot, joita nyttemmin on "annettu" myös Lidleille, mutta Alkon monopolin takia kansainväliset ketjut eivät Suomeen halua, koska merkittävä osuus ansaintalogiikasta perustuu alkoholimyynnille.

En kuitenkaan lähtisi pilkkomaan nykyisiä ketjuja, sen sijaan avaisin kaavoituksen ilmoitusluontoiseksi, poistaisin alkon monopolin sekä muut kauppojen perustamista haittaavat säädökset.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Vaikka Ikea ei päivittäistavarakauppaa juuri harjoitakaan, käy Espoon toiminta aikanaan Ikean tulon jarrumiehenä hyvästä esimerkistä maan tavasta. Valitettavasti asiat eivät ole käsittääkseni juurikaan muuttuneet. Mitäpä sitä toimivaa systeemiä korjaamaan...

Jos kunnissa väärinkäytetään kaavoitusmonopolia, minkä tahon pitäisi muuttaa pelisääntöjä? Edustaja Kärnä saattaisi tietää...

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Mitään mitä Espoo tekee ei välttämättä ole hyvä osoitus maan tavasta, niin päin prinkkalaa se kaupunki asioitaan hoitaa. Milloin hukataan 10 000 läppäriä, milloin korruptoidaan satama-asioita ja jos niitä ei tehdä, niin rakennetaan länsimetroa kaikki virheet tehden.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Kaavoituksen vapauttamisessa on valitettavasti muita mahdollisia ongelmakohtia liittyen esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen mukaiseen valitusoikeuteen tai vaikkapa luonnonsuojelullisiin arvoihin.

Mutta

Kaavoitusta pitäisi säädetyillä yleiskaavoilla vapauttaa huomattavastikin. Ilmoitusluontoisuus vaan toisi todennäköisemmin lisää työtä väärinkäytösten estämisessä tai korjaamisessa.

Mitä tulee etukorttilandiaan niin olen järkähtämättömästi S- ja K-ketjujen purkamisen kannalla ja tulen olemaan niin kauan, kunnes joku osoittaa että se ei olisi järkevää. Vielä en ole keneltäkään sellaisia todisteita nähnyt.

Mites se männävuonna joskus totesi K-ryhmän tiedottaja, että on kuluttajien etu kun on vain kaksi toimijaa erityisesti hinnan osalta. Lienee tyhmimpien ulostulojen historiassakin aika korkealla.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Kaavoitusperiaatteeksi voidaan ottaa vaikka "Missä on kauppa, viereen saa perustaa halutessaan kaupan".

Ketjujen hajoittaminen ei lisää kauppapaikkojen määrää, eli kilpailu ei lisäänny, sillä pilkotut ketjut eivät yhtään kauppaa huonoon kauppapaikkaan perusta.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen Vastaus kommenttiin #11

Tuo voisi olla ihan toimiva systeemi. Niin kauan kuin se on yleiskaavan sisällä niin olisi aivan bueno. Toki isot ketjut tekisi niin kuin Kirkkonummella 80- ja 90-luvuilla, että hamstraisivat maan oman kaupan ympäriltä pitkät matkat.

Sekin pitäisi estää jotenkin. Mutta tuo olisi oikein hyvä periaate. Ja vapautetaan alkoholinmyynti niin johan saadaan toimijoita ;)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #12

Kaavoitettua rakentamatonta maata pitäisi muutenkin raippaverottaa niin pahasti että se polttaisi näppejä.

Kyllä asiat korjattua saadaan, jos vaan tahtoa riittää.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen Vastaus kommenttiin #13

Näinhän se on. Toivottavasti oikeasti ei ole kyse siitä, että esim. S-ryhmä voitelee omien valtuustojensa poliitikkoja, jotta kaavoitus ym. toimii kaverikapitalisaation kautta.

Näinhän se on toki maan tapa ollut pitkään. Avoimuutta päätöksentekoon, avoimuutta, avoimuutta, avoimuutta ja vapaampaa kilpailua.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Hetkisen voi myös miettiä, miksi tuotantokustannukset ovat nousseet niin paljon. Se on sitä valtion onnistunutta lannoitekauppaa, verotusta ja muuta sähläämistä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Jäin kaipaamaan selitystä sille, miten alimmat sallitut myyntihinnat turvaavat kuluttajan etua?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Eivät ne turvaisikaan, vaan vain nostaisivat kuluttajahintoja tarpeettomasti. Artikkelin tarkoituksena on yksinomaan suomalaisten maataloustuottajien edunvalvonta.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Mikko Kärnä toteaa, että ruoka on kuluttajalle kallista. Lääkkeeksi ongelmaan hän ehdottaa valtion puuttumista peliin hintasäännöstelyllä: "Suomen tulee tässä tilanteessa harkita myös määräaikaista kriisilainsäädäntöä, jolla maatalouden tuottamille hyödykkeille asetettaisiin alimmat sallitut myyntihinnat "

Toisin sanoen, elintarvikkeita ei saa myydä liian halvalla vaikka ruoka on kallista. Tämä logiikka ei kyllä aukene minulle, ei sitten millään. Hintakilpailu on ainakin minun mielestäni mahdotonta, jos tietty kauppa ei saa alittaa kilpailijan hintaa.

No olkoon, Kärnä ehdottaa toista keinoa aidon kilpailun aikaansaamiseksi. Koska kaupat eivät voisi kilpailla hinnalla, ne voisivat kilpailla mahdollisesti jollakin muulla keinolla jota Kärnä ei kuitenkaan mainitse. Tämä kilpailu ei liene kaupalle mikään houkutteleva vaihtoehto, koska kaupparyhmiä pitäisi motivoida tähän tarkemmin määrittelemättömään kilpailuun tukiaisilla: "Valtion tulisikin pohtia, tulisiko sen varata itselleen porkkanarahaa päivittäistavarakaupan kilpailun lisäämiseksi".

Lisäämmekö kilpailua tukiaisilla ja kiellämme hintakilpailun kilpailukeinona? Olenko sittenkin tulkinnut Kärnää väärin ja valtio yksinkertaisesti varaa itselleen rahaa porkkanoiden ostoon järeänä interventiokeinona porkkanmarkkinoilla? Mene ja tiedä. Porkkanarahan maksumies on jo selvillä: Ne, jotka maksavat veroja. Ei ole ilmaisia tukiaisia.

Ehkäpä Kärnä sittenkin tarkoitti porkkanarahalla uusien kaupan toimijoiden houkuttelemista Suomeen: "Olisi kaikkien etu, mikäli saisimme houkuteltua Suomen markkinaan useita uusia toimijoita mukaan." Aivan, uusien toimijoiden tuleminen Suomeen olisi tietyin edellytyksin kuluttajien ja mahdollisesti myös tuottajien etu. Porkkanarahan maksaminen uusille toimijoille voi olla ongelmallista. Summan pitää olla tarpeeksi suuri ja nykyiset toimijat voisivat olla kriittisiä samanvertaisuus-periaatteeseen vedoten.

Kärnä kuitenkin mainitsi lainsäädäntökeinon uusien toimijoiden houkuttelemiseksi Suomeen: "Alimmat sallitut elintarvikkeiden myyntihinnat" Jos alimmat sallitut hinnat ovat sen verran korkeat, että ne houkuttelevat uusia toimijoita niin he kyllä rantautuvat tänne. Mutta kyllä tässä yhtälössä on jotain hämärää.... ai niin kuluttajien ruokalasku kasvaa. Vapaa kilpailu ja valtion sääntely eivät tunnu sopivan yhteen. Meidän suomalaisten on hyvä tiedostaa se tosiseikka, että meitä on suhteellisen vähän logistisesti järkevien etäisyyksien päässä toisistamme ja muusta Euroopasta. Tiheästi asutuissa maissa kysyntä ja tarjonta on intensiivisempää ja markkinat toimivat.

Kilpailua voidaan lisätä siten, että S- ja K-ryhmän lisäksi myös uusille kauppatulokkaille ja miksei jo joitakin vuosia sitten Suomeen rantautuneelle kauppaketjulle olisi helpompaa perustaa liike tietylle paikkakunnalle. Ilman mitään porkkanarahoja. Tähän tarvitaan tarpeellista kaavoitusta kunnissa ja valtiovalta onkin toiminut:

"Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (51 §) mukaan kunnan harkitessa asemakaavan laatimisen tai muuttamisen tarvetta, tulee maankäytön ohjaustarvetta arvioitaessa ottaa huomioon myös elinkeinoelämän toimivan kilpailun edistäminen. Tällä ei muuteta joustavan normin luonnetta nykyisestä. Päätäntävalta asemakaavoitukseen ryhtymisestä on kunnalla. Edelleenkään ei kenelläkään ole oikeutta asemakaavaan vaan päätäntävalta asemakaavoitukseen ryhtymisestä on edelleen kunnalla. Säännöksen tavoitteena on edistää monipuolista tonttitarjontaa kunnassa sekä tulevien tonttitarpeiden ennakointia ja suunnittelua." MRL 2015. Maankäyttö- ja rakennuslain muutokseen (204/2015) sisältyvät säännösmuutokset tulevat voimaan 1. huhtikuuta 2015.

Nyt vain pitäisi noudattaa jo säädettyä lakia.

Kärnä toteaa: "Aito kilpailu turvaa taloudellista tehokkuutta, mutta toimiakseen sen on turvattava myös niin tuottajien kuin kuluttajienkin edut." Kyllä, aito kilpailu turvaa taloudellista tehokkuutta. Kilpailussa kilpaillaan, siinä on joku toista parempi ja toinen on vähän huonompi. Kuluttajan etu on se, että sekä kaupat että tuottajat kilpailevat keskenään ja kuluttaja ostaa sieltä mistä hän haluaa sillä hinnalla millä katsoo voivansa kaupan tehdä.

Kärnä perää sekä vapaata kilpailua että tuottajien edun turvaamista sillä ajatuksella, että kaupan pitäisi maksaa maatalousyrittäjille parempaa hintaa heidän tarjoamistaan tuotteista. "...taattaisiin tuottajille riittävä kate tuottamistaan hyödykkeistä. Kaupan hinnoitteluvaltaa elintarvikkeiden suhteen on rajoitettava siihen saakka, kunnes markkinoille saadaan syntymään aito kilpailutilanne.Tällainen ratkaisu ei kuitenkaan voi olla pysyvä, mutta se voi toimia siirtymäajan ratkaisuna"

Mikä on riittävä kate - kuka sen määrittelee? Eivät maatalousyrittäjät ole toistensa klooneja vaikka syrjäkylillä geenipooli voikin olla turhan suppea. Onko riittävä kate se, jonka yrittäjä keskimäärin tarvitsee voidakseen pyörittää liiketoimintaansa? Onko riittävä kate mediaanikate, jonka yrittäjä tarvitsee voidakseen pyörittää liiketoimintaansa? Joillekin keskimääräinen kate riittää, toisille se merkitsee konkurssia. Jos riittävä kate on niin korkea, että sillä varmasti jokainen yrittäjä pärjää niin silloin heidän ei tarvitse kilpailla keskenään..... vapaa kilpailu & tuottajien etu? Miksi maatalousyrittäjien ei tarvitsisi kilpailla keskenään mutta kaupoilta tätä vaaditaan?

Kärnä toteaa: "Kesko, S-ryhmä ja Lidl hallitsevat tämän kaupan jälkeen markkinaa lähes 95 prosentin markkinaosuudella. Kyseessä on oligopoli, joka aiheuttaa Suomessa epäluonnollisen korkean hintatason ja korkeat kaupan katteet, jotka otetaan tuottajien selkänahasta"

Voiko politiikassa toimiva henkilö, esim Kepun kansanedustaja mitenkään vaikuttaa kaupan ottamiin katteisiin, jotka otetaan tuottajien selkänahasta? Kyllä, S-ryhmä on maamiesten perustama pellervolainen osuustoiminnallinen kaupparyhmittymä. Kepulaisilla on vahva edustus useissa S-ryhmän osuuskaupoissa.

"Alueosuuskaupan keskeiset hallintoelimet ovat edustajisto, hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja. Edustajisto käyttää alueosuuskaupassa omistajille kuuluvaa ylintä päätäntävaltaa niissä asioissa, jotka sille lain ja sääntöjen mukaan on määrätty. Asiakasomistajien vaaleilla valitsema edustajisto ei ole osuuskunnissa pakollinen toimielin, vaan se korvaa suurissa osuuskaupoissa osuuskunnan kokouksen."

Ei muuta kuin nyrkkiä pöytään kepulainen S-ryhmän asiakasomistaja, jotta takaat "riittävät" katteet tuottajlle! Ei siihen valtiota tarvita vaan omaa aktiivisuutta.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Erittäin hyvä kirjoitus. Monopolia tosiaan pitäisi purkaa. Tämän voisi aloittaa vaikka S-ryhmästä, jonka valtuustot koostuu lähes yksinomaan poliitikoista, joten avainasemassa olevat löytyvät poliittisista puolueidta.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Tämän päivittäistavarakauppojen oligopolin perimmäinen syy johtuu maamme huonosta logistisesta sijainnista ja pienestä väestöstä, emmekä kummallekaan voi mitään. Pelkään kovasti sitä, että poliitikot yrittävät ratkaista ongelmaa lisäsääntelyllä, kun eiväthän he muuta osaa. Se kun olisi se viimeinen niitti, leima ja paalutus sille, että oligopoli säilyttää asemansa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset