mikkokarna Lapin puolustaja

Pääkaupunkiseutua kehitetään myös muun Suomen resursseilla

Kuntavaalien lähestymisen voi aistia, kun pääkaupunkiseudulta hyökätään häikäilemättä muuta Suomea kohtaan. Viimeisimpänä sotatorveen töräytti vihreiden kuntavaaliehdokas Mikko Kiesiläinen, jonka mielestä Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu maksavat kohtuuttoman paljon verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta. Kiesiläinen näkee tasausjärjestelmän syövän resursseja pääkaupunkiseudun kehittämiseltä ja vaatii järjestelmän uudistamista, koska "useat kunnat ovat tulleet täysin riippuvaisiksi valtionosuusjärjestelmästä". Kiesiläisen sotatorven törinä vedonnee perushelsinkiläiseen äänestäjään, vaikka puhalluksesta onkin puhti pois. Perustelut ovat nimittäin väärät.  

Kaikki kunnat ovat riippuvaisia valtionosuusjärjestelmästä

Kiesiläinen, kuten niin moni muukin, unohtaa tässä keskustelussa, että jokainen kunta on riippuvainen valtionosuusjärjestelmästä. Valtionosuudet eivät myöskään ole avustus, vaan valtion maksama korvaus kunnille sen säätämien velvoitteiden toteuttamisesta. Euroissa mitattuna eniten valtionosuuksia saa, yllätys, yllätys, Uusimaa. Sille jaetaan noin 8,8 miljardin euron valtionosuuspotista 1,1 miljardia. Kiesiläinen on oikeassa siinä, että myös tasausta tapahtuu, mutta niin pitääkin. Näin tasataan alueiden välisiä eroja, jotka johtuvat esimerkiksi tulopohjasta, väestörakenteesta tai pitkistä etäisyyksistä ja harvasta asutuksesta. 

Pääkaupunkiseutua kehitetään myös muun Suomen resursseilla

Kiesiläinen ja sielunveljensä eivät kykene näkemään Suomea yhtenä kokonaisuutena, vaan syyllistyvät ajatuksissaan osaoptimointiin. Pääkaupunkiseutu nimittäin hyötyy muusta Suomesta monin eri tavoin. Monen suuren yrityksen pääkonttorit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, vaikka varsinainen tuotanto tapahtuukin muualla. Yhteisöverotulot tasataan kuitenkin kuntien kesken työpaikkojen suhteessa ja suurin hyötyjä on tällöin pääkaupunkiseutu. Pohtikaapa vaikka kuinka monta maitotilaa on Helsingissä, jossa Valion pääkonttori sijaitsee? Entä kuinka monta kaivosta on Espoossa, jossa Outokumpu pitää päämajaansa? Tai montako kuutiota metsää hakataan Vantaalla, jonne Metsähallituksen hallinto on keskitetty? Listaa voisi jatkaa loputtomiin, sillä yli 80% Suomen teollisuudesta sijaitsee pääkaupunkiseudun ulkopuolella. 

Keskustelussa unohdetaan myös autuaasti kaikki valtionhallinnon ja valtionyhtiöiden pääkaupunkiseudulle keskitetyt työpaikat, joita on Uudellamaalla ylivertaisesti eniten mitattuna niin määrässä, kuin osuutena kaikista maakunnan työpaikoista. Kokonaisuutena näitä työpaikkoja on pääkaupunkiseudulla 83 758 eli 45% kaikista valtion työpaikoista. Ne taas muodostavat 11 %:n osuuden maakunnan työpaikoista koko maan keskiarvon ollessa 8%.

Mikäli tämä suhteellinen osuus tasattaisiin muun maan kanssa samaan rajaan, tarkoittaisi se noin 23000 työpaikan menetystä. Miltä tällainen ratkaisu Kiesiläisestä kuulostaa? Tai olisiko Kiesiläinen ehdotuksensa vastineena valmis poistamaan kaikki pääkaupunkiseudulle osoitetut kansalliset ja EU-tason kehittämistuet? Surullisenkuuluisa länsimetro, raidejokeri tai kehärata eivät olisi koskaan valmistuneet tai valmistuisi ilman muun maan tukea.

Valtionosuusjärjestelmää ei muuteta kaupunginvaltuustosta

Jokainen saa tietysti nostaa kuntavaaliteemoikseen mitä haluaa, mutta on hyvä muistaa, että valtionosuusjärjestelmää ei kaupungin- tai kunnanvaltuustoissa muuteta. Sellaiset päätökset tekee eduskunta. Itse olen loputtoman kyllästynyt kuuntelemaan tätä jatkuvaa ja perusteetonta puhetta pääkaupunkiseudusta "muun Suomen elättäjänä". Se ei yksinkertaisesti ole totta, vaan Suomi on yksi iso kokonaisuus, jonka eri alueet hyötyvät toisistaan. Vastakkainasettelusta pitäisikin siirtyä rakentavaan dialogiin koko maan kehittämisestä siten, että eri alueet tukisivat toisiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Yksi koko maan yhdistävä kehittämishanke voisi olla Jäämeren rautatien ja Tallinnan tunnelin rakentaminen, jolloin loisimme koko maata hyödyttävän uuden väylän Jäämerelle ja Eurooppaan. Tällainen yhteistyö on kuitenkin vaikeaa, ellei Kiesiläisten ja kumppaneiden sotatorvia taota yhteistoiminnan pasuunoiksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Oisko niin, että Kehä III sisällä on jonkinlainen oma kupla, jossa ei arvosteta muuta maata ja sen tuottamaa kansallista hyvää? Näin voi päätellä monista kannanotoista, joita itsekin kyseenalaistat kirjoituksessasi.
Toisaalta on ymmärrettävä, että vihreiltä ei oikein muunlaista mielipidettä voikaan odottaa. Ei ainakaan pääkaupunkiseudulla asuvalta. Miksihän vihreän puolueen kannattajia on muuallakin Suomessa kuin tuon "kuplan" sisällä?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Miten ihmeessä maitotilojen sijainnilla on mitään relevanssia Valion pääkonttoriin nähden. Montako maitotilaa Valio omistaa? Jos olisivat omistuksessa, eivätkä silloinkaan erillisiä yhtiöitä, voisi argumentti olla jossain määrin pätevä. Näinhän ei tietenkään ole, joten joku raja pitäisi sentään laittaa älyttömillekin argumenteille.

Asiaa tulisi lähestyä Sipilän lanseeraaman normienpurkutalkoon hengessä. Tavoitteeksi, että kunta selviytyy tehtävistään. Tasapainotetaan tulot ja kustannukset, tai haetaan toiminnan tehokkuutta suurtuotannon eduista. Ei tämän pitäisi olla ihmeellinen asia. Valtio hoitakoon omansa ja kunnat omansa. Yhteisöveron joutaa muutenkin lakkauttaa, joten sen jakautumisesta ei synny enää itkua. Valtion tuloveroja voidaan laskea kuntaosuuksien verran, ja olisi kansalaisilla entistäkin suurempi oma vaikutusmahdollisuus omaan elämäänsä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Outokummun Tornion tehdas työllistää yli 2000 henkilöä, pääkonttori pari sataa.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Ja yhteisöverosta valuu noin 10% pääkaupunkiseudulle, vaikka tuotanto ei täällä tapahdu. Kovapalkkaisimmat työt ovat myös siellä ja niistähän maksetaan sitten kunnallisveroa Espoon kaupungille. En minä tätä mallia kritisoi, mutta haluan osoittaa, että Suomi on kokonaisuus ja pääkaupunkiseutu hyötyy muusta Suomesta. Se tuntuu olevan niin hirvittävän helppoa aina unohtaa, kun ryhdytään osaoptimoimaan verotulojen tapauksella.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Miksi ihmeessä pitää olla kunnalisvero, jos se kerran on osaoptimointia?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #5

En ole väittänyt kunnallisveron olevan osaoptimointia. Olen väittänyt tasauksesta luopumisen vaatimista osaoptimoinniksi, jota se tosiaankin on.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #6

Hetkinen, jos valtionverotus ja keskitetty tasaus on optimointia, niin miten kunnan oma verotusoikeus ei ole osaoptimointia? Itse asiassa kysymyshän kuuluu mihin sitä kuntaa tarvitaan, jos kerran valtio osaa paremmin hallinnoida hommat?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Tätä asiaa varmasti voi pyöritellä niin monella tavalla, että jokainen löytää mieleisensä lopputuloksen. Mutta muistutan nyt kuitenkin, että jos markkinatalous toimii niinkuin pitäisi, ovat palkat suhteessa työn tuottavuuteen. Meidän kansantaloudessa tarvitaan lisää nimenomaan korkean tuottavuuden työpaikkoja, jos me halutaan, että kaikilla säilyy edes nykyinen elintaso. On siten parasta kaikille, että Outokumpu valitsee pääkonttorinsa paikan liiketaloudellisin eikä aluepoliittisin perustein.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #9

En ole kritisoinut Outokummun pääkonttorin sijaintia. Olen kritisoinut ymmärtämättömyyttä sen suhteen, että sitä pääkonttoria ei olisi, mikäli kaivospaikkakunnilla ei enää voisi elää.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Vähän asian vierestä, mutta veroihin liittyen: voisiko kansalainen itse korvamerkitä edes osan maksamistaan veroista siihen tarkoitukseen, jonka kokee tärkeäksi?

Infran varmaan olisi hyvä pelittää - tiet, sillat, sairaalat, päiväkodit, koulut ja vanhainkodit jne. - mutta kun jaetaan "sählyrahaa" tutkimuksiin ja harrastuksiin, niin ehkä kansalainen voisi hiukan saada ääntään kuuluville sen osalta, mitä tutkimuksia hän pitää mielekkäänä ja millaisia muiden kansalaisten harrastuksia, tai omia, haluaa olla mukana tukemassa. Tai kenen yhdistystoimintaa tukemaan lähetellä veroeurojaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kyllä voisi, sitä kutsutaan verotuksen keventämiseksi ja markkinataloudeksi.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Joka tapauksessa eniten veroja kertyy seiltä, missä on eniten asukkaita ja kas kummaa Suomessa sellainen seutu on Uusimaa ja pääkaupunkiseutu. Siellä on myös halvimmat yleiskustannukset, kun välimatkat ovat lyhyemmät kuin muualla Suomessa. Sama koskee kaikkia kaupunkiseutuja esimerkkinä vaikkapa Oulu.

Minulla on sellainen käsitys, että valtionosuuksilla tastaan tätä epäsuhtaa ja vielä niin, että valtionosuudet ovat suurimmat kunnissa, joissa väestö on ikääntynyttä ja tulot sekä verot kuntalaista kohti alhaiset.

Valtionosuudet ovat yhden lajin tekohengitystä. Siten jonkin verran viivytetään rakennemuutosta, joka vie kohti tiiviimpää taajamamuotoista asutusta. Kyllä siinä saa vaikka miten hartaasti laulaa Keskustan laulua koko maan asuttuna pitämisestä. Sivukylät tyhjenevät ensin ja muutto pohjoisesta etelään kiihtyy.

Ihmiset sen lopulta ratkaisevat. Useimmat muuttavat sinne, missä on töitä. Nuoret muuttavat ensin koulutuspaikkakunnille, eivätkä palaa. Ei siihen auta edes digitasointi. Se ei poista pitkää matkaa lääkäriin ja muihinkin palveluihin, joissa on itse käytävä senkin jälkeen, kun pankki-ja veropalvelut ja vaikapa passin tilauksen voi hoitaa netin kautta.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Tässä vastikään kauhisteltiin, kyllä, kauhisteltiin, miten yli puolet (!) suomalaisista asuu 200 kilometrin säteellä Helsingistä. Minusta siinä kauhistelussa unohdettiin se toinen puoli asiasta. 2,5 MILJOONAA suomalaista asuu yli 200 kilometrin päässä Helsingistä. Porilaiset, vaasalaiset, seinäjokiset, jyväskyläläiset, kuopiolaiset, joensuulaiset, oululaiset, rovaniemiset... Meitä on sentään aika paljon, ja vaikka emme muodostakaan Suomen vaurainta eliittiä, niin arvon mekin ansaitsemme, eikö vain?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Ihmisellä pitää olla ihmisarvo asuinpaikasta riippumatta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että arvoa pitää antaa myös mielipiteille, että kaikille pitää tarjota samat palvelut samaan hintaan. Se on mahdotonta. Ei sivukylillä voi tarjota lapsille saman tasoista päivähoitoa kuin keskuksissa, joissa on riittävä väestöpohja. Samaa koskee kauppapalveluja ja terveydenhoitoa.

Eri palvelupisteissä palvelun opitää olla saman tasoista, mutta etäisyyksiä ei voi korvata mitenkään. Taajama-asukas voi poiketa kaupassa vaikka useamman kerran päivässä. 30 kilometrin ja sitä pitemmän matkan takaa pitää varata kauppareissuun reilusti enemmän aikaa. Siihen tarvitaan myös kulkuväline, useimmiten auto, joka taajama-asukkaalle ei ole lainkaan välttämättömyys.

Asuminen sivukylän mökissä on lähes ilmaista, mutta asumisen sivukulut ovat sitä suuremmat, mitä etäämpänä palveluista asunto sijaitsee. Vaikka siihen saisi rahallisen korvauksen, se ei poista yksinäisyyttä eikä sitä hukka-aikaa, joka kuluu pelkästään liikkumiseen asunnon ja palvelupisteiden välillä. Tämä on samalla syy siihen, että taajamat vetävät asukkaita. Eivät ihmiset tyhmiä ole. On vain hyvä asia, että he hakevat elämäänsä helpotusta.

Sivukylille jäävät lopulta vain nuoret pioneerit, joita viehättää "vapaa" maaseutuasuminen ja ne vanhat jäärät, jotka ovat niin kiintyneitä kotimaisemiinsa, ettei heitä saa sieltä vapaaehtoisesti lähtemään. Lopulta heidät noutaa ambulanssi ja he siirtyvät sitä rataa hoivakotien asukeiksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset