mikkokarna Lapin puolustaja

Ruokahaaste 2017 osa II - vastine Auviselle ja Vornaselle

  • Kaikki paras ruoka tulee läheltä.
    Kaikki paras ruoka tulee läheltä.

Esitin eilen blogissani jokaiselle kansalaiselle ja yhteisölle Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kutsun mukaan talkoisiin kotimaisen ruoan puolesta. Kehotin ihmisiä syömään monipuolisesti lihaa, kalaa ja kasviksia, mutta varmistumaan, että ne on tuotettu lähellä. Totesin myös, että eläinperäisten tuotteiden välttely ei itsessään tee ruokavaliosta millään tapaa eettistä, vaan usein jopa päinvastoin. 

Koska veganismin ympärillä leijuu suuri ja osaltaan perusteeton moraalisäteilyn kehä, sai blogini aikaan välittömän vastareaktion. Teatteriohjaaja ja ”päivystävä anarkisti” Suvi Auvinen ratsasti näyttämölle kertomaan, että ”kuka tahansa kuvia suomalaisesta eläintuotannosta nähnyt ei voi väittää, että kyseessä olisi eettisesti kestävä teollisuudenala”. Auvinen iskee tässä tahtomattaan ongelman ytimeen, sillä valitettavan moni on muodostanut kuvan suomalaisesta maataloudesta juuri valokuvien tai muualla maailmassa kuvattujen dokumenttien pohjalta. Suomalainen maatalous perustuu perhetiloihin, ei suuryritysten omistamiin tuotantolaitoksiin. Suomen suurimmalle lihakarjatilalle mahtuu 1400 päinen karja, kun maailman suurimmissa tuotantolaitoksissa kasvatetaan jopa yli 100 000 päisiä karjoja. Yleensä suomalaisella lihakarjatilalla on noin 100-200 eläintä. Mittakaavaero on aivan valtaisa. Auvinen asettuu kirjoituksessaan myös tyypilliseen tapaansa kaiken muun yläpuolelle. Hänen mielestään minulla ei ole oikeutta määritellä, millainen tuotanto on eettistä, mutta itselleen hän tämän oikeuden kuitenkin varaa ja vieläpä niin hataralla tietopohjalla, kuin valokuvien perusteella. Auvisen kannattaisikin tulla ulos kuplastaan ja käydä suomalaisilla tiloilla katsomassa, mitä tuotanto siellä todella on. Tuottajien yhteystietoja saat pyytäessäsi minulta, sillä oletan että sellaisia ei lähipiirissäsi ole.

Toinen kirjoituksestani mielensä pahoittanut oli turkulainen vihreiden kaupunginvaltuutettu Jukka Vornanen, joka kirjoitti aiheesta ensin facebook-päivityksen ja tämän jälkeen blogin. Vornasella oli sen verran sivistystä, että hän jätti blogistaan pois päivitykseensä sisältyneen ulkonäköni arvostelun, joka on yleensä varsin huono lähtökohta asialliselle keskustelulle. Vornanen käsittelee kirjoituksessaan ennen kaikkea soijaa, jonka viljelyn totesin aiheuttavan metsäkatoa ja vesipulaa seuduilla, jotka ovat muutenkin kuivia. Vornasen mielestä en olisi saanut mainita tätä faktaa, koska suurin osa maailman soijasta käytetään eläinten rehuksi. 

Vornanen on oikeassa väitteessään, mutta unohtaa, että ulkomailta tuodun soijan osuus eläinten rehussa on Suomessa vain noin 10%. Mielestäni tämäkin vähäinen käyttö tulisi lopettaa ja siirtyä kotimaisiin vaihtoehtoihin, mutta on tosiasia, että pääosaa suomalaisesta lihasta ei kasvateta soijalla. Se taas on yksi kotimaista tuotantoa tukeva argumentti. Suomalainen vegaani sen sijaan näyttää kasvavan soijan voimalla. Itä-Suomen yliopistossa toteutetun vegaanien ruoankäytön poikkileikkaustutkimuksen mukaan näyttää nimittäin siltä, että naispuolisten vegaanien päivittäisestä ruoankäytöstä soijapohjaiset tuotteet muodostavat keskimäärin 15% osuuden. Miehillä tuo osuus on puolestaan 29%. Voidaankin sanoa, että suomalaiset vegaanit syövät suhteellisesti enemmän soijaa kuin suomalaiset tuotantoeläimet, vaikka kilomääräisesti eläimet enemmän syövätkin. Joka tapauksessa niin kauan kuin trendi on tämä, soijaa syövät vegaanit eivät ole osa ongelman ratkaisua, vaan osa ongelmaa.

Auvisen ja Vornasen lisäksi mielensäpahoittajia ja minua ”totuudenjälkeisestä” politikoinnista syyttäneitä oli monia muitakin. Seison kuitenkin edelleen alkuperäisen väitteeni takana: eettisintä ja ekologisinta ruokaa meille suomalaisille on suomalainen, lähellä tuotettu tai itse pyydetty ruoka; oli se sitten lihaa, kalaa, maitoa, kasviksia, marjoja tai sieniä. En ole keskustelun kuluessa nähnyt yhtäkään argumenttia, jolla tämä olisi kumottu. Miksi tämän yksinkertaisen tosiseikan tunnustaminen on niin vaikeaa vihreille ja anarkisteille?

Vuoden vihrein ympäristöteko lähtee siis edelleen jokaisen omasta ruokapöydästä ja siinä pöydässä voidaan hyvällä omallatunnolla tarjoilla myös kohtuudella kotimaista lihaa avokadojen ja muiden tuontielintarvikkeiden sijaan. Lähdetään kaikki joukolla mukaan lähiruokahaasteeseen mielensäpahoittajista välittämättä!

Edit 20.25: Korjattu vegaaninaisten soijapohjaisten tuotteiden osuus 20% => 15% Syy: laskuvirhe.
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Näin se vaan menee. Keskusta on Suomen vihrein puolue.

Käyttäjän dnaumov kuva
Dan Naumov

Sitä voidaan miettiä onko se oikein vai ei, mutta tosiasia on se, että lähiruuan suosiminen on monessa tilanteessa yksinkertaisesti laitonta. Ruuan maantieteellinen alkuperä ei ole sellaisenaan sellainen objektiivinen arviointikriteeri että sitä voitaisiin käyttää esim. kilpailutuksissa. Ruuan objektiivinen laatu ja muut vastaavat seikat saa vaikuttaa, maantieteellinen alkuperä ja muut vastaavat tunneseikat ei.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Näiden vihreiden ja muidenkin asiantuntijoiden olisi syytä Käydä tutustumassa Kärsämäellä olevan Ylämaankarjan elinolosuhteisiin ja lihanlaatuun.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Kerro meille myös ne määräykset joiden mukaan suomalaista ruokaa tuotetaan: Paljonko tuotantoeläimelle varataan tilaa, kuinka ulkoilu ja liikunta järjestetään, mitä virkkeitä, kuinka teurastus järjestetään, kuljetus teurastukseen, mahdollisuus lajille tyypilliseen elämään, ja muut eläinten kohteluun vaikuttavat määräykset.

Faktat esiin, niin voimme keskustella perustelemattomien väitteiden sijasta tosiasioista.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Laki näyttäisi olevan parempi kuin oletin, mutta en vielä kehuisi sitä erinomaiseksi mm. eläinten ulkoilemisen pitäisi olla pakollista.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Käy Kärsämäellä katsomassa onko tilaa laitumella riittävästi.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Yritin katsoa Google Earth:lla. Joitakin vaaleita pisteitä näkyi. Ilmeisesti ne olivat lehmiä, tai sitten AIV-rehupaaleja.

Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen

Kysyn edelleen: millä tavoin ja millä mittareilla vegaaniruokavalio muuttuisi eettisemmäksi tai ekologisemmaksi sillä, että siihen lisättäisiin eläinkunnan tuotteita?

(Jotkin kasvikunnan tuotteet ovat tietenkin eettisempiä tai ekologisempia kuin jotkut toiset, mutta se ei ole vastaus tähän kysymykseen.)

Lisäys: Päättyneen vuoden aikana monet pienet ja suuret ruokafirmat ovat tuoneet markkinoille lukuisia uusia vegetuotteita, joissa kotimaisten raaka-aineiden lisäksi käytetään sitä demonista soijaakin. Pitäisikö näitä suomalaisia innovatiivisia firmoja nyt alkaa boikotoida, vai mikä olisi sopiva sanktio?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Jos vegaaniniruokavalio sisältää esimerkiksi avokadoa tai soijaa, niin se muuttuu eettisemmäksi korvaamalla nämä tuotteet kotimaisella nyhtökauralla tai härkiksellä. Aivan vastaavasti korvaamisen voisi tehdä vaikkapa riistalla, jolloin söisi takuulla eettisintä ja ekologisinta ruokaa mitä on olemassa.

Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen

Nyhtökaura ja härkis ovatkin oikein kannatettavia tuotteita. Mutta kertoisitko, mistä saisin, tai mistä Suomen väestö saisi riittävästi kotimaista riistaa proteiinintarpeen tyydyttämiseksi? Harvalla on mahdollisuus metsästää omilla mailla.

Kasvoin metsästäjäperheessä ja joskus ruokapöydässä huvittuneena porukalla laskeskeltiin, että eihän tässä taloudellisesti mitään järkeä ole, että isä ajaa viikonlopun aikana henkilöautolla puolisentuhatta kilometriä ja saa ehkä muutaman vesilinnun. Hirvistä nyt riittää enemmän syötävää, mutta jos riistalla koetettaisiin kattaa edes prosentti Suomen proteiinintarpeesta, olisi hauska kuulla, miten tuotantoketjut saataisiin järjestettyä mitenkään järjellisesti.

(Toinen asia on se, onko eettistä tappaa eläimiä ravinnoksi tilanteessa jossa ravintoa on muutenkin enemmän kuin tarpeeksi. Missä mielessä on eettisempää syödä riistaa kuin härkistä?)

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #13

Riistalihaa tulee suomalaisiin pöytiin toistakymmentä miljoonaa kiloa vuodessa ja se on merkittävä lisä metsästäviin perheisiin. Oletko myöskään pohtinut, että meillä kasvaa koko maassa heinää, jota ei voida muuttaa ihmisravinnoksi muuten kuin eläinten kautta. Tällaisen mahdollisuuden käyttämättä jättäminen olisi ekotuhlausta. Mitä taas tulee tappamiseen, niin se on luonnollinen osa luonnon kiertokulkuun, josta ihminen ei ole millään tasolla irrallaan.

Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen Vastaus kommenttiin #14

"Tällaisen mahdollisuuden käyttämättä jättäminen olisi ekotuhlausta."

Heinä menee hukkaan jos emme syö eläimiä?! :D Entä sitten? Näännymmekö nälkään? Mitä pahaa seuraa siitä, että heinä kasvaa omia aikojaan? (Heinän viljely varta vasten rehuksi maalla jolla voisi kasvattaa myös jotain ihmisravinnoksi kelpaavaa on aika outoa.)

Ja eläimiä on ok tappaa silloinkin, kun se ei ole mitenkään tarpeellista?

Selvä pyy. :)

Totta kai laiduntavat eläimet ovat olleet ja ovat edelleen loistava ravinnonlähde silloin, kun ne laiduntavat viljelemättömällä tai etenkin viljelykelvottomalla maalla. Tekevätkö suomalaiset tuotantoeläimet laajamittaisesti niin?

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Eeva Vastaus kommenttiin #14

Eläimet tappavat syödäkseen tai reviiriään puolustaakseen. Ihmisinä meillä on tietoisuuden ylimääräinen kirous. Olemme tietoisia siitä, että lyöminen ja pureminen sattuvat, enkä itse halua satuttaa tuntevia eliöitä jos se suinkin on vältettävissä - ja koska elämme nyt sellaista maailmanaikaa, jona olemme tietoisia eri ravintoaineiden merkityksestä, proteiineista ja mistä niitä saa, ja (jos henkilö pidättäytyy täysin eläinkunnan tuotteista) B12-vitamiininkin tarpeen saa täytettyä ottamalla pillerin silloin tällöin, niin muut kuin itsekkäät perustelut väh. lihansyönnin jatkamiselle ovat vähissä.

Ympäristöllekin on se ja sama missä päin maailmaa lehmä kasvaa, yhtälailla Mansikki röyhtäilee ilmakehään metaania sijainnista riippumatta. Ja jos ollaan huolissaan suomalaisen maajussin toimeentulosta, niin kuten jo aiemmin todettiin, niin ne kasviproteiinin lähteet kasvavat jalostuksen ansiosta jo näilläkin leveysasteilla. Kvinoaa Härmän peltoihin, niin eivät nekään jyvät ole eteläamerikkalaisten ruokakaapeista pois. Soijastakin löytyy pohjolassa papua tekeviä lajikkeita, ettei tarvitse olla huolissaan niistä Ranskan sademetsien hakkuista (eiku...). Ja vielä tulevat hamppu ja revonhäntäkasvit näin äkkiseltään mieleen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #14

Tämä oli taas pettämätöntä logiikkaa Kärnän tapaan.

Niillä pelloilla voitaisiin myös kasvattaa ihmisille kasvisravintoa heinän sijaan?

Tämäkin oli hieno: "Mitä taas tulee tappamiseen, niin se on luonnollinen osa luonnon kiertokulkuun, josta ihminen ei ole millään tasolla irrallaan."

Minulla on nälkä eikä muuta safkaa ole juuri hollilla, voinko metsästää sinut ravinnokseni luonnon kiertokulun hengessä, jos ihminen ei kerran ole siitä mitenkään eri tasolla irrallaan? Ethän pane pahaksesi? ;-)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #14

Kyllä lehmälle kuuluu kunnia heinän muuttamisesta ihmisravinnoksi maassamme, aikanaan olimme täydellisesi luomuravinnossa.

Käyttäjän anttikivivalli kuva
Antti Kivivalli

Suurimman osan avokadoista syövät lihaa syövät suomalaiset, joten se ei ole kasvissyöjien tuottama ongelma.

Samoin todellakin suurimman osan, ehkä 85 % Suomeen tuodusta soijasta syövät eläimet, joita lypsetään ja/tai jotka teurastetaan ihmisten syötäväksi. Loppua 15 % eivät syö kasvissyöjät, vaan siitä suurin osa käytetään elintarviketeollisuudessa kaikenlaiseen, esim. makkaroihin.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Näiden Auvisten ulostuloista kannattaa välittää vähemmän kuin pihasi muurahaisten ajatuksista. Turhaan sponsoroit näitä vannabejulkkiksia edes kommentoimalla heidän horinoitaan.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Yleensä näin toiminkin, mutta nyt Auvisen ulostulo paljasti niin herkullisesti ja hänen tahtomattaan mistä kenkä puristaa, että oli mielestäni aiheellista reagoida.

Käyttäjän RistoMikkonen kuva
Risto Mikkonen

Luulin tätä keskustelua ensiksi joksikin perussuomalaisten hihhuloinniksi, koska argumentointi on niin kärjistävää. Minun mielestä sianlihan syöjien on ihan turha uhriutua tässä maailmassa, jossa sika maksaa kaupassa vähemmän kuin parsakaali. Maataloustuet on se isoin ongelma. Tiedämme että aluetukien kahmimiseksi teuraseläimiä kuskataan ympäri maata tukien saamiseksi. Reilua kilpailua vääristävä maatalouden tukeminen pitää lopettaa, ja uskon että kunhan lihansyöjät alkavat maksaa kaupan kassalla oikeaa hintaa lihasta niin kummasti alkaa porkkana taas maistumaan. Ja sitten se niin paljon tunteita herättävä metsästys: jaetaan riistalihan määrä viidellä miljoonalla ja katsotaan ihan oikeasti, kuinka monen lautaselle sitä riittää.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mikko,
suurin ongelmasi on kuten Vornanenkin totesi, että ns "faktasi" eivät kestäneet mitään kriittistä tarkastelua. Ja tämä blogi osoittaa ettet vieläkään ymmärrä mistä on kyse. Sinulla voi olla omat mielipiteesi, muttei omia faktoja. Tämäkään populistinen hyökkäys ei kestä loogista tarkastelua. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi lausuma:
"Voidaankin sanoa, että suomalaiset vegaanit syövät suhteellisesti enemmän soijaa kuin suomalaiset tuotantoeläimet, vaikka kilomääräisesti eläimet enemmän syövätkin."

No Mikko, kumpi vaikuttaa sitten luontoon enemmän, suhteellinen vai todellinen määrä? Jos karjalle ja kasviöljytuotantoon menee tuotavasta noin 200 miljoonasta kilosta 98% eli 196 miljoonaa kiloa ja muualle 4 miljoonaa, niin kumpi kulutus näistä rasittaa 49 kertaa enemmän kun toinen?

Hauskaa on etten ole huomannut sinun täällä koskaan myöntäneesi tehneesi virhettä, aina vain selitetään. Kokeile joskus, saatat yllättyä.

Pysyn edelleen kannassani:

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22...

Positiivista on, että olet vihdoin sentään kommentoimassa väitteitäsi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mikko Kärnä,
voisitko kertoa mistä viittaamastasi tutkimuksesta olet päätynyt seuraavaan:
"Itä-Suomen yliopistossa toteutetun vegaanien ruoankäytön poikkileikkaustutkimuksen mukaan näyttää nimittäin siltä, että naispuolisten vegaanien päivittäisestä ruoankäytöstä soijapohjaiset tuotteet muodostavat keskimäärin 20% osuuden. Miehillä tuo osuus on puolestaan 29%"

Itse en moisia sieltä suoraan löydä.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Laske keskimääräinen ravinnonkulutus per vuorokausi yhteen taulukoista ja sen jälkeen katso soijapohjaisten tuotteiden osuus. Sieltä se löytyy.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Huomasit varmaan laskennassasi ja otit huomioon, että esim miehillä tuosta grammoina ilmoitetusta kulutuksesta reilusti yli puolet oli soijajuomaa/soijamaitoa, josta noin 10% on soijaa ja loput vettä. Eikä sen valmistukseenkaan kulu kuin 1 dl soijaa per litra.

Joten aika huteralla, mutta tarkoitushakuisella pohjalla on nämä prosentit verrattaessa rehukäyttöön.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #29

Montako grammaa tai kiloa soijapapuja tarvitaan, jotta saadaan soijamaitoa yksilitra?

Löysin yhden valmistus ohjeen, mutta todennääköisesti teollinenprosessi toimii eri reseptillä.

Soijamaito

Pekka Heinänen: Sydänystävällinen soija ja 100 reseptiä

8 dl kohtalaisen paksua soijamaitoa

Tarvitaan:

500 g kuivattuja soijapapuja

vettä

tiivistä harsokangasta

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #32

Kiitos kysymyksestä,
itse löysin tuon, onhan tämä toki avainasia kysymyksessä.

Tietoni on wikipedian englanninkieliseltä sivulta:"The ratio of water to beans on a weight basis should be about 10:1"

https://en.wikipedia.org/wiki/Soy_milk

Kenties mainitsemallasi Heinäsellä on parempi resepti. Teollisesti vaan tupataan yleensä saamaan puristamalla paljon irti vähästä.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Komppaan sinun ideaasti ja suomalainen ruoka-ainetuotanto pitäs saatella kukkoistukseen.

Siis, no mie kuuntelin YlePuhheeltä tännään kirjan kirjottanheita ja Jarmo Laitanevvaa ja siis se kohtuullisuus on ok, mutta kasvihöpötykset oli kiihkeää juttua.

Soijja ei ole suomalaisen ruokaa eikä suomalaisten elläinten. Soijjaahan ei sais nuorille eikä varsinkkaan pojille antaa ollenkkaan sen hormoonivaikutusten takia?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Lähiruoka on hyvää ja helppoa hankittavaksi - meillä lähiruoka haetaan keittiön jääkaapista... :)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mikko Kärnä,
en yhtään ihmettele miksi kirjoitit uuden blogin aiheesta, edellisen "faktat" onkin sen kommenteissa ammuttu alas yksi kerrallaan. Tässä harhaanjohtavia väittämiä on vähemmän, mutta kyllä niitä vieläkin riittää.

1) Otetaan nyt heti kärsään tämä väittämäsi: "Seison kuitenkin edelleen alkuperäisen väitteeni takana: eettisintä ja ekologisinta ruokaa meille suomalaisille on suomalainen, lähellä tuotettu tai itse pyydetty ruoka; oli se sitten lihaa, kalaa, maitoa, kasviksia, marjoja tai sieniä"

Ensinnäkin kehoittaisin tutustumaan etiikan käsitteeseen vaikkapa jollain moraalifilosofian perusteoksella. Huomannet nopeasti, että on jo itsessään mahdotonta esittää jonkun asian olevan eettisintä tai maailman eettisintä kuten usein toteat.

Muutoin kyseessä on mielipiteesi, jos toteaisit lähiruoan olevan eettistä ja ekologista, niin oltaisiin kenties lähellä totuutta. Kun väität sen olevan kaikista eettisintä ja ekologisinta olet harhapoluilla. Miten todistat väittämäsi? Yhtä hyvin voisit väittää Keskustan olevan maailman eettisin ja ekologisin puolue. (Sen varmaan teet seuraavaksi, koita edes yrittää todistaa asia jotenkin samalla..)

Tuohon itse keksimääsi moraalisädekehä-termiin en edes jaksa mennä..

2)Kärnä toteaa: "Vornanen on oikeassa väitteessään, mutta unohtaa, että ulkomailta tuodun soijan osuus eläinten rehussa on Suomessa vain noin 10%. Mielestäni tämäkin vähäinen käyttö tulisi lopettaa ja siirtyä kotimaisiin vaihtoehtoihin, mutta on tosiasia, että pääosaa suomalaisesta lihasta ei kasvateta soijalla."

Tuo vain 10% on noin 200 miljoonaa kiloa vuodessa ja ennen sen korvaamista kotimaisella, sen määrä on joka tapauksessa merkittävä ja 49-kertainen muuhun käyttöön verrattuna. Ensimmäisessä blogissa Kärnä totesi myös, että geenimanipulaatio on Suomesssa kielletty. Sen sijaan tästä tuontirehusta kuitenkin 45% oli vuonna 2014 geenimanipuloitua.

3)Kärnä toteaa: "Vornanen käsittelee kirjoituksessaan ennen kaikkea soijaa, jonka viljelyn totesin aiheuttavan metsäkatoa ja vesipulaa seuduilla, jotka ovat muutenkin kuivia. Vornasen mielestä en olisi saanut mainita tätä faktaa, koska suurin osa maailman soijasta käytetään eläinten rehuksi. "

Kuten toisaalla on jo mainittu, niin suuri osa ihmisravinnoksi tarkoitetusta soijasta tulee Euroopasta esim Serbiasta ja Ranskasta. Ihmisravinnoksi tarkoitetulla soijalla on hieman tarkemmat kriteerit ja sattuneesta syystä niiden ostajat ovat hyvinkin tietoisia valinnoistaan. Joten väittämäsi juuri heidän epäeettisyydestään ei oikein kanna. Se että Kärnä unohtaa sitä käytettävän pajon enemmän eläinten rehuksi on nyt aika tarkoitushakuista.

4)Soijasta Kärnä toteaa: "Mielestäni tämäkin vähäinen käyttö tulisi lopettaa ja siirtyä kotimaisiin vaihtoehtoihin, mutta on tosiasia, että pääosaa suomalaisesta lihasta ei kasvateta soijalla. Se taas on yksi kotimaista tuotantoa tukeva argumentti. Suomalainen vegaani sen sijaan näyttää kasvavan soijan voimalla."

Merkittävä osa soijalla on silti rehussa ja katsotaan nyt sitten kuinka tilanne etenee. Toistaiseksi on olemassa ohjelma, jonka mukaan kasvatetaan eettisesti kasvatetun soijan osuutta, mutta korvaamisesta ei ole tietoa Kärnän toiveesta huolimatta. Nyt tilanne on tämä eikä muutosta ole vielä näkyvissä. Siitä vaan aloitetta tekemään.

Mitä muuten luulette, suomalaisten vaihtoehtojen tullessa yhä paremmin markkinoille, niin ryhtyvätkö vegaanit käyttämään niitä mieluummin kuin soijaa? Tarviiko edes vastata...

5)Kärnä toteaa myös: "Itä-Suomen yliopistossa toteutetun vegaanien ruoankäytön poikkileikkaustutkimuksen mukaan näyttää nimittäin siltä, että naispuolisten vegaanien päivittäisestä ruoankäytöstä soijapohjaiset tuotteet muodostavat keskimäärin 20% osuuden. Miehillä tuo osuus on puolestaan 29%"

Kuten jo aiemmin kirjoitin, niin itse en moisia prosentteja tuosta viittaamastasi tutkimuksesta löydä. Soijapohjainen on muuten laaja käsite, siinä ei tarvitse olla paljoakaan itse soijaa.. Kerrohan mistä tämä löytyy tarkemmin.

6)Kärnä toteaa: "Joka tapauksessa niin kauan kuin trendi on tämä, soijaa syövät vegaanit eivät ole osa ongelman ratkaisua, vaan osa ongelmaa."

Mikä trendi, olet siis keksinyt että vegaanien soijankäyttö olisi kasvussa vai? Ja trendisi pohjalla olevia lukuja ei vaikuta löytyvän. WTF?

Tämähän on sama kuin laittaisi samalle viivalle viritetyn Hummerin ilman katalysaattoria ja Priuksen? Molemmat käyttävät bensaa, joten ne ovat osa samaa ongelmaa. Jep, ohan se varma..

7) Ylpeänä Kärnä väittää: "En ole keskustelun kuluessa nähnyt yhtäkään argumenttia, jolla tämä olisi kumottu. Miksi tämän yksinkertaisen tosiseikan tunnustaminen on niin vaikeaa vihreille ja anarkisteille?"

Usein käynti optikolla riittää, jos et muualta löydä niin katso tästä kohta 1.

8) Loppulausuma Kärnältä on: "Vuoden vihrein ympäristöteko lähtee siis edelleen jokaisen omasta ruokapöydästä ja siinä pöydässä voidaan hyvällä omallatunnolla tarjoilla myös kohtuudella kotimaista lihaa avokadojen ja muiden tuontielintarvikkeiden sijaan. Lähdetään kaikki joukolla mukaan lähiruokahaasteeseen mielensäpahoittajista välittämättä!"

Ehkä kaikkein huvittavinta tässä on se, että itse kannatan haastetta monipuolisesta lähiruokaa suosivasta ruokakulttuurista. Näin tekee varmaan jopa enemmistö ihmisistä ja myös parjatuista vihreistä. Ongelma tässä on Kärnän asenne, jatkuvat asiavirheet, populismi ja tässäkin toistuva väittämä vuoden vihreimmästä ympäristöteosta halveksuen muiden tekemisiä. Jälleen on kyse vihreimmästä, eettisimmästä, parhaasta jne. Kärnä on ilmeisesti maailman paras kaikessa?

Tästä mielet ovat pahoittuneet - järkyttävästä disinformaation määrästä ja muiden vähättelystä - eivät ollenkaan itse tavoitteesta suosia suomalaista lähiruokaa. Sitä kannatan.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Pakko kysyä kohdasta 1

"eettisintä ja ekologisinta ruokaa meille suomalaisille on suomalainen, lähellä tuotettu tai itse pyydetty ruoka; oli se sitten lihaa, kalaa, maitoa, kasviksia, marjoja tai sieniä."

Mikä sitten on suomalaisille ekologisinta ja eettisintä ruokaa, koska sitä ei ole lahellä tuotettu jne. ruoka?
Jäin vain tuota miettimään enkä oikein kunnollista vastausta löytänyt.

Kohtaan 4 sanon vain härkäpapu, rypsirouhe ja samalla ihmettelen väitettäsi ettei korvaavai valkuaislähteitä muka ole olemassa tai kehitteillä. Toinen asia on että ovatko ihmiset todella valmiita maksamaan korvaavasta valkuaislähteestä.

"Mitä muuten luulette, suomalaisten vaihtoehtojen tullessa yhä paremmin markkinoille, niin ryhtyvätkö vegaanit käyttämään niitä mieluummin kuin soijaa? Tarviiko edes vastata..."

Ei tarvitse sillä vastauksen voi lukea vaikka seuraavasta linkistä-->
http://www.vegaaniliitto.fi/www/fi/arki/ruoka/rese...

Tosin tuosta kommentista saa sen käsityksen ttä suomalainen tuote on ala-arvoista oli se sitten mikä tahansa. Toivottavasti käsitän väärin.

Tämä menee vähän ohi mutta totean vain että jos suomalaiset itse eivät pidä omaa tuotantoaan/tuotteitaan hyvinä niin ei niitä silloin myöskään muualle kannata edes kaupata, koska siellä muualla kun pidetään omaa juttua hyvänä.
Ja tämä käsitys ei taas tarkoita sitä etteikö aina voi myös asioita parantaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Juha,
pahoittelen että kirjoitin epäselvästi, sori. Kommentillani Tarviiko edes vastata tarkoitin nimenomaan, että vegaanit siirtyvät ilman muuta mieluummin käyttämään lähellä tuotettua, kun sitä on hyvin saatavilla.

Eli en missään nimessä halunnut mollata suomalaisia tuotteita, ne ovat todella hienoja juttuja. Saatavuudessa vaikuttaa vielä olevan haasteita, mutta toivottavasti se paranee ja myös hinnat tulevat kohtuullisemmiksi.

Kustannuskysymykseen toteaisin, että budjetti se on vegaaneillakin ja joskus joutunee tekemään kompromissejä itse kukin.

Tuo eettisin ja ekologisin on hankala, kuten totesin niin väittämä on kova. Pelkkä jonkun oleminen lähiruokaa ei tee vielä siitä eettisintä tai ekologisinta. Jos se naapurin karjatila kohtelee eläimiä huonosti ja tuhlaa resursseja kasvatuksessa, niin ei kokonaisuus välttämättä ole se paras. Se voi sitä toki hyvinkin olla, mutta ei siitä mitään todistetta ole. Vierastan eettisin-väittämän käyttöä melkein joka puolella, en kiistä siis etteikö lähiruoka olisi eettistä ja ekologista - todennäköisesti se sitä useimmiten on.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #35

Hyvä tarkennus, tässä kohtaa voin todeta että ajatelen kutakuinkn samoin.

Olen itse joskus vuosia sitten ollut tekemisissä nautatilan kanssa, mikä oli luomussa. Eläinten hoito vain siellä oli kaikkea muuta kuin hyvää, suorastaan ala-arvoista. On aikoja sitten lopettanut toimintansa.

Ilpo Suoknuuti

Kasvavan ihmiskunnan ruokkimiseen tarvitaan aina vain enemmän ravintoa.Jos me kaikki oltaisiin vegaanaja niin miten me kasvatetaan ruoka.Luonnon omat ravinne varat on rajallisia eli tarvitaan lannotteita.Käytetään teollisia lannoitteita,ok ne kululuttavat luonnonvaroja ja ne on rajalliset.Yhdyskuntajäte?Niillä saamme myrkytettyä peltomme raskasmetalleilla ja hormooneilla.Nautaeläimet käyttää ravinnokseen korsirehua ja pötsikäyminen saa aikaan maitoa ja lihaa ja mikä tärkeintä lantaa.Ei tarvita mitään uusia innovatiivisia keksintöjä sillä luonto on keksinyt pötsin joka on ainoa järjestelmä joka saa heinän tuottamaan hyvinvointia.Nyhtökaura eikä mikään muukaan kasvisravinto kasva ilman lannoitteita ihmiskunnan vaatimaa määrää.Eli ole vegaani tai lihansyöjä tarvit nautoja jotta kaupan hyllyllä olisi ruokaa.

Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen

"Mikä sitten on suomalaisille ekologisinta ja eettisintä ruokaa, koska sitä ei ole lahellä tuotettu jne. ruoka?"

Totta kai esim. suomalaiset juurekset, kausikasvikset ja viljat on yleisesti ottaen parhaasta päästä ekologisin ja eettisin perusta ruokavaliolle. Kauempaa tuotetut elintarvikkeet ovat ekologisia silloin kun vastaavien kasvattaminen lähempänä tuhlaisi enemmän resursseja kuin kuljetuskustannukset; talvella espanjalaiset tomaatit on ekologisempi valinta kuin suomalaiset (muttei erityisen fiksu ostos nekään).

Kärnän mainitsema itse pyydetty liha ja kala ovat ekologisesti hyviä mutta vain marginaalisen vähemmistön ulottuvilla olevia vaihtoehtoja. Muuten lihasta; esimerkiksi naudat ja niiden maito ovat hyvinkin ekologisia siellä, missä ne laiduntavat ulkona ympäri vuoden ja etsivät ravintonsa itse, kun taas nautojen kasvattaminen Suomessa on vähän kuin heittäisi ruokaa roskiin.

Mutta kysymykseen varsinkaan sen eettisyyden osalta on vaikea tarjota mitään yksiselitteistä ratkaisua, siihenhän vaikuttavat kunkin henk.koht. arvotkin esim. sen osalta, miten suhtautuu eläinten kohteluun ja tappamiseen, kuinka tärkeänä pitää työntekijöiden asemaa jne. Siksi on syytä suhtautua kriittisesti sellaisiin simppeleihin ja dogmaattisiin vastauksiin jollaisen Kärnä tarjoaa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

"suomalaiset juurekset, kausikasvikset ja viljat on yleisesti ottaen parhaasta päästä ekologisin ja eettisin perusta ruokavaliolle. Kauempaa tuotetut elintarvikkeet ovat ekologisia silloin kun vastaavien kasvattaminen lähempänä tuhlaisi enemmän resursseja kuin kuljetuskustannukset; talvella espanjalaiset tomaatit on ekologisempi valinta kuin suomalaiset"

Suomalainen peltoviljely sääolosuhteista ja kasvukauden lyhyydestä johtuen tuhlaa aina enemmän resursseja kuin saman määrän tuottaminen lämpimämmässä maassa, jossa kasvukausi on pidempikin. Samalla peltoalalla etelässä saadaan paljon suurempi tuotto.

"nautojen kasvattaminen Suomessa on vähän kuin heittäisi ruokaa roskiin".

Tämä on melko populistinen heitto, yhtä hataralla pohjalla kuin Kärnä omine esityksineen. Edelliseen kommenttiini viitaten, eihän viljelymaalle Suomessa ole ekologiselta kannalta suurtakaan käyttöä: sen kun voi korvata pienemmällä viljelyalalla etelässä ja vähemmällä ympäristökuormalla.

Koska viljelysmaata ei voi Suomessa samassa määrin hyötykäyttää, voi suomalaisen peltomaan hyvin käyttää rehutuotantoon. Lihan tuottaminen täällä Suomessa lienee eettisintä lihantuotantoa maailmassa.

Käyttäjän HenrikVlimki kuva
Henrik Välimäki

Much ado about nothing. Isoäitini olisi vain sanonut, että herra Kärnällä "taitaa olla oma lehmä ojassa".

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kai näillä Kärnän mittareilla ekologisina voi pitää ainoastaan metsästä kerättäviä mustikoita ja puolukoita. Sekin vain, jos asut mustikkametsän vieressä tai jos poljet mustikkametsään polkupyörällä. Nälkä tosin tulee uutta satoa odotellessa.

Jos meinaat oikeasti kalastaa tai metsästää kannattavasti, sinun pitää olla maanomistaja. Metsästäminen jättää vuositasolla tonnikaupalla hauleja luontoon. Harrastajakalastajalle kalastaminen välineineen ja lupineen maksaa paljon enemmän kuin kalan hakeminen kaupasta.

Jos kaupan kala tulee Norjasta, se ei toki ole lähiruokaa. Suomalainen kasvatettu kala ei sen eettisemmäksi muutu. Kotimainen kalankasvatus pilaa kotimaisia luonnonkalakantoja ja vesistöjä. Sinällään suomalaisen luonnon kannalta paljon parempi, että epäeettinen, antibiooteilla ravittava kassikala kasvatetaan muualla.

Heinää kasvatetaan, Kärnä, pelloilla. Ja pellot ovat heinällä ainoastaan siksi, että eläimet sitä syövät. Jos heinää ei pelloilla kasvatettaisi, peltoa voitaisiin hyötykäyttää, viljellä sinne vaikka niitä nauriita. Tai antaa metsittyä ja muutaman vuosikymmenen jälkeen sieltä saataisiin mustikoita. Sitä ennen vadelmia ja ahomansikoita.

Lähiruuan ylivertainen eettisyys on Kärnän mielikuva. Suomalainen maatalous ei ole sen eettisempää kuin ruotsalainen, norjalainen tai puolalainenkaan. Kuljettaminenkaan ei eettisyyttä pilaa. Onhan tuotantomäärät ilmastoltaan suotuisimmissa paikoin suuremmat. Tuolloin viljelyn ja kasvatuksen aiheuttamat haitat jäävät pienemmiksi.

Suomalainen peltoviljely ei ole kilpailukykyistä eikä kotimaisella viljelyllä ole kysyntää. Kannattavaa Suomessa taitaa olla ainoastaan marjanviljely ja lihantuotanto. En pidä lihaa ainakaan kasvisravintoa eettisempänä. Koska lihaa kuitenkin syödään ja karjaa sitä tarkoitusta varten kasvatetaan, on hyvä, että edes sitä voidaan kannattavasti tehdä täällä Suomessa.

Syödään me, Kärnä, elääksemme. Jätetään tuo eettisyyskeskustelu noille muille, jotka asiasta jotain ymmärtävät.

Käyttäjän NinaVuorijrvi kuva

Tuo kalastuskin riippuu vähän mistä roikkuu. Minä ja muksut harrastamme lähinnä mato-ongella onkimista (meillä tosin etuna on se, että asumme aivan meren vieressä mutta eikös Suomi ole muutenkin tuhansien järvien maa, eiköhän jostakin löydy se yksi paikka johon ei lupia tarvita). Mato-ongellakin saa yllättävän hyvin ja paljon kalaa kun syönti on päällä. Tietysti jos kovasti nirsoilee eikä lahnat, särjet yms. ole mieleen niin sittenhän sieltä ei tule mitään syötävää.

Tälläkin hetkellä pakastin on täynnä kalaa, kaikki mato-ongella ongittuja. Sen lisäksi että onkiminen tuottaa kalaa, se on myös hauska harrastus ihan koko perheelle. Ei tällä välttämättä koko kuukauden kaloja saa mutta muutaman aterian ainakin ja se vähentää kummasti ympäristöhaittoja. Varsinkin kun nostaa niitä paljon parjattuja särkiä pakkaseen ja siitä pannulle.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mikko Kärnä,
esität kirjoituksissasi kuten tässä asiassa ja mm turkistarhauksessa väittämiä eettisin, ekologisin tai jopa maailman eettisin.

Jopa mainonnassa ja markkinoinnissa ei käytetä väittämiä eettisimmästä tai ekologisimmasta puhumattakaan maailman. Mikäli esität tällaisen väittämän joudut todistamaan hyvin pian sen markkinatuomioistuimessa tai markkinoinnin eettisessä neuvostossa. Jos näitä väitteitäsi käsiteltäisiin noissa paikoissa, olisi postilaatikkosi täynnä uhkasakkoja ja epäeettisen mainonnan kieltoja.

Kenties tätä pitäisikin laajentaa poliitikkoihin? ;-) Siitä tulisi hauskaa. Yleensäkin toivoisin teidän poliitikkojen tutustuvan viljelemienne käsitteiden sisältöön, on käytännössä mahdotonta todeta todistettavasti jonkun olevan maailman eettisintä.

Edelleen totean, että ilman perusteetonta ja harhaanjohtavaa hyökkäystäsi muita vastaan haasteesi monipuolisen lähiruoan suosimisesta vuonna 2017 olisi todennäköisesti saanut vankkaa suosiota lähes ilman soraääniä. Itse aion suosia lähiruokaa mukaanlukien liha, kala ja riista tänä vuonna ja tulevaisuudessa tästä huolimatta.

Toivottavasti mietit jatkossa keinojasi tarkemmin, jolloin ajamasi asiat menevät paremmin läpi.

Simo Hellsten

Väärin laskettu.

Jos rehu kertomasi mukaan sisältää 10% soijaa, kilo naudanlihaa kuluttaa tuotantotavasta riippuen jopa (lähde: Yle/Kuningaskulutta 2014) jopa 2,7kg soijaa. Vuoden 2016 naudanlihan keskimääräisestä 19kg kulutuksesta voidaan laskea, että pelkkä naudaliha voi kuluttaa lihansyöjän ruokapöydässä 140g soijaa/päivä.

Kyselytutkimuksessa 2011 otos oli 6 vegaania ja 6 verrokkia miesten osalta ja 12 ja 9 naisten osalta. Tämä ei välttämättä anna yleistä kuvaa ruokavalioista. Vuoden 2011 jälkeen kotimaiseen härkäpapuun perustuvat valmisteet ovat tulleet markkinoille räjähdysmäisesti, joten tänä päivänä näin suppeankin kyselyn tulos olisi luultavasti erilainen.

Kuitenkin tässäkin kyselyssä sekasyöjien soijankulutus pelkästään naudanlihan osalta tuolla 10% osuudella rehusta oli 271g/päivä kun vegaaneilla 74g/päivä. Kyselyyn osallistuneet sekasyöjätkin siis söivät tuplasti keskimääräistä enemmän naudanlihaa - mikä kertoo tutkimuksen tilastollisesta merkityksestä.

Tässä yllä olevassa laskelmassa on käytin sitä naudan rehunkulutuksen yläpään lukemaa. Vaikka naudanlihan tuotantotapa olisi kaikkein vähiten rehua kuluttava, pelkkä naudanliha tutkimuksen sekasyöjillä kuluttaa yhtä paljon soijaa kuin kasvisyöjät. Lisäksi sekasyöjät söivät sianlihaa ja maitotuotteita, joihin myös käytetään soijaa - sekä osa suoraan soijaa itseään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset