*

mikkokarna Lapin puolustaja

Suomeenkin maaseutukuntien elinvoimapaketti?

  • Suomen talous ei kasva vain Uudenmaan varassa.
    Suomen talous ei kasva vain Uudenmaan varassa.

Ruotsissa parlamentaarisen maaseutukomitea ehdottaa 500 miljoonan kruunun, eli 52,5 miljoonan euron, rahoitusta harvaanasutuille kunnille. Esityksen mukaan muuttoliikettä harvaan asutuille seuduille kannustettaisiin muun muassa myöntämällä lääkäreiden ja hoitajien opintolainoihin helpotusta sekä laskemalla työnantajien sekä työntekijöiden sivukuluja. Elinvoimaa maaseudulle valtio loisi siirtämällä sinne 10 000 työpaikkaa Tukholmasta, rakentamalla laajakaistaverkon kaikille sekä rahoittamalla asuntotuotantoa. Kaikkia näitä ehdotuksia kannatetaan Ruotsissa yli puoluerajojen.

Näyttää siltä, että Ruotsissa uskotaan vahvasti hajautettuun yhteiskuntaan ja koko maa halutaan pitää sielläkin asuttuna. Mallia maaseutukomitean työhön otettiin Norjasta, jossa aluepolitiikka on ollut valovuosia edellä sen naapurimaita. Olisiko meidänkin Suomessa jo aika yhdessä pohtia, miten edistämme hajautettua yhteiskuntaa ja maaseutukuntien elinvoimaa? Suomen arktisilla alueilla on valtava potentiaali jota ei ole, matkailun ja arktisen testaustoiminnan vahvasta kehityksestä huolimatta, saatu vielä täysipainoisesti käyttöön. Esimerkiksi alkutuotannon, jalostuksen, luonnontuotealan, metsä- ja kaivosteollisuuden sekä energiantuotannon ja bioteollisuuden osalta on vielä paljon kehitettävää. Liikenneyhteydetkään eivät ole vielä sillä tasolla, jolla niiden pitäisi olla.

Esitänkin, että Suomi asettaa 100-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi, ja naapurimaamme esimerkin innoittamana, parlamentaarisen työryhmän pohtimaan konkreettisia ehdotuksia maaseudun elinvoiman edistämiseksi ja arktisen politiikan täysipainoiseksi toteuttamiseksi. Jos Ruotsissa kyetään pääsemään parlamentaariseen sopuun tällaisessa asiassa, niin miksi ei sitten täällä meillä? Tuore harvaan asutun maaseudun kehittämisstrategia antaa loistavan pohjan tällaiselle työlle. 

Valmistuvien ehdotusten pohjalta on rakennettava maaseutupaketti, jonka toteuttamiseen kaikki puolueet voivat sitoutua. Suomen talouskasvun veturina ei toimi tällä hetkellä Uusimaa, vaan Kymenlaakso, Keski-Suomi ja Lappi. Pitäisikö nyt ryhtyä takomaan rautaa siellä, jossa kehittämispotentiaalia todella löytyy? Uuden talouskasvun aikaansaamiseksi on tärkeää hyödyntää kaikkia voimavaroja joita meillä on.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän TyttiMtt kuva
Tytti Määttä

Aivan oikein. Olemme mielellämme verkostona mukana!

Harvaan asutun maaseudun strategiaan 2017-2020 on koottu keskeisimmät toimenpiteet, jotka tulee toteuttaa, jotta harvaan asutun maaseudun potentiaali saadaan hyödynnettyä.

Tuoreessa harvaan asutun maaseudun strategiassa esitetään mm. seuraavaa:

1. Selvitetään mahdollisuus verohuojennuksin lisätä harvaan asutun maaseudun houkuttelevuutta asumispaikkana. Hyvä esimerkki tästä on aikaisemmin käytössä ollut syrjäseutulisä."

2. Selvitetään mahdollisuus luoda Finnveralle uusi elementti harvaan asutun alueen yritysten investointien tukemiseen/takaamiseen (esimerkiksi alueelliset kriteerit sijaisvakuuteen).

3. Varmistetaan kuljetustuen jatkuminen vuoden 2017 jälkeen ja nostetaan se pohjoismaiselle tasolle. Kuljetustuki (5 m€) on voimassa vuoden 2017 loppuun. Tuen suuruutta ja kattavuutta tulee tarkistaa, niin että Suomessa päästäisiin Ruotsin kanssa kuljetustuessa samalla tasolle. Tämä edellyttää n. 20 milj. € /v. Tällä hetkellä Suomessa kuljetustuen osuus kustannuksista on 7-17 % matkan pituudesta riippuen. Ruotsissa kuljetustukea voi saada jopa 40 % kuljetuskustannuksista.

Tähän Ruotsin mallin mukaiseen ehdotukseen kannattaa paneutua. Mikäli asia Ruotsissa etenee, niin myös Suomessa on kyettävä samaan. Yleensä vasta-argumenttina esitetään, että näin ei voida tehdä, koska alueiden tulee olla Suomen sisällä tasavertaisia. On kuitenkin nähtävä pidemmälle ja kasvatettava Suomen kilpailukykyä myös suhteessa markkina-alueisiin, joita ovat myös Pohjois-Ruotsi ja Norja.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kertokaapa mitensaataisiin lääkäreitä kuntienterveyskeskuksiin muutoin, kuin yksityistämällä sote ?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tytti Määttä,
saatan jopa kannattaakin näitä kunhan asiaa enemmän mietin. Heti alkuun tulee kuitenkin mieleen, että nämä 2 ja 3 ovat kilpailua vääristäviä tukitoimenpiteitä. Verohuojennus on sitten suora tuki harvaanasutuille kunnille, mikä sinällään halutessa toteutettavissa.

Eli voidaan tehdä valinta ottaa tällaiset yritysten välistä kilpailua vääristävät tekijät Suomen pitämiseksi laajemmin asuttuna. Yritykset voivay kuitenkin olla hieman eri mieltä asiasta kilpailun toteutumisen kannalta.

Olen ymmärtänyt, että hallituksen kärkihankkeissa olisi paljonkin maaseudun elinvoimaisuutta edistäviä hankkeita? Varmaan keskustalaisena voit Mikko Kärnä näistä kertoa.

Sellainen huomio muuten, että tuollahan Ruotsissa on esitetty 75 toimenpidettä, jotka ovat siis toistaiseksi vain ehdotus. Saapi nähdä miten esim tällainen siirto tehtäisiin: "Elinvoimaa maaseudulle valtio loisi siirtämällä sinne 10 000 työpaikkaa Tukholmasta"

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Jatkaako keskustaministerit kuntaministeri Tapani Töllin jäljillä, kun valtioneuvosto vuoden viimeisenä päivänä leikkasi Reisjärven kunnan valtionapuja, oli Tölli hiihtelemässä Kuusamossa ja asian joutui esittelemmään katainen ja kantamaan perustuslaissa määrätyn esittelijänvastuun, tosin ilmansaktioita.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tytti Määttä,
tarkennapa tätä ajatustasi: "On kuitenkin nähtävä pidemmälle ja kasvatettava Suomen kilpailukykyä myös suhteessa markkina-alueisiin, joita ovat myös Pohjois-Ruotsi ja Norja."

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Miten edustaja Kärnä selittää sen, että Ruotsissa keskusta on marginaalipuolue (toisin kuin Suomessa), ja siitä huolimatta "Ruotsissa uskotaan vahvasti hajautettuun yhteiskuntaan ja koko maa halutaan pitää sielläkin asuttuna", kuten Kärnä itse kirjoittaa tai väittää.

Niin ikään Suomessa maaseudulla tuntuu menevän aina huonosti kun keskusta on pääministeripuolueena, silloin juuri tehdään kohtalokkaita päätöksiä. Tästä huolimatta, tai ehkä juuri sen takia, samat kansalaiset äänestävät keskustaa vuodesta toiseen.

Olen aidosti ihmetellyt tätä, koska ainakaan mikään rationaalisen valinnanteoria ei tue tällaista äänestämiskäyttäytymistä.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Ruotsissa on ajettu maaseutu alas ja noin valtaosa väestöstä asuu Tukholmassa tai sen eteläpuolella. Ruotsin ratkaisu osoittaa, että siellä huomattu tämän olleen kohtalokas virhe. Suomen maaseudulla ei mene huonosti, mutta paremminkin voisi mennä. Mitä taas tulee ilman keskustaan, niin ilman meitä, Kekkosta ja Golfvirtaa pohjoisessa olisi todella kylmä.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Porvaripuolueet ovat tehneet Ruotsissa virheitä niin alue- kuin puolustuspolitiikassa ja nyt demarit joutuvat fiksaamaan ne?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kärnä, keskusta on siis tuonut näytille nykyiset pakkasetkin, vai onko toteamuksesi samaatasoa kui Talvisodan aika lappilainen nainen totesi ryssänkin tappelevan niinkaun kunnes Kemiyhtiön suututtaa

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Oulaisissa keskusta ajaa maaseutua alas. Kepulaiset estävät laillisen rakentamsen maaseudulle Oulaisissa. Tapauksia on jo useampia ja Oulaisissa maaseudulla menee huonosti kepu johtoisessa kunnassa.Kyseessä on rakentaminen maaseudulle ja kunnan virkamiesten mielivalta. Saimme kaksi rakennusoikeutta kantatilallemme ja nyt kepulaiset virkamiehet estävät rakentamisen väärillä tiedoilla.
Eduskuntakin on hakenut maaseudulle rakentamisen helpottamista.

Rakentaisimme MRL:n mukaisesti ja KHO:n oikeuttamalla päätöksellä taloa maa- ja metsätalousvaltaisella alueelle Piipsjärvi-Lehtopään oikeusvaikutteiselle osayleiskaavalle, jota voidaan MRL:n 44§:n mukaisesti käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena, jos yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Ja kun kantatilalle Laitala on annettu kaksi rakennusoikeutta tälle metsäalueelle, on siellä perusteet rakennusluvan myöntämiselle. Hallinto-oikeuden 2014 päätös kaavasta: ”Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena kyläkaavana, jota voidaan käyttää maankäyttö- ja rakennuslain 44§ ja 72§ mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena”, mikä käy esille myös kaavaselvityksestä.

Saimme kaksi rakennusoikeutta kantatilalle yleiskaavaan. Nyt meiltä estetään rakentaminen väärillä tiedoilla.
Haemme rakennuspaikkaa oikeusvaikutteisella yleiskaavalla määrätylle kyläalueelle, jolle on annettu MRL 44 § mukainen suora rakennusoikeus. Yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Rakennusluvan erityiset edellytykset on tällöin selvitetty yleiskaavassa, eikä erillistä 137 §:n 1 momentin mukaista suunnittelutarveharkintaa eikä myöskään asemakaavaa enää tarvita.

Lisäksi Oulun hallinto-oikeuden päätöksessä s.6 (/12): ”Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena kyläkaavana, jota voidaan käyttää maankäyttö- ja rakennuslain 44§ ja 72§ mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Oikeusvaikutteinen yleiskaava antoi suoran rakennusoikeuden MRL:n 44 §:n mukaisesti. Luvat olisi pitänyt rakennustarkastajan myöntää, koska yleiskaavalla paikan tulee täyttää vain seuraavat vaatimukset, jotka rakennuspaikka täyttääkin: (MRL 116§)

- tarkoitukseen sovelias
- rakentamiseen kelvollinen
- riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä
- rakennuspaikalla ei saa olla tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa
- rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta (maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) 57 §: 5/10 metriä). Rakennuspaikka täyttää osayleiskaavan vaatimukset ja lisäksi tieyhteys, vedensaanti ja viemäröinti on järjestetty, eivätkä ne aiheuta kaupungille erityisiä kustannuksia. Rakentaminen soveltuu paikalle, eikä aiheuta naapureille tarpeetonta haittaa.
VALVONTALAUTAKUNTA MYÖNSI RAKENNUSLUVAN ja kaupunginhallitus (kepulaiset)valitti Oulun hallinto-oikeudelle. Kaupunginhallituksen mielestä valvontalautakunta on ylittänyt toimivaltansa.

VALVONTALAUTAKUNTA on antanut Oulun hallinto-oikeudelle vastineen ja todennut mm. seuraavaa: ”Rakennuspaikalla ei ole rakentamisrajoituksia ja valvontalautakunta on käynyt paikan päällä ja todennut paikan täyttävän lain vaatimukset (MRL 116 §), eikä ole mitään syitä, mitkä estäisivät rakennusluvan myöntämisen.”

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mikko Kärnä,
toteat seuraavaa: "Suomen talouskasvun veturina ei toimi tällä hetkellä Uusimaa, vaan Kymenlaakso, Keski-Suomi ja Lappi."

Onko näin, löytyiskö jostain jotain tätä tukevaa tilastoa tai lähdettä?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Tuossahan se on sinulle blogissa kuvana esitetty. Löytyy tiilastokeskuksen sivuilta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitos ja anteeksi, olin huolimaton.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mikko Kärnä,
tutustuin nyt sitten tähän asiaan ja väittämääsi. Ensi kerralla linkki ja tieto lähteestä olisi kiva jo artikkelissa.

Väittämäsi on taas metsässä, Uusimaa on edelleen se Suomen kasvun veturi ja kirkkaasti.

Kyseinen graafihan kuvaan maakunnan tuotoksen kehitystä aiempaan. Mikä tässä nyt jää kertomatta, että maakuntien tuotot Suomelle ovat täysin erilaiset. Uusimaa vastasi koko Suomen bruttokansantuotteesta 36,9 prosentista, kolme mainitsemaasi vastaa yhdessä 11,1 prosentista bruttokansantuotteesta. Luvut 2013 taulukosta, kun uudempaa ei saatavilla vuosittaiset erot eivät ole merkittäviä, joten käytetään tätä.

OK, katsellaan seuraavaksi kasvuprosentteja. Jos ajatellaan leikisti, että Suomen BKT olisi 10000 euroa vuonna 2014, niin Uudenmaan kasvu 2015 eli 3,2% nostaisi koko Suomen BKT:ta 118,18 euroa. Vastaavasti noiden kolmen maakunnan kasvu nostaisi Suomen BKT:ta yhteensä 58,27 euroa (Lappi 10,54€, Keski-Suomi 15,91€ ja Kymenlaakso myös 15,61€).

Täten yhdessä nuo kolme maakuntaa tuottivat Suomelle 58,27 euroa enemmän kuin edellisvuonna. Uusimaa taas tuotti noin kaksinkertaisen kasvun Suomelle euromääräisenä eli 118,18 euroa. Nyt Uudenmaan koko tuotto-osuus on 487,12 euroa ja noiden kolmen 168,27 euroa.

Hienoa että nuo maakunnat kasvavat, mutta kasvun veturi ne eivät ole. Se veturi on edelleen Uusimaa kirkkaasti Uusimaa. Hiilivaunupaikoilla voidaan olla..

http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/indi...

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #14

Asiaa voi katsoa kahdesta näkökulmasta; kuka tuottaa absoluuttisesti eniten ja missä on potentiaalia kasvaa eniten. Ei tässä pitäisi olla mitään epäselvyyttä. Minusta on syytä panostaa sinne, jossa kasvua on selkeästi saavutettavissa. Uudenmaan suuri osuus kansallisessa BKT:ssa tulee aivan luontevasti jo siitä, että siellä asuu eniten ihmisiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että työntämällä kaikki suomalaiset uudellemaalle saavutettaisiin jotain hienoa tai fantastista.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #15

Mikko Kärnä,
tavoitteistasi voin olla jopa yhtä mieltä, keinojesi kanssa on ongelmia.

Yksinkertaistettu toteama noista Suomen kasvun veturina johtaa taas harhaan. Tämän maan menestys ja käytettävät varat mitataan absoluuttisella BKT:lla ja sen kasvu tuo hyvinvointia koko maan tasolla.

Uudellamaalla on kasvua odotettavissa edelleen, hyvä että muut maakunnatkin menestyvät. Niillä on yhtäläinen mahdollisuus Tekes-rahoihin etc, kilpailu ja osaaminen ratkaiskoon - ei sijainti.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Katselin tuota Yleltä linkattua ruåttinkielistä artikkelia ja ehdotettu summa menisi siis kokonaisuudessaan noihin lääkäreiden ja hoitajien opintolainojen helpotuksiin sekä sitten työnantajien ja työntekijöiden sivukulujen laskemiseen noilla valituilla alueilla.

Mielenkiintoinen ajatus, joka voisi vaikka toimia.

http://www.dt.se/dalarna/enig-landsbygdskommitte-v...

Pat Viliko

Tuon Kärnän taulukon pohjatiedothan ovat tilastokeskuksen aluetilinpidosta. Katsotaan tilastotietoa Kärnän fiktiivisen väitteen pohjalta vähän tarkemmin, eli täysin saman "tuotanto ja työllisyys maakunnittain" tietokantataulukon tietoja.

Eli, tuotannon kasvu maakunnittain absoluuttisesti 2015 (vuoden takaisesta)

Alue; kokonaistuotanto (kasvua) = kokonaiskasvusta
Koko Suomi; 180 358 (+3,48 mrd) = 100%
Uusimaa; 69 693 mrd (+2,14 mrd) = 61,5%
Lappi; 5 414 mrd (+0,18 mrd) = 5,2%
Kymenlaakso; 5 251 mrd (+ 0,22 mrd) = 6,3%
Keski-Suomi: 7 474 mrd (+ 0,26 mrd) = 7,5%

Eli Suomen kokonaistuotannon kasvusta Uusimaa tuotti 61,5%, eli lähes 2/3 osaa, ja vätät että Uusimaa ei ole muka talouden veturi?

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Ilman valtiota Helsingillekin kävisi kuten Detroitille, kun siellä autoteollisuus lopetti.
http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1874...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kimmo Saarikko,
katsoin tuon blogisi, johon viittasit.

Olen pahoillani, mutta alkuun ehkä loogiselta näyttävä ajatuskehitelmä on täysin metsässä.
Perustat ajatuksesi seuraavalle:
"Kuva 1. Uudenmaan yritykset tekevät kaksi kolmasosaa Suomen tuonnista. Ne tekevä vain yhden kolmasosan Suomen viennistä. Tämä tarkoittaa, että Suomi velkaantuu sen, minkä Uusimaa tekee tiliä tuonnilla."

Tämä johtuu siitä, että käytännössä kaikkien isojen ja merkittävien yritysten tuonti- ja jakeluvarastot ovat Uudellamaalla. Sieltä sitten tuontitavarat jaellaan Suomeen, mitä ei enää oteta tilastossa huomioon. K-Kaupasta ostamasi appelsiini on siis tuotu Uudellemaalta Keskon tuontivarastolta ja lasketaan tuontina sinne. Sen sijaan vienti yrityksstä lasketaan suoraan yrityksien sijainnin mukaan.

Toteat: "Uudenmaan maakunnalle pitäisikin pyytämättä ja pikaisesti myöntää itsenäisyys."

Mikä jottei, vastedes muun Suomen appelsiinit jne ovat joko tuontitavaraa Uuden maan valtiosta keskusliikkeiltä tai sitten järjestätte oman tuonnin suoraan - molemmissa tapauksissa kauppataseenne on täysin kuralla. ;-)

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

#22 Onhan näitä faktoja muitakin:

"Toimeentulotukea maksettiin asukasta kohden keskimäärin 136 €, eniten Uudellamaalla (204 €/asukas) ja vähiten Ahvenanmaalla (60 €/asukas)."

Lähde:
Toimeentulotuen menot 2015
Tilastoraportti 10/2016, 31.5.2016
Suomen virallinen tilasto, Toimeentulotuen menot. THL

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset