mikkokarna Lapin puolustaja

Valtionosuusharha

  • Tällaiset kuvat eivät kerro mitään järjestelmän tarpeellisuudesta. (Kuva: Timo Aro)
    Tällaiset kuvat eivät kerro mitään järjestelmän tarpeellisuudesta. (Kuva: Timo Aro)

Suomen Kuvalehti ja valtiotieteen tohtori Timo Aro virittävät molemmat jälleen keskustelua valtionosuuksista ja kuntien valtionosuusriippuvuudesta. Samalla listataan kuntia, joiden arvellaan kuolevan. Virsi on sama vuodesta toiseen: autuus asuu kaupunkiseuduilla ja etelä elättää pohjoista. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Ensinnäkin on syytä muistuttaa, että valtionosuudet eivät ole almuja. Ne ovat valtion kunnille maksama korvaus niistä palveluista, joiden järjestämisen valtio on kunnille lakisääteisesti osoittanut. On aivan selvää, että tiheämpään asutuilla seuduilla palveluiden järjestäminen tulee asukasta kohden mitattuna edullisemmaksi kuin syrjäseuduilla. Palvelutasokin on yleensä parempi: esimerkiksi helsinkiläislapset eivät joudu koskaan istumaan yli 100 kilometriä päivässä kouluauton kyydissä eikä asiointimatka sairaalaan ole satoja kilometrejä. Me pohjoisessa kuitenkin hyväksymme tämän osana elämäämme täällä.

Järjestelmämme kansantaloudellista järkevyyttä halutaan usein virheellisesti tarkastella ainoastaan valtionosuuksien ja sen tasausjärjestelmän kautta. Pidän ihmeellisenä, että normaalisti aivan fiksutkin ihmiset tekevät tätä. Onko kyse maaseutuvihasta vai jostain muusta? Mitään järjellistä vaihtoehtoa tälle mallille ei kuitenkaan koskaan esitetä. Brutaalisti voidaan tietysti todeta, että lopetetaan julkiset palvelut siellä, missä niiden tuottamisen kustannuksia joudutaan tasaamaan. Tämän vaikutukset kansantaloudelle olisivat kuitenkin katastrofaaliset. 

Jos palveluita ei ole, ei ole elämisen edellytyksiäkään ja vaikka ihmiset muuttaisivat muualle, Suomen luonnonvarat ja työpaikat eivät muuta. Miksi tällaisten kuvaajien julkaisemisen yhteydessä ei koskaan keskustella, mitä vaikkapa Suomen maa- ja metsätaloussektorin, kaivosteollisuuden, luonnonvara-alan ja Lapin matkailun alasajaminen kansantaloudelle merkitsisi? Miksi ei koskaan keskustella siitä, miten ja missä vaikkapa Suomen vientitulon kokonaisuus tosiasiassa muodostuu? Tai luuleeko joku aivan aidosti, että tällaisilla ratkaisuilla ei olisi negatiivisia vaikutuksia myös kaupungeissa toimiviin yrityksiin ja kaupunkilaisten elämään? Tai miksi ei koskaan lasketa, paljonko kaupunkiseudut hyötyvät sinne keskitetystä valtionhallinnosta tai yritysten pääkonttoreista, joiden toiminta perustuu kuitenkin muualla tapahtuvaan arvonlisäykseen? Vaikka Valion pääkonttori sijaitsee Helsingissä, maitotilat eivät sijaitse. Samoin Outokumpu ei kaiva yhtään mineraaleja Espoosta, eikä Metsähallitus hakkaa kuutiotakaan puuta Vantaalta, jossa sen pääkonttori sijaitsee. Autuaasti myös unohdetaan, että valtio panostaa varsin paljon rahaa myös pääkaupunkiseudun kehittämiseen ja euromääräisesti suurimman valtionosuuspotin korjaa Uusimaa. Nämä rahat kerätään aivan kaikilta veronmaksajilta.

Mediaa ja monia ihmisiä vaivaa valitettavasti katsantokannan kapeus. Kansantaloutta tulisi katsoa kokonaisuutena ja nähdä Suomi yhtenä kokonaisuutena. Valtionosuuksien ja sen tasauksen kritisoiminen ei ole kokonaisuuden katsomista, vaan mitä suurinta "osaoptimointia". Se on myös tahallista vastakkainasettelun lietsomista. Haastankin median tekemään juttuja, joissa arvioidaan yllä esittämiäni asioita. Kirjoittakaa joskus juttu siitä, mitä Suomessa tapahtuisi, mikäli punaisella merkityillä alueilla ei olisi elämää. Tämä saattaisi lopettaa tämän tarpeettoman keskustelun valtionosuuksista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (72 kommenttia)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Mielestäni voisimme siirtää asumistuet valtiolta kunnille:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224076-a...

Ja nollata tulonsiirtovaikutuksen pienentämällä valtionosuuksia vastaavasti.

Mitä koko maan asuttuna pitämiseen tulee, niin lopputulos on vääjäämätön, mutta sitä voidaan kyllä aluepolitiikalla hidastaa luokkaa pari vuosikymmentä, mutten kuten sanot "Tämän vaikutukset kansantaloudelle olisivat kuitenkin katastrofaaliset."

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Niin, tosin ne valtionosuudet eivät oikeastaan ole aluepolitiikkaa. Eikä niitä voi poistaa, koska perustuslaki.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Miten perustuslaki mielestäsi määrää, että valtion on maksettava jokaiselle kunnalle valtionosuutta? Itse en tuota pykälää löytänyt.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas Vastaus kommenttiin #19

Perustuslaki määrää, että jokainen suomalainen ihan asuinpaikasta riippumatta on oikeutettu tiettyihin palveluihin.

Voit ihan vapaasti esittää vaihtoehtoisen rahoituskeinon köyhempien alueiden, kuten vaikkapa Helsingin Jakomäki, asukkaiden palveluiden hoitamiseen kuin tulonsiirrot.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö Vastaus kommenttiin #28

Valtionosuudet ovat eri asia kuin Helsingin Jakomäki. Helsinki maksaa itse kyseiset tuet. Helsingin valtionosuus on Helsingille miinusmerkkinen luku noin 840€/asukas/vuosi.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas Vastaus kommenttiin #29

Kuitenkin Helsinki saa valtionosuuksia vaikkapa Oodin rakentamiseen.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Miksi esim. Helsingissä tai Espoossa ansaittu raha pitäisi kuskata esim. Kainuuseen. Kyllä valtionosuudet ovat hyvin selvää epätasa-arvoista politiikkaa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #27

On hyvin epätasa-arvoista siirtää rahaa Kaivopuiston veronmaksajilta Jakomäen veronmaksajille. Semoin Kaivopuistosta Pukkiln köyhille. Jos se on reilua, että Helsingissä kerättyjä korkeita verotuloja saa siirtää Jakomäkeen, mutta ei Pukkilaan, olisi kai reilua sekin, että Kaivopuiston verorahoilla kustannettaisiin Kaivopuiston ja Eiran palvelut, mutta jakomäkeläiset kustantaisivat itse omansa. Mileuummin ajattelen niin, että Suomi on yksi itsenäinen talousyksikkö, jonka kansalaiset ovat keskenään sopineet, että tietyt peruspalvelut kustannetaan kaikille yhteisvastuullisesti, niin että rikkailta (yksilöiltä ja alueilta) otetaan veroja hieman enemmän, ja köyhiltä hieman vähemmän.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mikko Kärnä,
penäsit keskustelua mm seuraavasta: "Miksi ei koskaan keskustella siitä, miten ja missä vaikkapa Suomen vientitulon kokonaisuus tosiasiassa muodostuu?"

Keskustellaan vaikka siitä, ohessa viimeisin mahdollinen virallinen tilasto viennistä eli Tullin tilasto vuodelta 2016 tammi-kesäkuu:

Maakunta – Landskap prosenttia Suomen kokonaisviennistä
Uusimaa - Nyland 30,9 %
Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 8,9 %
Satakunta - Satakunta 6,0 %
Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 2,6 %
Pirkanmaa - Birkaland 7,5 %
Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 3,2 %
Kymenlaakso - Kymmenedalen 9,0 %
Etelä-Karjala - Södra Karelen 2,3 %
Etelä-Savo - Södra Savolax 0,7 %
Pohjois-Savo - Norra Savolax 2,3 %
Pohjois-Karjala - Norra Karelen 1,5 %
Keski-Suomi - Mellersta Finland 4,2 %
Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 1,1 %
Pohjanmaa - Österbotten 5,5 %
Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 3,3 %
Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 2,5 %
Kainuu - Kajanaland 0,3 %
Lappi – Lappland 6,8 %
Ahvenanmaa - Åland 0,2 %
Tuntematon 1,1 %

Millaista keskustelua tästä haluat käydä?

http://tulli.fi/tilastot/tilastojulkaisu/-/asset_p...

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

Jos metsä hakataan ja maito lypsetään täällä minun kotikunnassani, niin sellun tai juuston vientituloa ei merkata tänne. Ilman näitä perustason toimia ei sitä vientituloa merkattaisi minnekään muuallekaan. Arvoketjussa nämä ovat alinta pohjasakkaa, mutta se ei poista niiden tärkeyttä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Kuulostaa melkein siltä sadulta, jossa ihmisen ruumiinosat kinastelivat siitä, mikä on tärkein.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ilman muuta näillä on arvoketjussa tärkeä merkitys, vientitulon kannalta kuitenkin tulo merkataan. Aivan kuten toisinpäin, jos vaikkapa Valtra hankkii merkittävän määrän osista vaikkapa Uudeltamaalta ja kokoaa tehtaallaan traktorin vientiin Äänekoskella, niin ei vientituloa tule penniäkään Uudelle maalle. Vientitulo laitetaan yritykselle, joka ne vientiponnistelut tekee ja myy valmiin tuotteen ulkomailla. Tämä esimerkki oli hihasta, ei aavistustakaan mistä kaikkialta Valtra osia hankkii.

Ilman sitä puuta ei sellua synny, mutta puu myydään yrityksille, joka siitä valmistaa vientii sopivan tuotteen. Tilastollani en halunnut kiistää arvoketjun alkupään arvoa vaan kesksutella aiheesta, kun Kärnä sellaista kaipaa. Jostain keskustelu on aloitettava.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Eipä tietenkään kirjata kun niitä puita ja ainakaan maitoa ei viedä ulkomaille. Kyllä nuo luvut pitävät täysin paikkansa.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Enpä tiedä onko tullin tilasto kovin luotettava mittari maakuntien viennistä. Uudellamaalla kun on jokunen merkittävä satama mikä vääristää lukemia. Tämä vääristymä näkyy erityisesti tuonnissa, josta Uudenmaan osuus on peräti 66 prosenttia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Vienti kohdistetaan vievään yritykseen lähettäjän perusteella, viennissä satamalla ei merkitystä. Tuontiin vaikuttaa rajusti kun kaikki tukkuliikket Uudellamaalla kuten Kesko jne.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Voimme keskustella vaikkapa siitä, että Uudellamaalla asuu noin 30% maan väestöstä ja se tuottaa vientitulosta vastaavan määrän. Lapissa sen sijaan asuu 2,8% maan väestöstä, ja se tuottaa vientulosta tuon verran. Edelleen voimme keskustella siitä, miten vientitulon laskenta vääristyy pääkaupunkiseudulla sijaitsevien yritysten pääkonttoreiden takia. Sellaisia ajatuksia minulla.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kehotan kansanedustajaa tutustumaan vientitulon laskentaan, jossa vientiä ei kirjata pääkonttorille vaan tullattavan tuotteen lähettävälle esim tehtaalle, missä se sijaitseekin. Olisi nämä kommentitkin hitusen uskottavampia ja kansanedustajan työssä olisi muutenkin hyvä ymmärtää niinkin tärkeän asian kuin viennin laskentaa. Eli sitä UPM:n vientiä ei kirjata pääkonttorille vaan vaikkapa Kuusankosken tehtaalle Kymenlaaksossa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kansanedustaja Kärnä,
en tiedä monesko kymmenes äskeinen virheellinen väittämä vailla faktatietoa oli kahden kuukauden aikana, jolloin olen seurannut viestintääsi täällä blogeissa ja kommenteissa. Perustelusi on jatkuvasti ammuttu alas faktoihin pohjautuen, mutta kertaakaan et ole myöntänyt olleesi väärässä, pahoitellut virhettäsi tai myöntänyt yhtään mitään. Ehkä kuitenkin ihmiset ja äänestäjät alkavat hiljalleen huomata mistä on kyse.

Kirjoitin blogin totuudenjälkeisestä ajastasi ja sen allekirjoitan edelleen. Täällä näkyvistä kansanedustajista olet itse ehdottomasti se suurin populisti, vaikka siitä syytät muita. Jatkuvat faktavirheesi suorastaan pelottavat, kuinka voidaan tässä maassa tehdä eduskunnassakin päätöksiä perustuen uskomuksiin eikä saatavilla olevaan tietoon?

Itse olen uskonut Lapin väen olevan suoraselkäistä ja rehtiä väkeä, mutta toistaiseksi sinä Lapin puolustajana et ole osoittautunut sen uskon arvoiseksi.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #15

Oletko Kaistakorpi lukenut edes ulkomaankaupan tilastokuvausta? Siellä todetaan mm. seuraavaa:

"Tilasto kuvaa valtion rajan ylittävää tavarakauppaa sen mukaan, mihin maakuntaan yritys on kohdentanut viennin tai tuonnin Intrastat‐ilmoituksen tai tulli‐ilmoituksen. Samalla yrityksellä saattaa olla monta toimipaikkaa Suomessa, jotka raportoidaan Tullille yrityksen y‐tunnuksen lisäksi yrityksen toimipaikkatunnuksella. Eräät suuryritykset ovat keskittäneet ilmoittamisensa, jolloin toimipaikka‐kohtaista tietoa ei ole Intrastat‐ eikä tulli‐ilmoituksilla ilmoitettuna. Tällöin näiden suuryritysten osalta toimipaikkakohtainen jakauma on Tullissa arvioitu edellisten vuosien toimipaikkakohtaisten ilmoitusten mukaisesti. Aineistosta on myös pyritty korjaamaan yrityksen sijainti, mikäli yrityksellä on Tullin selvityksen mukaan todellista tuotantoa jossain toisessa maakunnassa kuin siinä, missä yrityksen pääkonttori sijaitsee. Vuosittaiset maakuntien viennin ja tuonnin arvon muutokset voivat osittain johtua näistä aineistoon tehdyistä manuaalikorjauksista, varsinkin jos maakunnan vienti tai tuonti on hyvin keskittynyttä.."

Siinä sinulle faktaa. Kuten yllä on todettu, Tulli pyrkii toki korjaamaan tätä tilastointia itse, mutta asiantuntijoiden mielestä ei riittävästi. Voisit olla ystävällinen ja perua väitteesi. Yrityksellä on myös mahdollisuus ilmoittaa selkeästi "väärin". Jos haluat lisätietoja tästä tilastovääristymästä, niin voit ottaa yhteyttä vaikkapa Kauppakamariin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #37

Mikko Kärnä,
kauanko muuten meni aikaa löytää jälkikäteen väittämääsi jotenkin tukeva kuvaus? Vai jouduitko laittamaan avustajan töihin?

Tarkasteenpa tuota väittämääsi, johon kritiikki kohdistui:
"Edelleen voimme keskustella siitä, miten vientitulon laskenta vääristyy pääkaupunkiseudulla sijaitsevien yritysten pääkonttoreiden takia."

Edellisen perusteella siis väität, että ne vienti-ilmoitukset tehdään nimenomaan Uudenmaan pääkonttorista eli vaikkapa se UPM:n tehdas Kymenlaaksosta ei sitä tee? Löytyisikö jotain evidenssiä asiasta vai jälleen pelkkä arvelu? Äskeinen ei sitä vielä todista.

Toteat:"Kuten yllä on todettu, Tulli pyrkii toki korjaamaan tätä tilastointia itse, mutta asiantuntijoiden mielestä ei riittävästi. Voisit olla ystävällinen ja perua väitteesi. Yrityksellä on myös mahdollisuus ilmoittaa selkeästi "väärin". Jos haluat lisätietoja tästä tilastovääristymästä, niin voit ottaa yhteyttä vaikkapa Kauppakamariin."

Kerroppa nyt alkuun muutama asiantuntija, joka on sitä mieltä ettei tilastointia korjata riittävästi, nimiä tiskiin kun näin väität. Vai veditkö taas hihasta, jotta sanomasi kuulostaisi vaikuttavammalta?

Mikä intressi yrityksellä olisi ilmoittaa väärin, salaliitto Lappia ja sinua kohtaan? Yrityshän ei siinä voita yhtään mitään, heille tällä ei ole mitään väliä. Ennemmin vaikka metsäfirma voisi tehdä toisinpäin osoittaakseen arvonsa jollekin tehdaspaikkakunnalle.

Sinä näistä tilastovääristymistä halusit keskustella ja otit asian esille? Hommaa ihan itse kauppakamarin tiedot, kun kerran tiedät heillä niitä olevan. Faktaa tiskiin, kun sitä mielestäsi riittää.

Minä en peru väitettäni. Monelta sen ansainneelta olen perunut väitteeni ja pahoitellut virhettäni toisin kuin sinä. Toistaiseksi et ole antanut riittävästi aihetta moiseen.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #45

Minulla ei mennyt yhtään aikaa etsiä tukeani väitteelle ja avustajani ei tekstejäni tee. Vietän tällä hetkellä kotona aikaa lasteni kanssa, jolloin en ole aivan koko aikaa netin äärellä kommentoimassa erilaisia väitteitä. Pahoittelut siitä. Olen keskustellut asioista kauppakamarin kanssa ja näiden keskustelujen perusteella asian kirjoitukseeni otin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jotta tuo ensimmäinen asia ei jäisi käsittelemättä, niin vielä muutama sana. Lappi on tehnyt valtavan hienoa työtä viennin edistämisessä ja on todella hienoa, että sen vienti on kasvusssa. Tämä on todella hyvä asia sekä Lapille että koko Suomelle. Ansio tästä kuuluu lappilaisille ja heidän pitkäjänteiselle ja kovalle työlleen Lapin kehittämisestä.

Tätä itse arvostan todella paljon ja monessa asiassa Lappi näyttää esimerkkiä muulle Suomelle.

Ehkäpä me tarvitsemme vain lisää sitä yhteen hiileen puhaltamista eikä maan sisäistä kinastelua?

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö

Nyt herra kansanedustaja puhuu ns. muunnettua totuutta. Kyllä Nikon mainitsemat asiat ja laskentatavat pitävät täysin paikkansa

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #31

Ei puhu. Katso vastaus yllä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #38
Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #38

On muuten aika koomista, että henkilö joka on tunnettu perusteettomista väittämistään ja on niitä tehnyt kymmeniä blogeissaan myöntämättä kertaakaan itse olleensa väärässä todisteista huolimatta, penää väitteen perumista.

Lue vaikka seuraava blogi ja mieti kuinka suoraselkäisen poliitikon pitäisi parhaimmillaan toimia.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22...

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #48

Sinällään tavoitteesi absoluuttisen totuuden löytämiseksi on kunnioitettava. Kun olin 15, uskoin siihen itsekin. Sen jälkeen tajusin, että asiat eivät ole mustavalkoisia eikä absoluuttista totuutta ole olemassakaan. On sääli, että väännät näkökulmaerot väärän tiedon levittämiseksi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #49

Minulle sääli on ettet mitenkään tunnu sisäistävän mistä tässä on kyse.

Esität jatkuvasti väittämiä kuten, että turkistarhaus on Suomessa maailman eettisintä. Mitenkään tutkimuksiin tai muihin vedoten et pysty asiaa todistamaan. SOK astui miinaan -keskustelussa väittämäsi todistettiin vääräksi mennen tullen. Silti olen varma että esität saman väittämän jossain muualla uudestaan. Pelkkä kysymys siitä, miten se on eettisempi kuin Ruotsissa romuttaa väitteesi? Sä et tiedä sitä.

Tämä ei ole mielipide-ero vaan tarkasteltavissa eri kriteerillä. Jos toteaisit vain turkistarhauksen olevan eettisempää kuin monissa maissa pitäisi väite varmaankin paikkansa - joten ei ongelmaa. Käytät useasti absoluuttisen parhaimmuuden väitettä vailla riittävää totuuspohjaa. Osa hyväksyy tämän ja haluaa nähdä niin, kyllähän Suomessa on kaikki aina parasta - ei ole.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #52

Suomalaisen turkistuotannon korkeasta tasosta ja eettisyydestä globaalisti on olemassa paljon näyttöä. Suomi on ollut edelläkävijämaa:

http://www.profur.fi/WelFur_taydentaa_suomalaista_...

Samoin tätä näyttöä löytyy vaikkapa suomalaisen sianlihantuotannosta osalta:

http://www.vetmed.helsinki.fi/tiedekunta/uutiset/2...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #55

Ei mene vieläkään perille, eettisyydestä on kyllä todisteita. Sen olemisesta maailman eettisintä ei ole. Koita nyt hyvä mies ymmärtää ero. Voit sanoa olevasi todella hyvä mutta et olevasi maailman paras vertailematta muihin.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #57

Ei ole olemassa mitään todisteita, etteikö suomalainen tuotanto olisi maailman parasta. Jos kansallisen ylpeyden osoittamiseen tällaisessa tilanteessa vaaditaan aina tieteellinen tutkimustulos, niin hulluksi menee.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #68

Olen eri mieltä, mutta enää jaksa vääntää. kts tänä aamuna seiskalta kirjoittamani kommentti nro 64.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Jos otetaan tuonnin tilasto keskusteluun mukaan samalta ajalta niin sen mukaan Uusimaa syö enemmän kuin tienaa. Tietenkään ei asioita voi ihan noin suoraan tulkita.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Juha,
ei voida suoraan tulkita ei.

Tämä johtuu siitä, että käytännössä kaikkien isojen ja merkittävien yritysten tuonti- ja jakeluvarastot ovat Uudellamaalla. Sieltä sitten tuontitavarat jaellaan Suomeen, mitä ei enää oteta tilastossa huomioon. K-Kaupasta ostamasi appelsiini on siis tuotu Uudeltamaalta Keskon tuontivarastolta ja lasketaan tuontina sinne. Sen sijaan vienti yrityksestä lasketaan suoraan yrityksien sijainnin mukaan. Hankala kuvio aidon vertailtavuuden suhteen.

Eli syönti tapahtuu koko maassa vaikka tuontikirjaus on Uudellamaalla, oletaen toki että esimerkiksi appelsiineja syödään Uudenmaan ulkopuolellakin. Avokadoja ei varmaan enää syödä muualla kuin Helssingin vihervassarialueilla. ;-)

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #16

Onko tiedossa mikä on uudenmaan suurin vientiyritys?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #17

Talouselämä -lehden 2013 suurimmat vientiyritykset listauksesta päättelisin, että suurimmat uusmaalaiset vientiyritykset voisivat olla Finnair, Borealis Polymers ja ABB.

Nuo ovat olleet suomalaisten vientiyritysten kärkikymmenikössä ja noiden liiketoiminnasta suuri (kahden tapauksessa suurin) osa tapahtuu nimenomaan Uudellamaalla.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #21

Finnair??? Mitä tuotetta se vie ulos? Ei muuten mutta jotenkin hämäännyn kun olen siitä aikaisemmin ajatellut sen myyvän vain palveluita lähinnä suomalaisille matkustajille.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #34

Juha,
kyllä Finnair kuskaa melkoisen määrän ulkomaisia ja yhä enenevässä määrin. Vaikkapa Kaukoidän liikenne on käsittäkseni kasvussa.

Palveluvienti on vientiä sekin. En sitten tiedä miten sitä eri laskennoissa kohdellaan.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #35

Nämä tilastot eivät ota huomioon palveluvientiä. Eivätkä matkailutuloa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #41

Palveluvienti onkin mielenkiintoinen alue, joka on syytä ottaa huomioon, Talouselämä kertoo seuraavaa:
"Suomen palveluviennistä yli 40 prosenttia koostuu IT-palveluista, kuten televiestintä, tietojenkäsittely ja tietopalvelut. Neljännes kertyy liike-elämän palveluista.

Suomen palveluvienti painottuu tuotteisiin, joiden tuotanto on keskittynyt Helsingin seudulle. Alueen osuus koko Suomen palveluviennistä on 55–60 prosenttia, mikä vastasi viime vuonna 9–10 miljardin euron vientituloa."

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomen-palveluvi...

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #50

Matkailutulo on vastaavasti aivan yhtä mielenkiintoinen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #56

Toki, vaikkakin merkittävästi pienempi.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kuntien talous romutettiin metsäverouudistuksella ja kunnat saatettiin valtionapujen varaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Aimo, yhden lauseen mies. Avaa vähän..

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Voin avata paljonkin, pinta-alaverotuksen aikaan voitiin talousarviot laatia kunnissa varsintarkasti, kun metsäveroa maksoivat Valtio, metsäyhtiöt ja ulkopaikkakuntalaisetkin.
Tosin Haapajärven seurakunta verotti minua metsäntuotosta vaikka en edes kuulunut Haapajärven seurakuntaan. Tosin kirkkoherra Vihantola kertoi rukoilevansa metsäni puolesta kysyessäni sitä häneltä.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen Vastaus kommenttiin #5

Ei kai pinta-alaverotus koskenut valtion metsiä!

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #18

Kyllä se koski, kuntien päättäessä verottamisesta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mikko Kärnä,
jotten olisi epätasapuolinen ja epäoikeudenmukainen, haluan sanoa myös että kirjoituksessasi oli todella paljon hyvää asiaa. Niiden esilletuominen on todella tärkeää.

Valtionosuuksista on hyvä joskus keskustella, jotta ymmärrämme kuinka tämä maa toimii. Kenties joskus keskustella niiden tasosta ja kohdentumisesta - mutta kuten kuvasit niin ilman tarpeetonta vastakkainasettelua. Järjestelmä on tarpeen nyt ja tulevaisuudessa, ja tärkeä tälle harvaanasutulle maalle.

Toivottavasti sitä mainitsemaasi maaseutuvihaa on vain harvoilla. Uskon että kirkas enemmistö suomalaisista haluaa säilyttää elinvoimaisen ja kukoistavan maaseudun. Mikäli se katoaisi menisi samalla osa hienointa suomalaisuutta peruuttamattomasti - tämä olisi mielestäni suuri katastrofi, jota ei saa päästää tapahtumaan. Esim maailmanperintökohteiksi valitaan joitakin paikkoa, mutta laajemmassa mittakaavassa Suomen maaseutukulttuuri on ainutlaatuinen asia.

Esitit muutamiä kysymyksiä kuten. "Miksi tällaisten kuvaajien julkaisemisen yhteydessä ei koskaan keskustella, mitä vaikkapa Suomen maa- ja metsätaloussektorin, kaivosteollisuuden, luonnonvara-alan ja Lapin matkailun alasajaminen kansantaloudelle merkitsisi? "

Olet oikeassa, ettei asioita pitäisi käsitellä ajattelematta kokonaisuutta, kokonaisuudestahan ja koko Suomen edusta tässä on kysymys. Muutoin tästä kysymyksesi asiasta ei varmaan tarvitse keskustella sillä kulmalla, että mitä näiden alasajo merkitsisi - katastrofi se olisi, se on selvä.

Tarvitsemme enemmän positiivista meininkiä ja yhteen hiileen puhaltamista. Omaa tulta kohentaessa ei tarvitse kuseskella toisen nuotioon. Kun Suomen joka kolkassa nuotio palaa hyvin on Suomi oikealla tiellä kohti parempaa tulevaisuutta!

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

"---koko Suomen edusta tässä on kysymys. Muutoin tästä kysymyksesi asiasta ei varmaan tarvitse keskustella sillä kulmalla, että mitä näiden alasajo merkitsisi - katastrofi se olisi, se on selvä."

Minusta olisi hyvä keskustella, millä tavoin kansantaloudellisessa mielessä elinkelvottomiksi kuihtuneiden kuntien valtionosuuksien leikkaaminen johtaisi katastrofiin?

Kuntien valtionosuuksista näissä luetelluissa 57 kriisikunnassa suuri osa uppoaa kuntien byrokratiaan, hallinnon pyörittämiseen. Millä tavoin tämä kuntahallinto on kansantaloudelle merkittävää?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kai Niemeläinen,
ymmärrän mitä haet tällä, mutta minulla tämä ajatus perustuu aika lailla vain omiin arvoihin ja mielipiteeseen eikä kansantaloudelliseen merkittävyyteen ja faktoihin. Siinä mielessä minulla on tähän kovin vähän annettavaa ja joku muu voi olla parempi käymään ehdottamaasi keskustelua.

Ainoa asia, joka tästä tuli mieleen, oli pohdinta maan asutuksen laajuudesta suhteessa joihinkin pelottaviin skenaarioihin tulevaisuudesta, niissä joidenkin maapallon alueiden käydessä elinkelvottomiksi tulemme näkemään valtavia muuttovirtoja. Tässä tapauksessa elinkelpoisilla alueeet tulevat olemaan muuton kohteena. Tähänkin Suomen tulee pitkällä aikavälillä varautua. Miten - sitä en todellakaan tiedä. Kuitenkaan maaseudun tyhjeneminen ennen tuon skenaarion toteutumista on tuskin hyvä asia. Itse uskon tuon tulevaisuuden skenaarion toteutuvan - tämä asia on suomalaisille niin pelottava, että sitä ei juurikaan haluta ajatella.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Ilman tuota hallintoa ei yhdessäkään kunnassa olisi kouluja, ei vanhustenhoitoa ei terveyspalveluja ja toki voi vielä mukaan ottaa rakennusluvat.
Onko nuo palvelut kansantaloudelle merkittäviä voikin olla mielenkiintoinen kysymys pohdittavaksi.
Jos noista halutaan eroon niin se vaatii vain lakimuutoksia ei sen kummempaa, voi vain olla että perustuslaki tule vastaan.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Hallintoon uppoaa tällaisissa kunnissa kymmenisen prosenttia kokonaisbudjetista. Valtaosa käytetään palveluiden tuottamiseen. Jos näissä kunnissa ei ole palveluita, ei kukaan voi väittää siellä olevan elämisen edellytyksiäkään.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #39

Terveys- ja sosiaalitoimi on suurin ja kakkonen on koultoimi.

Käyttäjän pasikayhko kuva
Pasi Käyhkö Vastaus kommenttiin #39

Suomessa järkevä kuntien määrä on noin sata populaatiota. Silloin kuntien oma veronkantokyky paranisi ja samalla myös muuttotappiokuntien määrä pienenisi.
Tällä tavalla jatkettaessa kuntien hidas kuoleminen ja näivettyminen jatkuu hiukan kauemmin.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

"Tämän vaikutukset kansantaloudelle olisivat kuitenkin katastrofaaliset."

Kansanedustaja Kärnä, millaiset katastrofaaliset seuraukset kansantaloudelle koituvat siitä, että suuri osa Suomesta autioituu?

Kehitys on vääjäämätöntä. Valtionosuudet ovat kaivoon kannetun veden tapaan lumetekemistä. Niillä viivytetään vain tulevaa.

60-70-lukujen maaltamuutto oli aikansa katastrofi. Suomi kuitenkin kehittyi tuona aikana kansantaloudellisesti merkittävästi. Yksilötasolla joillekin kävi ohrasesti, mutta suuri osa maalta kaupunkeihin pakotetuista pienviljelijöistä sai uuden alun.

Haja-asutusalueella toimivan yrityksen kannalta naapurissa asuvat työttömiksi jääneet vaikuttaa äärettömän vähän. Palveluverkosto toki harvenee haja-asutusalueella entisestään, kun väki vähenee. Palvelupisteiden määrä ei juurikaan kokonaisuutena vähene. Palveluverkosto siirtyy ihmisten mukana.

Kaipaan perusteluja tuolle väitteellesi. Millaiset katastrofaaliset seuraukset nimenomaan kansantaloudellisessa mielessä olisivat mielestäsi edessämme, mikäli valtionosuudet noihin SK:ssä lueteltuihin 57 kuntaan lopetettaisiin kokonaan?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Vastasin jo yllä. Jos näissä kunnissa ei ole julkisia palveluita, ei niissä ole sen jälkeen tosiasiallisesti elämisen edellytyksiäkään. Ihmiset joutuisivat muuttamaan pois, mutta suurin osa työpaikoista ei muuttaisi mukana. Etenkään luonnonvarat eivät muuttaisi. Jos haluat valtavan määrän ihmisiä työttömiksi, niin ehdotuksesi on siihen oikein sopiva.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Ei palveluverkosto muutu, jos vaikka Vaalan kunta lakkaisikin. Vaalalaiselle ei ole suurta väliä, tuottaako hänen kaipaamansa palvelut Vaalan kunta, Paltamon kunta tai vaikkapa Kajaanin kaupunki.

Julkiset palvelut eivät ole palvelun tarjoavasta kunnasta kiinni, se on kiinni siitä, onko palveluille käyttäjiä eli kysyntää.

En tunne Vaalan kunnan tilannetta enkä historiaa yhtään. Silti uskallan väittää, että kunnan kylien palveluja on karsittu tuntuvasti vuosikymmenten saatossa, kouluja on lakkautettu, terveysasemia suljettu.

Kunnan alueella silti asutaan ja viihdytään.

Kuntaliitoskunnissa palveluverkostoa on harvennettu, mutta niinhän tehdään kaikissa kunnissa. Kuntaliitoskunnissa hallinto on voitu yhdistää. Kun karenssivuodet loppuvat, voidaan ylimääräiset hallintovirat lakkauttaa ja saadaan aikaan toiminnan tehostumista ja hallinnon karsintaa.

Varsinaisista palveluista ei jouduta luopumaan: yhtä monta hammaslääkäriä, lääkäriä, opettajaa. liikuntapaikkojen hoitajaa ja vahtimestaria tarvitaan edelleen. Lautakuntien määrä toki vähenee puoleen, valtuustojen määrä vähenee puoleen, kunnanjohtajien määrä vähenee puoleen ja koulutoimenjohtajien määrä vähenee puoleen.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #59

Niemeläinen, Vaala kuuluu kylläkin Pohjois-Pohjanmaahan.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #69

No Remes, millä tavalla tämä maakunta liittyy tähän asiaan?

Eiköhän maakuntarajatkin ole samalla tavalla kynällä piirrettäviä viivoja kuin kuntarajatkin.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #72

Ei niitä kynällä piirellä vaan kunnanvaltuustojen päätöksillä ainakin toistaiseksi.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Tässä kohtaa on hyvä muistella mitä perustuslaki sanoo palveluista, ei mulla muuta.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Ei perustuslaki määrää kuntien määrää eikä sitä, että Vaalan kunnalle on annettava tietty määrä valtionosuutta. Kunnan on hoidettava palvelut kuntalaisilleen. Jollei pysty, kunta voi aina liittyä toiseen kuntaan.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Tämä ansiokas aloitus on tuottanut keskustelua, joka tiukasti katsoen menee aloituksen tuolle puolen, mutta kuuluu asiakokonaisuuteen. Niinpä otan esiin yhtälailla asiaan kuuluvista seikoista pari:

Urbanisoituminen on jokseenkin globaali trendi ja Suomi ei tee tässä poikkeusta. Niinpä maata sekä kehitetään että "kehitetään" tuon suuntaisesti eli etätyömahdollisuuksista huolimatta työt, virastot ja (ylemmät) oppilaitokset sijaitsevat (koska sijoitetaan) lähinnä kaupungeissa, etenkin niissä suuremmissa. Kasvu ja keskittyminen luo sitä itseään lisää ja tästä kaikesta seuraa nuorten siirtyminen maaseutukunnista ja pienemmistä kaupungeista suurempiin keskuksiin. Mitään valtionosuuksissa ei kuitenkaan huomioida siinä, että pienet kunnat järjestettyään peruskoulutuksen nuorilleen monessa tapauksessa menettävät heidät maakuntakeskuksiin ja/tai pk-seudulle: vanhusväestö en sijaan elää elämänsä niillä sijoillaan.

Toinen tekijä on yhteisöverojen määräytymisperusteet. Suuri osa kotimaisista suuryrityksistä on mm. liikenneyhteyksien vuoksi sijoittanut pääkonttorinsa pk-seudulle, vaikka ilahduttavia poikkeuksiakin on, kuten Saarioinen Tampereella ja yrityksen päätoimialue on Pirkanmaalla - muitakin esimerkkejä on. Toisaalta vaikkapa Tamro (alunperin Tampereen Rohdos) siirsi pääkonttorinsa Tampereelta Vantaalle. Yhteisöverot määräytyvät henkilöstön pääluvun mukaan eri toimipaikoissa ja tyypillisesti pääkonttoreissa työskentelee jopa satoja työntekijöitä, kun taas, toimialasta riippuen, itse tulos saatetaan tehdä hyvinkin vähin tekijöin. Tuloksena on yleisesti ottaen perin vino ja epäoikeudenmukaisin perustein massiivinen tulonsiirto suurimmasta osasta Suomea pääkaupunkiseudulle.

Tässä valossa nimenomaan pääkaupunkiseutu näyttää suureksi kasvatetulta käenpoikaselta. Vantaanjokisuiston asutuskeskittymissä on perin vähän konkreettista tuotantoa, sitäkin enemmän tietohallintoa ja koko maan verovaroin yhdelle alueelle keskitettyä, melko lamasuojattua valtionhallintoa.

Niin yksinkertaista se on. Ei hyvä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jouni,
tästä en kyllä jaa ihan mielipidettäsi tästä:
"Tässä valossa nimenomaan pääkaupunkiseutu näyttää suureksi kasvatetulta käenpoikaselta. Vantaanjokisuiston asutuskeskittymissä on perin vähän konkreettista tuotantoa, sitäkin enemmän tietohallintoa ja koko maan verovaroin yhdelle alueelle keskitettyä, melko lamasuojattua valtionhallintoa."

Palveluvienti on yhä suurempi osa vientiämme, yhä suurempi määrä viennistä on aineetonta. Talouselämän mukaan:
"Suomen palveluviennistä yli 40 prosenttia koostuu IT-palveluista, kuten televiestintä, tietojenkäsittely ja tietopalvelut. Neljännes kertyy liike-elämän palveluista. Suomen palveluvienti painottuu tuotteisiin, joiden tuotanto on keskittynyt Helsingin seudulle. Alueen osuus koko Suomen palveluviennistä on 55–60 prosenttia, mikä vastasi viime vuonna 9–10 miljardin euron vientituloa."

Vaikkapa joku Supercell Helsingin Ruoholahdesta on tuonut suhteessa aika helkkaristi paalua Suomeen. Valtionhallinnosta olen samaa mieltä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Ihan hyvä kirjoitus, mutta näköjään sinunkin pitää tarkistaa yksi "faktasi".

Kirjoitit: "On aivan selvää, että tiheämpään asutuilla seuduilla palveluiden järjestäminen tulee asukasta kohden mitattuna edullisemmaksi kuin syrjäseuduilla."

Ei pidä paikkaansa. Monien palveluiden järjestäminen on syrjäseuduilla yhtä edullista, ja joskus edullisempaakin kuin tiheään asutuilla seuduilla. Valtionosuudet ovat tällöinkin olla syrjäseudun kunnassa korkeammat, mutta se ei johdu siis palveluiden järjestämisen kalliudesta, vaan todennäköisesti siitä, että tuon kunnan veronmaksajat ovat köyhempiä kuin taajaan asutussa kunnassa, ja siksi heiltä kerätty kunnallisero jää pienemmäksi kuin siinä taajasti sutussa kunnassa.

Tutkin joskus THL:n tilastoja, joiden mukaan pienet harvaanasutut kunnat toteuttivat palveluita ehkä jopa hieman tehokkaammin kuin suuret kaupungit. Lappi oli tosin hieman koholla, mutta sitä eteläisemmässä Suomessa pienet harvaanasutut kunnat pärjäsivät hyvin. Taloudellisimmat kunnat olivat systemaattisesti pikkukuntia.

Luaseesi voisi olla oikeellisempi esim. muodossa: "On aivan selvää, että tiheästi asutuissa kekuskaupungeissa asukkaat ovat keskimääräistä rikkaampia, ja siksi syrjäisemmät kunnat saavat niitä enemmän tulontasausta (valtionosuuksissa) peruspalveluiden järjestämiseen."

Petri Hämäläinen

Loistava kirjoitus.

Pääkaupunkiseutu imee aina suurimmat taloudelliset hyödyt kansakunnan menestyksestä. Tämä koskee sekä yksityisen sektorin tuottoja että julkistalouden menoja.

Päävastainen väite oli aivan sama kuin sanoisi että antiikin Rooman ja Kreikan Ateenan köyhdytti maaseutu tai nykyisen Pariisin tai Lontoon tai Moskovan köyhdytti maaseutu. Täydellistä puppua!

Pääkaupunkiseutua kehitetään valtiovallan toimesta ja kustannuksella täysin suhteettomasti (lentokenttä, kehärata, pisararata, länsimetro, keskuskirjasto, musiikkitalo, Kiasma, olympiastadioni, E18 jne jne).

Pääkaupunki kerää yksityisen sektorin tärkeimmät työpaikat, juuri siksi että suurimman väestöpohjan ja asiakaskunnan lisäksi keskeiset valtionhallinnon, pääomamarkkinoiden, median ja kulttuurin organisaatiot sijaitsevat siellä.

Kaikki toivottavasti myös ymmärtävät että lukemattomat julkisen talouden kustannukset kuten asumistuista leijonanosa maksetaan pääkaupunkiseudulle.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Petri Hämäläinen,
Muutamia huomiota ajatuksistasi. Toteat seuraavaa:
"Pääkaupunkiseutua kehitetään valtiovallan toimesta ja kustannuksella täysin suhteettomasti (lentokenttä, kehärata, pisararata, länsimetro, keskuskirjasto, musiikkitalo, Kiasma, olympiastadioni, E18 jne jne). "

Täysin suhteettomasti? Minne ajattelit sijoittaa lentokentän ellei sinne missä pääosa ihmisistä on? Tai keskuskirjaston, musiikkitalon, modernin taiteen museon, olympiastadionin?

Pitäisikö sitten jättää pääkaupunkiseudun liikennehankkeet jättää tekemättä ja antaa ruuhkien kasvaa ja yhä lisääntyvällä määrällä antaa autojen saastuttaa ilmaa? Haluatko pääkaupungistamme sellaisen, jossa tulevaisuudessa saastepilvet leijuvat ja on vaikea hengittää? Vai laittaisit metron jonnekin missä ei ole kuskattavia ihmisiä? Se että koko hanke on ryssitty kustannus- ja aikatauluylityksineen huolella on taas toinen juttu.

Kerrot, että "Pääkaupunkiseutu imee aina suurimmat taloudelliset hyödyt kansakunnan menestyksestä." Lisäksi puhut siitä, että pääkaupunkiseutua kehitetään täysin suhteettomasti. Suhteessa mihin, väestömääräänkö?

Toteat myös: "Pääkaupunki kerää yksityisen sektorin tärkeimmät työpaikat, juuri siksi että suurimman väestöpohjan ja asiakaskunnan lisäksi keskeiset valtionhallinnon, pääomamarkkinoiden, median ja kulttuurin organisaatiot sijaitsevat siellä."

Koko maailman tasolla tämä on luonnollinen kehitys, jota ei voi pysäyttää. Ei noita voi pakottaa syntymään muualle.

Mielestäni meidän ja valtion on pidettävä huolta edelleen koko maasta. Ei me tarvita tässä tarpeetonta vastakkainasettelua.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mikko Kärnä,
haluaisin nyt tarjota sovinnon kättä ja tulitaukoa tässä perusteluihin liittyvässä väännössä, jotta se ei ohjaa keskustelua väärään suuntaan esille tuomassasi tärkeässä asiassa. Ei ollut eka eikä varmaan viimeinen kerta, kun me väännämme näistä, mutta se on tässä asiassa paisunut liikaa myös omalta kohdaltani - pahoittelen sitä.

Itse tavoitteesta olemme nimittäin varmaankin samaa mieltä. Tärkeää on pitää koko Suomi asuttuna ja elivoimaisena, ja että kaikki suomalaiset voisivat mahdollisimman hyvin asuivat he sitten maalla tai kaupungissa.

Ymmärrän tuohtumuksesi tuosta Suomen Kuvalehden artikkelista ja Timo Aron twiitistä: "Kaksi kiusallista karttaa: valtionosuudet ja "valtionosuustukiriippuvuus" kunnittain". Tämä on kohtuuton eikä kovin puolueeton viesti. Lisäksi SK:n artikkelissa asiaa käsitellään kovin negatiivisella asenteella vain talouden näkökulmasta. Itse artikkelissa Valtioneuvoston yhteinen alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti on asian ytimessä todetessaan:"Sen sijaan nyt puheena olevissa niin sanotuissa kaatuvissa kunnissa kyse on kansalaisten perusoikeuksien toteutumisesta.” Hänkin vaikuttaa olevan haluton käyttämään artikkelissa esitettyä käsitettä kaatuvista kunnista tuomalla sen eteen tuon niin sanotusti.

Itse olen sitä mieltä, että kartat ja keskustelukin itse asiasta on paikallaan, mutta ilman sitä asenteellisuutta, jota SK artikkelissaan viljelee. Kun vaikean taloustilanteen vuoksi tarkasteluun nostetaan lähes kaikki kustannuserät sosiaaliturvasta ja koulutusmenoista lähtien, niin tästäkin pitää toki voida puhua. Keskustelua ei vaan voida käydä järkevästi vain yhdeltä näkökulmalta eli kansantalouden vinkkelistä - kokonaisuus hukkuu.

Suomen taloudellisen tilanteen vuoksi monessa pohdinnassa meillä on horisontti matalalla, lähes omissa kengänkärjissä. Meidän pitäisi muistaa katsoa myös pitemmälle tulevaisuuteen. Yksi näkökulma, jonka haluaisin tuoda esille, on erilaiset ennustetut muuttoliikkeet tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa jotkin osat maapallosta saattavat käydä asuinkelvottomiksi mm puhtaan veden ja kuivuuden vuoksi aiheuttaen massiivisia muuttovirtoja muille alueille. Tässä tapauksessa elinkelpoiset alueeet tulevat olemaan muuton kohteena. Mitä jos Suomen maaseutu on tyhjentynyt suomalaista, kun tämä tapahtuu? Mielestäni se hankaloittaisi syntyvää vaikeaa tilannetta todella paljon. Tähän keskusteluun sinulla Mikko lienee rajavartiotaustan myötä paljonkin annettavaa.

Asettamalla vastakkain maaseutu ja kaupungit tai pääkaupunkiseutu ja muu Suomi saadaan tuskin aikaan mitään rakentavaa. Kuten jo aiemmin totesin niin uskon että kirkas enemmistö suomalaisista haluaa säilyttää elinvoimaisen ja kukoistavan maaseudun - ainakin minä haluan. Mikäli se katoaisi menisi samalla osa hienointa suomalaisuutta peruuttamattomasti - tämä olisi mielestäni suuri katastrofi, jota ei saa päästää tapahtumaan.

Tarvitsemme enemmän positiivista meininkiä ja yhteen hiileen puhaltamista. Omaa tulta kohentaessa ei tarvitse kuseskella toisen nuotioon. Kun Suomen joka kolkassa nuotio palaa hyvin on Suomi oikealla tiellä kohti parempaa tulevaisuutta! Tähän itse uskon.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Tuo oli jo oikein asiallista ja rakentavaa keskustelua.

Minusta keskeisin yhteiskuntamme toimintaan liittyvä seikka Mikko Kärnän kirjoituksen taustalla on se, että Suomen julkisen talouden kulujen kattamiseksi rikkaat maksavat veroja enemmän kuin köyhät. Se on siis kaikkien hyväksymä periaate, että Kaivopuiston rikkaat asukkaat maksavat veroillaan omien julkisten palveluidensa lisäksi myös osan laitakaupungin köyhien palveluista. Sama pätee Kaivopuiston asukkaisiin ja Enontekiön Helsinkiä köyhempään väkeen.

Kun asiaa tarkastelee tältä kannalta, keskeinen kysymys on se, olemmeko samaa mieltä siitä, että eri kuntien eri kokoisten valtionosuuksien tärkein (ja oikeutettu) syy on juuri tuo tulontasaus rikkailta köyhille? Onko kyse normaalista tulontasauksesta, vai onko kyseessä epäreilu toisen kukkarolla käyminen?

Onko Enontekiö elinkelvoton siksi, että se saa suhteellisen runsaasti valtionosuuksia? Vai voiko asiaa ajatella niin, että köyhien kuntien köyhät asukkaat kantavat kortensa kekoon siinä missä rikkaidenkin kuntien köyhimmät asukkaat? Rikastuisiko poromies, ja tulisiko hänestä parempi veronmaksaja, jos hänet siirrettäisiin Helsinkiin?

Pointti on siis siinä, että ainakin joissain silmissä näyttää siltä, että valtionosuuksista on leivottu täysin asiattomasti lyömäase, jolla voi todistella pienten, harvaanasuttujen, etäisten ja köyhien kuntien kelvottomuutta, vaikka monet noista kunnista voivat olla taluodeltaan täysin terveitä, mutta joissa vain sattuu olemaan keskimääräiseltä enemmän köyhänpuoleista (ja siksi muita vähemmän veroja maksavaa) väkeä.

Tilanne ei välttämättä parane köyhien kuntien asukkaat Helsinkiin siirtämällä, tai Helsingin rikkaita köyhiin kuntiin siirtämällä. Ei myöskään kuntia naapurikuntiin liittämällä.

Se voi olla erillisen keskustelun paikka, millainen väestöjakauma olisi taloudellisesti tehokkain (nykyinen vai jokin muu), mutta valtionosuuksilla ja niihin liittyvillä kartoilla asiaa ei ehkä kannata yrittää todistella.

Olemmeko yhtään samalla sivulla valtionosuuksien luonteen suhteen?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kyllä me olemme, systeemiä tarvitaan. Joskus näitä on hyvä tarkastella, mutta se ei poista järjestelmän tarvetta. Kustannuksia nostetaan nyt koko ajan esille säästöjen vuoksi ja sinällään tasapuolisuuden vuoksi kaikkia on syytä käsitellä ja ymmärtää, mutta leimaaminen lyömäaseella ei ole todellakaan tarpeen.

Petri Hämäläinen

Niko Kaistakorpi,
en kirjoittanut siitä pitääkö pääkaupunkiin satsata vai ei. Ihan hyvä että satsataan. Älytöntä että pääkaupungissa vikistään että joutuvat maksumiehiksi kun oikeasti ovat suurin edunsaaja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset