mikkokarna Lapin puolustaja

Lapin kulta ja kullankaivajat tarvitsevat lisäsuojelua

  • Vaatiiko tällainen toiminta todella saman luvituksen kuin Terrafamen kaivos?
    Vaatiiko tällainen toiminta todella saman luvituksen kuin Terrafamen kaivos?

Osallistuin viikonloppuna puhujana Lapin Kullankaivajain Liiton perinteiselle laivaseminaarille. Viime vuonna tapahtui paljon positiivisia asioita perinteisen kullankaivuun suhteen, kun hallituksen normitalkoot ulotettiin kaivoslakiin. Kesällä voimaan tulleet muutokset ovat sujuvoittaneet kullanhuuhdontaa ja keventäneet lupamenettelyjä. Huuhdonta-alueiden enimmäispinta-ala palautettiin viidestä hehtaarista seitsemään ja huuhdontaluvan voimassaoloaikaa pidennettiin kolmesta vuodesta kymmeneen. Lisäksi mahdolliset valitukset luvista eivät, tietyillä edellytyksillä, estä luvan täytäntöönpanoa.

Vaikka paljon on tapahtunut positiivista, niin paljon on vielä tehtääväkin. Lupasääntelyn vaikeutta kuvastaa osaltaan se, että Suomen kaivoslaki ei varsinaisesti erottele pienimuotoista kaivuuta suurimuotoisesta. Parikymmentä kuutiota vuodessa valtaukseltaan pienellä koneella kaivava harrastaja pelaa samalla sääntelyllä, kuin Terrafamen kaivos Sotkamossa. Seuraavaksi tulisikin pohtia erilaisia keinoja, joilla tällaisen pienimuotoinen toiminnan sääntelyä voitaisiin keventää. Yksi vaihtoehto olisi luoda oma erillinen lakinsa pienimuotoisesta mineraalien kaivamisesta. Toisaalta olisi myös mahdollista keventää sääntelyä kaivoslain ja ympäristölakien sisällä. Ehkä keskeisin asia on ympäristöluvittamisen tarve. Mihin voitaisiin vetää sellainen kaivuukuutioiden raja, jonka alla tapahtuva toiminta ei edellyttäisi ympäristölupaa? Kaivosseminaarissa mielipiteet tämän suhteen jakautuivat 50-1000 kuution välillä.

Tulen jatkamaan työtäni Lapin kullankaivajien toiminnan puolesta. Kaivoslain kokonaistarkastelu tuodaan lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn ja samalla on selvitettävä tarkasti, kuinka lailla voidaan vielä nykyisestään helpottaa pienimuotoisen kullankaivuun toimintaedellytyksiä. Meidän tulisi myös ratkaista Lemmenjoen kullankaivajien tilanne. Kaivospiirien siirtymäajat päättyvät vuonna 2020 ja työt alueella ovat vaarassa loppua tämän jälkeen. Omasta mielestäni siirtymäaikaa tulisi jatkaa vielä kymmenellä vuodella ja sitoutua samalla selvittämään kullankaivuun ympäristövaikutukset alueella. Kun kullankaivuu kansallispuistossa päätettiin kieltää, ei näitä vaikutuksia selvitetty kattavalla tavalla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Ympäristölupa on edellytys sille, että toimintaa voidaan säädellä ja mahdollisesti keskeyttää jos ympäristöhaitoja ilmenee. Onko sinulla yhtään perustetta, miksi koneellinen kullankaivuu ei tarvitsisi ympäristölupaa?

Jos toimintaan pannaan jokin kuutiomäärään perustuva alaraja, osaatko kertoa miten tuota rajaa valvotaan?

P.S. Kuka laivaseminaarisi kulut maksoi?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Lapin Kulta voi joissain tilanteissa vaatia lisäsuojelua, kuten Karjala tai Karhukin.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kärsämäkinen kullankaivaja Jaakko Isola piiloti kultansa sanon kulta menee sinne mistä on tullutkin, sukulaiset ovat turhaan kätköä etsineet.

Kyllähän kullankaivuperinteen olisi syytä saada tunnustusta jatkuakseen.

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

Jatkolupien kanssa saikkarointi on myös käsittämätöntä puuhaa. Saamelaiskäräjät valittaa joka jumalan jatkohakemuksesta vaikka on jo kertaalleen todettu, että kyseinen toiminta ei ole sillä alueella haitaksi saamelaiskultturille eikä perinteisen poroelinkeinon harjoittamiselle. Oli se yksi syksy metkaa tuolla Köysihaarassa, kun poromiehet kokoili poroja koko pitkän viikon mönkkärit jurisi ja huliskuupperi pörräsi kolome päivää ympärillä. Paikalliset poromiehet, joiden kans kaikki pelaa hyvin sopusoinnussa tuli onneksi iltasella saunaan. Oli se rauhallista ja perinteistä.

Käyttäjän ErkkiMerta kuva
Erkki Merta

Miksi Saamelaiskäräjät ei valita Salmelaisten konekaivuu tai lapiokaivuu luvista. Eikö ne olekkaan uhka kielelle kulttuurille ja elinkeinolle. Porot talviruokitaan teollisella rehulla, toivottavasti gm-vapaalla. Paliskuntain ja poromiesten kanssa on asiat kunnossa, on ollut aina.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset