mikkokarna Lapin puolustaja

Globalisoitunutta yhdenmukaisuutta vastustettava

Megatrendillä tarkoitetaan ilmiötä, jolla on laajoja taloudellisia, yhteiskunnallisia sekä poliittisia vaikutuksia, joiden vaikutus kestää kauan. Tunnetuimmiksi megatrendeiksi listataan yleisesti esimerkiksi ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja globalisaatio. Megatrendien ymmärtäminen on tärkeää, sillä niillä on väistämättä vaikutuksia yhteiskuntaamme. Valitettavasti megatrendit ovat myös luoneet illuusion vaihtoehdottomuudesta. Jatkuvan myötävirtaan kulkemisen ja muiden seuraamisen lisäksi olisi aika ajoin hedelmällistä pohtia, milloin kannattaa valita toinen suunta ja luoda näin megatrendin sisälle mahdollisesti uusi, kiinnostava ja toimiva makrotason ilmiö.

The Guardianin toimittaja Patrick Barkham kirjoitti taannoin vierailustaan Suomessa. Barkham pani heti Suomeen saapuessaan merkille Helsinki-Vantaan lentoaseman tuloaulaa koristavat täytetyt eläimet. Hänen mukaansa ne itsessään olivat osoitus suomalaisten kyvystä vastustaa globalisoitunutta yhdenmukaisuutta. Lisäksi ne kertoivat Barkhamille kansakunnan rakkaudesta metsästykseen. Tämä kaikki aikana, jolloin eläinaktivismi ja veganismi listataan vähintäänkin trendeiksi, jos ei megatrendeiksi!

Samoin kaupungistuminen esitetään usein ilmiönä, jota tulisi vauhdittaa vain ilmiön itsensä takia. Tämä on väärä tulkinta. Yhtenä megatrendinä esitetään nimittäin samaan aikaan individualismi, jolla tarkoitetaan yksilölähtöisiä ajatussuuntia ja näkökulmia erilaisiin asioihin. Jos lähdemme vauhdittamaan tai seuraamaan mitä tahansa ilmiötä vain ilmiön itsensä takia, syyllistymme päinvastoin kollektivismiin. Kun muualla maailmassa vauhditetaan kaupungistumista, voisimmeko Suomessa päinvastoin hakea kilpailuetua hajauttamisesta? Tällä hajauttamisella en nyt tarkoita kaupungistumisen keinotekoista hidastamista, vaan erilaisten vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien antamista yksilöille sekä yhteisöille vaihtoehdottomuuden sijaan. 

Sama koskee ilmiönä myös esimerkiksi veganismia, jota vauhditetaan usein hyvin keinotekoisillakin väitteillä tuotantoeläinten pahoinvoinnista tai kaltoinkohtelusta. Toinen veganismia tukeva argumentti liittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan. Monet hyväksyvät nämä totuuksina, vaikka pelkästään eläinravinnon välttely ei missään tapauksessa tee ihmisen ruokavaliosta eettistä ja ekologista. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta taas on selvää, että meidän tulisi kuluttaa vähemmän lihaa. Mutta miksi tarjota tässäkin vaihtoehdottomuutta, eli lihansyönnin täydellistä lopettamista? Miksi emme aidosti kehittäisi kasvisruoan ja kasvisproteiinin rinnalla suomalaisesta lihan-, kalan- ja maidontuotannosta maailman eettisintä sekä ekologisinta ruoantuotannon kokonaisuutta? Miksi emme söisi vähemmän, mutta parempaa ja ekologisemmin tuotettua lihaa? Miksi emme tehostaisi riistan ja villikalan käyttöä ruokapöydissämme?

Jokainen valintamme ja päätöksemme muuttaa maailmaa, mutta mustavalkoista yhtä totuutta ei ole. Mitään muutosta ei tule tehdä ainoastaan peesaamalla muita ja seurailemalla trendejä, vaan hakemalla aktiivisesti myös omia ratkaisuja. Vastustetaan siis rohkeasti globalisoitunutta yhdenmukaisuutta. Se tulee satamaan meidän laariimme.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen

Taisin kysyä aiemminkin saamatta selkeää vastausta: miten eläinperäisten ruoka-aineiden lisääminen vegaaniruokavalioon lisäisi ruokavalion kokonaisekologisuutta tai -eettisyyttä? Esimerkit voisivat valaista asiaa.

(Toivon jälleen, ettei kysymystä kierretä muistuttamalla joidenkin kasviperäisten ruoka-aineiden kuormittavuudesta. Epäekologiset tai muuten ongelmalliset kasviperäiset raaka-aineet voi aina jättää pois ja korvata muilla tai niiden käyttöä voi vähentää korvaamatta niitä eläinperäisillä.)

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Koska kokonaiseettisyyttä ja -ekologisuutta ei voi mitata pelkän hiilijalanjäljen perusteella. On arvioitava ruoan tuotantotapaa sekä ymmärrettävä vaikkapa se tosiseikka, että märehtijät muuttavat ihmisravinnoksi kelpaamatonta biomassaa ravinnoksi. Miksi se tuntuu olevan niin epämiellyttävä totuus, että tietty määrä lihaa ja kalaa kuuluu kestävään ruokalautaseen? Erityisesti näin on meillä täällä pohjolassa.

Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen

"Miksi se tuntuu olevan niin epämiellyttävä totuus, että tietty määrä lihaa ja kalaa kuuluu kestävään ruokalautaseen?"

Ei tällaisessa väitteessä ole mitään epämiellyttävää, mutta perusteluja sille olisi edelleen kiinnostava kuulla. Onko ihmiselle ravinnoksi kelpaamaton biomassa jotenkin haitallista luonnolle, vai miksi sitä olisi syötettävä tuotantoeläimille?

Pyysin esimerkkejä joten annan sellaisen itse. Lounaaksi söin äsken ruokaa, jossa oli suomalaista sipulia, metsäsientä, kultajuurta ja palsternakkaa, ulkomailta tuotua parsakaalia, vehnää ja öljyä sekä Suomessa valmistettua mutta raaka-aineiltaan osittain ulkomaista nyhtökauraa. Miten tarkalleen lihan tai kalan lisääminen olisi kohentanut annoksen ekologisuutta?

Ei kannatakaan kytätä pelkkää hiilijalanjälkeä. Alempana on linkki uutiseen eläintuotannon aiheuttamasta ravinnekuormituksesta.

Käyttäjän SeppoVehvilinen kuva
Seppo Vehviläinen

Kummassa on suurempi hiiljalanjälki ,maailman ääristä tuodusta ja tuotetussa soijassa vai lähiluomulihassa?

Lisäksi jälkimmäisessä tulevat vielä kotimarkkinoita työllistävät vaikutukset ja se ettei kauppataseen alijäämä kasva.

Ja kyse ei ole vastakkainasettelusta, sillä itselle molemmat maistuvat eikä ihmisen pitäisikään joka päivä syödä lihaa eikä sen kuulukaan olla halpaa.

Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen

"Kummassa on suurempi hiiljalanjälki ,maailman ääristä tuodusta ja tuotetussa soijassa vai lähiluomulihassa?"

Yleisesti ottaen ymmärtääkseni lähiluomulihassa. Ihmisravinnoksi käytettävä soija tulee Suomeen lähinnä Ranskasta ja Serbiasta, mikä on aika lähellä verrattuna esimerkiksi kahvin, suklaan ja monien hedelmien alkuperämaihin. Mutta jos soija huolettaa, sitä voi mainiosti olla syömättä.

Hiilijalanjäljen lisäksi on syytä ottaa huomioon muitakin mittareita, kuten ravinnekuorma: http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005072177.html

Lähiruokaa on syytä suosia (silloin kun se on ekologista ja eettistä), ja lihan kulutuksen vähentäminen on ilman muuta hyvä juttu vaikkei siitä luopuisikaan. Onkin harmillista, että Kärnä rientää luomaan tarpeetonta vastakkainasettelua dissaamalla vegeruokaa silloinkin, kun se ei isommin liity itse asiaan.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Jännää et porvaripuolueen kansanedustajat yhä useammain esittävät samanlaista kritiikkiä globaalia kapitalismia kohtaan kuin vanhat kommunistit tai siis Kärnänkään läppääkään ei nykyään erota siitä, mitä Hannu Taanila puhui 1990-luvun lopulla radiopäiväkirjoissaan.

Hänen keskeinen kritiikki oli globaali kapitalismi, mikä pakottaa kaikki maapallon ihmiset yhdenmukaiseen tylsään keskluokkaiseen elämäntyyliin: omakotitalo, kaksi auto, kissa ja kultainen noutaja jne. Historian piti olla loppu, Yhdysvallat oli voittanut kylmänsodan ja sen merijalkaväki toimi maailmanpoliisina.

Filosofisemmin Taanila lähestyi tätä kehityskulkua Karl Marxin kirjoitusten kautta, joka jo 1800-luvulla kiinnitti huomniota siihen, kuinka porvaristo pyrkii tekemään maailmasta itsensä kuvan, ja kuinka kapitalismille ja lisäarvon tuotannonlle alistetaan kaikki aikaisemmin pyhinä pidetyt arvot. Marx epäili, ettei tällainen globalisoituva yhdenmukaistaminen voi jatkua loputtomniin, koska kapitalismi tarvitse aina systeemin ulkopuolisen, transendentaalin, johon turvautua, levittäytyä ja riistää osana lisäarvon tuotantoa. Kommunistinen yhteiskunta on siksi välttämättömyys, ennemmin tai myöhemmin, hän päätteli.

Juuso Hämäläinen

Nykyisen kapitalismin, menneen kommunismin ja globalisaation olemassaolo on ollut hyvin lyhyt. Käytännössä näitä edelsi feodaalinen yhteiskunta, joka oli olemassa jo ennen historiallista aikaa. Tätä ennen ihmiset eivät eläneet missään suurissa yhteisöissä eikä niillä ollut mitään talousmallia, joka olisi kohdistunut muuhun kuin heimoon, sukuun tai perheeseen.

Eli neljä eri taloudellisen toiminnan mallia on ollut. Tuotantomalleja on kaksi. Vapaa markkinatalous ja keskitetty suunnitelmatalous. Niiden yhdistelmä on sosiaavaltio, jossa osa tuotannosta on valtion omistuksessa.

On helppo nähdä, että talousmalliksi jää pitkälle tulevaisuuteen tuo sosiaalivaltio, jossa tilanteen mukaan säädetään julkisen sektorin laajuutta. On todennäköistä, että maailman väestön edelleen kasvaessa ja luonnon resurssien tullessa niukoiksi, on suunnitelmatalouden osuutta pakko kasvattaa kriisien välttämiseksi. Markkinatalous on hallitsematon. Siten myös tuotannon yksityisomistukset supistuvat. Ohjaannutaan pakostakin ainakin sosialistiseen talouteen.

On varmaa, ettei ylikansoitettu maailma voi perustua yksityisyrityksiin ja yrittämiseen sekä pörssikeinotteluun. Ne ovat tuolloin menneitä elinkeinoja.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Entäpä jos sensijaan että Suomessa keskitytään kaupungistumaan yhteen metropoliin, hajautettaisiinkin kaupungistuminen 15-30 kaupungin verkkoon? Tuntuu oudolta nykyinen trendi että kaikki Suomalaiset on väkisin tai puoliväkisin saatava muuttamaan pääkaupunkiseudulle joka etulöynti- eli pääkaupungiasemassaan käyttää nyt valtaoikeuksiaan lyömään muita kaupunkeja kilpailussa. Kaupungistuminen muualta Suomesta kohti Helsinkiä on alkanut näkyä jo Lahdessa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Kajaanissa, Oulussa ja Rovaniemellä.

Tulevaisuus on kuitenkin pelottavampi, nimittäin häviääkö Suomi kiihtyvässä kaupungistumisessa muille Euroopan metropoleille? Onko koko Eurooppa pidettävä asuttuna? Tyhjeneekö Suomi kokonasn vai kuihtuuko se olemattomaksi Euroopan syrjä-alueeksi?

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Verrataan esimerkiksi Suomea ja Intiaa: Yksi Intiassa asuva ihminen tekee hiilijalanjäljen 1,8 ja Suomessa asuva 10,7. En silti suosittele suomalaisille muuttoa Intiaan. Mutta varsinkaan päinvastaisen suuntainen muuttoliike ei voi olla suositeltavaa ilmaston kannalta. Meidän (kanta-)suomalaisten määrä on nykysyntyvyydellä nopeasti laskeva ja kohta olemme jo uhanalainen laji, jonka elintavat eivät maapallon ilmastoa juurikaan hetkauta. Intialaisten määrä sensijaan kasvaa miljoonilla joka vuosi, joten heidän per capita - päästötasollan on alati kasvava merkitys.

Juuso Hämäläinen

Juttu oli monihaarainen, mutta sen loppu oli selkeä, kehotus vastustaa yhdenmukaisuutta.

Tähän toimeen tarvitaan tervettä anarkiaa. Yhteisöllisyys, laumahenkisyys ja pelko erottautua ja ajatella omilla aivoillaan ovat aikakautemme syöpä. Ne johtavat vääjäämättä yhdenmukaisuuden fasistiseen pakko-otteeseen.

On tarpeen muistaa, että ainut taso, jolla voimme tuntea ja kokea maailman, on yksilö. Joukko ja massa eivät tiedosta, tunne ja koe mitään. Siksi yksilön kokemus kaikesta on ainut todellinen. Ainut ilo, suru, kipu, nälkä tai pelko. Joukko on ilman näitä. Joukkotunne ei ole kuin aivojemme virtuaalitodellisuudessa.

Siksi voimme ihan omilla aivoillamme päätyä sanomaan poliittisesti epäkorrekteja asioita. Voimme vastustaa massaturismia, vaikka matkailu kuulemma laajentaa elämänkatsomusta. Massojen liikkuminen kuitenkim tuhoaa luontoa kaikkialla. Turismin tuotot eivät voi koskaan ylittää ja korvata massaturismin haittoja.

Voimme vastustaa massojen muuttoa Suomeen, vaikka me emme saa olla rasisteja ja tarvitsemme väkeä tyhjään vanhenevaan Suomeen, johon kuulemma hyvin mahtuu ainakin 50 miljoonaa ihmistä. Suomen suurin arvo tulee olemaan tila ja luonnon puhtaus eikä täyteen juntattu saastunut maa. Olisi typerää uhrata tämä hetkellisten rahavirtojen takia. Suomi on hyvä pitää sivupolun takana maailman turistimassoilta.

Voimme vastustaa kategorisesti kaikkia yleisiä käsityksiä oikeasta talouspolitiikasta ja talousjärjestelmästä. Meillä on kaikki mahdollinen näyttö siitä, ettei taloustiedettä ole olemassakaan eikä siten yhtään talousasiantuntijaa, jonka voimme asettaa auktoriteetiksi. Ei FEDin pääjohtajaa, talousministeriä tai pankkiiria. He kaikki yhdessä eivät ole tuottaneet muuta kuin peräjälkeen hirveitä talouskatastrofeja, joista ei edes haluta oppia mitään.

Voimme vastustaa monia yhdenmukaistuvia asioita kuten globaalia viihdetta, kulutustavaroita ja merkkituotteita, muotia, elintapoja ja kulutuskulttuuria sekä supistuvaa kielien määrää.

Vastavirtaan ajattelu ja toiminta on hyvin perusteltua useilla alueilla. Pakonomainen yhdenmukaisuus ja yksimielisyys ovat tuhoisia. Erityisesti pienille kansoille.

Käyttäjän SeppoVehvilinen kuva
Seppo Vehviläinen

Se on jännä juttu miten meillä paasataan miten koko maata ei ole varaa pitää asuttuna mutta Ruotsi taas tukee yhteiskunnan puolelta maallemuuttoa.

Kaupunkirakenteessa on hyvät ja huonot puolensa.

Hyviä puolia ovat mahdollisuus julkisten kulkuneuvojen käyttöön ja harrastusmahdollisuuksien ja palvelujen läheisyys jos on niitä vaila.

Huonoja puolia ovat monesti huono ilmanlaatu ja mitenkähän hyvin monessakaan suurkaupungissa on varauduttu mahdolliseen kyberhyökkäykseen mikä on ihan täyttä realismia tänä aikana.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset