mikkokarna Lapin puolustaja

Risuja ja ruusuja WWF:n lihaoppaalle

WWF julkaisi tänään lihaoppaansa, jolla pyritään ohjaamaan kuluttajia tekemään ympäristön kannalta parempia ruokavalintoja. Oppaassa on paljon hyvää ja sen pääviesti on, että syödään vähemmän, mutta parempaa lihaa. Samantyyppistä viestiä on aiemmin välittänyt myös esimerkiksi Pihvikarjaliitto. WWF:n suositukset lihan vähentämiseksi korostavat aivan oikein kotimaisen lihan vahvuuksia, vaikka osaa kotimaisesta lihasta kehoitetaankin välttämään osin keinotekoisin perustein. Samoin on erikoista, että kasviproteiinien osalta opas ei tee eroa ulkomaisen ja kotimaisen tai eettisen ja epäeettisen välillä. Rehellisyyden nimissä olisi tullut todeta, että myös ihmisravinnoksi valmistetaan soijatuotteita, joita ei ole tuotettu kestävästi. 

Oppaassa on erilaiset eläinperäiset tuotteet on luokiteltu kolmeen eri kategoriaan, jotka ovat VÄLTÄ, HARKITSE ja KOHTUUDELLA. Kohtuudella -luokittelu esimerkiksi riistan osalta on hyvin erikoinen, sillä kestävästi pyydettyä riistaa voi syödä vaikka joka aterialla, mikäli sitä vain on tarjolla. Lihaoppaassa esitetään riistasta myös virheellisiä väittämiä. Suomessa ei metsästetä uhanalaisia sorsalajeja ja myös metsäkanalintujen metsästys mitoitetaan aina niiden luontaisten kannanvaihteluiden mukaan. Valitettavasti opas on näiltä osiltaan hyvin tarkoitushakuinen.

Suomalaisista lihatuotteista luomu ja luonnonlaidunliha saa WWF:ltä puhtaat paperit kuten kuuluukin. Sen sijaan väitteet siitä, ettei naudanliha olisi tehokas tapa tuottaa ruokaa, on virheellinen. WWF ei avaa oppaassaan, että suomalaisella naudanlihalla on selkeä elinkaarimalli. Meillä tuotetaan paljon maitoa ja maitotuotteita, joiden oheistuote suomalainen naudanliha pääasiassa on. Lypsylehmille syntyvät sonnivasikat kasvatetaan lihaksi ja lihaksi päätyvät myös sellaiset lehmät, joiden maidontuotanto ehtyy. Järjestelmämme on muusta maailmasta poikkeava, jossa syödään ja kasvatetaan lähinnä liharotuisia eläimiä.

Märehtijöiden osalta opas jättää myös huomiotta, että ne muuttavat ihmisravinnoksi kelpaamatonta biomassaa ravinnoksi maidon ja lihan muodossa. Erityisen järkevää tällainen tuotantomuoto on pohjolassa, jossa kasvukausi on lyhyt ja jossa on runsaasti alueita, joilla tätä ihmisravinnoksi kelpaamatonta biomassaa kasvaa. Sen hyödyntämättä jättäminen olisi ekotuhlausta.

Lihaopas korostaa, aivan oikein, että soijan käyttöä kotimaisen sian ja broilerintuotannossa tulisi välttää. Sen sijaan ei tuoda esille, että näin Suomessa pääsääntöisesti toimitaankin ja suomalaiset siat ja kanat syövät huomattavan vähän soijaa sisältäviä rehuja verrattuna muihin maihin. Eläinten valkuaisrehusta soijan osuus on Suomessa vain 15-20%. Tämänkin korvaamiseen muulla proteiininlähteellä kannattaa panostaa, mutta ongelmaa ei tulisi suurennella. Tässä mielessä on erittäin kohtuutonta ja väärin, että WWF on listannut suomalaiset vähänkin soijaa saaneet siat ja broilerit VÄLTÄ –merkinnän alle samaan kategoriaan brasilialaisten ja thaimaalaisten tuotteiden kanssa. Sama kohtuuton kohtelu koskee myös suomalaisia munantuottajia. On kuitenkin selvää, suomalaiset tuotteet ovat verrokkimaita huomattavasti ekologisempia ja eettisempiä. 

WWF:n oppaan peruslähtökohta on siis hyvä, mutta valitettavasti siitä välittyy tietynlainen ideologinen tendenssi ohjata ihmisiä kasvisravintoon, vaikka pelkkä eläinperäisten tuotteiden välttely ei tee ruoasta eettistä tai ekologista. Aivan kuten lihallakin, myös kasviksilla on eroja. Oppaan olisi toivonut tarkastelevan suomalaisen lihan ympäristöhyötyjä myös hivenen laajemmin. Suomalainen liha on käytännössä antibioottivapaata ja eläimiä lääkitään erittäin vähän verrattuna useimpien eurooppalaisten maiden tuotantoon Etelä-Amerikasta puhumattakaan. Näin jäämiä ei päädy myöskään lihaan ja ympäristöön. Tämä estää resistenttien antibioottikantojen muodostumista sekä suojelee ympäristöä. Antibioottijäämät kun ovat vaaraksi maan mikrobistolle. Meillä veden riittävyys ei myöskään ole tuotannossa ongelma, eikä metsiä tarvitse raivata lihantuotannon tieltä kuten vaikkapa Brasiliassa.

Suomalaisesta lihantuotannosta ja riistasta kannattaa siis olla ylpeitä. Suomalaiset ahkerat tuottajat ja ympäristö kiittävät, kun suosimme kotimaista lautasillamme.

Kansanedustaja Pertti Hakanen
Kansanedustaja Mikko Kärnä
Kansanedustaja Eerikki Viljanen

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toteat: "Kohtuudella -luokittelu esimerkiksi riistan osalta on hyvin erikoinen, sillä kestävästi pyydettyä riistaa voi syödä vaikka joka aterialla, mikäli sitä vain on tarjolla."

Eiköhän kohtuutta vaadita juuri siihen, että riista pysyy kestävästi pyydettynä? Kyseessä on kuitenkin suositukset tavallisille ihmisille eikä heitä nyt Suomen laajuudessa pysty rajattomasti riistalla ruokkimaan.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Elin itse entisessä elämässäni kahdeksan vuotta niin, että lihaa ja kalaa ei kaupasta hankittu, vaikka niitä joka päivä kyettiin syömään. Kuten totean, riistaa voi syödä vaikka jokaisella aterialla, jos se on kestävästi metsästettyä. Siksi tällainen luokittelu on erikoinen.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Vuonna 1967 oli kokosyksyn teeren,riekon ja metsonlihaa, kun ei ollut pakastetta, niin alkoi jo kyllästyä.
Sotisaaren työväkikin vaati ruokapöytään muutakin, kuin lohta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kyseessä on yleinen luokittelu, jonka mukaan suomalaisten olisi hyvä syödä - ei vain sinun. Jos ajattelet, että kaikki suomalaiset voivat syödä samaan aikaan riistaa runsaasti eikä vain kohtuudella, niin miten ajattelit homman järjestää kestävästi?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #5

Sika on moniruokainen ja sen liha ei kelpaa kaikille maassaoleskeleville, ninn meille jää enemmän sitäkin syötäväksi.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Ja riistan kaataminen on kaupunkialueella salittua? Samoin kalastus?
Nyt sitten Tamperelaiset vapa käteen ja ongelle Tammerkoskelle.

Jos elukoille syötetään Geenimanipuloitua soijarehua ,ei ne ole Luomua nähnytkään.

Kun on virinnyt keskustelu hävikkiruuasta ,niin jospa tuottajat perustaisi tehtaan ja alkaisi tehdä edm. sioille ja broilereille jalostettua rehua?
Myös lemmikeille.

Sitä on mitä syö,myös eläin.
Ei Soija ole teuraseläinten luontaista ruokaa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #12

Sijalle kelpaa jolostamattomat teurarjätteetkin.

Juhani Piri

Luonnonlaitumilla ei saisi olla yhtään puroja ja en oikein hyvällä katso jos luonnon laitumet rajautuu muihinkaan vesistöihin.

Varsinkin pieniin vesistöihin aiheutuu melkoista ravinne, kiintoaines ja erroosiokuormitusta jotka taas sitten vaikeuttavat esimerkikis taimenten lisääntymistä ja elinoloja (voivat estää jopa kokonaan). Rehevöityminen ei ole alkuunkaan hyvä juttu. Tämä pitäisi pitää mielessä luonnonlaitumissa ja kriteereissä.

Sitten jos vesi otetaan esim purosta, niin se voi vaikuttaa erittäin negatiivisesti pitkälle alavirtaan. Vedeotto koskee myös kasvihuoneita.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Mikähän olisi negatiivinen vaikutus alavirrassa, perustelisitko jotenkin ?

Juhani Piri

Virtauman vähentyminen purossa tai jopa kokonaan virtauman loppuminen kun mukaan tietenkin tulee myös haihdunta. Vesieliöiden ja kalojen elintila vähenee samaan aikaan kun veden virtauma vähenee. Täydellinen tuho saavutetaan kuivina kesinä kun uomat kuivavat kokonaan.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #17

Kasvihuoneidenvedenotto ei kuivuta uomia, tai sitten niitä täytyy olla tdellapaljon luvattomasti tehtyinä.

Juhani Piri Vastaus kommenttiin #18

Nyt en taida puhua ihan mummon pihamaalla töröttävästä kakkihuusin kokoisesta kasvihuoneesta vaan ihan toisen luokan kasvihuoneista.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #20

En tunne luokitustasi pystytyslupiesi suhteen, kai ne jossain määritellään.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mikko Kärnä, toteat ties monennenko kerran: "Rehellisyyden nimissä olisi tullut todeta, että myös ihmisravinnoksi valmistetaan soijatuotteita, joita ei ole tuotettu kestävästi."

Varmaan yhtä monta kertaa sinulle on kerrottu kuinka Suomeen ihmisravinnoksi tuotava soija tulee pääosin EU:n alueelta.

Eläinten rehuksi taas tuodaan noin 200 miljoonaa kiloa vuodessa, sen määrä on on 49-kertainen muuhun käyttöön verrattuna. Lisäksi tästä tuontirehusta 45% oli vuonna 2014 geenimanipuloitua.

Vain pieni osa ihmisten käytöstä menee vegaaniruokiin, elintarviketeollisuus käyttää soijaa aineksena monissa elintarvikkeissa makkaroista lähtien.

Käyttäjän TenkaIssakainen kuva
Tenka Issakainen

Suomalaisen lihatuotannon puolestapuhuminenhan olisi ihan sallittu agenda. Huvittavaa on, että samalla täytyy nakertaa omaa uskottavuutta vihjailemalla joka käänteessä vegeruoan epäilyttävyydestä.

Johdonmukaisuus on samaa luokkaa kuin Viinit ruokakauppoihin -aktiivilla, joka samalla muistuttelee ykkösoluen sisältämän alkoholin aiheuttamista terveyshaitoista.

Miksi muuten LIHAoppaassa pitäisi ottaa kantaa eri kasviproteiinien välillä?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hienosti kuvattu LIHAoppaassa.. :-)

Samaa mieltä tuosta kummasta tarpesta aina hyökätä vegeruokaa vastaan vaikkei se olisi ollenkaan tarpeellista tässä yhteydessä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Seuraavaksi saisivat julkaista kestävän kehityksen koiraoppaan, jossa voitaisiin kaikki koirarodut arvottaa. Lemmikkieläimet syövät tuhottoman määrän kallisarvoista lihaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #10

No ilman muuta, esimerkiksi minulla olevat kaksi koiraa raakaruokinnassaan syövät esimerkiksi seuraavia suomalaisen kuluttajan halajamia lihanosia: broilerin selkärankoja, broilerin kivipiiraa ja sydämiä, sian sydäntä, naudan mahaa sekä naudan ja porsaan rintarustoja.

Suomalainen kuluttaja varmaan palaa halusta ryhtyä käyttämään näitä.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #11

Linnunluut voivat tappaa niitäsyöneen koiras.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Koska lihaoppaassa päätettiin käsitellä myös kasviproteiineja. Siksi.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kun kansa nyt "alkaa" syomään oppaan mukaan kasvihuoneen tuotteita ja lihan kulutus vähenee,niin jo täytyisi löytyä taas joku "navettatuki" tilalle kun tuotot tippuu.
Talvellahan kasvihuoneravinto on täällä pohjoisessa "parhaimmillaan "!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset