*

mikkokarna Lapin puolustaja

Miten vegaani lannoittaa?

Lannoittamisen tarkoitus on palauttaa maaperään ne ravinteet, jotka poistuvat sieltä kasvien kasvamisen ja sadonkorjuun myötä. Jos maaperässä ei ole riittävästi ja oikeassa suhteessa ravinteita, eivät kasvitkaan kasva. Lannoitteet sisältävät yleensä ennen kaikkea typpeä, fosforia ja kaliumia, jotka ovat kasvien pääravinteita. Näitä ravinteita saadaan pelloille tehokkaasti levittämällä niille lietelantaa, jota syntyy karjatalouden sivutuotteena. 

Lannoittamiseen käytetään myös mineraalilannoiteita, mutta näissä on ongelmansa. Fosfori on uusiutumaton luonnonvara, joka louhitaan maaperästä. Fosforin hinta taas on jatkuvassa nousussa, koska maailman fosforivarat ovat ehtymässä. Hurjimmissa arvioissa sen arvellaan loppuvan jo seuraavan 50 vuoden sisällä.  Suomessa fosforia voitaisiin louhia esimerkiksi Soklista, mutta nykyisellä teknologialla tässä olisi omat vakavat ongelmansa ympäristön kannalta.

Ravinteiden kierrätys on tärkeä osa kiertotaloutta. Karkeasti ilmaisten voidaankin sanoa, että paska on arvokasta. Sen ravinteet ja orgaaninen aines tekevät siitä arvokkaan maanparannusaineen. Karjatalouden tuottaman lannan hyödyntäminen on yksinkertaista, mutta ihmisten tuottama jäte, eli yhdyskuntaliete, on ongelmallisempaa. Sen hyödyntäminen suoraan on mahdotonta tartuntatautiriskien takia. Yhdyskuntaliete sisältää myös huomattavan määrän hormoni-, kemikaali- ja lääkejäämiä, joiden kukaan ei varmasti toivo päätyvän omalle lautaselleen.

Eläintuotannon kieltämisen puolesta kampanjoivat taistelevat myös samalla kiertotaloutta vastaan. Suuri kysymys siis kuuluukin, miten vegaani lannoittaa? Kaivetaanko mineraalivarannot nopeasti irti maaperästä? Entä mitä tehdään, kun ne loppuvat? Ihmisen jätösten hyödyntäminen voi ratkaista osan ongelmasta, mutta kestävän mallin löytäminen tätä kautta on hyvin haastavaa. Olisiko kaikkien aika myöntää rehellisesti, että myös karjataloutta tarvitaan osana kestävää ruoantuotantoa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (46 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hyvä pointti!

Kun tuolta kannalta tarkastelee asiaa, niin vegaanit toimivat oman vakaumuksensa vastaisesti myös leipää syödessään, sillä sen tuotannossa on hyödynnetty eläinkuntaa.

En ole aiemmin törmännytkään missään debateissa tällaiseen dilemmaan. Täytyy ottaa asia esille, kun seuraavan kerran keskustelen vegaanin kanssa.

Pekka Seppinen

Tämä nimen omaan fosforin riittävyys on pitkään puhuttanut alan ammattilaisia ja asiantuntijoita. Maapallon nykyinen väestönmäärä on mahdollista pelkästään fosforin louhinnan avulla. Tiedetään, että maaperän fosforivarat hupenevat vauhdilla, mutta se ei ole saanut vielä tiedeyhteisöäkään samalla tavalla takajaloilleen, kuin ilmastomuutos. Selvää on, että myös ihmisten jätteistä on pakko ruveta saamaan enemmän fosforia talteen. Länsimaissa se tulee vaatimaan mittavia investointeja, koska kuten Mikko Kärnän kirjoituksestakin kävi ilmi, nykyisellään jätevesilaitosten liete on harvassa tapauksessa riittävän puhdasta raskasmetalli-lääke- ym. jäämistä. Valitettavasti kotieläintalouteenkin perustuvassa maataloudessa, ravinteita aina poistuu kierrosta. Jotenkin ne on korvattava, mutta onneksi ihminen on kekseliä eläin.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

...
Tässä siis meinataan, että Lehmä jollain tavalla lisää jotain ekstraa siihen tuotteeseen, kun se menee Lehmän suoliston läpi.
...

Ei.

Ei lisää.

Lehmän tuottamat ravinteet tulevat siitä ravinnosta, jota lehmä syö. Lannan ravinteikkuus tulee siis kasveista, ei lehmästä.

Lehmän ravinnoksi tarvittu kasviala taas köyhdyttää sitä maata, koska kaikki ravinne ei tietenkään palaa sen lannan mukana, kun Lehmä itse käyttää siitä tosi paljon.

Eli onpahan harvinaisen tökeröä ymmärtämättömyyttä siitä, miten kemia, fysiikka ja biologia toimii.

Lehmä ei riko mitään fysiikan lakeja energian häviämättömyyden osalta eikä myöskään luo uutta energiaa.

Lannalla on paljon hyviä käyttötarkoituksia lannoitteena, johtuen sen helppokäyttöisyydestä ja siitä, että jäte on parempi käyttää hyväksi kuin dumpata.

Mutta yritys väittää lannan olevan joku ihmeaine, jota ilman kasviksia ei voisi viljellä on ihan roskaa.

Alla tutkimus, jossa on selvitetty eri ruokavalioiden ympäristövaikutusta melko kattavasti. Julkaistu Nature-julkaisussa.

www.nature.com/ejcn/journal/v61/n2/full/1602522a.html

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Missä tällaista muka väitetään? Jätät nyt huomiotta, että märehtijät muuttavat ihmisravinnoksi kelpaamatonta biomassaa lihaksi ja maidoksi. Tämän prosessin sivutuotteena syntyy lantaa. Tätä lantaa voidaan kiertotaloudessa hyödyntää sellaisten peltoalojen lannoittamiseen, joilla viljellään ihmisravintoa. Tuossa hyvää pohdintaa, mitä meillä kannattaisi kiertotalouden näkökulmasta tehdä: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/lannan-fosfori-riittäisi-pelloille-oikein-jaettuna-1.40659

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Ja tuo sama peltoala, joka käytetään a) Lehmien ravinnoksi b) Lehmien ja muiden lihatuotantoeläinten rehuksi voitaisiin käyttää kasvisravinnon kasvattamiseen pitkillä maa-alaa palauttavilla viljelemättömillä jaksoilla.

Väite siis siitä, että lanta olisi jotenkin erityisen tarpeellista kasvisravinnon kasvattamiseksi ei vaan pidä paikkaansa.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #6

Märehtijät ovat osa kestävää ruokataloutta pohjolassa, jossa kasvukausi on lyhyt ja jossa niiden avulla voidaan hyödyntää sitä biomassaa, jota emme kykene ravinnoksi käyttämään. Suomalainen naudanlihantuotanto on hyvin poikkeavaa; sillä on selkeä elinkaarimalli. Liha tuotetaan tämän kierron loppupäässä. Lannan hyödyntäminen kasvisravinnon kasvattamisessa on tästäkin näkökulmasta tarpeellista. Toki muitakin lannoittamismalleja on, kuten kirjoituksessa todetaankin, mutta niissä on tietyt haasteensa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #7

Lehmä on mahdollistanut maammeväestönkasvun, sen lanta mahdollisti luontaistaloudessa leipäviljantuotannon ihmisravinnoksi.
Kaskiviljely oli tärkeä osa luontaistaloutta, nauris A-vitaamipitoisena kuului ennen tärkeänä osana ruokaamme.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #6

Yhdysvalloissa aikoinaan käytettiin suurinyaosaa maasta peltoviljelyyn ihmisten vähennettyä karjataloutta piikkilangan astuttua kuvioihin. Seurauksena oli maaperän eroosio ja valtavat pölymyrskyt. Timo Kilpiläinem siis toivoo samalaisia pölypilviä Eurooppaankin? Onneksi EU on sentään niin fiksu että on määrännyt vuosittain vuorottelemaan laidunmaan ja peltoviljelyn välillä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ihan peruskemia riittänee siihen, että mitä menee suusta sisään, niin siitä osa tulee hanurista ulos. Lehmä ei tuota siihen mitään extraa ravinteiden osalta. Kompostoimalla vaikkapa kasvijäte saadaan ravinteikkaampaa tavaraa kuin tuo lehmän lanta, jossa on vain osa ravinteista osan jäädessä lehmään.

Tuo kelpaamaton biomassa on myös kummallinen peruste, samaa peltoalaa voidaan käyttää suoraan ravinnoksi kelpaavaan tuotantoon.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #8

Kompostointi on yksi vaihtoehto maanparannukseen, mutta se ei ole kierron kannalta yhtä selkeää tai nopeaa kuin lannan käyttäminen. Ja miksi puhut nyt peltoaloista? Minä puhun ruohokasveista, jotka ovat ravintojärjestelmämme perusta. Ne muuttavat nopeasti ja helposti lyhyenkin kasvukauden aikana suhteellisen aurinkoenergiaa laiduneläimille kelpaavaksi ruoaksi. Näkisin mielelläni tutkimuksia, kuinka tämä voitaisiin korvata Suomessa jollain muulla. Nurmiviljely kun vielä sattuu tukemaan luonnon monimuotoisuutta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #10

En taida tietää mikä on virallinen termi pellolta näyttävälle alalle, jossa kasvaa vaikkapa viljan sijasta ruoho. Muuttuuko se tällöin muuksi kuin pelloksi? Mitä nimitystä mahdollisesti käytetään keskustan piireissä?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #11

Lehmiä laidunnetaan erilaisissa lehmihaoissa (olikohan tuo nyt oikea monikon inessiivi "haka" -sanalle?), joissa ei kuuna kullan valkeana viljeltäisi viljaa tai esimerkiksi sokerijuurikkaita. Nykyään viljan viljely tapahtuu laajoilla avarilla pelloilla, joissa isot leikkuupuimurit pörräävät. Niitä kymmeniä tai jopa satoja hehtaareja ei yleensä voi jättää vuosikausiksi rikastumaan itsekseen.

Tietysti lannan hivenaineet ja ravinteet tulevat lehmien syömästä ravinnosta, mutta ne rikastuvat suuriin pitoisuuksin lannassa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #8

Kaistakorpi, ei juo maitoa, ei nauti jäätelöä, ei käytä voita, eikä syö naudanlihaa, tämä on hänen oikeutensa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #36

Aimo,
mikään lausumasi ei pidä paikkaansa. Kunnioitan silti ihmisiä, jotka valitsevat toisin olemalla vegaaneja. Enkä näe tarpeelliseksi hyökätä heitä vastaan Kärnän tavalla, joka on usein turha ja perustuu hatariin perusteluihin. Näitä hyökkäyksiä vegaaneja vastaan on Puheenvuorossa muuten huomattavasti enemmän kuin toiseen suuntaan havaintojeni mukaan. Syyt tähän ovat minulle hämärän peitossa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #41

Vegaanien perusteissa on itsessään niin paljon hataruutta, että on ymmärrettävää puuttua niihin perusteisiin. Toki jokainen saa itse päättää mitä syö tai millaista vaatetusta ylleen laittaa, mutta jos perusteet niihin valintoihin ontuvat pahasti, niin kyllä siitä voi jo mielenkiintoisen debatin vuoksi esittää kannanottoja.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Lehmä auttaa maaperää vapauttamaan ravinteita sellaiseen muotoon, että kasvit pystyvät käyttämään niitä hyväkseen.

Jos ruoho kasvaa niin kauan kuin saa ja kuolee pystyyn, se sitoo ravinteet itseensä suhteellisen pitkäksi aikaa. Jos lehmä syö ruohon, se tulee ulosteena ulos muutamassa päivässä ja ravinteet ovat sitä kautta nopeasti taas kasvien käytettävissä.

Kun ruoho menettää maanpäällisen osansa, se alkaa kasvattamaan sitä uudestaan samantien (jos vain on kasvukausi). Tämä tarkoittaa, että juuristo alkaa erittämään kemikaaleja, jotka puolestaan aktivoivat maaperän mikro-organismeja, jotka pystyvät erottelemaan mineraaleja ja muuttamaan ne kasveille kelpaavaan muotoon. Tämä ravinnekierto toimii vain monivuotisten kasvien kanssa, sillä yksivuotiset kasvit ja pellon kyntäminen estää prosessin toiminnan kun se tappaa maaperän mikro-organismeja.

Lehmä itsessään ei "varasta" käytännössä lainkaan ravinteita maaperästä. Se auttaa vapauttamaan paljon enemmän ravinteita kuin itse vie pois, tämä on helppo havaita kun tarkastelee sellaisia farmeja, jotka käyttävät lehmiä osana ekosysteemiä.

Lisäksi lehmistä on paljon muutakin hyötyä. Kun ne syövät jatkuvasti ruohoa, joutuu ruoho kasvattamaan myös uutta juuristoa jatkuvasti. Kun sen maanpäällinen osa syödään, se ei enää pysty ylläpitämään yhtä laajaa juuristoa, vaan osa siitä kuolee. Kun maanpäällinen osa kasvaa uudelleen, kasvaa myös uusi juuristo. Kun tätä toistetaan, käytännössä pumpataan hiiltä ilmakehästä maaperään.

Mikäli vain laidunkierto pidetään kunnossa (eikä anneta ylilaidunnuksen tapahtua), lehmät tallovat ruohoa hengaillessaan niityllä. Tämä muodostaa maan pinnalle suojakerroksen, joka on erittäin tärkeä etenkin kuumilla alueilla, koska se estää veden haihtumista ja antaa pieneliöille suojaa. Se aines ei palaudu kiertoon ihan niin nopeasti kuin lantana ulos tuleva, mutta nopeammin kuitenkin kuin pystyyn kuoleva ruoho.

"Eli onpahan harvinaisen tökeröä ymmärtämättömyyttä siitä, miten kemia, fysiikka ja biologia toimii."

Päinvastoin, sinun kommenttisi osoittaa vankkaa tietämättömyyttä siitä miten ravinteiden kiertokulku toimii luonnossa, jossa laiduntavat eläimet ovat osa ekosysteemiä. Tietämätön saa kyllä olla, mutta silloin kannattaa tunnustaa se rehellisesti eikä yrittää esiintyä asiantuntijana. Tuollainen toiminta on äärimmäisen vaarallista, koska se voi saada aikaan muille ihmisille täysin väärän käsityksen siitä miten maailma oikeasti toimii.

"Alla tutkimus, jossa on selvitetty eri ruokavalioiden ympäristövaikutusta melko kattavasti. Julkaistu Nature-julkaisussa."

Tuo ei todellakaan ollut kattava tutkimus, vaan hyvin yksipuolinen. Vähintä mitä pitäisi tutkia, on tarkastella parhaimpia tuotantotapoja niin kasvien kuin eläinten osalta.

Todennäköisesti päätit linkittää kyseiseen tutkimukseen vain koska se puolusti omaa uskomustasi – et siksi, että se olisi ollut erittäin laadukkaasti tehty.

Käyttäjän Jan-ErikLindroos kuva
Jan-Erik Lindroos

Vangittujen nautojen sijaan, esittämääsi ideologiaa palvelisi huomattavasti tehokkaammin monipuolisemmat ja vapaana kulkevat ruohonsyöjäeläinlaumat. Näistä riittäisi sitten ravintoa myös petoeläimille ja haaskansyöjille jne, jotka samalla edesauttaisivat maaperän rikastumista ja sitoisivat virlä enemmän hiiltä.

Se että nykylehmät on ihmisen toimesta jalostettu sellaiseksi, etteivät ne varmaan pärjäisi vapaina ympärivuotisesti (paitsi kenties kyyttö) luonnossa, johtaa välillisesti ja välittömästi suurempaan energian tarpeeseen. Tätä energiaa sitten joudutaan repimään muin keinoin maaperästä, joka vasta sitä köyhdyttääkin...saastuttamisesta puhumattakaan.

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

En ole vegaani lainkaan, mutta välillä hirvittää tuo lannan levittäminen keväällä vesistöihin viettäville pelloille. Vesisade kun pyyhkäsee paskat pellolta uomaan tai järveen niin onhan melko järjenköyhää touhua.

Noi suoja-alueet ei nimittäin ole mistään kotoisin ja niihin pitäisi puuttua. Melkoisesti mujua joissain puroissa kun peltohan päättyy suoraan ojan penkalle.

Ompa tullu kuultua semmostakin että jotku isännät käy tyhjentämässä joidenkin omakotitalojen paskakaivon ja taitavat ruikauttaa peltoihinsa sen lietelannan mukana. Saahan siitä rahaa eikä kukaan huomaa että siellä seassa on ne ihmispaskatkin.

Odottelen mielenkiinnolla milloin täällä aletaan tuottamaan sirkkaravintoa. En ole kyllä maistanut mutta niiden kasvattaminen vaatii huomattavasti vähemmän vettä ja ravintoa kuin esimerkiksi lehmän tai sian. Aion kyllä maistella kun tilaisuus tulee eteen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Minua hirvittää kun joka vuosi sadat tuhannet ellei miljoonat villieläimet tekevät tarpeensa metsään mistä ne valuu sulavesien ja sateiden mukana vesistöihin jossa kalat ja muut vesieliöt tekevät tarpeensa suoraan puhtaaseen veteen. Ikävä kyllä tälle ei oikein voi tehdä mitään, ei vaikka työttömät laitettaisiin joka kevät ja syksy metsiin keräämään hirvieläinten ja kahuhen jätökset pois. Mutta mitäs mieltä olet sitten siitä että pellolle levitetäänkin synteettinen teollinenlannoite joka fosforikuonat valuvat pelloilta vesistöihin, onko sejärkevämpi kuin luonnonmukainen eläimen lanta?

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

Ero villieläinten ja tehotuotetun karjan välillä on ilmeinen. Pistekuormitus on himpun verran eri luokkaa jos ymmärrät.

Käyttäjän Jan-ErikLindroos kuva
Jan-Erik Lindroos

Metsä, jossa riistaeläimet pääosin majailevat, sitoo ulosteita hieman eri lailla kuin viljellyt pellot ja niityt. Lisäksi kukaan ei ole kommenteissa ehdottanut vaihtoehdoksi maaperästä louhittavia lannoitteita.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Piri, multausvaunut on keksitty lietelannan levitykseen ja niitä tulisi myös käyttää.

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

Onhan se kesksitty juu.. Silti monet pellot raavitaan auki jolloin ravinteet ja kiintoaines pääsee sateilla vesistöihin.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #52

Valvonta on puutteellinen, kyllä pinta-aloja jatkuvasti kuten karjankorvamerkkejä keretään kyttäämään.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Olipa yksipuolinen kirjoitus. Permakulttuuri lienee blogistille tuntematon käsite ja varsinkin Hügelkultur.
Mihin sitä foforia tarvitaan louhitussa muodossa?
Vastaus: Keinolannotteisiin. Ja keinolannotteita ei todellisuudessa tarvita! Keinolannoiteet köyhdyttävät maata (kts. videot, varsinkin Gabe Brown'in video).

Itse käytän kyllä lantaa, mutta se ei ole välttämätöntä. Kuitenkin niin kauan kuin se on ongelmajäte, käytän sitä maanparannukseen:

http://leshnikovo.weebly.com/puutarhanhoito-ja-oma...

Vastaan mielellään kysymyksiin.

Henry

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Ihminen on sekasyöjä eikä hrbiovi, siitä ei eroon pääse. Itseasiassa moni kädellinen syö eläinperäisiä proteiineja esim simpanssit napostelevat lintuja ja puoliapinoita. Ihminen tarvitsee myös tauriinia lapsuusiän kasvamiseen ja aivojen ylläpitämiseen. Ja vaikka proteiinia saisikin kasveista joudutaan silti laskemaan tarkkaan että kasveista saa tarpeeksi rautaa, kalsiumia ja D-vitamiinia. Toisaalta pitäisi välttää samaan aikaan liian kuidun ja hiilihydraattien saanti. Ei sii ole ihme että ravintoterapeutit patistavat vegaaniperheitä syöttämään lapsille lihaa. Eläimoä tarvitsee myös muuhunkin kuin ravinnoksi, kaksi hyvää merkkiä ovat lannoite ja kiertoviljely. Niin sanottu "luomulanta" eli eläinten jätökset ovat oikeastaan parempaa lantaa kuin synteettiset teollisetlannoitteet jotka ymmärtääkseni rasittavat maan viljelyä. Kiertoviljely jossa laiduinmaiden ja viljelypeltojen paikkaa vaihdetaan vuosittain estää puolestaa eroosiota ja siten vähentää pölymyrskyjen riskiä.

sky blue

Ihminen on fysiologisesti lähimpänä frugivooria eli hedelmänsyöjää useimpien muiden kädellisten tapaan. Itse asiassa simpanssi on fysiologialtaan paljon lähempänä sekasyöjää kuin ihminen (lyhyt suolisto, isot/terävät kulmahampaat, ketteryys, nopeus), mutta silti 95-100% simpanssienkin ruokavaliosta tulee kasvikunnasta. "Lintujen napostelu" on niille harvinaista puuhaa.

Ihminen ei luontaisena kasvissyöjänä tarvitse eläintuotteita yhtään mihinkään. Saamme kasveista helposti kaikki tarvittavat ravintoaineet. Itselläni veriarvot ovat nyt paremmat kuin sekasyöjänä, ja terveys/yleinen olo on paljon parempi. Sekasyöjät kärsivät paljon vegaaneja useammin eri ravintoaineiden puutoksista, erityisesti monien vitamiinien. Sen sijaan proteiinia syödään 2-3 kertaa liikaa, mikä johtaa monenlaisiin terveysongelmiin - varsinkin kun proteiini on enimmäkseen eläinperäistä, mitä kehomme ei ole koskaan oppinut käsittelemään kunnolla.
D-vitamiinia tulee syödä kaikkien, ei pelkästään vegaanien. Ellet sitten asu päiväntasaajalla.

"Toisaalta pitäisi välttää samaan aikaan liian kuidun ja hiilihydraattien saanti."
Ihminen ei voi saada ravinnostaan liikaa (hyviä) hiilihydraatteja, eikä varsinkaan kuitua. Hiilihydraatit ovat aivojen ja kehon tärkeintä polttoainetta, ja kuitu on äärimmäisen tärkeää suoliston, ja sitä kautta koko kehon, hyvinvoinnille. Harvassa ovat sekasyöjät, jotka saavat ruokavaliostaan tarpeeksi kuitua, mikä johtaakin terveysongelmiin ja pitkällä aikavälillä vakaviin sairauksiin, kuten suolistosyöpään. Jos ruoasta haluaa saada tarpeeksi kuitua, on eläintuotteiden syönti käytännössä pakko lopettaa.

Eläintuotteet ovat pääsyyllisiä kaikkiin yleisimpiin sairauksiin länsimaissa. Vegaanin riski sairastua esim. sydän- ja verisuonisairauksiin ja diabetekseen on yli puolet pienempi kuin sekasyöjillä, ja vegaanin veri taistelee myös syöpäsoluja vastaan 8 kertaa tehokkaammin. Eri tutkimusten mukaan vegaanit elävät myös 7-9 vuotta keskimääräistä pidempään.
Miten tämän selität, jos olemme luontaisia sekasyöjiä?

Kannattaa lukea ylläolevat kommentit, eläimen lannan käyttö ei ole ruoantuotannossa mitenkään välttämätöntä (t: ruoantuotannon opiskelija). Eläintuotanto, mukaanlukien porotalous, on pääsyyllinen maaperän eroosioon. 80% Suomen viljelypinta-alasta on eläintuotannon käytössä, ja 90% eläinten kuluttamasta energiasta menee hukkaan. Tämä jos joku on luonnovarojen tuhlausta. Itse asiassa vegaani säästää luonnonvaroja 10-15 kertaisesti sekasyöjään verrattuna.
Otetaan vielä huomioon että maailman ylikulutuspäivä saavutettiin viime vuonna jo elokuussa, ja se aikaistuu joka vuosi n. viikolla. Kuvittele mikä tilanne on vaikka 20 vuoden päästä, kun maailman väkiluku on vielä hieman kasvanut.
Planeettamme kykenisi kuitenkin ruokkimaan kestävästi jopa 15 miljardia vegaania, mutta väkiluvun kasvu tulee pysähtymään luonnostaan jo 11 miljardin paikkeille, jonka jälkeen se lähtee laskuun.

Eläintuotanto on pääsyyllinen ilmastonmuutokseen, metsien tuhoutumiseen, merten happikatoon, ilmakehän, vesistöjen ja maaperän saastumiseen, sekä meneillään olevaan lajien kuudenteen sukupuuttoaaltoon.
Jos tämä jatkuu, olemme kaikki pian todella pahassa pulassa. Meitä on jo muutaman kymmenen vuoden sisällä kohtaamassa totaalinen ympäristökatastrofi, ja se voidaan välttää vain sillä, että eläintuotteiden syönti käytännössä loppuu.

Ari-Matti Seppänen

Tätä olen itsekkin alan toimijana miettinyt. Millainen olisi täysin vegaaninen ruuantuotanto? Kyllähän se saattaisi onnistuakin viherlannoitukseen ja kierrätyslannoiteisiin panostamalla. Esim. märehtijät nurmen prosessoijina olisi mahdollista korvata biokaasutuksella, jolloin saataisiin myös kierrätyslannoitetta. Mutta se olisikin nyt vegaani-liikkeen asia selvittää ja todistaa että kotieläintuotannosta pystytään luopumaan, jos ideana on ehdoton vegaanius. Niinkuin ylmempänä jo mainittiinkin, laidunnuksella on paljon positiivisia vaikutuksia biodiversiteetille kuin myös maisemalle. Myös nämä tekijät tulisi vegaani-liikkeen huomioida. Tässä pari lisäkysymystä johon olisi mukava kuulla vastaus:

Mikä on kotieläinten rooli vegaani-liikkeen tulevaisuuden visiossa?

Jos vegaanisessa tulevaisuudessa ei harjoiteta kotieläintaloutta, vapautetaanko tuotantoeläimet vai tuleeko eläintiloista kotieläinpihoja tai eläintarhoja?

Kuka hoitaa kaikki ne miljoonat jo elävät kotieläimet ja kuka maksaa hoitajille?

Täytyykö ensiksi syödä suurin osa maailman kotieläimistä, jotta päästään tilanteeseen jossa eläinmäärät ovat pudonneet vegaanisesti kestävälle tasolle?

Käyttäjän Jan-ErikLindroos kuva
Jan-Erik Lindroos

Tietääksein eivät lehmätkään lannoita suoraan kuin niitä niittyjä missä ruokailevat, ja ainoastaan kasvukauden aikaan. Loput ajasta niiden tuottama lanta on yleisesti jätettä pohjolassa, vaikka sitä voisi käyttää esim energian tuotannossa. Myös ihmisen uloste kelpaa lietelannan materiaaliksi ihan yhtä hyvin, mutta suomessa on ollut jo pidempään tapana paskoa juomaveteen. ELäinten lietalannan käyttö ei tietääkseni tarkoita sitä että niitä pitäisi vangita tai kasvattaa ravinnoksi lainkaan.

Kompostointi, biodynaamisuus, kesannot tms. on jo aikaa sitten keksittyjä muotoja maaperän köyhtymisen estämiseksi ja ravinteiuden palauttamiseksi.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Miksi vegaani lannoittaisi ?

Kaupan hyllyltä löytyy kaikki tarvittava.

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Palmroos

Heti kun lehmät lakkaavat röyhtäilemästä metaania, niin olen valmis kuuntelemaan sössötystä ympäristöystävällisestä lihasta.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Pieremällä se metaani on tullut ulos tähänsaakka, vai onko jalostettu röyhtäilevä lehmärotu ?

sky blue

Eläintuotantoa ei tarvita – vegaanisen ruoantuotannon mahdollisuuksista
***

Eläinkunnasta peräisin olevien elintarvikkeiden epäekologisuus on ollut viime aikoina esillä monissa yhteyksissä. Toisaalta niiden kulutusta on perusteltu väittäen, etteivät Suomen ilmasto-olot kuitenkaan sovellu hyvin kasvisruoan tuottamiseen. Voiko pitää paikkansa, että suurin osa Suomen pinta-alasta soveltuisi vain ruoho- ja rehukasvien kasvattamiseen?

Vegaanista luomuviljelyä

Ruoantuotannon olot ovat toki erilaiset Suomessa kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Kasvisruoan tuotanto – jopa täysin vegaaninen luomuviljely – on silti toteuttamiskelpoista myös meillä, ja sen mahdollisuuksia tulisi pohtia laajakatseisesti.
Esimerkiksi nykyisin valtaosin rehuina käytettävät ohra ja kaura sopisivat hyvin suoraan ruokapöytiimme monipuolisina jalosteina. Arvokasta valkuaista ravintoon saadaan kotimaisista palkokasveista herneestä, härkäpavusta ja öljyhampusta sekä täysjyväviljasta. Esimerkiksi perunoita, juureksia ja yrttejä voidaan kasvattaa Lappia myöten, vaikka tuotantotehokkuus pohjoisessa ei vedäkään vertoja Etelä-Suomelle.
Eläintuotannon yhteydessä karjanlannasta puhutaan usein aivan kuin ravintoketju ei ilman sitä voisi toimia ollenkaan. Eläimet eivät kuitenkaan itse sido ilmakehän typpeä, vaan nekin saavat sitä syömistään kasveista. Ihmisravintoa tuottavien peltojen lannoittamiseen voidaan eläinten lannan sijaan käyttää esimerkiksi apilanurmea tai muita typensitojakasveja sekä puutuhkaa. Lisätyppeä maahan tuo myös ravintopalkokasvien viljely.
Myös yhdyskuntien bio"jätteet" ja ihmisten jätökset tulisi kompostoituina palauttaa peltojen ravinnekiertoon. Tästä on esimerkiksi Kiinassa kokemusta tuhansien vuosien ajalta. Keskeisintä kiinalaispeltojen lannoituksessa on ollut hienovarainen kasvikompostien hyödyntäminen.
Luomutuotannon kiertoviljelyssä nurmea voidaan käyttää biokaasun tuotannossa. Kaasutuksessa esimerkiksi apilanurmen jäännöstuotteista saadaan lannoitta, jonka arvo typpipitoisena maanparanteena on nurmeakin parempi.
Vegaanisen luomuviljelyn menetelmiä ovat myös mm. viljelykierrot, kumppanuuskasvit, ympärivuotiset kasvipeitteet, symbioottiset ekosysteemit ja kateviljely. Lisäksi ylläpidetään paikallisen luonnonvaraisen lajiston elinympäristöjä, jotka toimivat tuholaisia torjuvina suojakaistoina. Luonnonvaraisia puita, sembramäntyjä, hedelmäpuita ja marjapensaita voidaan istuttaa suotuisan pienilmaston luomiseksi.

Lantaa syntyy liikaa

Lanta on nykymuotoisessa erikoistuneessa maataloustuotannossa pikemminkin ongelma kuin arvokas viljavuuden lisääjä. Eläintilat eivät ole rehuviljan suhteen omavaraisia. Tiloille tuodaan väkirehuksi esimerkiksi soijaa ja viljaa muualta, sillä eläimiä on liikaa pinta-alaa kohti. Etenkään suurilla eläintiloilla oma peltoala ei riitä kaiken rehun tuottamiseen.
Kun rehua tuodaan ulkopuolelta tiloille, lannan sisältämät ravinnemäärät ylittävät helposti peltojen kasvillisuuden ravinnetarpeet. Tällöin ongelmaksi tulee lannan levityspinta-alan puute. Ylimäärä ravinteista huuhtoutuu vesistöihin. Lannan ylituotantoon vaikuttaa usein erityisesti eläintilojen alueellinen keskittyminen.
Nykyään lannan levitysmääriä rajoitetaan lainsäädännön ja maatalouden ympäristötuen avulla sekä maatalous- ja ympäristöviranomaisten ohjeilla ja suosituksilla. Ympäristötuen ehdot kuitenkin sallivat levittää lantaa pelloille enemmän kuin on tarpeen, sillä eläintiloilla ei ole juuri muita vaihtoehtoja päästä lannasta eroon. Suurimmille suomalaissikaloille ja -kanaloille jopa ympäristötuen sallimat rajat ovat liian tiukkoja, ja ne ovat irrottautuneet tuen piiristä ylilannoittaen pientä peltoalaansa samaan tapaan kuin esimerkiksi Hollannissa tehdään. Samaan aikaan rehukasvipeltoja lannoitetaan toisaalla keinolannoitteilla.

Metsälaitumet ovat harvinaista satua

On väitetty, etteivät kasvisruoan puolestapuhujat ymmärrä kotieläinten roolia ravintoketjussa. Kuitenkin juuri ravintoketjun perusekologian mukaan suuri osa rehun energiasisällöstä menee hukkaan, kun se syötetään tuotantoeläimille.
MTT:n tutkimuksen mukaan sianlihakilon tuottamiseen kuluu 25–38 kertaa enemmän energiaa kuin mitä liha sisältää. Viljeltävillä kasveilla tietty viljelyyn käytetty energiamäärä saadaan päinvastoin kasvien energiasisältönä takaisin 2–6-kertaisena. Tästä poikkeuksena on Suomessa talvikautinen kasvihuonekasvisten tuottaminen, joka vaatii valtavasti energiaa.
Märehtijöinä naudat ovat vielä sikojakin tehottomampia muuntamaan rehun energiasisältöä eläinbiomassaksi. Nautoja ruokitaan tosin sikoja enemmän säilö- ja kuivarehulla. Väkirehua syötetään silti aiempaa runsaammin myös lypsylehmille mm. korkeiden maidontuotantovaatimusten vuoksi.
On toki mahdollista harjoittaa eläintaloutta, jossa eläimet – parhaimmillaan alkuperäisrotuiset – monipuolistavat laiduntamisellaan uhanalaistunutta kulttuuribiotooppien luontoa. Nykymuotoisessa suurmittakaavaisessa ja intensiivisessä eläintuotannossa tällainen ulkolaidunnus ei ole käytännössä mahdollista. Ainoastaan naudat pääsevät ulos pariksi kuukaudeksi, ja nekin laiduntavat vähälajisilla, kylvetyillä nurmilla.

Mitä tehdä ylijäämäpelloille?

Suomen pelloista neljä viidesosaa tuottaa rehua. Kasvisruokapainotteisemmassa Suomessa peltopinta-alaa tarvittaisiin siis huomattavasti nykyistä vähemmän. Peltoja ei ehkä kuitenkaan kannata istuttaa männylle tai koivulle, sillä niiden uudelleenraivaaminen on kallista. Myös muuttuvan ilmaston mahdollisesti aiheuttamien katovuosien vuoksi ruoasta voi tulla nopeasti pulaa, jolloin varapeltoja tarvitaan.
Rehuntuotannosta vapautunut peltoala kannattaa metsittää peltometsäviljelyn menetelmin. Maatalouden ympäristö- ja ilmastovaikutuksia pienennetään tehokkaasti istuttamalla 15 metrin välein etelästä pohjoiseen kasvavat kaistat puita ja pensaita, joista saadaan ruokaa, lannoitteita ja polttoaineita. Väliin jäävillä pelloilla voidaan edelleen viljellä ruoka- tai energiakasveja, kuten ruokohelpeä. Ruokohelpeä kannattaa kasvattaa myös viljojen kanssa vuoroviljelynä, sillä se parantaa maan viljavuutta.

Viljelyä ilman fossiilipolttoaineita

Fossiilipolttoainevarojen ehtyessä peltoalalta saatavan ravinnon määrä pienenee, mikäli tavanomaisten viljelymenetelmien käyttämistä jatketaan. Varamaata ei kuitenkaan ole, vaan viljelykelpoinen maa-ala henkeä kohti päinvastoin vähenee maailmanlaajuisesti mm. eroosion tai kasteluveden niukkuuden vuoksi. Maatalouden nykysuuntausta ei siis voida jatkaa, sillä silloin kaikkia ihmisiä ei pystytä ruokkimaan tulevaisuudessa.
Ratkaisukeinona on käyttää biointensiivisiä, puutarhaviljelyä muistuttavia vegaaniviljelymenetelmiä. Yhden ihmisen tarvitsema ravinto – ja maaperän humusvarojen ylläpitoon tarvittava eloperäinen aines – voidaan tuottaa keskimääräisellä satotasolla noin 3,6 aarilla maata. 60 % tästä maa-alasta käytetään viljojen ja siemenkasvien, 30% juuresten ja 10% vihannesten tuottamiseen. Keinolannoitteiden korvaamiseksi kaikki kasvinosat palautetaan kompostoituna takaisin maahan. Tämän vuoksi valtaosalla pinta-alasta viljellään siemenkasveja, jotka tuottavat paljon hiilipitoista biomassaa kaloreiden ohessa. Hiili- tai pikemminkin ligniinipitoinen biomassa on välttämätön maaperän humusvarojen ylläpitämiseen. Tähän tarkoitukseen kannattaa hyödyntää myös ligniinirikasta puiden oksakariketta.
Biointensiiviviljelyllä maata riittää tulevaisuudessakin ruoantuotantoon kaikille maailman ihmisille, minkä lisäksi osa voidaan jättää luonnontilaan. Metsäpuutarhuroinnin avulla voidaan yhdistää viljelykäytössä olevat ja luonnontilaiset alueet niin, että lopputulos muistuttaa metsäekosysteemiä. Helpointa tämä on tropiikin olosuhteissa, mutta lehtomaisten metsäpuutarhojen luominen onnistuu myös pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Poimintahakkuin ylläpidetyt, marja- sekä sienisatoja vaalivat metsänkäsittelymuodot voidaan nekin ymmärtää eräänä metsäpuutarhuroinnin muotona.
Lasse Nordlundin omavaraistalouskokeilujen mukaan viisi aaria maata riittää ruoantuotantoon Pohjois-Suomessakin, jos samalla myös sienestää ja marjastaa. Laskelmaan on huomioitu vara katovuosille. Ruotsissa tehdyn laskelman mukaan nykymenetelmillä sekasyöjän vuoden ruoan tuottaminen vaatii 23 aaria ja vegetaristin 15 aaria maata. Vegaanille riittää 10 aaria.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Vegaani lannoittaa siten, että menee puhumaan pellon laidalle!

Käyttäjän Jan-ErikLindroos kuva
Jan-Erik Lindroos

Jos meinaat puhumisella huussia tai kompostointia, niin olet oikeassa!

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Täällä näyttää olevan sellainen 'joko-tai'-keskustelu perustuen jonkilaiseen 1800- ja sotia edeltäviin tietoihin.
Mitäpä jos katsoisitte edes tämän videon:

https://youtu.be/9yPjoh9YJMk

Gabe Brownilla on kaikkea: Karjaa, kanoja, peltoviljelyä, puutarha jne.
Hän ei auraa eikä äestä ja hänellä on seudun paras ruokamulta, johon ei keräänny vesi rankkasateiden jälkeen eikä ole eroosiota, ei myrskyn aiheuttamia pölypilviä (jota vuoroviljely ei välttämättä estä), jne.

Kannattaa kyllä katsoa muutkin videot ja lukea lähteet, jotka annoin edellisessä kommentissa #9.

Henry

Sten Kultakangas

"Suuri kysymys siis kuuluukin, miten vegaani lannoittaa?" Entäs miten epävegaani lannoittaa? Jos tapettu ja lautaselle joutunut eläin muuntuu ihmisen elimistössä yhdyskuntalietteeksi, ei sen sisältämiä mineraalivarantoja enää voi hyödyntää.

Tämä juttu on siis erittäin epärelevantti ja harhaanjohtava.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Vegaanisuus ei an sich ole mikään kannanotto viljelymenetelmiin. Se tarkoittaa vain sitä, että ihminen ei hyödynnä eläimiä. Eli vegaani voi lannoittaa vaikka maakaasusta tuotetuilla typpilannoitteilla siinä missä ihan tavallinen maajussi . Tai sitten vegaani voi lannoittaa vuoroviljelyllä, kuten tavallinen maajussikin nykyään tekee, kun laittaa viljapellolle välillä hernettä kasvamaan ja kyntää koko kasvuston syksyllä maahan. Muitakin typensitojia on vaikka huru mykky, puna-apila on varmaan tunnetuin ja härkäpapu on kovassa nousussa. Vegaani voi lannoittaa myös viherlannoitteilla (kateviljely puutarhoissa), kompostilla, biokaasun tuotannon jämälietteellä, ihmissonnalla ja virtsalla jne. Onhan noita.

Laidunten kasvun ajaminen biokaasureaktoriin ja sen jälkeen lietteen käyttö lannoitteeksi olisi melko tehokas tapa, sen soisi yleistyvän. Yksinkertaisin hiilivety, metaani, kannattaa ottaa biokaasuna talteen eikä antaa lehmien pöllyttää sitä ilmakehään pahentamaan ilmastonmuutosta.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Esa Mäkinen,nykyisillä viljelymenetelmillä ei maassamme ole omavaraista elintarviketuotantoa ainakaan leipäviljasta.

Opettajana varmaankin osaat kertoa minkäsuuruisen väestön Suomessa pystyttäisiin ruokkimaan keinolannoitteista vapaalla vegaaniravinnolla. ?

Käyttäjän Jan-ErikLindroos kuva
Jan-Erik Lindroos

Mikäli lihantuotannosta vapautuva pelto-ala varaittaisiin kasvisten viljelyyn, pystyttäisiin ruokkimaan paljon nykyistä isompi populaatio. Kasvattamiseen tarvittavasta energian ja veden säästöstä puhumattakaan.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Suomessa ei ole oikeasti minkäänlaista omavaraisuutta ruoantuotannossa, koska koko ala on 100% riippuvainen tuontienergiasta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Oletteko te vegaaneja pilkkaavat ihan oikeasti sitä mieltä, että karjankasvatus nykyisessä laajuudessaan maailmassa on kestävällä tasolla ja tälle maapallolle siis vain eduksi käytettävien rajallisten resurssien sekä ympäristöhaittojen suhteen?

PS. En ole vegaani, mutta kunnioitan näiden ihmisten valintaa, vaikkei se olekaan sama kuin omani.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Yhdysvalloissa on Eurooppaa enemmän näitä joita kutsun teknovegaaneiksi. He ratkaisevat nämä ongelmat teknologian avulla, tosin suurin osa niistä ratkaisuista on vielä toistaiseksi kehittämättä. Teknovegaanit suhtautuvat mm. geenimuunteluun todella ennakkoluulottomasti, kun taas Euroopassa vegaanien keskuudessa sympataan enemmän luomua (ja muutenkin GMO:hon suhtaudutaan nuivasti, kuten Euroopassa on tavallista olipa vegaani tai sitten ei).

Tämä tuli mieleeni siksi, että joskus luin jotain amerikkalaista eläinoikeusfoorumia jossa nämä teknovegaanit pohtivat ratkaisuja tähän lannoitusasiaan. Hyvin harva tuntui kannattavan ihmispaskan käyttöä, mikä huvittavaa kyllä johtui vain siitä että sitä pidettiin inhottavana ja siten jotenkin tabuna. Tämä oli erityisen surkuhupaisaa siksi, että nämä samat tyypit pitivät itseään äärimäisen rationaalisina ja tieteeseen luottavina tyyppeinä. Odottivathan he teknologian kehityksen ratkaisevan nämäkin ongelmat. Mutta samanaikaisesti ihmispaska hyi hyi ja ehdoton ei, vaikka sille ei esitetä minkään sortin tieteellisiä perusteita. Näin sitä ihminen poimii itselleen ne faktat jotka parhaiten omaan maailmankuvaan sopii. Pätee toki myös muihinkin kuin vegaaneihin.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kaikki ismispaska tulisi palauttaa peltojen ravinteiksi, kuten meillä sotajanjälkeen vielä tapahtuikin.

Käyttäjän Jan-ErikLindroos kuva
Jan-Erik Lindroos

Turha on kyllä paskoa juomaveteen, vaikka niin meilläpäin onkin ollut tapana.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset