mikkokarna Lapin puolustaja

Metropolialue imaisee asumistukien lisäksi myös T&K tuet

  • Tutkimus- ja kehittämisrahoitus  maakunnittain vuonna 2015 (Lähde: Eduskunnan tietopalvelu)
    Tutkimus- ja kehittämisrahoitus maakunnittain vuonna 2015 (Lähde: Eduskunnan tietopalvelu)

Tulonsiirroista keskusteltaessa keskitytään hyvin usein puhumaan ainoastaan valtionosuusjärjestelmän tasauksesta. Helsingin Sanomatkin on usein esittänyt, että Uusimaa elättäisi muuta maata. Nostin itse taannoin esille tulonsiirroista asumistuen, josta suuri osa kohdentuu metropolialueelle. Tässä blogikirjoituksessani käsittelen tutkimus- ja kehittämisrahoitusta. Luvut osoittavat selkeästi, että metropolialueen ei voida katsoa ”elättävän muuta Suomea”, kuten niin usein väitetään, vaan tulonsiirtoja toteutetaan myös sen suuntaan.

Tutkimus ja kehittämistoiminnan menot vuonna 2015 olivat julkisen sektorin osalta 2,023 miljardia euroa. Eniten rahoitusta kohdentuu Uudellemaalle. Se saa tutkimus ja kehittämisrahoitusta yhteensä 946,6 miljoonaa euroa, eli 47 prosenttia kaikesta. Esimerkiksi Lapin maakuntaan kohdentuu tällaista rahoitusta vain 33,1 miljoonaa euroa, eli 1,6 prosenttia. Jos jakaisimme koko potin tasaisesti maakuntien väkiluvun suhteessa, tulisi Lapin saada 66,8 miljoonaa euroa ja Uudenmaan 606,9 miljoonaa euroa.

Valtionosuuksista keskusteltaessa tulonsiirtoja verrataan usein mekaanisesti juuri maakuntien väkilukuihin. Jos siis käyttäisin samaa retoriikkaa tässä yhteydessä voisin todeta, että Lapin maakunta siirtää vuositasolla 33,7 miljoonaa euroa muun maan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemiseen.Tämä on 187 euroa jokaista lappilaista kohden. Uusimaa puolestaan on tällaisessa tarkastelussa nettosaajana 339,7 miljoonan euron osuudella. Se on 207 euroa jokaista uusimaalaista kohden.    

Mikäli asiaa puolestaan verrataan väkiluvun sijasta bruttokansantuotteen maakunnalliseen osuuteen, joka on Uudellamaalla 36,9% koko maasta, voidaan todeta Uudenmaan olevan nettosaaja 200,1 miljoonan euron osuudella. Lappi puolestaan on nettomaksajana 29,6 miljoonan euron osuudella.

Tässä yhteydessä on paikallaan palauttaa mieliin, että Uudeltamaalta peritään paljon puhuttuja valtionosuuksien tasausmaksuja yhteensä noin 521 miljoonaa euroa. Voisimmeko siis kaikki yhdessä todeta, että pelkkä tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä asumistuen kohdentuminen uudellemaalle kompensoi tämän tasauksen? Tämä tietysti sen lisäksi, että valtion budjettitalouden piirissä työskentelevistä henkilöistä 40,5% on sijoitettuna metropolialueelle.

Haluan vielä lopuksi tehdä selväksi, että en vastusta metropolialueen kehittämistä enkä sitä, että Suomella on vahva ja elinvoimainen sekä kehittyvä pääkaupunki. Sen sijaan vastustan täysin faktoihin perustumatonta ajattelua, jonka mukaisesti muu maa eläisi tämän pääkaupungin siivellä ja kustannuksella. 

Suomi on yksi kokonaisuus, jonka eri alueet hyötyvät toisistaan ja se tulee myös nähdä kokonaisuutena. Tulonsiirrot liikkuvat valtion kassasta joka suuntaan, eikä metropolialue tee tässä poikkeusta. Tulonsiirtoja tulisikin tarkastella koko Suomen näkökulmasta vahvemmin niiden panos-tuottosuhteessa. Tässä mielessä valtionosuusjärjestelmän tasauksella on paikkansa, aivan kuten on asumistuella ja T&K –toimintaan ohjattavalla rahoituksellakin.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Voisit varmaan tutkailla niitä Lapin T&K hakemuksia suhteessa saatuun rahoitukseen. Kyseessä nyt on kuitenkin teknologialan rahoitus, joka mennee sinne missä sitä kehitetään. Jos pystyt osoittamaan Lappia jotenkin sorsitun tehtyjen hakemusten suhteen, niin tilanne on toinen. Kyseessä kun ei ole aluetuki vaan tehtyjen hakemusten pohjalta potentiaalisille hankkeille ja yrityksile myönnetyt rahat.

Rakenteellinen tuki yrityksille on sitten erikseen ja sitä hallitus jakoi EU-rahoituksena 346 miljoonaa helmikuun alussa. Siinä muualle kuin Uudellemaalle meni merkittävämpi osuus, myös Lapille. Tämän unohdit laskelmistasi kuten myös sen, että vuoden 2015 jälkeen mainitsemiasia Tekes-rahoja on leikattu rajusti, jostan kumman syystä alueellisia taas ei.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Kannattaa katsoa tuo laskelmani nyt uudestaan. Jätin tästä tarkoituksella pois yrityksille myönnetyt tuet ja T&K rahoituksen, koska sitä ei voida eritellä yksiselitteisesti julkiseen/yksityiseen rahaan. Tässä laskelmassa on mukana korkeakoulusektori sekä julkinen sektori. Jos lasketaan yritystuet mukaan, niin suhdeluku pysyy samana. Yritysten T&K toimintaan menee rahaa tuon aiemman päälle vielä 4 miljardia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Voisitko kertoa mistä ihmeestä olet saanut luvun, jonka mukaan menisi 4 miljardia julkista rahaa Yritysten T&K toimintaan?

2016 hallitus muuten laski rahoitusta sen ollen 1 845,4 miljoonaa euroa. Määräraha on noin 157 miljoonaa vähemmän kun vuoden 2015 talousarviossa, mikä tarkoittaa 7,8 prosentin nimellistä ja 9,4 prosentin reaalista vähennystä.

Vastaavaa vähennystä ei olla tehty aluetukiin.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #5

Katso tuo jakamani kuva ole ystävällinen. Siitä näet koko jakaantumisen. Yritykset eivät ole tässä tarkastelussa mukana, koska niiden T&K toimintaan käyttämän rahoituksen yksityisen ja julkisen rahan osuutta ei kyetä tarkasti erittelemään.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #6

Kuva on katsottu, mutta esitit väittämän neljästä miljardista tuon päälle. 4 Miljardia on siis määrä, jonka yritykset itse panostavat T&K toimintaan ekä valtio, eikä sitä voi senkään vuoksi sotkea tähän. Julkinen pystytään kyllä jaottelemaan, mutta se on vain pieni osa tuosta neljästä miljardista.

Tutkimus ja kehitysrahat yliopistoille ja korkeakouluille mennee sinne, missä niitä on. Aalto yliopistossakin taitaa olla lappilaisiakin opiskelemassa, ainakin silloin oli, kun minä siellä olin.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä Vastaus kommenttiin #7

Saamieni tietojen mukaan tuo 4 miljardia sisältää myös runsaasti julkista rahaa mm. erilaisen hankerahoituksen muodossa. Sitä ei vain kyetä nyt tuon tarkemmin tilastoimaan.

Toinen argumenttisi on sinällään epärelevantti. Valtionosuuksia kohdennetaan myös tarpeen ja kriteereistä mukaisesti sellaisille seuduille, joissa ihmisiä on.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Paljonko maatalous imaisee tukia? Kaksi miljardia?

Miksi maatalous ei toimi markkinatalouden keinoin? Eiväthän maanviljelijät ole valtiolla töissä.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Maataloustuet käsitellään kyllä myöhemmin. Niistäkin yli 8% osuus kohdentuu Uudellemaalle. Tukien maksattamiseen on monta syytä, niitä ei makseta tuottajan, vaan kuluttajien takia. Ymmärrän kyllä, että SDP:n tavoitteena ei koskaan ole ollut tukea kotimaista alkutuotantoa. Teille näyttää olevan valitettavan yhdentekevää, mitä tälle noin 150 000 henkeä työllistävälle sektorille tässä maassa tapahtuu ja missä sekä millaisin menetelmin tuotettua ruokaa syödään.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

SDP:lle riittää, että hyvätuloisille on hyvä työttömyysturva.

Antti Rinne: "Minä en tarvitse mitään perustuloa. Minulla on hyvät tulot ja jos jäisin työttömäksi, minulle tulisi työttömyysturva."
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201702182200073...

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Tämä nyt oli tällainen normikepulainen blogi. Kaikki tuet pitää ohjata kepulandiaan, joka on aina pyörinyt kaivoon kannettuun veteen pohjaavalla talousstrategialla. Kepulistisessa politiikassa tuet pitää jakaa aluepoliittisin perustein eikä silä perusteella missä sitä t&k toimintaa tehdään.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Kun nuo maataloustukiaiset tuossa tuli mukaan, pitäisikö kansanedustaja Mikko Kärnän mukaan nekin tuet maksaa asukasmäärän (väkiluvun) mukaan. Silloin Helsingissä nostettaisiin aikamoinen määrä maataloustukiaisia. Lisättäköön, että nykytilanteessa maataloustuki on mielestäni ok.

On aika edesvatuutonta käytää tilastoja Kärnän lailla. Kyllä T&K rahatkin pitää laskea sen mukaan, miten niitä käytetään kokonaisuudessaan. Laskepa Kärnä tuen määrä Lapissa ja Uudellamaalla uudestaan jyvittämällä jaettu rahamäärä henkilöstömäärän suhteessa.

Heikki Kela

Itseasiassa maataloustuet jakaantuu täysin asukasluvun mukaan. Niitä maksetaan alkutuotantoon ruoan hinnan alentamiseksi. Eli kun käyt kaupassa saat joka erta maataloustukia tulillesi. Sinä ja me kaikki muut saamme sem maatalosutuen.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Sanoinhan, että maataloustuki on nykytilanteessa ok, vaikkei se noin jakaannukaan kuin esität. Ilman vientiä se ehkä melkein jakautuisi esittämälläsi tavalla.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Voisit Mikko Kärnä lyödä jonkun summataulukon tiskiin sen sijaan, että näitä tulee tippa kerrallaan.

Jos mentäisiin katsomaan niitä valtionosuustaulukkoja, niin siellä Uudenmaan ja Lapin ero per lärvä taisi olla 3000 euron luokkaa, joka on kymmenkertainen näihin eroihin mitä esim nyt saat aikaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Veikeää, kun toteat: "Tämä tietysti sen lisäksi, että valtion budjettitalouden piirissä työskentelevistä henkilöistä 40,5% on sijoitettuna metropolialueelle."

Linkkaamasi taulukko kertoo samalla, että suhteessa väkimäärään budjettitaloudessa työskenteleviä on Lapissa enemmän kuin Uudellamaalla.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

"Luvut osoittavat selkeästi, että metropolialueen ei voida katsoa elättävän muuta Suomea, kuten niin usein väitetään, vaan tulonsiirtoja toteutetaan myös sen suuntaan."

Jos verrataan Uudenmaan ja Lapin tuloverokertymää per asukas, maksaa keskiverto uusimaalainen lähes tuplasti sen, mitä lappilainen. Voi niistä maksaa vaikka sitä asumistukea vähän enemmän per kapita kuin Lapissa. Silti raha liikkuu uusmaalaisten veronmaksajien välillä. Eikä lappilaisilta viedä mitään.

Pitäisiko edustaja Kärnän mielestä lappilaisen maksaa myös veroja tasamääräisesti uusimaalaisen kanssa? Se tietäisi keskiverto lappilaiselle noin 3000 euron lisäveroja vuodessa.

Tällainen Kärnän tarkoitushakuinen tilastojen tulkinta sopisi paremmin Yhdysvaltojen presidentti Trumpille kuin arvostetulle suomalaiselle kansanedustajalle.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Mielestäni verojen tasamääräinen maksaminen onnistuu vain samalla veroprosentilla.

Käyttäjän PekkaHacklin kuva
Pekka Hacklin

Haluaisin näin Kemi-Tornio alueen asukkaana ja yrittäjänä todeta, että tämäkin alue kuuluu Lappiin hallinnollisesti ja täällä tehty kehitystyö muodostaa valtaosan Lapin TKI panostuksista. Oli ne sitten yksityisiä tai julkisia. Itse asiassa Hyvin vähän on sellaisia yrityksiä muualla Lapissa(Rovaniemellä joitakin), joilla on mitään TKI toimintaa. Julkishallinnon toiminnassa Kemi-Tornio alue ja Rovaniemi vievät mammuttiosan TKI-rahoista. Tällöin kyse on EU rakennerahastoista myönnettäviä tukia erilaisiin hankkeisiin.

Ylipäätänsäkin kaikki luvut mitkä koskevat Lappia, olisivat kovin eri näköiset, jos niistä poistettaisiin Kemi-Tornio seutukunnan osuus. Tämä seutu on kovin erilainan ja etäällä esim. Mikko Kärnän Lapista. Lappi on maantieteellisesti 1/3 Suomesta ja täällä on kovin eritasoisia seutukuntia taloudellisesti.

Itse näkisin, että Kemi-Tornio seutukunnan pitäisi suunnata Pohjois-Pohjanmaahan ja jättää muu Lappi pärjäämään keskenään. Se kun tuntuu siihen juttujen perusteella kykenevän oikein mainiosti ilman Kemin metsäteollisuutta ja Tornion jaloterästehdasta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kovin vähälle huomiolle jäävät panostusten arvioinnit suhteessa tuottoon. Suomen pärjäämisen avainkysymys esim T&K-panostusten suhteen on se, mitä niistä saadaan hyötyinä aikaan. Jonnekin sijoitettu raha on poissa toisaalta ja T&K-panostuksissa alue on aika heikko peruste idean toimivuudelle kaupallisesti ja kasvupotentiaalille. On pelkästään oikein mikäli lapin osalta panostukset osuvat Kemi-Tornio ja Rovaniemi -alueelle, jos siellä uutta syntyy.

Jos vaikkapa Tekes panostaa Chempolisin tavoin suuria summia vuosikausia tuottamattomaan toimintaan, niin se raha on pois jostain mikä olisi voinut tuoda vientiä ja kasvumahdollisuuksia. T&K-panostukset eivät suuressa määrin voi olla alue- tai työllisyyspolitiikan väline vaan niiden tulee perustua ideoiden kehityskelpoisuuteen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset