*

mikkokarna Lapin puolustaja

Metropolialue on maataloustukien suurin edunsaaja

  • Maataloustukien jakautuminen maakunnittain (Lähde: Eduskunnan tietopalvelu)
    Maataloustukien jakautuminen maakunnittain (Lähde: Eduskunnan tietopalvelu)
  • Maatalousmaa ELY-keskusten vastuualueilla (Lähde: Tilastokeskus)
    Maatalousmaa ELY-keskusten vastuualueilla (Lähde: Tilastokeskus)

Suuren tulonsiirtokeskustelun seuraavana aiheena ovat tällä kertaa aina niin suuria tunteita herättävät maataloustuet. Suomessa maksettiin kansallisia ja EU-tukia vuonna 2015 yhteensä 1,69 miljardia euroa. Kansallisten tukien osuus tästä summasta oli ainoastaan 326 miljoonaa euroa. Asian suhteuttamiseksi oikeaan mittakaavaan on hyvä palauttaa mieliin, että yritystoiminnalle hyödyllistä tutkimus- ja kehittämisrahoitusta maksettiin samana vuonna yli 2 miljardia euroa ja asumistukea lähes miljardi euroa. 

Maataloustukien alueellinen jakautuminen ei sinällään aiheuta suuria yllätyksiä. Tuet jakaantuvat suhteellisen tasaisesti, kun niitä vertaillaan maakunnittain käytössä olevaan maatalousmaahan. Onkin varsin loogista, että tukia maksetaan sinne, missä maataloutta harjoitetaan. Suurimman tukipotin sai Etelä-Pohjanmaa, jonne maksatettiin yli 205 miljoonan euron maataloustuet, eli 12% kaikesta. Maakunnassa asuu 3,5% Suomen väestöstä, joten tällaisella tarkastelulla asiassa on suuri epäsuhta. Samanlainen epäsuhta vallitsee vastaavasti myös Etelä-Pohjanmaan saamassa tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta, joista maakunta sai vain 0,4% osuuden, eli 8,3 miljoonaa euroa. 

Summa summarum, maataloustukia maksetaan niille asetetulla kriteereillä alueille, joissa harjoitetaan maanviljelystä. Tämä pätee kaikenlaisiin tukiin. Monelle saattaa tulla tässä yhteydessä kuitenkin yllätyksenä, että Uudenmaan maakunta saa absoluuttisesti neljänneksi eniten maataloustukia 123 miljoonan euron osuudellaan. Se on 7,2% kaikista tuista. Vastaavasti Lappiin maksetaan tukia vain noin 40 miljoonaa euroa. Se on 1,6% kaikista tuista, vaikka Lapissa sijaitseekin noin 2% käytössä olevasta maatalousmaasta ja vaikka sen väestö edustaa 3,3% koko Suomen väestöstä. Puhtaasti väestöllistä tarkastelua tehtäessä suurin ”häviäjä” on luonnollisesti Uusimaa, mutta tässä yhteydessä on hyvä tietysti muistaa, että metropolialueen sydämessä ei ole edellytyksiä kaupallisen viljelyn harjoittamiseen.

Maataloustuet aiheuttavat paljon meteliä, mutta tyhjästä. Niiden poistamista vaativien olisi hyvä muistaa, että tuet jakaantuvat suhteellisen tasaisesti ja koko maata hyödyttävästi niille alueille, joissa maanviljelys on mahdollista. Kansallisesti maksettavien tukien osuus kokonaisuudesta on vain 19% ja jos maataloustuet poistettaisiin, kasvaisi Suomen nettomaksuosuus EU:ssa. 

Tukien tarkoituksena taas on turvata suomalaisen alkutuotannon harjoittamisen edellytykset ja taata, että kaupoista saadaan nyt ja tulevaisuudessa kohtuullisella hinnalla kotimaisia elintarvikkeita. Maataloustukijärjestelmässä on toki kiistatta kehitettävääkin, mutta tukia ei pohjimmiltaan edes makseta tuottajille, vaan kuluttajille. 

Voitaisiinkin sanoa, että maataloustuet ovat pohjimmiltaan eräänlainen kuluttajille suunnattu ”sosiaalituki”. Tässä mielessä niistä hyötyy eniten juuri metropolialue. Siellä ei ole edellytyksiä omalle tuotannolle, mutta tukijärjestelmä varmistaa, että myös metropolialueella asuvat saavat ostaa kohtuullisella hinnalla kotimaisia elintarvikkeita omista lähikaupoistaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Vai kuluttajille suunnattu sosiaalituki?

Maataloustukia voi puolustella varmaan ihan järkevästikin. Tuollainen retorinen aivoripulointi saisi kuitenkin jäädä pois.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Millaista termiä sinä käyttäisit tuesta, jonka tarkoituksena on pitää elintarvikkeiden hinnat edullisina? Laitoin toki termin lainausmerkkeihin, mutta en oikein keksinyt parempaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

No maksetaanpa sitten sitä sosiaalitukea myös espanjalaista kurkkua ostettaessa. Sittenhän se vasta onkin kuluttajalle edullista.

Mikäli sosiaalitukea myönnettäisiin vain kalliisiin tuotteisiin, se sosiaalituki pitäisi välittömästi lopettaa tehottomana.

Pekka Seppinen Vastaus kommenttiin #3

Espania kuuluu yhtä lailla tähän yhteiseen unioniimme. EU harjoittaa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja joka EU maassa on tuotanto tuettua.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Otsikko on trumpilaista vaihtoehtoista faktaa. Metropolialue ei ole ollenkaan sama kuin Uusimaa. Osa niin sanotusta metropolialueestakin on ihan maaseutua, kuten nyt vaikkapa kotikuntani Sipoo: pari pendelöijien taajamaa, loput maaseutua.

Koska kirjoittelet näitä juttujasi kohderyhmällesi, niin voinee hyvällä syyllä olettaa, että pidät heitä niin yksinkertaisina, että mikä tahansa viiden pennin konsti menee läpi, kunhan väkevänä teemana on maaseudun ja Pääkaupunkiseudun vastakkainasettelu.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Esa Mäkinen, elintarvike- ja energiatuotannon omavaraisuus on maallemme tärkein turvallisuus tekijä, tämänhetkinen tuotanto ei riitä nytkään maassa olevalle väestölle.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Ei liity nyt käsillä olevaan aiheeseen oikeastaan mitenkään.

Eikä oikeastaan mihinkään muuhunkaan: omavaraisuus ei ole edes valtion tavoitteena. Liikennepolttoaineiden (ja maatalouden tarvitsemien maakaasun ja dieselin) osalta se ei ole edes mahdollista, ainakaan missään realistisessa lähitulevaisuudessa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #12

Vihreätkin ovat päättäjiä valtiossamme, onko se vihreiden tavoitteena ?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Oletko nyt määritellyt koko Uudenmaan metropolialueeksi? Otsikon pohjalta ilmeisesti..

Oletko muuten kuullut että sitä tutkimusta tehdään varsin paljon maatalouteenkin liittyen?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

En ole. Kun luet uudelleen blogin viimeisen kappaleen, niin ymmärrät mitä tarkoitan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mikko Kärnä,
on pakko ihmetellä mitä sä haet tällä jatkuvalla vastakkainasettelulla ja disinformaatiolla? Sillä välin, kun et näitä Puheenvuoroihin laita, niin käytännössä kukaan ei vastaavaa ole tekemässä. Luot joka kerta vastakkainasettelun itse ja syy, miksi minä ja moni muu kommentoi, on väitteiden tarkoitushakuisuus ja harhaanjohtavuus.

Itse tavoitteen eli maaseudun elinvoimaisuuden suhteen ei ole mitään ongelmaa. En tiedä yhtäkään merkittävää puoluetta tai järjestöä, joka olisi ajamassa vaikkapa maataloustukien tai valtionosuuksien merkittävää alentamista? Kuka sinua ja kannattajiasi nyt oikein uhkaa? Luot ongelman ihan itse.

Mitä tulee laskelmiin, niin joidenkin kymppien erot per pää asumistuen määrässä Lappi vs Uusimaa ja muutkaan taulukoidesi pienet erot eivät kompensoi 3000 euron eroa valtionosuuksissa. Tämä on valinta, joka ollaan tehty Suomen pitämiseksi laajalti asuttuna - ei siinä mitään, ihan hyvä valinta.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Mikä tässä luo mielestäsi vastakkainasettelua? Olemme viimeisen vuoden aikanakin saaneet sen sijaan kuulla useita vaatimuksia, lähinnä vihreiltä ja kokoomukselta, että maataloustuet tulisi poistaa. Voisit myös kertoa, mitä "disinformaatiota" tässä jaetaan? Valtionosuuksien osalta en myöskään oikein ymmärrä nyt väitteitäsi. Ei sen pitäisi olla ahdistava tieto, että tulonsiirtoja tulee myös pääkaupunkiseudulle. Se nyt vain on ihan kylmä fakta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Esimerkiksi otsikoista lähtien, olet nyt jukaissut tilastopalvelulla teetämiäsi taulukoita otsikoilla:
- Maksaako muu Suomi asumisen metropolialueella?
- Metropolialue imaisee asumistukien lisäksi myös T&K tuet
- Metropolialue on maataloustukien suurin edunsaaja

Tällä tipoittain heruttelulla irroittaen asiat kokonaisuudesta luot siitä jatkuvasti väärää kuvaa.
Kirjoituksiesi talukkojen erot per asukas olivat seuraavat:
- asumistuessa Lapissa asumistuen määrä per henkilö on tilastosi mukaan 143 euroa ja Uudellamaalla 215 euroa per asukas eli eroa on 82 euroa per asukas.
- T&K-toiminnassa tuksi jakautuu s.e. sitä on 187 euroa jokaista lappilaista kohden. Uudellamaalla puolestaan summa on 207 euroa jokaista uusimaalaista kohden. Tästä saadaan siis eroa peräti 20 euroa per asukas.

Noista nyt saadaan yhteensä rouheat 102 euroa etua Uudellemaalle per asukas. valtionosuuksissa ero on Lapin eduksi noin 3000 euroa per asukas. Tässä vaiheessa etu Lapin suuntaan on noin 30-kertainen. Tuota maataloustukiväittämää en jaksa perata, siinä voitaneen laskea sama summa per lärvä koko maalle väittämäsi perusteella, joloin eroa ei syntyisi.

Tätä on tarkoittamani disinformaatio, asiat ja summat pitää suhteuttaa. Kokonaisuutena ajatuksesi ei kanna mihinkään tukien osalta. Tämä on kylmä fakta.

Kokoomus lienee ollut kiltisti talutusnuorasanne hallituksessa ja vaikka mitä leikattaisiin, niin ei näitä tukia. Vihreistäkään en kyllä muista yhtäkään vaatimusta lähimenneisyydestä näihin liittyen eikä heillä asiaan mitään valtaa ainakaan pariin vuoteen asiassa ole.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Kyllä koko kirjoittelusi on vastakkainasettelua. Hyvin tarkoitushakuista kaiken kisäksi. Nytkään blogisi tukisumma n. 2 miljardia euroa ei sisällä kaikkea maatalouden saamaa tukea.

Näin hiihdon MM-kisojen lähestyessä tulee mieleen edellisten Lahden kisojen "rehellinen lapinmies". En silloin ymmärtänyt, mitä sillä tarkoitettiin. No, nyt ymmärrän, kun katson tapaasi lukea tilastoja.

Tuleeko tulonsiirtoja lappilaisilta uusimaalaisille vai hoitavatko nämä siirtelyn keskenään?

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #17

"Nytkään blogisi tukisumma n. 2 miljardia euroa ei sisällä kaikkea maatalouden saamaa tukea."

Jo vain, monet laskevat noihin tukiin mukaan myös eläkkeitä sekä muita sosiaalitukia. Usein myös metsätalouden juttuja lasketaan maatalouden tukiin, verottaja tosin tekee aika selvän eron näille kahdelle asialle.

Pekka Seppinen

Kyllä Kärnä on oikealla asialla. Vastakkainasettelua on ylläpitänyt varsinkin Helsingin Sanomat ansiokkaasti vuosikymmeniä. On hyvä, että joku noita hesarin väittämiä ampuu alas.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Ja hölmöläiset uskovat, koska saavat näistä höpöjutuista ja kepulaisesta vaihtoehtomatematiikasta jotain terapiaa?

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Jos oltaisiin järkeviä, niin viljanviljelyä yms. tehtäisiin vaan täällä Etelässä. Mikä lienee maanviljelyksen osuus Ruotsissa Tukholman pohjoispuolella?

Mikko Kärnä varmaan tämän tietää. Tuossa jokin aika sitten kyselin täällä puheenvuorossa, miten suuri osuus valtion menoista, n. 55 mrd., aiheutuu tästä asutuksen hajasijoituksesta? Verrattuna vaikka siihen, että asutus olisi Pori-Lappeenranta -akselin alapuolella. Olisiko se 27,5 mrd., vai 13 mrd.? Huomattavan suuri se kuitenkin varmaan on. Sen lisäksi tulevat vielä kuntien ja yksityisten po. hajasijoituksesta aiheutuvat menot.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Ainakin Suomen viljelyksistä Tukholman eteläpuolella on 0 prosenttia. Näin pohjoisessa järkevintä tuotantoa on nurmiviljely ja karjatalous, joka ei pahemmin piittaa siitä onko se 10 vai 500 kilometrin etäisyydellä Helsingistä. Joten maanviljely vain etelässä ei ole järkevää.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Koko juttu on disinformaatiota. Maatalouden tuet on tämän vuoden budjetissa yli miljardin suuremmat kuin, mitä kansanedustaja Kärnä väittää.

Budjetissa:
- viljelijätuet 1,8 miljardia euroa
- maaseudun kehitystuki 100 meur
- rakennetuet 86 meur
- lomitustuki 159 meur

sekä se, mistä ei saisi puhua
- maatalousyrittäjien eläketuki 700 meur

Nuo summat ovat ihan ok. ja maatalous on tukensa ansainnut. En tiedä onko maatalous ansainnut kansanedustaja Kärnän ajamaan asiaansa. Joskus kannattaisi olla rehellinenkin.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Muistan kun kerran silloin SAK:n PJ:nä oleva Ihalainen vaati maajussien eläkkeitä samalle tasolle muiden kanssa, jostain syystä tuo vaatimus esitettiin vain kerran.

Kyllähän noista eläkkeistä saa puhua, paljonko niitä pitäisi mielestäsi leikata pois?

Älä turhaan murehdi noita tukia, sillä ei niitä pian tarvita koska Suomen maatalous häviää pikkuhiljaa Suomesta kokonaan pois.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Olen varmasti kianssasi ihan samaa mieltä tukiaisista. Minä kritisoin ainoastaan kansanedustaja Kärnän vaihtoehtoisia faktoja. Olen siis sitä mieltä, että, kun tällaisia tilastoja aletaan retostelemaan, niin olisi otettava kaikki asiat huomioon.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Samalla kun noista osa unohtuu, niin Kärnä laittaa pari miljardia t&k-rahoitusta koskemaan lähinnä yritysten hyödyttämistä. Ohessa tilastokeskuksen kertomusta niiden jakautumisesta:

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta 57,8 prosenttia kohdistuu yleiseen tieteen edistämiseen, josta yli puolet ovat yliopistojen tutkimusvaroja ja loput lähinnä Suomen Akatemian rahoitusta. Teollisen tuotannon ja teknologian edistäminen on 271,1 miljoonalla eurolla seuraavaksi suurin tavoiteluokka. Muista merkittävistä tavoiteluokista energiatutkimusta harjoitetaan 129,3 miljoonalla eurolla, maa- metsä ja kalatalouden tutkimusta rahoitetaan 76,6 miljoonalla eurolla ja terveydenhuollon tutkimusta 50,0 miljoonalla eurolla.

Suurimman päätavoiteluokan, yleisen tieteen edistämisen, rahoitus kasvaa neljä prosenttia eli 45,1 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Teollisuuden edistämisen tutkimukseen käytettävä rahoitus taas vähenee 23 prosenttia. Myös energiatutkimuksen rahoitus supistuu 23 prosentilla ja maa- metsä ja kalatalouden tutkimusrahoitus vähenee reilulla kahdellakymmenellä prosentilla. Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset rakenteet ja prosessit tavoiteluokan rahoitus taas laskee edellisvuodesta 17 prosenttia. Tavoiteluokkaan kuuluu monenlaista tutkimusta, muun muassa talouspoliittista tutkimusta, tasa-arvotutkimusta, alueiden ja elinympäristöjen kehittämistä, konfliktien tutkimusta, kuluttajatutkimusta, hyvinvointipalvelujen kehittämiseen liittyviä hankkeita, kestävää kehitystä ja tulevaisuuden tutkimusta.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Jos skruudaa lähinnä ei-suomalaista Lidlistä ostettua etäruokaa (kuten allekirjoittanut), niin vaikka maataloustuet lopetettaisiin kokonaan, ei siitä olisi mitään haittaa. Päinvastoin, safkan ALV:tä vois laskea samassa suhteessa kun maataloustuista säästetään.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Se Lidlin Etelä-Eurooppalainen ruoka on todellä jämäkästi subventoitu maataloustuilla. Ja hyvä niin. Appelsiinien ja avokadojen kohdalla voimme EU kansalaisina kutsua espanialaisia tuotteita lähiruuaksi.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Niin on, mutta ei suomalaisten veronmaksajien rahoilla (paitsi mitä nyt 1% ALV:stä menee EU:lle).

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Hyvä kirjoitus. Kannattaa ottaa huomioon myös se, että maataloustuki ei rikastuta alkutuottajia, vaan kauppiaita jotka alentavat tuottajahintoja maataloustuen verran. Ainakin Keskolla on pääkonttori Helsingissä. Eli maataloustuki valuu myös sen perusteella metropolialueelle.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Heittoja vailla faktoja. Keskolla onkin varmaan joku Roope Ankan holvi pääkapunkiseudulla, jonne rahat kerätään ja sitten laitetaan ne sileeksi täällä. Muun maan kauppiaille ja muille ei jaeta mitään..

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Minkä takia muuten pääkaupunkilainen siivooja, joka saa asumistukea, koska palkalla ei tule toimeen, on keskustalaisile täysin eri juttu kuin maanviljelijä, joka saa tukea, koska ei muuten tule toimeen? Molemmat joutuvat elämään osin tuilla?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset