*

mikkokarna Lapin puolustaja

Aristoteles ja Soininvaara ovat väärässä

Valtiosihteeri Martti Hetemäki huomautti viime viikolla valtiovarainministeriön verkkokolumnissaan, että Suomen neljän suurimman kaupunkiseudun ongelmat ovat hidastaneet koko maan talouskasvua. Nämä kaupunkiseudut eivät ole tällä hetkellä talouskasvun vetureita, vaan sen jarruja, joissa talous kasvaa muita alueita hitaammin. Myös Suomen suurimmat maakunnat, Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa ovat kasvattaneet bruttokansantuotettaan koko 2010-luvun muuta maata hitaammin.

Soininvaaran kritiikki

Hetemäen kolumni ei valitettavasti saanut sen ansaitsemaa huomiota mediassa ja ainoassa asiaa käsitelleessä uutisessa Hetemäen havaintoja kommentoimaan oli nostettu vihreiden entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara, jota voidaan perustellusti pitää yhtenä aluepolitiikan suurimmista vastustajista. Soininvaara allekirjoitti Hetemäen havainnot, mutta hänen tulkintansa näistä havainnoista olivat sanalla sanoen hämmentäviä.

Soininvaaran mukaan "kaupungeissa työttömyyden on syytäkin olla korkeampaa kuin maakunnissa" ja valtion tulisi hänen mielestään panostaa kaupunkien kasvuun vielä nykyistäkin enemmän. Hän pohjaa väitteensä antiikin filosofiaan, jossa jo Aristoteles totesi, että maaseudun työttömien on muutettava kaupunkeihin työllistyäkseen. Soininvaaran logiikkana siis on, että vaikka kaupungeissa on enemmän työttömyyttä, on siellä myös enemmän mahdollisuuksia työllistymiselle. 

Soininvaara osoittaa kritiikissään hänelle harvinaista älyllistä epärehellisyyttä. Hän siis esittää hyljeksimälleen aluepolitiikalle vaihtoehdoksi eräänlaista käänteistä aluepolitiikkaa sellaisille kaupunkialueille, joissa vihreillä on suurin kannatus. 

Kaupungistumisideologia ilman logiikkaa

Toivon itsekin Soininvaaran tapaan, että ihmiset olisivat valmiita muuttamaan työllistyäkseen. Tilanne on kuitenkin kestämätön, mikäli muuttoliikkeen ajatellaan olevan positiivista vain jos se tapahtuu kaupunkeihin. Viime syksynä Suomessa oli TE-toimistojen ilmoituksen mukaan kaiken kaikkiaan 35 000 uutta avointa työpaikkaa. Näistä 22 000 sijaitsi Suomen neljässä suurimmassa maakunnassa ja 13 000  kaikissa muissa. Jos muuttoliikettä kannustetaan vain kaupunkeihin ja unelmoidaan Soininvaaran tapaan maakuntien alasajosta, niin miten näihin työpaikkoihin löydetään tekijät?

Kaupungistumiskehityksen innokkaimmat vauhdittajat tuppaavat usein unohtamaan, että vaikka maakunnat tyhjennettäisiin, eivät maakuntien työpaikat siirry asukkaiden mukana kaupunkeihin eikä kaupungeissa välttämättä ole mitään korvaavaa työtä tarjolla. Suomen metsä- ja mineraalivarantoja, peltoja ja navettoja tai vaikkapa ammattikalastajien hyödyntämiä vesialueita ei nimittäin voi siirtää. Maisemista ja elämyksistä puhumattakaan. Suomi on yksi kokonaisuus, joka tarvitsee vahvan pääkaupunkiseudun, mutta aivan vastaavasti vahva pääkaupunkiseutu tarvitsee menestyäkseen muuta Suomea. Maaseudun autioittaminen taas tekisi elinkeinorakenteemme suppeammaksi. 

Valtiona voimme taata talouskasvun tulevaisuuden kun varmistamme, että hyvän elämän mahdollistavat peruspalvelut ovat riittävän lähellä kansalaisia kaikkialla Suomessa. Tämä vaatii aktiivista aluepolitiikkaa ja perusinfraan panostamista kaikkialla maassa. Tätä Soininvaara ei voi hyväksyä ja olen kuullut hänen aivan vakavissaan esittäneen, että Suomi tulisi oikeastaan tyhjentää Oulusta Jyväskylään vedetyn linjan pohjoispuolella. 

Esimerkiksi Lapissa matkailun kokonaiskysyntä oli viime vuonna huikeasti lähes miljardi euroa. Se on 5600 euroa per asukas, kun muualla maassa tuo luku on 2600 euroa. Katto ei myöskään näytä tulleen vastaan, vaan ala on peräti 13% vuosittaisessa kasvussa. Mikäli Lappi olisi autio, ei tällaiseen olisi mitään mahdollisuuksia. Lähes mikä tahansa elinkeino vaatii ympärilleen toimivan perusinfrastruktuurin ja Suomen erilaiset maakunnat ovat kansantaloudellemme rasitteen sijaan aarre. 

Ruotsin esimerkki

Soininvaara on usein verrannut, ja vertaa tässäkin haastattelussaan, Suomea Ruotsiin. Hän pitää Ruotsin paremman talouskehityksen syynä ensisijassa sitä, että siellä kaupungistumiskehitys on Suomea pidemmällä. Mutta nytpä kuuluukin Ruotsista kummia. 

Ruotsissa on nimittäin parlamentaarisesti päätetty maaseutukuntien elinvoimapaketista, jolla kohdennetaan 52,5 miljoonan euron lisäpanostukset harvaan asutuille seuduille. Muuttoliikettä sinne halutaan kannustaa muun muassa myöntämällä lääkäreiden ja hoitajien opintolainoihin helpotusta sekä laskemalla työnantajien ja työntekijöiden sivukuluja. Elinvoimaa valtio luo siirtämällä Tukholmasta maakuntiin peräti 10 000 työpaikkaa, rakentamalla laajakaistaverkon kaikille sekä rahoittamalla asuntotuotantoa. Kaikkia näitä ehdotuksia kannatetaan Ruotsissa yli puoluerajojen. Olisiko Suomenkin aika luoda vastaava paketti, jolla varmistaisimme kaikkien mahdollisuuksien hyödyntämisen tässä maassa?

Ruotsissa on nimittäin herätty ymmärtämään, ettei kaupungistuminen itsessään luo hyvinvointia. Hyvinvointia luovat ihmiset ja yritykset, riippumatta siitä minne ne ovat sijoittuneet. Suomen neljän suurimman kaupunkiseudun ongelmat osoittavat, että kaupunki ei ole mikään autuaaksitekevä voima ja että myös syrjäisemmistä seuduista kannattaa pitää huolta. Tutkimuksetkin kun osoittavat, ettei kaupungistumisen keinotekoisella kiihdyttämisellä saavuteta talouskasvua. Milloin tämä totuus hyväksytään yleisesti myös meillä?

Aristoteles ja Soininvaara ovat siis molemmat väärässä. Ihmisen kannattaa muuttaa sinne, missä on työtä, talouskasvua ja uusia mahdollisuuksia. Ei välttämättä kaupunkiin.   

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

"Elinvoimapaketti"?
Rahaa kepun siltarumpu pekkarointiin?
Eiköhän se iltalypsy ala SOTE ja maakuntahallinolla.

Toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto
-nousi vuoden 2015 aikana 1,2 % ja
-vuoden 2016 ensimmäisen puolivuotisjakson aikana 4,3 %. Pirkanmaalla on päästy keskimääräistä parempaan kasvuvauhtiin, sillä liikevaihto koko maassa on ollut 1,5 % kasvuvauhdissa.
Tampere/Pirkanmaa /Talous-lokakuu-16

Tampereen seutu on edelleen kasvuveturi
-Tamperelainen -16
Forecon Oy:n lokakuussa tekemän Pirkanmaan rakennusbarometrin mukaan rakentamisen määrä kasvaa Pirkanmaalla tänä vuonna 6 prosenttia.
Rakennusalan yritykset odottavat myös myönteistä kehitystä. Yritykset ennakoivat liikevaihtonsa kasvavan ensi vuonna 4 ja henkilöstömääränsä 7 prosenttia.
- Rakentamisen suhdannetilanne on parantunut koko Suomessa pääkaupunkiseudun ja Tampereen seudun toimiessa edelleen rakentamisen kasvun vetureina.

https://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/eu-ohjelmakaud...

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Ketkä nyt istuu hallituksessa päättämässä? Mikä estää Ruotsinmallin?
Eikös se Hyssälä jo kokeillut tuota? Ei tainnut löytyä halukkaita muuttamaan työntekijöissä?

Asukkaiden houkuttelemiseksi maaseudulle Ruotsissa esitetään muun muassa helpotuksia lääkäreiden ja hoitajien opintolainoihin sekä
-10 000 valtion työpaikan siirtämistä pois Tukholmasta.
Maaseutu5.1.2017

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Mikko Kärnä, keskustapuolue on nyt päähallituspuolue. Eikö keskusta osaakaan tehdä asioita maaseudun eteen niin kuin tuossa esität? Minne hävisi keskustasta se vanha Alkiolainen maalaisliittohenki, jos tätä mainitsemaasi asiaa ei pystytä hoitamaan edes hallituksesta käsin?

Onko kokoomus-persu-porukka tehnyt keskustasta tosiasiallisesti poliittisesti mahon? Eli puristaako tuo porukka keskustan hengiltä noine erilaisine yksityistämisvaatimuksineen? SOTE:kin kun pitää yhtiöittää ja antaa pääomaporukalle vetää voitot meidän verorahoistmme veroparatiiseihin. Maakunnille ei näytä tulevan edes verotusoikeutta, joten tästäkin hankkeesta näyttää tulevan leimasin valtion rahojen siirtämisestä SOTE-Oy:n avulla ulkomaisten ylikansallisten veronkiertopuljujen pussiin.

Vaan ei, keskustapuolue ei tee asialle mitään - vai tekeekö?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kepu pitää maakuntien "puolia"

TE 8.5
Hallituksen Tavoite on ollut vahvistaa kuntataloutta
-pakottamalla kunnat keräämään lisää verotuloja. VUONNA 2016 kiinteistöveroja kerättiin Suomessa yhteensä 1,7 miljardin EURON arvosta.

”Uskon, Että vuosikymmenen lopussa paineet nostaa kiinteistöveroa koskevan Ainakin osassa kuntia merkittäviä”, Savolainen ennustaa.

”Mutta täytyy muistaa kokonaisverokertymä.
-Kiinteistöverosta Tulee lypsylehmä ja se tulee jatkumaan, kiinteistöjä et pysty mihinkään siirtämään.”

Tulevilla maakunnilla EI näillä näkymin tule olemaan verotusoikeutta ollenkaan, Eli kiinteistövero on jäämässä kunnille.

”Kiinteistövero olisi voinut siirtyä maakunnalle, mutta Valtio halusi ottaa Senkin itselleen,
- jotta pystyy ohjaamaan rahavirtoja. Tavallisen Ihmisen kannalta on sama KUKA Veron kerää,
-tässä on enemmän valtapoliittinen Kysymys”, Ossa sanoo.

Tällä Ossa tarkoittaa SITA, että kun kunnat saavat enemmän verotuloja ja niiden talous kasvaa,

-Valtio pystyy nipistämään maksamistaan ​​valtio-osuuksista.

Näin tapetaan pieniä maalaiskuntia jotka ei pysty tarjoamaan palveluja .
Vaan joutuu nostamaan kuntaveroa. Ei ihme ettei kukaan muuta maalle missä ei ole mitään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset