*

mikkokarna Lapin puolustaja

Vielä kerran maataloustuista

Ajatuspaja Liberan Heikki Pursiainen ja Tuukka Saarimaa jaksoivat kuin jaksoivatkin vastata aiempaan kirjoitukseeni, jossa esitin molemmille haasteen siirtyä käyttämään vuodeksi elintarvikkeita, joiden tuotantoon ei ole käytetty laisinkaan maataloustukia. Haastetta ei, kuten oletinkin, hyväksytty. Pursiainen ja Saarimaa pääsevät kuitenkin kirjoituksessaan nyt asian ytimeen. Heidän mukaansa ”markkinataloudessa ihmiset saavat ostaa juuri niin kallista ja hyvää ruokaa kuin haluavat”. Väite on virheellinen.

Suomalaiselle elintarviketuotannolle on asetettu lainsäädännöllä erittäin korkeat eettiset sekä ekologiset vaatimukset ja hyvä niin. Jokainen ymmärtää, että tämä tekee suomalaisista elintarvikkeista kalliimpia tuottaa, kuin elintarvikkeiden tuominen maista, joissa näitä vaatimuksia ei ole. Onkin ylipäätään absurdia, että maahamme tuodaan päivittäin tonneittain ruokaa, jonka tuottaminen ei ole täällä laillista. Mikäli siis haluaisimme mitata vaikkapa suomalaisen sianlihan kilpailukykyä suhteessa saksalaiseen, tulisi meidän sallia sikojen tuottaminen samoilla menetelmillä kuin Saksassa. Pursiaisen ja Saarimaan väitteestä poiketen *en* siis voi ostaa suomalaista sianlihaa, jota olisi sen eläessä kohdeltu yhtä huonosti kuin Saksassa.

On tosiseikka, että olemme luoneet omille elintarvikkeillemme kilpailukykyhaitan suhteessa kilpailijamaihimme. Toki eettisyys ja ekologisuus ohjaavat kuluttajien kulutusvalintoja enenevissä määrin, mikä on hyvä asia, mutta valitettavan usein juurikin hinta ratkaisee. Asian ratkaisemiseksi olisi parikin vaihtoehtoa. Loogisinta olisi kieltää sellaisten elintarvikkeiden tuominen Suomeen, jotka on tuotettu Suomen lainsäädännön vastaisesti. Tämä ei kuitenkaan ole EU:n puitteissa mahdollista. Toinen mahdollisuus olisi keventää eläinten hyvinvointivaatimuksia ja tinkiä ruokaturvallisuudesta sallimalla esimerkiksi erilaisten, muualla yleisesti käytössä olevien kemikaalien ja antibioottien käyttö. Tätä vastustan jyrkästi ja uskon myös enemmistön suomalaisista olevan samaa mieltä.

Suomalaiset elintarvikkeet siis maksavat niiden korkeiden eettisten vaatimusten takia verrokkimaita enemmän. Tuleeko tästä eettisyydestä ja ekologisuudesta aiheutuvaa kilpailukykyhaittaa kompensoida maataloustukien kautta? Tai pitäisikö koko maataloustukijärjestelmäämme kehittääkin siten, että ottaisimme tämän vielä nykyistäkin vahvemmaksi lähtökohdaksi? Toinen vaihtoehto on keventää mainittuja hyvinvointivaatimuksia. Maataloustukia voidaan heti leikata sadoilla miljoonilla, jos hyväksymme vaikkapa saparoiden leikkaamisen sioilta tai pienennämme eläinten tilavaatimuksia. Onko tämä maataloustukia vastustavien linja, sillä minun linjani se ei ainakaan ole? Ja jos ei ole, niin miksi sitten moititte omaa tuotantoamme kilpailukyvyttömäksi vertaamalla sitä maihin, joissa hyvinvointivaatimukset eivät ole samalla tasolla kuin täällä? 

Pursiainen ja Saarimaa ilmoittavat kirjoituksessaan selvästi, että he eivät olisi valmiita luomaan minkäänlaista ”reilun kaupan” -järjestelmää tuottajien tukemiseksi. Heidän mielestään on parempi, että annamme muiden maiden tukea omia tuottajiaan ja ostamme tuotteet sieltä, mistä saamme ne halvimmalla. Käytännössä tämä tarkoittaisi suomalaisen maatalouden alasajoa ja siten yhden maailman eettisimmän sekä ekologisimman tuotantojärjestelmän loppumista. 

Tästä pääsemmekin Pursiaisen ja Saarimaan seuraavaan väitteeseen. Heidän mukaansa tukijärjestelmät johtavat ”hyvinvoinnin tuhoutumiseen”. Entäs tuotantoeläinten hyvinvointi, arvoisat Pursiainen ja Saarimaa? Tai ihmisten ruokaturvallisuus? Pohdittaessa asiaa syvällisemmin esimerkiksi brassilihaskandaalin kautta on selvää, että suomalainen tukijärjestelmä on nimenomaan vahvistanut hyvinvointia. Ei tuhonnut sitä. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (101 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomen elintarvikkeiden korkea laatu on myytti, jolla ei ole todellisuuspohjaa.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Olen osittain samaa mieltä kotimaisten elintarvikkeiden laadusta mutta osittain hyvinkin eri mieltä.

Otetaanpa esimerkiksi sellainen vihannes kuin tomaatti, ulkolainen maistui minun suussani suorastaan kamalalta tai oikeammin ei ollut minkään makuinen mutta kotimainen maistui siltä miltä tomaatin kuuluikin maistua. Tosin kotimainenkin tomaatti alkaa kovaa vauhtia tuntua maultaan siltä ulkolaiselta. Tämä nyt on hyvinkin subjektiivinen kokemus, eli jotkut voivat olla päinvastaista mieltä.

On kuitenkin yksi asia jolle ei voi mitään, ja ne ovat maantieteelliset välimatkat, eli halutessamme voisimme me kuluttajat saada tuoretuotteet tuoreempina suoraan tuottajilta, tai ainakin miltei suoraan.

Ja sitten se lihakarjan (siat, naudat, kanat) eettisempi kohtelu ennen pataan panoa voisi kenties olla yksi syy kotimaisen lihan suosimiseen.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Mitä vihanneksiin tulee niin hollantilainen terttutomaattikin maistuu paremmalta kuin kalliilla kuluilla Suomessa talvella viljelty lämmitys- ja muine kuluineen, eipä ihme että joku tomaattipaikkakunta Närpiön yhdyskunta oli tuensaajien kärjessä.

Eikä täällä kaikki muukaan onnistu, vilkaisin Ylen uutiset ja

Porkkanafanin piina: Kotimainen porkkana on loppu, uusi sato vasta tulossa

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen pitää porkkanan loppumista normaalina satokauteen liittyvänä asiana.
– No, nyt ollaan jo pitkällä toukokuussa, välillä porkkanaa riittää pidemmälle kautta, välillä se loppuu aiemmin.

http://yle.fi/uutiset/3-9626323

Ja kotieläintilat muodostavat nykyään vain noin viidenneksen tuensaajista vaikka blogissa sikojen hyvinvointi edellä mentiin.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #6

"Mitä vihanneksiin tulee niin hollantilainen terttutomaattikin maistuu paremmalta kuin kalliilla kuluilla"

Kuten yritin tuoda esiin, niin kyse oli makuasioista tuon tomaatin kohdalla, ja niistähän ei tunnetusti voi kiistellä, ja miten se Musti aikoinaan sanoikaan...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #8

Siitä kai olemme samaa mieltä että kotimainen tomaatti on parhaimmillaan kesällä esim. torilta ostettuna.

Mitä mahdollisten kriisiaikojen huoltovarmuuteen tulee niin jotain järkeä siihen mihin kannattaa panostaa ja millä hinnalla, kalliilla lämmistyskuluilla kasvihuoneissa talvella kasvatettujen tomaattien viljelijöidenkään ei pitäisi olla tuensaajien kärkipäässä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #6

Ulkomainen porkkana maistui viime vuonna hyvältä, edellisenä vuonna muistaakseni italialainen porkkana oli paha.
Valitettasti porkkana ei säily riittävän kauan tiloissani ohittakseni kotimaisen porkkanan puutoskauden.
Huoltovarmuuden takaaminen kriisin varalle on kuitenkin tärkeätä. Tomaatti ei kuitenkaan ole välttämätöntä saada ympäri vuoden.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#3
''Otetaanpa esimerkiksi sellainen vihannes kuin tomaatti, ulkolainen maistui minun suussani suorastaan kamalalta''

Varmasti sellasta bulkkia löytyy, mutta oikean auringon alla kypsynyt tomaatti on herkullinen.

Pienet terttutomaatit ovat todella laadukkaita.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #9

Jep. Kannattaa ostaa keväällä Hollantilaisia terttutomaatteja.
Maku kuin mummon navetan seinustalla kasvattamat kesätomaatit parhaimmillaan.
Jo tuoksukin sama vahva tomaatin tuoksu kuin kesätomaateissa avomaalla kasvatetuissa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #12

Oli ne kotimaiset avomaatomaatit sentään parempia kuin nykyisin saatavat. Kerran torilta ostamani kotimaiset avomaalla kasvatetut olivat pettymys, lajikkeet ovat ilmeisesti nykyisin mauttomampia. Muistatko millaiselta mummon aikaan uudet perunat maistuivat?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #14

#14
Missä Suomessa tomaatti kasvaa avomaalla?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #16

Kasvaahan se jos kasvatetaan. Aikoinaan Sundholman kartanon avomaatomatit olivat kuuluisia maukkaudestaan.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #14

Muistan .Vielä 70v on se maku mielessä ja suussa. Kun perunat nostettiin maasta.Pestiin luutaharjalla vesisoikossa. Kylmänäkin maistui perunalle.
Ei vetisiltä lannoitteiden makuisilta "muovikuulilta"!

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #12

Täytyypä maistaa terttutomaatteja, nimittäin vertasin oikeastaan ulkolaisia tomaatteja niihin mitä joskus kolme-neljäkymmentä vuotta sitten tuli kotona syötyä. Ja ne kotona syödyt tomaatit oli juuri niitä navetan seinustalla kasvatettuja, tosin äidin ei mummon. Toki kunnon luomutomaatit ovat kohtalaisen hyviä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Ei ihme ettei kansan asiat kiinnosta .Saati työttömien saaminen palkalliseen työhön .
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201705232200156...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Entäs tuotantoeläinten hyvinvointi, arvoisat Pursiainen ja Saarimaa? Tai ihmisten ruokaturvallisuus? Pohdittaessa asiaa syvällisemmin esimerkiksi brassilihaskandaalin kautta.."

Entäs sekin, että vuonna 2013 tukea hakeneista tiloista 25 % oli kotieläintiloja ja 69 % kasvintuotantotiloja, ja että kotieläintilojen osuus on vuosittain vähentynyt.

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/j...

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

"Vielä kerran maataloustuista"!

Kertoo hyvin mikä on Kepu-puolueen tavoite pääministeri puolueena.
Työttömyydestä,veloista,Kreikka-vipeistä,syntyneestä asuntojen luottokuplasta huolimatta.
-Kärkihanke on :
59 000 tilayrittäjien maataloustuet
Pörssiyritysten/yritksille Hallintarekisteri
ja perintöveronpoisto rikkailta yritysten perillisiltä.

Työtä tekevästä kansasta mitään väliä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Heidän mukaansa ”markkinataloudessa ihmiset saavat ostaa juuri niin kallista ja hyvää ruokaa kuin haluavat”"

Tai jättää ostamatta. Maailmassa kuolee ruokapaljouden keskellä vuosittain nälkään noin 10 miljoonaa ihmistä pelkästään sen takia, että heillä ei ole rahaa. Se on markkinataloutta, se.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Totta.

Tai Suomessa on jatkunut leipäjonot -93 lähtien .EU tulee ruoka-apuan.4 milj/kg/vuodessa .(hiukan vähemmän kuin Ruandaan)
Silti ruuan tuotantoa tuetaan yli 3 Mrd/ vuodessa ? Eikö SE jo kerro tilanteen koomisuudesta?
Tuloton työtön tekee 0 eurolla työtä hakee Hurstin leipäjonosta lapsilleen ja itselleen ruokaa?
Veroja se työtön maksaa tuestaan 20% +ALV 14%-24% joka ostoksesta ?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#7
Ruualta kerätty ALV on suurempi kuin tukiaiset.

Kaikki voittaisivat, jos puretaan tuo himmeli ja ALV 0% elintarvikkeille.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #10

Kepun silmänkääntötemppu Ruuan Alv alennus "pienituloisia" hyödyttävä:
28.3-11
TS
Growhow:n myynnin jälkeen norjalaiset alkoivat korottaa reippaasti Suomessa myytävien lannoitteiden hintoja.
- Ruuan hinta jatkoi kallistumistaan,
-mitä yritettiin padota alentamalla elintarvikkeiden arvonlisäveroa.
-Se taas leikkasi verotuottoja,
mitä paikattiin nostamalla kaikkia arvonlisäverokantoja.

Eli mummo osti pienellä eläkkeellä leivän alv 14% mutta maksoi kaikessa kulutuksessa,laskuissa nyt 1% enemmän ALV.

Kuka hyöty? Tuottajat. Rehun hinta halpeni samalla ruuan Alv mukaan.
Näkyikö hinnoissa kun tuotantokustannukset putosi?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #15

Growhowin huoltovarmuuden kannalta avainyrityksiä ei saisi myydä.
Katoitko MOT-ohjelmaa. Aivan liikaa on jo luovutettu pois.
Kusessa ollaan jos logistikka jonkun kriisin takia ei pelaakaan.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #21

Katsoin. Ihan selvästi "työttömien" syy.
Vai olisko sittenkin syy eduskunnan ja kuntapäättäjien syy?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #28

Ei ihme, että ollan niin köyhiä, ettei ole enää varaa maksaa palkkaa työllistämistöistä kun lypsylehmät on lahdatta. Valtio alkaa harjoittamaan orjakauppaa vaikka se on lain mukaan kieletty.
Tolkutonta!

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #21

#21
Kaikki Suomen politiikka on poukkoilevaa. Vain Kieltolaki saa uusia muotoja säännöllisesti.

Kepu on näivettänyt alkiolaisella politiikallaan maaseudun. Omat koirat purevat maataloutta. Heh heh.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #53

Mitä sitten syödään jos tuonti tyrehtyy?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #56

#56
Marjoja ja sieniä. Talvella lumipalloja ja jääpuikkoja.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #10

Kyllä suomalainen ja eestiläinen maksikka maussa voittaa espanialaisen mansikan, vaikka väri on sama.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #98

#98
Pouttu tekee Suomen parhaat makkarat ja leikkeet. Syytä en osaa sanoa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kallista ruokaa jokainen voi ostaa jolla raha riittää.
Laadun suhteen ei ole valinnan vara lähikaupoissa tai marketeissakaan. Laatulihaa saattaa saada kauppahallista tai suoraan tuottajalta. Kalasta puhumattakaan. Leipä on enimmäkseen jotain mautonta höttöä.
Pienituloisilla ei ole varaa ostaa kallista ruoka.
Tämän vuoden aikana ruoka on kallistunut melkoisesti. Köyhän kulutuksessa ruoka muodostaa asumiskulujen ohella suurimman osan. Monelle sairaskulut nielevät loput tuloista.
Pienituloisille pitäisi laatia oma elinkustannusindeksi, jotta totuus selviäisi politiikollekin.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#18
Aloitetaan kiinteistöveron poistolla.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

No niin, vilkaisin naapurimaata Ruotsia ja siellä näkyy olevan samat vaatimukset sikojen kasvatuksessa kuin meilläkin, sama todennäköisesti koskee muitakin kotieläimiä.

Svensk grisuppfödning

http://www.svensktkott.se/om-kott/kott-och-miljo/u...

Kuinkahan mahtavat tulla toimeen vain noin kolmasosalla maataloustuista Suomeen verrattuna, katsoisivatkohan mitä kannattaa tukea ja mitä ei.

https://www.uusisuomi.fi/raha/215466-suomi-erottuu...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Entä ottaako kauppa yhtä suuren osuuden kuin Suomessa? Ehkä tuottaja saa Ruotsissa reilumman osuuden? En ole perehtynyt.
Itse en kannattanut tuontitullien poistamista kun asiasta äänestettiin.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Maksaako se kauppa itse kulunsa ? Myös lomien aikana ? Vai oliko lomittajat verovaroista niillekkin?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #29

Palkat lasketaan kuluihin. Niin myös hävikki ja mainoskulut joita sisäällytetään hintoihin.
Mitä maataloustuottajalle jää voittoa jolla elättää perheensä?
Minusta on omituista, että yksi perhe täytyy kasvattaa tuhat sikaa pysyäkseen leivän syrjässä. Ennen riitti parikin ja muutama kana ynnä pottumaa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #50

Suomalaisista viljelijöistä on tullut valtion elättejä,

-Suomalaisen maataloustuotannon kannattavuus paranisi, jos kotimaisen tuotannon annettaisiin tietoisesti supistua, huomauttaa kananmunantuottaja Mikko Välttilä aamun Mtv3 Huomenta Suomi -lähetyksessä.

Ruotsissa ruoan tuotantoa on vähennetty, minkä seurauksena kotimaisia tuotteita on alettu ostaa enemmän. Kotimainen on onnistuttu brändäämään ulkomaista puhtaammaksi ja kun tuotantoa on vähemmän, kysyntää on suhteessa enemmän.

– Kotimaista tuotantoa on pienennetty. Se vastaa edelleen kriisiajan tarpeita, mutta halpa massa tuodaan ulkoa ja kotimaista arvostetaan, Välttilä kertoo.

Välttilä sanoo, että nykyään ruoan tuottajat eivät saa juuri voittoa toiminnastaan. Ruoan tuottamisen kustannus on usein jopa suurempi kuin hinta, jonka viljelijät tuotteistaan saavat.

– Viljelijöistä on tullut valtion elättejä, joiden kaikki tulot tulevat tuista.

(Maatila-Yrittäjiä? Pitäisikö työstä saada palkkaa kuten palkansaajillakin? Eikö se synny yrityksen tuloksesta?)

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toivoo,
- että maataloustuotantoa ei tarvitsisi supistaa,
-koska sosiaaliset vaikutukset olisivat maaseudulla suuret.

( 58 000 tilaa ja ne kannattaa maaseutuja?)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #93

Kannatan kohtuukokoisia maatiloja.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

#19

On toisaalta epärehellistä heittää esiin sellaisen kuvion jossa esitetään tuen osuuttaa tulosta ja samalla kertoa että kuinka se osoittaa että tuet ovat suuret. Koska kyseinen kuvio kertoo sen tosiasian että tuottajahinnat ovat noissa muissa maissa suuremmat. Tavallaan se kertoo myös siitä mikä arvostus annetaan suomalaisen tuottajan työlle, eikä se näytä olevan kovinkaan kehuttava.

Koska sika on mainittu niin tässä sivu jossa voi eri maiden tuottajahintoja itse kukin vertailla.
http://www.farmit.net/talous/kotielainmarkkinat/si...

On täysin huuhaata väittää että tuontiin siirtyen elintarvikkeet halpenisivat, tämän tosiasian kertoo jo se että kilpailun vähentyessä hinnat pyrkivät nousemaan. Ja kokemukset 80-luvun katovuodelta kertovat että ennen katovuosia kovaan ääneen väitetyt halvat elintarvikkeet olivat hävinneen markkinoilta.

Missähän on vika jos halvimmasta sianlihasta saadaan kalleinta kaupan tiskille,ja tuskin se siitä halpenee, jos teollisuus alkaa ostamaan sitä kalliimmalla kuin mitä se nyt tekee.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
ja tuskin se siitä halpenee, jos teollisuus alkaa ostamaan sitä kalliimmalla kuin mitä se nyt tekee.

Ei halpene.Jos elintarvikejalostamot käyttää halvempaa Tanskalaista,Brasilialaista lihaa ja Broilereita.
Ketkä omistaa elintarvikejalostamot/teurastamot? Tuottajien osuuskunnat.
Tuotto on parempi kuin kotimaisesta lihasta valmistetuissa eineksissä,leikkeleissä ym.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kärnä esittää, että suomalaisella ruoantuotannolla olisi kilpailukykyhaitta [väitettyjen] tiukempien vaatimusten vuoksi. Hän itse ei ole valmis näistä tinkimään ja uskoo suomalaisten yleisesti olevan samaa mieltä. Asiaa jota pidetään arvokkaana ja josta ei olla valmiita tinkimään pidetään yleensä kilpailuetuna, ei suinkaan haittana. Miksi ihmeessä tuon edun kustannusvaikutuksen ei pitäisi näkyä hinnassa veroasteen sijaan? Kun jotakin asiaa arvostetaan, siitä ollaan valmiita maksamaan. Jos ei olla valmiita maksamaan, ovat arvostuspuheet vain tyhjää puhetta. Tällaista esittävät lähinnä sellaiset, jotka haluavat maksattaa "arvostuksensa" muilla.

Arvatkaapa missä keskivertotanskalaisen mukaan tuotetaan maailman paras sianliha?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

kaikilla ei ole varaa maksaa siitä mitä arvostavat. On paljon pienituloisia jotka joutuvat tyytymään huonompaan laatuun kui haluaisivat ja eettisistä arvoistaankin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Niin, ja juuri sitä sanoin tyhjänpäiväiseksi puheeksi, että haluaa maksattaa arvostuksensa muilla. Ei sillä arvostuksella ole mitään arvoa, jos et maksa siitä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #42

Ts. köyhä on täysin arvoton, se on kyllä huomattu.
Sittenkin jotain, jos vielä viimeiset lantitit voi kaivella köyhien taskusta ja käyttää orjatyövoimanan.
Mutta kaikki arvot eivät ole rahalla korvattavissa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #51

Tulkitset tuota sanaa tahallisen pahantahtoisesti, mutta menköön sitten keskustelu sille uralle. Köyhällä ja rikkaalla on kaupallisessa mielessä arvoa tasan sen verran kun häneltä voidaan saada kassavirtaa.

On kuitenkin kaupallisessa mielessä totaalisen yhdentekevää arvostaako joku yhtä asiaa enemmän kuin toista, ellei ole siitä valmis maksamaan. Ei tuo liity millään tavalla henkilön varallisuuteen, eikä edes tuloihin. Tuolla maksuvalmiudella tarkoitan sitä, että euro vaihtaa omistajaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #55

Mitä sana tulkitsen mielestäsi pahantahtoisesti?
Minä en puhukaan missään kaupallisessa merkityksessä vaan inhimilliseessä. Kaupallinen kilpailu on nykypäivänä aivan liihan kallista resurssien tuhlausta. Elintarvikkeetkin voisivat olla halvempia kun hävikki olisi vähäistä ja mainoskulut pienempiä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #57

Tulkitsit arvon ihmisarvoksi, vaikka keskustelusäie (ja blogi) aivan ilmeisesti osoittivat että puhe oli taloudellisesta arvosta. Ei siinä mitään, että halusit väkisin käsittää asian väärin, mutta tietämättömyyden teeskentely on pelkästään noloa.

Jäin itse asiassa kaipaamaan perusteluasi sille miten maksuhalukkuus määrittelee ihmisarvoa. Minusta ei mitenkään, mutta nyt harmittaa kun et kertonut miten tuohon johtopäätökseen päädyit, että maksuhaluttomuus olisi mitätöinyt köyhän, tai edes pienituloisen [ihmis]arvon. Miksi et halunnut perustella, kun kerran suostuin leikkiisi?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #63

Enhän tulkitse miksikään ihmisarvoksi vaan puhun arvoista yleensä. Talodellinen arvo on ilman muuta maataloutta mahdollistavat luonnonvarat esim kelvollinen peltomaa, joka sekin on hupeneva resurssi.
Tahallanko luet väärin? MInä en ole tääsä sanonut mitään ihmisarvosta. Mutta voin minä mainita, ettei ole mikään ihmisarvo saada kaikki mitä mieli tekee kunhan on riittävästi rahaa maksaa arvostamastaan tuotteesta.
Köyhä mitätöityy vallitsevasta vapaavalinta-talousjärjestelmästä sillä, ettei voi edes päättää mitä haluaa maksaa. Eli valinnanmahdollisuutta ei ole ellei rahat riitä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #68

En osaa tulkita "Ts. köyhä on täysin arvoton", mitenkään muuten kuin ihmisarvoon viittaavana. Jos haluat selittää miten se liittyy arvoihin yleensä, niin ole hyvä. En kuitenkaan tajua mitä ajat takaa sillä, kun ei se liity blogiin, eikä varsinkaan tähän keskustelusäikeeseen millään tavalla.

Miten voit ensin väittää ettei rahalla ole mitään arvoa, ja sitten että köyhän arvo mitätöityy kun ei ole rahaa? Nuo väitteesi kumoavat toisensa. En pääse edes jyvälle ajatuksenjuoksustasi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #70

Onhan rahalla vaihtoarvo, toistaiseksi vielä. Sopimuksen mukainen.
Kun köyhällä ei ole jaettu riittävästi tätä vaihdon välinettä että voisi valita arvostamaansa, hänellä ei ole oikeus osallistua sinun arvoteorian mukaiseen markkinatalouteen. Toki on kyseessä myös ihmisarvosta, ellei voi osallistua yhteiskuntaan täysivaltaisesti, vaan valta on rahasta kiinni.
Oletko ehkä lukihäiriöinen, kun sinulla jää sanoja välistä pois? Jos näin on yritän ottaa sen huomioon vastaisuudessa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #42

Rahalla ei ole mitään todellista arvoa, muuta kuin korviemme välissä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Olisiko tuolla jotain tekemistä sille että ei pystytä kilpailemaan hinnoilla viennissä?

lainaus:
"On tosiseikka, että olemme luoneet omille elintarvikkeillemme kilpailukykyhaitan suhteessa kilpailijamaihimme".

7.4.2015
Lannoitteiden hinnat Suomessa ovat nousseet
- lähes 50 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana.
-Samaan aikaan muualla EU:ssa hinnat ovat nousseet
-vain 10 - 20 prosenttia.
Suomessa satotasot ovat myös selvästi alemmat. Tilanne on kohtuuton suomalaisille maatiloille.
Mtk

jukka pietikäinen

Mieleenkiintoista näissä keskusteluissa minusta on se, että ei otete huomioon sitä tosiseikkaa, että Suomen tuottajahinnat maitoa lukuunottamatta ovat euroopan alhaisimpia tai korkeintaan keskikastia. Minusta voitaisiin paremminkin puhua tehottamasta teollisuudesta ja kaupasta kuin tehottaómasta viljelijästä. Suomalaisten raaka-aineiden korkea hintataso on pelkkä illuusio jota kauppa käyttää härskisti hyväkseen.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Seija puhut totta .
"siellä näkyy olevan samat vaatimukset sikojen kasvatuksessa kuin meilläkin, sama todennäköisesti koskee muitakin kotieläimiä.

Kuten kaikissa EU-maissa. Samat säännöt .
Tuontiruokaa valvoo tullilaboratorio ja Evira. Enkä ole huomannut että Saksalaiset tai Tanskalaiset olisi kuolut sukupuuttoon vaikka iänkaiken on synyt oman maan elintarvikkeita.

Listeria,Salmonellaa on kautta aikojen esiintynyt aina elintarvikkeissa .Niin täällä kuin muuallakin.
Yksi varotoimi mitä on tehty esim.tuon varalle on Hygieniapassi,omavalvonta.
Katkeamaton kylmäkuljetus.
Ihmiset on jo niin bakteeripelkoisia eikä mitään vastustuskykyä enää .Vielä kun peloitellaan ulkomaalaisilla elintarvikkeilla.

Kun aloitin -60 luvulla ravintola urani ei edes jääkaappeja,pakastamia ollut.
Ruuat seiso noutopöydässä kesäaikanakin.
Ruhot leikattiin kellarissa itse,kanat nypittiin höyhenistä itse ym.

En kuullut koskaan että kukaan olisi sairastunut ruuasta. Vaikkei ollut käsidesejä joka lähtöön kuten nyt.Kotioloissakin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Saisikin vielä kanaa ostaa. Broileri ei maistu miltään.
Entä antibiootit?
Jossain asioissa mennään liioiteltuun nipotukseen, toisaalla taas ei valvota olleenkaan. Ja kuten nähty Elyt saattavat hyväksyä vaikka mitä katastroofivirityksiä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kärnä sivuuttaa jälleen lukuisat perustelut vastineessa ja ryhtyy käyttämään perinteistä taktiikkaansa eli suomalaisten itsetuntoa hivelevää ajatusta Suomesta yhtenä maailman ettisimmistä ja ekologisimmasta toimijasta. Asiallehan ei taida löytyä näyttöä kuin MTKn mainospropanagandasta ja kovasta uskosta. Varmaankin verrattuna Saksaan olemme sikataloudessa edellä, mutta väite yleisellä tasolla muuhun Eurooppaan kaipaa todisteita.

Blogissa kerrottiin: "Maataloustukia voidaan heti leikata sadoilla miljoonilla, jos hyväksymme vaikkapa saparoiden leikkaamisen sioilta tai pienennämme eläinten tilavaatimuksia."

Hallituksen päätöksellä keskustan vetämä Maa- ja metsätalousministeriö muutti maaliskuussa sikojen suojelua koskevaa asetusta niin, että sikojen tilavaatimuksia pienennettiin. Onko nyt välittömästi tulossa tukien vähennys? Hallitushan linjasi, että mitään tuottajille kustannuksia aiheuttavia muutoksia ei tehdä koko hallituskaudella. Koska lähes kaikki tässä maailmassa aiheuttaa kustannuksia, niin sillä jäädytettiin kaikki tuotantoeläinten olojen parannukset neljäksi vuodeksi. Uutta oli, että jopa heikennyksiä tehdään. Minulle tämä ei kerro hallitusta vetävän keskustan asenteesta suunnattoman ekologisena ja eettisenä toimijana.

Tuotantoeläinten osaltahan samaa argumenttia Kärnä on käyttänyt turkistarhauksesta, joka useasti hänen toteamansa mukaan on maailman eeettisintä. Vaikkapa MOT kertoo ihan muuta; "Suomi on turkistarhauksen suurvalta, mutta turkiseläinten kohtelussa ala on jäänyt eurooppalaisesta kehityksestä. Turkiseläinten suojelu on Suomessa Pohjoismaiden heikoimpia. Suomessa jo vuonna 2013 alulle pantu turkiseläinasetus on laitettu jäihin." Maaailman eettisintä joo...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Sikaloiden tilavaatimuksen pienentäminen, mm. porsaiden osalta EU:n minimiin, oli sikamaisinta mitä Suomen tuotantoeläinkasvatuksessa on aikoihin tehty. Samalla tämä vie pohjan pois kaikelta eettisyyshöpinöiltä. Alle 10 kg:n porsaalla tilaa on 0,15 neliömetriä.

Jättäisin sian- ja broilerinlihan hyllyyn ellei ruokittavana olisi kasvavaa tenavaa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa että

Eläinsuojelulain voimaantulo siirtyy vuoden 2019 alkuun maakuntauudistuksen vuoksi.

Uudistuksessa modernisoidaan vuodelta 1996 oleva laki vastaamaan eläintenpidolle ja lainsäädännölle nykypäivänä asetettavia vaatimuksia. Hankkeessa uudistetaan eläinsuojelulaki perustuslain vaatimusten mukaiseksi. Samalla eläinsuojelulainsäädäntöä pyritään selkiyttämään nykyisestä.

Jotta mikähän "eettisyys" keskustalla on etusijalla.

http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/elainsuo...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #49

Mielenkiintoista koska tässä Ylen uutisessa siirtymäaikaa on vuoteen 2025 ja asiaa perustellaan siankasvattajien taloudellisella ahdingolla:

http://yle.fi/uutiset/3-9516363?origin=rss

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #54

Tuttava osti viime vuonna kimppaan lampaan ruhon joltain pientilalta, kaipa sama pätisi possuunkin jos haluaa eettisesti kasvatettua suursikaloiden sijaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #59

Toivottavasti ei ollut lopetettu "possupyssyllä". Sehän on nykyään eläinsuojelurikos ettei elukkaa retuuteta pitkin mantuja teuraalle.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #64

Niin, se sorkkaeläimen juoksutus metalliluiskia pitkin sähköpiiskalla kannustaen ja alitehoisella huoltamattomalla pyssyllä tainnutus välillä epäonnistuen, mutta silti perään aloista ylös nostaen ennen kurkun leikkausta voittaa vanhat metodit mennen tullen.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #71

Jollainhan se stressi pitää sille eläinparalle luoda! Muutenhan voisimme tottua maukkaaseen...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #71

No niin no,
tainnutuksen epäonnistuminen ja "alitehoinen" pyssy on aivan varmasti poikkeus eikä sääntö. Ellei sitten ajatella että teurastamolle on hakeutunut vain sadisteja joista on mukavaa viivyttää tapahtumaa. Millä tavoin Kaistokorpi järjestäisit teurastuksen? Viedään yks kerrallaan pihamaalle ja kalautetaan kirveen hamarapuolellä päähän tarpeeksi monta kertaa, kuten vanhoina hyvinä aikoina?

Eläimen lopettamista tärkeämpää on se, miten se elukka on saanut elää ja siinä lienemme samaa mieltä, että Suomessa se ei ole sen hääppöisempää kuin muuallakaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #79

Mikä ettei, hyvältähän se kuulostaa. Toki sillä erolla, että sinne pihaan tuodun liikkuvan teurastamon pulttipyssy ajaa sen kirveen asian. Enkä minä sitä possupyssyäkään tuomitsisi. Tuntuu oudolta, että hirvet, peurat ja karhut osataan kyllä hoitaa, mutta lammasta varten tarvitaan laitos.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #83

Toki,
mutta lienee eri asia jos puhutaan teollisesta lihantuotannosta kuin siitä entisaikojen kesäpossusta joka vietti alkuajat pirtissä, siirtyi sitten piharakennukseen ja jouluksi sianpäänsyltyksi.

Saahan niitä lampaita kasvattaja edelleen kotiteurastaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #84

Niinpä kai saa. Sekä kirveen kamara että isävainaan possupyssy ovat kuitenkin laittomia tainnutusvälineitä. Maulavirta et al saivat viitisen vuotta sitten maksettavakseen sakkoja moninkertaisesti lampaan ruhon hinnan vaikka tapaus tuomittiin lievänä, kun suorittivat kotiteurastuksen kirveen kamaralla tainnuttaen. Kysymys kuuluu, onko sitä nyt sitten kiväärillä parmpi hoitaa?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #91

Hirveä voi olla hankalampi saada pulttipyssyn eteen joten ymmärrettävää, että ne ammutaan kauempaa kiväärillä.

Mitä kotieläinten teurastamiseen tulee niin ainakin oletan, että lainsäädännöllä pyritään varmistamaan että lähtö olisi kivuton. 150-kiloisen sian lopettaminen kerralla kirveen hamarapuolella epäonnistuu taatusti useammin kuin pulttipyssy ja sitten kaula auki.

Mukulana muistan katselleeni vierestä kun kaverin faija yritti lopettaa vuohipukkia ampumalla pienoispistoolilla otsaan. On siinäkin syynsä, miksi tuo touhu on säädeltyä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #94

Niinhän minä taisin ehdottaa pulttipyssyä kirveen tilalle, mutta nyt kyse olikin kiväärin paremmuudesta, kirveeseen verrattuna. Käsittääkseni tuliase on kuitenkin sallittu tainnutusväline. Itse en ainkaan suostuisi pitelemään lammasta aloillaan kun joku täräyttää kiväärillä. Tosin pelkoni saattaa johtua pelkästä ymmärtämättömyydestä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #79

Kerran kuussa joukkotuhoaseilla? Myönnän, ei ole mulla kustannustehokasta ja toimivaa ratkaisua mielessä ja olet ihan oikeassa siinä, että nuo lienevät poikkeuksia. Allekirjoittaneelle teki vaan hemmetin häijyä katella aikanaan asiaa töllöstä. Asiaa ajatellessakin piirtyy kuvat mieleen. Mutta en osaa laajassa mittakaavassa toista tapaa ehdottaa, joten kestettävä nykykäytäntö kun ei parempaakaan ole.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Milloin on pienenetty? Ajattele niitä jotka ovat ottaneet miljoonalanan sikalan uusimiseksi väljempiä normeja täyttämään. Eikä niissäkään paljon tilaa ole.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #73

Tuo ylempänä linkattu Ylen uutinen kertoo:
"Ministeriön muistiossa todetaan, että sikatalouden kannattavuus on ollut pitkään huono eikä markkinatilanne olisi tuottajien mukaan paranemassa 3–5 vuoteen. Investoinnit ovat olleet pysähdyksissä – mikä käytännössä tarkoittaa, ettei tilavaatimusten edellyttämiin laajennuksiin ole alettu."

Eli ilmeisesti on luotettu Kepuhallituksen hoitavan tilanteen.joten niitä lainanottajia ei ole tainnut juuri olla, kun deadline on ensi vuosi. Hieno uusi siirtymäaika, vuoteen 2025 mennessä eli mikäli kepu ei ensi hallituksessa ole sitä vielä siirtämässä, niin kerkee vielä 2023 aloittavassa..

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

"Koska lähes kaikki tässä maailmassa aiheuttaa kustannuksia,.."

Totta, tuosta ei kukaan vain halua maksaa.

"Maa- ja metsätalousministeriö muutti maaliskuussa sikojen suojelua koskevaa asetusta niin, että sikojen tilavaatimuksia pienennettiin."

Eli ollaan samalla tasolla kuin Ruotsi ja paremmalla kuin muu Eurooppa, ja kun katsoo tuottajahintoja huomaan sen tosiasian että häkkikoolla ei ole hintoihin mitään vaikutusta voisi jopa todeta että mitä isommat tilat sitä pienemmät hinnat.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minusta on kohtuutonta, että tarvitaan tuhat sika elättämän yhtä suomalaista perhettä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Löytyisikö jostain faktoja väitteesi tueksi, eli ollaan Ruotsin tasolla ja edellä muuta Eurooppaa. Jos porsaiden osalta ollaan EU:n minimissä, niin miten ollaan edellä muuta Eurooppaa?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Itseäni usein hämmentää nuo maatalouden tilastot enkä oikein Lukeen luota. Kun siirtymäaikaa ja muutosta perusteltiin sikatilojen heikolla kannattavuudella, niin vilkaisin pari hakua aiheesta ensin törmäsin Maaseudun tulevaisuuden artikeliin Luken ennusteesta vuodelle 2015:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-t...

Siinä kerrotaan: "Luonnonvarakeskuksen (Luke) alustava ennuste maatilojen viime vuoden tuloksista on karmeaa luettavaa ja kertoo, etteivät viljelijät ole turhaan osoittamassa mieltään. Surkein tilanne on sikatiloilla, joiden kannattavuuskerroin romahti ennusteen mukaan viime vuonna lähelle nollaa kustannusten nousun ja tuottajahinnan alentumisen vuoksi. Yrittäjätuloa jäi vain 3 000 euroa yritystä kohti."

OK, pahalta näyttää. Sitten menin katsomaan LUKEN tilastoja aiheesta:
http://stat.luke.fi/maatalouden-kannattavuus
Sieltä voi vaihtaa käyrän alapuolelta laatikosta käyrän näyttämään yrittäjätuloa. Sen jälkeen vuodelle 2015 laskettu yrittäjätulo sikatiloille on 54 400 euroa ja se on kasvihuonetilojen jälkeen toiseksi paras kaikista tilamuodoista?

Siis WTF, ennustetaan maaliskuussa 2016, että pahimmassa kriisissä ollaan sikatiloilla ja yrittäjätulon ennustetaan olevan 3000 euroa ja lopulta laskelmien jälkeen se onkin 54 400 euroa ja toiseksi paras. Onko sitten uutisoitu sikatilojen nousevan kuten käyrä osoitti, tuskin? Joko olen tehnyt jonkun kardinaalimunauksen tässä tai sitten homma haisee ja pahasti. Kuten sanoin, niin luken viestintä on minun silmiini usein tarkoitushakuista, mutta mikäli tämä pitää paikkansa niin ollaan todella harhaanjohtavasti vaikutettu mielikuviin.

Kun maataloutta voimallisesti tuetaan, niin keskustelun pohjana pitäisi olla kohtuullinen läpinäkyvyys ja tämä ei siltä näytä.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Samalla logiikalla pitäisi kieltää esimerkiksi elektroniikan, autojen ja vaatteiden tuonti ulkomailta, koska niissä ei noudateta suomentasoisia TESsejä. Kaikki näkevät, että nämä kepulaisten ehdotukset johtaisivat massiiviseen elintason laskuun.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jotain vaatimuksia voisi tosiaankin laittaa tuontitavatoiden tuotanto-olosuhteista. Pelkät valinnanvapauden varassa olevat sertifikaatit eivät riitä pahimpiakaan epäkohtia poistamaan.
Globaalissa maailmassa tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä kansallisen kilpailun sijaan.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Anne Kalmari valittiin maa- ja metsätalous-valiokunnan johtoon !
9.5.2017 IL
Jari Lepästä tulee maa- ja metsätalousministeri.
27.4.2017

(vahva "AY" edustus Valiolla)
18.5.2015 IL
-Hallituksenmuodostaja Juha Sipilä (kesk) on määrännyt lobbareille porttikiellon hallitusneuvotteluihin.
- Kiellossa on lehmänmentävä aukko.
Suomen maitojättiläisellä Valiolla on neuvotteluissa kaksi käytäväpoliitikkoa. Keskustan kansanedustajat Anne Kalmari ja Jari Leppä kirjoittavat hallitusneuvotteluiden biotalousryhmässä uutta maatalous- ja kilpailupolitiikkaa.
Valiolla ja sen tuottaja-omistajilla on valtava taloudellinen intressi ajattavanaan. Meijeriosuuskunta haluaa Lex Valion.
Hekin ovat valiolaisia maidontuottajia.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Maa- ja metsätalousministeri Lepän sidonnaisuudet: Osuuskunta Tuottajain Maidon osuuksia hänellä on 1670 kappaletta.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201705232200156...

Ko. osuuskunta on Valion jäsen, osinkotuloineen

https://www.valio.fi/yritys/media/uutiset/valion-y...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Rupesin funtsimaan kannattaako tällaiseen hukkaputkeen menevään keskinäisen keskustelukerhoon mitään kommentteja laittaa. Tiedämmehän jo suurelta osalta ennestäänkin toistemme näkemyksiä? Vai tuliko kenellekään jotain uutta oivallusta tästä keskustelusta?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Ei kai.Kepu ja MTK pitää yllä illuusiota kotikutoisesta maanviljelijästä joka käsin tekee kaikki työt itse kuten Kekkoslovakia aikana.

Harmi kun ihan Pekka Puskan (kesk) pulju THL-14 ei laske enää edm.raskaaseentyöhön kuuluvaksi.
Koneillistumisen ja automatisoinnin takia. Tukianomuksetkin hoituu netillä MAVI:ta.
Tulee OP seinästä säännöllisesti.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Tässä koko keskustelussa sohitaan asian vierestä. Maataloustukia tarvitaan että jälleenmyyjät voivat ostaa sen meille neljällä eurolla myymänsä rasiallisen kirsikkatomaatteja tuottajalta kymmenellä sentillä. Ei sinänsä ihme että maataloustukien kovimmat lobbaajat löytyy juuri tuottajan ja kuluttajien välisestä väliportaasta.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
maataloustukien kovimmat lobbaajat löytyy juuri tuottajan ja kuluttajien välisestä väliportaasta.

Sehän on selväkin kun koko elintarviketuotanto pellosta-pöytään on yksissä käsissä.
Joka väliporras hyötyy tuista.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Hyötyykö osakkeenomistajat ? esim.Valion,Raision ym .maataloustuista?
Siinäpä se lyhykäisyydessään .

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Pähkinänkuoressa, maataloustukia maksetaan jotta bisneksien ei tarvitse maksaa tuottajalle kunnolla. Netti on pullollaan faktaa siitä kuinka monta prosenttia porkkanasta, maitopurkista ja esim sisäfileestä maksetusta rahasta menee tuottajalle.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #52

Paljon tekemästään tuotteesta palkansaaja saa kun yritys sen myy ja saa tuloksensa?

Joutuuko se palkansaaja maksamaan pyydetyn hinnan +Alv kun ostaa tuotteen?

Enkä usko että tuottajien etuja ajava MTK ja MMM-ministerit ihan on tuota hyväksynyt mistä puhut.
Pienempi tuottajahinta,palautuu kyllä isompana elintarikejalostamoiden tuotoissa tuottajille.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #76

"Pienempi tuottajahinta,palautuu kyllä isompana elintarikejalostamoiden tuotoissa tuottajille."

Kerrotko vielä miten?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #81

Katso Tuottajien oma -Atria ja Valion sivuilta.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #81

Kas vaikka näin:

Valion liikevaihto historian paras - Maidontuottajille kaikkien aikojen tili

Käytännössä siis Valio tilittää tuottajille kaiken mitä ei sijoiteta yhtiön tulevaisuuteen investointeina. Omaa voittoa Valio ei tavoittele. Vuonna 2012 Valio maksoi suomalaisille maidontuottajille 883 miljoonaa euroa eli 44 prosenttia liikevaihdostaan.

http://www.talouselama.fi/uutiset/valion-liikevaih...

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #88

Päälle muut tulot. Metsästä,bioenergiasta ,maatila-matkailu,mökit ,kuntien urakat ym.
Lemikkien ruoka tulee "kai" ulkomailta ? Miljardi bisnes.

Suomessa 700 000 köyhää tulot alle 1 000e/kk.
Tulottomia työttömiä yli 400 000 . Leipäjonot vain pitenee ja työtä teetetään jopa maatiloilla 0 euron palkalla? Silti ainainen valitus päällä.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Kun asiat sujuvat hyvin, on ihan sama mistä ruoka tulee.

Elintarvikeketjun lopussa värjöttelevä kaupunkilainen on uhanalainen eläin, jos jotain sattuu. Oikeastaan mikään ei voi auttaa enää, varmuusvarastotkin on leikattu murto-osaan aiemmasta. Jonkin verran asiaa auttaa elintarvikeomavaraisuuden jatkuva ylläpito (teema, joka on arkipäivää esim. Ranskan politiikassa). Ruokaa voisi riittää, mikäli saamme minimaalisen hätätila-ajan dieselöljyntuotannon pystyyn. pieniä koelaitoksia on jo olemassa.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Jotenkin joskus tuntuu siltä, että meillä on kyllä varaa maksaa maataloustukia, koska tuetaanhan täällä paljon suuremmalla summalla täysin hyödytöntä tuotantoa, nimittäin tuulisähköä. Siis suuremmalla summalla jos suhteutetaan maatalouden tuki ja sen tuottamat tuotteet siihen olemattomaan sähköön mitä tuuliturbiinit tuottavat. Ja vielä kun sen tuulen tukemiseen sijoitetut eurot menevät suurelta osin rajojen ulkopuolelle.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Sinne sylttytehtaalle ne jäljet vievät mutta eikö niistä tuista pitäisi hiljalleen päästä eroon eikä suunnitella niiden jatkuvuutta. En puolustele tukien isää enkä hänen edustamaansa yhteisöä, kun oletan etteivät he olleet ainoita tuista päättäneitä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #65

Tuontitullit on eräs vaihtoehto.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kyllä johtavat, ja vieläpä samalle sylttytehtaalle.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #66

Onhan se toisaalta kunnioitettavaa että sylttytehdas laajentaa uusille toimialoille pelkän siansyltyn sijaan? ;-) (sarkasmivaroitus)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Tuulivoimapuistojen maanvuokrasopimuksiin kannattaa tutustua.
- Ne ohjaavat metsänomistajan kannalta maanomistajan toimintaa ja vuokratuloja valtavasti.
Tämä on merkittävä asia metsänomistajan kannalta.
Mtk/(Nissinen 2015.)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Lopetetaan raha niin ei tartte tukiaisia tai verojakaan maksaa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Tilat valtion haltuun ja palkka kuten julkisenpuolen työntekijöille.
Tuotot elintarvikejalostamoista Valtion kirstuun. Loppuu valitus ja veivaaminen kun EK ja hallitus/Vartiainen päättää työehdot,palkat ja lomapäivät. Kuten muillakin aloilla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Sit taitais kohta olla ulkomaisessa omistuksessa.

Erkki Siponen

Juupas eipäs keskustelu maataloustuista kertoo suomalaisessa keskustelussa siitä, että se, mistä maataloustuissa todellisuudessa on kysymys halutaan lakaista maton alle.

Yksinkertainen selitys niin maataloustuille kuin monille muillakin tuille suomalaisessa yhteiskunnassa johtuu vain ja ainoastaan meidän korkeasta kustannustasosta, eli palkkojen huikeista korotuksista ja erilaisista palkansaajien etuisuuksista. Maataloustuethan voidaan poistaa, jos samalla lasketaan palkkoja ja vähennetään erilaisia palkansaajien etuisuuksia.

Yhtenä esimerkkinä palkansaajien tuista voidaan ottaa vaikkapa asuntotuki. Miksi palkansaajalle maksetaan asuntotukea ? Tietenkin siksi, koska osalla palkansaajista on palkka niin alhainen, ettei hän palkallaan tule muuten toimeen.
Entä lasten päivähoito ? Maataloudessa lapset hoidetaan yleensä kotona muun työn ohessa.
Edellä olevat esimerkit vain osoittavat sen, että suomalainen tukiviidakko on vain muodostunut sellaiseksi, että on pelkästään maataloustuet eivät ole ainoat tuet joita Suomessa maksetaan.

Maatalous on tärkeä elinkeino Suomessa joka tulee säilyttää. Maatalouden tarvitsemat koneet ja laitteet sekä kauppa työllistävät valtavan paljon työntekijöitä.

Onko niin , että vasta sitten, kun meillä ei enää ole suomalaista ruokaa, osataan arvostaa sitä ? Tätäkö halutaan ?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset