Lohen kaupallinen merikalastus tulisi lopettaa
Maa- ja metsätalousvaliokunta käsittelee parhaillaan Euroopan komission Itämeren lohikannan ja kyseistä kantaa hyödyntävän kalastuksen monivuotista suunnitelmaa. Suunnitelma on osaltaan surullista luettavaa. Erityisen ikävää on, että komissio ei edelleenkään tunnusta, että mitään "Itämeren lohikantaa" ei ole olemassakaan. Sen sijaan Itämerellä syönnöstää sekakantaparvina yli 30 luonnonlohikantaa, joista monet ovat niin heikossa tilassa, etteivät ne kestä kaupallista kalastusta.
Komission suunnitelma sisältää huolestuttavia ajatuksia kalastuskiintiöiden siirrosta. Esimerkiksi Viro on ilmaissut halunsa siirtää kiintiöitään eri sääntelyalueiden välillä ja komissio esittää, että tämä olisi mahdollista. Ehdotusta ei voi millään muotoa kannattaa. Kiintiöiden siirtäminen lisäisi pienten lohijokien kantoihin kohdistuvaa kalastusta ja estäisi niiden elpymisen. On erittäin valitettavaa, että esimerkiksi Kalatalouden keskusliitto näyttää tukevan tällaisia suunnitelmia.
Maa- ja metsätalousvaliokunta on aiemmin määritellyt Itämeren lohenkalastuksen tavoitteeksi kantakohtaisen kalastuksen. Koska kannat syönnöstävät sekakantaparvina, on kantakohtaisen merikalastuksen järjestäminen käytännössä mahdotonta. Suomen tulisikin pyrkiä siihen, että lohen kaupallinen merikalastus lopetettaisiin kokonaan siirtymäajan jälkeen. Käytännössä tämä tulisi toteuttaa kompensoimalla merikalastajille aiheutuneet menetykset. Samalla tulisi myöntää sopeuttamistukea kalastuksen siirtämiseksi muihin lajeihin.
Suomen tulisi pyrkiä asettamaan lohen kaupallisen merikalastuksen lopettaminen EU:n yhteiseksi tavoitteeksi. Merikalastuksen kaupallinen arvo kaikissa jäsenvaltioissa on varsin pieni ja lohen kalastusmatkailun arvo on varovaisestikin arvioiden noin kymmenkertainen tähän verrattuna. Mikä olisikaan kalastusmatkailun arvo, mikäli lohikannat pääsisivät nousemaan kutujokiinsa täysimääräisinä? Kysymys ei siis ole pelkästään luonnonsuojelullinen, vaan samalla myös taloudellinen. Lohen merikalastuksen kieltämisestä hyötyisivät niin lohikannat kuin kansantalouskin.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)
Miksi luonnon lohikanta on heikolla hapella. Voisiko johtua siitä,että lisäätymisalueille pääsy on suurelta osin estetty patoamalla joet, kosket.
Pakko suositella. Joskus Kärnältä irtoaa helmiä. Tosin tuon kompensaation kanssa on vähän niin ja näin. Siinä on jo vähän kepulaisen iltalypsyn aineksia.
Mutta etköhän sinä jo tälläkin pääse Keskustan eduskuntaryhmän puhutteluun ja rankaistavaksi. Turhassa lohen istutustoiminnassa on niin monen kalanviljelijän elanto kiinni. On selkeästi Kalatalouden keskusliiton ja Keskustan etujen vastaista, että luontaiset lohikannat vahvistuisivat ja kalastuksen rahaliikenne tulisikin turismista eikä velvoiteistutuksista ja kalastuksen tukiaisista.
Meni tuolla kommentilla uskottavuus koko blogista. Keskusta on erittäin vahvasti ammattikalastajia suosiva puolue. Tietysti ei suosi ainoastaan ammattikalastajia. Keskustan näytöt vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen tuhoajina ovat aivan kiistattomat. Kuten myös vesistöjen pilaajina niin ravinteiden, turvelietteen kuin kaivosten raskasmetallien osalta.
Kun kalastuslaissa saatiin Saimaalle verkkokalastuskielto suojelemaan norppaa, niin samalla suojeltiin vielä uhanalaisempia Saimaan nieriää, järvilohta ja taimenta. Vaan eikö keskustalainen ministeri ryssinyt senkin sallimalla muikkuverkot koko kesäksi pyytämään noiden uhanalaisten kalojen poikasia. Ja minkähän puolueen toimesta verkkokalastajat päästettiin aikaisemmin merelle pyytämään Tornionjokeen nousevia kutukaloja. http://yle.fi/uutiset/3-9515540
Häpeäisit edes mokomia kommentteja
Mikon ulostulo asiassa on erittäin hyvä ja tämä sama suuntaus Lohen kaupallisen kalastuksen lopettamiseksi on täällä Ruotsissa. Korjaa viellä juttuun että Lohet syönnöstää ja vaeltaa sekakantoina... tuo vaellus on juuri se mihin Suomen harjoittama rannikkokalastus perustuu kun avomeripyynti on loppu. Tämä koko lohen elinkaaren ymmärtäminen ja sekakanta kalastuksen lopettaminen on yksi avainkysymyksiä myös Lohi- ja meritaimen strategiassa ja kalatiestrategiassa.
Järkeviä ajatuksia Mikolta. Mutta on todellisuus lienee, että keskustan linja poikkeaa tästä huomattavasti. Muuten äänestitkö Mikko uuden Tenon sopimuksen puolesta ?
Ammatikalstajat koko itämerellä pyydystävät noin 1-2% lohen kokotuotannosta(istutukset ja jokien omatuodanto). Ammatikalastuksen lopetammisella ei ole juurikaan mitään vaikutusta Lohikannalle. Ehkäpä tulisi miettiä enemmän sitä, että millä on tosiaan vaikutus lohenkannalle - hylkeet, merimetsot, padot, ja koko itämeren kunto)
Kommentoi 9 kommenttia