*

mikkokarna Lapin puolustaja

Eläköön epäpoliittinen Teno!

Terveisiä Utsjoen helteistä! Tätä kirjoittaessani kirkonkylällä on hetki sitten alkanut Ellos Deatnu -tukikonsertti, joka on protesti Suomen ja Norjan välillä solmittua Tenojoen kalastussopimusta vastaan. Tukikonsertti ongelmallista sopimusta vastaan on sinällään erinomainen osoitus joukkovoimasta, mutta valitettavasti siitä tehtiin saamelaisradikaalien ja laitavasemmiston performanssi.

Tenojoen kalastussopimusta on turha yrittää kaataa pelkästään istuvan hallituksen vastuulle, sillä sen on tiedetty olevan tulossa jo aikaisemmin. Neuvottelut Suomen ja Norjan välisestä sopimuksesta aloitettiin molempien sopijavaltioiden aloitteesta vuonna 2012. Virkamiestyönä neuvoteltu sopimus parafoitiin viime vuonna, ja tämän jälkeen sen estämiseksi oli varsin vähän tehtävissä, vaikka sen kielteiset vaikutukset olivat hyvin tiedossa. Lapin kansanedustajat vetosivat viimeiseen saakka tuolloiseen maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaiseen, jotta sopimusneuvottelut avattaisiin uudelleen. Asiaa tiedusteltiin Norjalta, mutta Norjan valtiolla ei ollut tähän halukkuutta. Molempien maiden parlamentit hyväksyivät lopulta sopimuksen varsin yksimielisesti. Sopimuksen pysäyttäminen olisi voinut olla mahdollista, mikäli kyseessä olisi ollut yksinomaan Suomen asia. Mutta kun ei ollut. 

Sopimuksen myötä syntynyt uusi kalastussääntö on herättänyt ristiriitaisia tunteita ja median maalaama kuva on valitettavan yksipuolinen. Sopimuksen lähtökohta on Atlantin lohen suojelu ja siinä se toden totta on onnistunut. Lohta, isoa lohta, on noussut Tenoon tänä vuonna huimia määriä. Tenojoen alajuoksulla sopimuksen kalastusrajoitukset ovat herättäneet lähinnä raivoa. Sen sijaan yläjuoksulta on kuultu myös ilahtuneita äänenpainoja ja miksi ei? Ylä-Tenolle pääsee nyt enemmän lohta kuin vuosikymmeniin.

Sopimuksessa on ongelmansa, ja niiden korjaamiseen on nyt panostettava. Erityisen raskaasti uusi sopimus iskenyt niihin Utsjoen yrittäjiin, joiden liiketoiminta on perustunut ainoastaan kalastusmatkailuun. Myös muuhun toimintaan panostaneiden yrittäjien majoituskapasiteetti sen sijaan on ollut tänäkin kesänä aivan täynnä.

Huolestuttavinta asian käsittelyssä on sopimuksen politisoiminen. Tenojoen saarissa on parhaillaan kaksi saamelaisaktivistien leiriä, joissa ei tunnusteta Suomen lain voimassaoloa ja vaaditaan "saamelaisen tapaoikeuden" tunnustamista. Sama ryhmittymä ja aktivistiryhmä Suohpánterror (suopunkiterrori) kieltäytyvät tunnustamasta valtion omistusoikeutta Tenojokeen. Kyseessä on äänekäs etnonationalistinen separatismi, jota ei voi, sen ymmärrettävistä motiiveista huolimatta, hyväksyä. 

Asian ympärillä hämmentävät vasemmistoagitaattorit ja saamelaisaktivistit tekevätkin asioiden hoitamisen oikealle tolalleen entistä vaikeammaksi. Aktivistien kanssa on sinällään helppoa olla samaa mieltä siitä, että paikallisyhteisöillä tulisi olla enemmän päätäntävaltaa sen suhteen, kuinka niiden alueita ja resursseja käytetään. Näitä paikallisyhteisöjä ei kuitenkaan määritellä etnisiteetin tai saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuulumisen mukaan. Ne määritellään asuinpaikan ja omistusoikeuksien mukaan. Nyt on keitetty sellainen sekametelisoppa, että tästä ei pian ota enää kukaan selvää. Asia tuli hyvin esille myös eduskunnan asiantuntijakuulemisissa. Paikalla saattoi olla 5-6 eri tahoa, jotka kaikki vastustivat sopimusta, mutta jokainen vastusti sitä eri syistä ja tahot vieläpä riitelivät keskenään. 

Tenojoen kalastussopimuksen virheiden korjaamisen tulisikin olla mahdollisimman epäpoliittinen prosessi. Hyvä kompromissi on sellainen, johon kaikki ovat mahdollisimman vähän tyytymättömiä. Nyt tähän ei päästy. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan sopimukseen esittämät ponnet velvoittavat kuitenkin hallitusta ryhtymään asian suhteen toimenpiteisiin. Aiempien sopimusneuvotteluiden piiriin ei sisällytetty Norjan Tenovuonossa tapahtuvaa kalastusta. Suuri osa nousulohista pyydetään siellä. Ns. kutuvaltioperiaatteen mukaisesti Norjan tulisi hyväksyä, että Tenojoen ja sen sivuvesien lohen suojelemiseksi sen tulisi asettaa voimakkaita rajoituksia omalle vuonokalastukselleen. 

Voisiko Norja antaa 100-vuotiaalle Suomelle lahjaksi uuden, oikeudenmukaisen Tenojoen kalastussopimuksen, jossa puututtaisiin myös vuonokalastukseen? Perinteisten kalastusmuotojen on voitava jatkua, mutta samalla on turvattava myös Utsjoelle elintärkeän matkailuelinkeinon jatkuvuus. Tenosopimuksen politisoiminen taas edistää ainoastaan saamelaiskäräjien tavoitetta kollektiivisten maa- ja vesioikeuksien tunnustamisesta. Nämä oikeudet osoitettaisiin tällöin ainoastaan saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluville. Mitä sanoisivat tuolloin vaaliluetteloon kuulumattomat maa- ja vesialueiden omistajat Utsjoella? Ei varmaankaan päätä taputeltaisi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

" Voisiko Norja antaa 100-vuotiaalle Suomelle lahjaksi uuden, oikeudenmukaisen Tenojoen kalastussopimuksen, jossa puututtaisiin myös vuonokalastukseen? Perinteisten kalastusmuotojen on voitava jatkua ".

Mikko Kärnä, jotenkin tuli tunne, kepulaiset hyväksyivät nykyisen kalastualain .

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Sepä onkin sitten väärä tunne. Edellinen hallitus hyväksyi kalastuslain, ei nykyinen. Keskusta vastusti muutoksia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tästä ei oikein ota selvää, mitä mielestäsi pitäisi tehdä? Muuta kuin rajoittaa vuonokalatusta, joka ei liene suuri ongelma mikäli isoa lohta nousee hyvin joen latvoja myöten.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Ei kai kun Kärnä jo kertaalleen petti äänestäjänsä hyväksymällä Tenon kalastussopimuksen eduskunnassa tai siis Mikossa ei ollut miestä äänestämään oman puolueensa enemmistöpäätöksen vastaisesti kuten jotkut rohkeammat hallituspuolueiden kansanedustajat ovat tälläkin kaudella uskaltaneet.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Aivan kaikkea ei saa pitkään kirjoitukseen mahtumaan. Joki on tänä vuonna ollut niin tulvassa, että muita toimenpiteitä lohen suojelulle ei olisi edes tarvittu. Tulva on myös tehokkaasti estänyt vuonolla tapahtuvan tehopyynnin.

Se on myös selvää, että hallitusta vastaan voi äänestää. Samalla voi menettää sitten kaiken vaikutusvaltansa asioiden korjaamiseen tulevaisuudessa. Itse en ollut äänestyksessä paikalla. Olin valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla PV:n komentajan kutsumana, josta oli sovittu ennen kuin sopimuksesta oli tietoakaan.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tenon täydellinen rauhoittaminen kalastukselta lienee seuraava askel pohjoisen Atlantin lohikannan turvaamisessa?

Käyttäjän NiiloAikio kuva
Niilo Aikio

Tenojoen kalastuskiistassa kannattaisi perehtyä ensin ihan aidosti keillä kaikilla Tenojoen tilallisilla voi ja pitää ILO 169 sopimuksessa tarkoitettuina väestöryhminä ja joita voidaan historiallisin ja asiakirjanäytöin pitää vanhojen Tenojoen varrella asuneiden saamelaissukujen laillisina omistajina ja perillisinä. Riippumatta siitä miten jotku tälläkin palstalla on kirjoitellut, vaikka he ovat sekoittuneet kantaväestön tai muiden ihmisrotujen kesken. Alkupeäisyys ja etnisyyden ei pitäisi hävitä sen perusteella, että ihminen muuttaa etelään tai maailmanääriin. Nytkin poromiesporukat haluavat myös omia nämäkin oikeudet. Heille ei riitä mikään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset