*

mikkokarna Lapin puolustaja

Enontekiöläiset veronmaksajat maksavat helsinkiläisten asumistuet

YLE julkaisi toissapäivänä verolaskurin, josta veronmaksaja voi tarkistaa paljonko maksaa veroja ja kuinka nämä veroeurot käytetään. Laskuri on varsin mielenkiintoinen. Jokainen voi sen avulla tarkastaa, kuinka paljon esimerkiksi maataloustuet, asumistuet ja teollisuuden tutkimus sekä kehittämisrahoitus syö omasta lompakosta. 

Olemme täällä Lapissa tottuneet jatkuvasti kuulemaan, kuinka olemme todellisuudessa muun maan elättejä. Vastaväitteet kaikuvat usein kuuroille korville, mutta mitä sanoo verolaskuri asiasta yksittäisen, 2500 euroa kuukaudessa tienaavan, enontekiöläisen ja helsinkiläisen veronmaksajan näkökulmasta?

Helsinkiläinen maksaa palkkatuloistaan erilaisia veroluontoisia maksuja 18765 € vuodessa. Enontekiöläinen puolestaan 545 € enemmän, 19310 € vuodessa. Eron suurin selittäjä on kunnallisveroprosentti, joka on Enontekiöllä korkeampi kuin Helsingissä. 

Tarkastellaanpa seuraavaksi, kuinka näitä veroeuroja käytetään paljon puhuttuihin maataloustukiin. Helsinkiläisen veronmaksajan kukkarosta maa-, metsä-, kala- ja riistatalouteen käytetään 263 € vuodessa, eli ”huikeat” 1,4% kaikista veroluonteisista maksuista. Onko tämä 22 euron kuukausittainen tuki kohtuuhintaisten kotimaisten elintarvikkeiden takaamiseksi todella sellainen asia, josta kannattaa pitää näin suurta meteliä? Etenkin, kun tästä tuesta kohdentuu Uudellemaalle vuosittain 18,9 € ja Lappiin 4,2 €. Enontekiöläinen veronmaksaja puolestaan maksaa vuodessa 271 €. Tästä potista Uudellemaalle kohdentuu 19,5 € ja Lappiin 4,3 €.   

Erot korostuvat entisestään, kun tarkastellaan teollisuuden tutkimus ja kehittämisrahoitusta. Tätä tukea helsinkiläinen veronmaksaja maksaa 120 € vuodessa ja enontekiöläinen 124 €. Helsinkiläinen saa tälle rahalle myös valtavasti katetta, sillä hänen veroistaan peräti 56,4 € kohdentuu Uudellemaalle ja Lappiin 4,2 €. Enontekiöläinen veronmaksaja on jälleen ”nettomaksajana”. Hänen veroistaan Uusimaa imaisee 58,28 € ja Lappi ainoastaan 1,98 €. 

Entä miten on yleisen asumistuen laita? Yleistä asumistukea helsinkiläinen esimerkkihenkilömme maksaa vuodessa 164 € ja enontekiöläinen kollegansa 169 €. Helsinkiläisen veroista peräti 60,68 € kohdentuu suoraan uudellemaalle, kun Lappiin siirretään 4,59 €. Enontekiöläinen veronmaksaja puolestaan maksaa Uudenmaan asumistukea 62,53 eurolla ja Lapin asumistukea 4,73 eurolla. Kuka siis elättää ketä tässä laskelmassa?

Summa summarum, helsinkiläinen veronmaksaja saa veroillaan huomattavasti paremman katteen omassa maakunnassaan kuin lappilainen veronmaksaja omassaan. Lisäksi helsinkiläinen maksaa vähemmän veroja, koska peruspalveluiden järjestäminen Helsingissä on väestötiheyden takia lähtökohtaisesti edullisempaa.

Seuraavaksi joku ilmestyy väittämään, että tällaisen laskelman tekeminen on osaoptimointia ja typerää. Niin tavallaan onkin. Mutta ei läheskään yhtä typerää, kuin minimaalisesti veronmaksajia rasittavista maataloustuista ja valtionosuuksien verotulotasauksesta itkeminen. Mitä siis jos kaikki keskityttäisiin katsomaan ja kehittämään Suomea yhtenä kokonaisuutena?

*) Asumistuen, maataloustukien ja T&K rahoituksen alueellinen kohdentuminen on laskettu Eduskunnan tietopalvelun toimittamien tilastojen mukaisesti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Juuso Lehtomäki

Arvasit aivan oikein että kohta joku tulee kommentoimaan tuosta osaoptimoinnista ja niin teenkin. Osittain tuo Enontekiön korkeampi kunnallisveroprosentti johtuu laajemmasta toiminta-alueesta ja pienemmästä väestöpopulaatiosta verrattuna kasvukeskuksiin. Kuitenkin tuossa Ylen laskelmassa ei pystytä rajaamaan kunnallisverotuksen osalta kunnan omia pakollisia kuluja pois, vaan ne on laskettu keskiarvoisen verotuoton perusteella koko maan keskiarvoon. Lisäksi kiinnitit huomion tuohon kasvukeskuksien kasvaneisiin asumistukikustannuksiin. Pitäisikö kenties tulevaisuudessa tarjota näille elämäntapatyöttömille ja muille vaikeasti työllistyville asuinpaikaksi kenties hiipuvista kunnista löytyviä asuntoja. Tällöin sinne saataisiin asukkaita asumiskustannukset olisivat pienempiä ja samalla asumistukikustannukset laskisivat. Toisaalta kun hiipuville alueille saapuisi uusia ihmisiä, niin samalla sinne saattaisi syntyä myös työpaikkoja ja siten saisimme Suomen pidettyä asuttuna.

Mitä maataloustukeen tulee niin itse vastustan kaikkia mahdollisia yritystukia. Oli ne sitten maatalouteen, investointeihin tai energiatuotantoon liittyviä. Sillä kaikki tukimuodot vääristävät kilpailua. Se että puhutaan maatalouden huoltovarmuuden säilyttämisestä, niin Suomen nykyinen maataloustuotanto ei sitä meille pysty järjestämään. Maanviljelijä on samallalailla yksityisyrittäjä, kuin kuka muu tahansa toiminimi- tai kommandiittiyhtiön omistaja. Sen sijaan tällaisten haastavien katovuosien osalta kuin viimekesä ja nyt syksy, jolloin viljaa on jouduttu jättämään pelloille koska sinne ei olla päästy. Pitäisi järjestää jonkinlainen katokorvausrahasto, jonka maanviljelijät ja metsänomistajat itse rahoittaisivat.

Tuo viimeinen lauseesi kyllä kiteyttää kaiken ja allekirjoitan sen täysin. Lopetetaan sen kehä 3 sisäpuoleinen herraviha ja "heinähattujen" nälviminen. Olemme kaikki samanlaisia - suomalaisia - ja vain yhdessä asioita eteenpäin vieden voimme saavuttaa menestystä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Olisiko noissa luvuissa ollut aihellista huomioida myös valtionosuudet, jotka kattavat Enontekiön budjetista liki 60 % eli selvasti suuremman osan kuin verotulot. Helsingissä valtionosuuksien osuus taitaa olla vajaat 10 %.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Ja nuo valtionosuudet vähentävät enontekiöläisen verotaakkaa...niin miten?

Valtionosuutta maksetaan, koska KAIKKI suomalaiset ovat oikeutettuja hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin ja koska enontekiöllä hyvätuloisia veronmaksajia on vähemmän. Ihan samalla tavalla Jakomäen asukkaat saavat tasinkoa vauraampien kaupunginosien asukkailta.

Harri Kämäräinen

Kyllä sinulle alka avaljeta kuka maksaa kenelle kun lähdet etsimään vientiyrityksiä helsingistä. autan vähän, supercell, planmeca, acrtia shipping mutta mitä muuta ja paljonko on niiden vienti?
Helsingin työllisyydestä 85% perustuu julkiseen sektoriin eli virastoon ja palveluihin. Mikään kitukunta ei pysty tuohon sillä se on mahdollista vain muualta tulleella rahalla.
Tasaussysteemillä tasoitetaan sitä maakunnista kerättyä rahaa kaikille, myös kitukunnille ja myös niille lukuisille kunnille suomessa joissa tehdään vienti

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Olipa harvinaisen älytön tarkastelutapa. Hyvästä esimerkistä käy maataloustuen maakuntakohtainen tarkastelu. Mikä ihme saa sinut uskomaan, että maataloustukia kritisoiva henkilö pitäisi Uudellemaalle maksettua maataloustukea vähemmän pahana asiana kuin Lappiin maksettua?

Tulokulmasi toki osoittaa selvästi kuinka kierosta asiasta on kyse. Eli mietitään kuka saa eniten, sen sijaan että mietittäisiin miten rakennetaan terve markkina.

Selittäisitkö ymmärtämättömälle, miksi Enontekiöläinen maksaa saman suuruisesta tulosta enemmän valtion tuloveroa, kuin Helsinkiläinen (ceteris paribus)?

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Verolaskuri sisältää myös kunnallisveron ja selitän asian myös blogissani.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Meneekö Enontekiön kunnallisverosta maataloustukea Uudellemaalle? Kannattaisi kiirehtiä takaisin laittamaan kuntapäättäjät ruotuun. Hehän ovat ryhtyneet tekemään tyhmyyksiä poissaollessasi.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Onko Enontekiö Kepun kriisikunta?
Mitä tukia Enontekijö saa valtiolta ja EU?

Kuntalaisten veroilla tuotetaan vain kuntalaisten palvelut.
Paljonko edm.kunnassa on veronmaksajia? Entä eläkeläisiä ja lapsia?

Valtionosuudet 8,68 milj. euroa
Lainamääräarvio 6,033 milj. euroa
16.10-17

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Mitäs jos tehdään kuntaliitos, liitetään Enontekiö Kauniaisten kaupunkiin. Grankullan asukkaiden verorasitus ei juuri nouse, mutta enontekiöläisten vero pienenee huomattavasti.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kuinkahan mahtaa käydä. Liitoksen jälkeen valtion pussista ei tipahdakaan enää kuuttakymmentä prosenttia kunnan menoista vaan ehkä kymmenen prosenttia. Ja se pudotus pitää kattaa joko veroja korottamalla tai palveluja leikkaamalla.

Käyttäjän saaristo kuva
Henry Björklid

"Enontekiöläiset veronmaksajat maksavat helsinkiläisten asumistuet"

Väärin!
Enontekiöläiset veronmaksajat maksavat asuntojen omistajille, gryndereille jne. vähävaraisten ja alipalkattujen täyttämien kaavakkeiden perusteella (ja heidän kauttaan).

Ja tämän automaatin vuoksi sekä verot että vuokrat nousevat.

Henry

Käyttäjän saaristo kuva
Henry Björklid

Ja tähän liittyen:
"Elinkustannuksiin nähden riittämättömiä palkkoja perustellaan usein työllistämispoliittisilla tavoitteilla. Taustalla on oletus siitä, että kun osa työntekijöistä saa elämiseen riittämätöntä palkkaa, työn­tekijöitä rekrytoidaan aiempaa enemmän ja työllisyysaste nousee."

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-200000543090...

Ovatko ihmiset jonkinlaisia kaneja, joilla testataan vaikutuksia?
Joopa joo; Politikot funtsivat: "Kurjistetan noita vähän ja katsotaan mihin suuntaan käppyrät heiluu. Ja jos ei heilu kurjistetaan lisää. Jos ei vieläkään tapahdu mitään, unohdetaan koko juttu ja tehdään jotain muuta. Kyllä veronmaksaja maksaa!"

Henry

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Lopeta tällainen vääristely. Valtion tuloista (verotuloista) maksettu valtionosuus:

- Enontekiössä 4400 euroa / asukas
- Helsingissä 250 euroa / asukas

Kuka voi uskoa mitään sanomaasi, jos sinuun totuutesi tässä asiassa on kuvaamasi kaltainen. Valtionosuus on merkittävin tukimuoto pienille kunnille.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Ehkä jos lasketaan kulut per nuppi mutta 10000 lappilaista on vähän pienempi joukko kuin pari miljoonaa pk-seutulaista.

Valhe, emävalhe, tilasto.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Niin, Helsingille maksetaan nyt n. 150 miljoonaa valtionosuuksia. Jos kansalaisia kohdeltaisiin tasapuolisesti ja helsinkiläisille maksettaisiin sama valtionosuus per asukas kuin Enontekiön kunnalle, maksaisi valtio tuon 150 miljoonan sijaan 2,5 miljardia euroa Helsingille. Siinä voisi Vapaavuori laskea kunnallisveroa kunnolla.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Eli hyvätuloisten verotusta täytyy keventää?

Sillä juuri hyvätuloisten suuri määrä on taustalla ja syynä helsinkiläisten "pieneen" valtionosuuteen.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen Vastaus kommenttiin #16

Sehän on vaan niin, että Enontekiöläisten pitää olla onnellisia, että pääkaupunkilaiset maksavat koko heidän asumisensa.

Valtionosuudet ovat mielestäni hyväksyttävissä oleva asia. Sen sijaan en hyväksy sitä, että Kärnä asettaa maaseudun ja kaupungit vastakkain esittämällä muunneltua totuutta.

Teidän kepulaisten pitäisi ymmärtää, että juuri sinä ja Kärnä näillä kirjoituksillanne ja jankkaamisellanne jaatte maatamme kahtia.

Tavalliselle stadilaiselle on yksi lysti, mitä pöndellä tapahtuu.

Sinä viet nyt kysymykselläsi asian pois pääasiasta.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Jotain tämmöistä joo. En nyt viitsi itse ruveta tarkemmin ynnäämään mutta tuleehan sitä verotuottoa hesalaisista kertaluokkia enemmän kuin lappalaisten sakista, laski miten tahansa. Ettei ne voi mennä lähellekään Hesan eduksi Lapin suunnasta.

On ehkä Kärnältä lapsus tämä. Tai sitten Jope Ruonansuun Lapin miehen sketsihahmon turinoita.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kärnä laskettelee luikuria. Enontekiössä on niin vähän asukkaita, ettei heiltä riitä rahoja edes Helsingin yhden lähiön asumiskuluihin.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Puhumattakaan siitä, että jättää tarinastaan kokonaan pois sen, että yli puolet Enontekiön kunnan budjetista rahoitetaan muualta Suomesta kerätyillä veroilla.

Käyttäjän Marja-TerttuPeltovuoma kuva
Marja-Terttu Peltovuoma

Ja jälleen tätä kansankiihottamista ja vastakkainasettelua ! Eikö jo riitä !

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Itse asiassa Kärnä on sekä oikeassa, että väärässä, kuten suurin osa kaikista kansalaisista asuinpaikkaan katsomatta. Harmittavinta tietysti se, että suurin osa jopa kansanedustajista ja ministereistä ei tätä asiaa ole sisäistänyt.

Kuntien verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen tasausraja on säädetty laissa. Tämän tasauksen tarkoituksena on tasata verotulokertymien mukainen tasa-arvoisuus asuinpaikkakunnasta riippumatta. Tällainen tasausjärjestelmä on ollut pakko järjestää siksi, että lakisääteiset palvelut voitaisiin tuottaa jokaisessa kunnassa.

Tasausraja on muistaakseni 90 prosenttia koko maan keskimääräisistä laskennallisista asukaskohtaisista verotuloista. Kunnalle, jonka verotulo alittaa laskennallisen 90 prosentin rajan, myönnetään tasausrajan ja kunnan oman verotulon erotuksen suuruinen verotulon tasaus. Jos kunnan laskennalliset verotulot ylittävät tasausrajan, kunnan valtionosuuksia vähennetään n. 40 prosentilla ylityksen euromäärästä.

Yleinen valtionosuus on oma osansa, johon vaikuttaa mm. kuntien erilaiset toimintaolosuhteet kuten syrjäisyys-, saaristo-, taajama- ja kielilisät.

Rautalangasta vääntämällä tämän ehkä voisi selittää näin:

Suurkaupungeissa esim. Helsingissä näitä verokertymiä kertyy enemmä mm. siksi, että siellä palkat ovat suuremmat suhteessa syrjäseutuihin. Näin ollen myös veroeuroja kertyy enemmän. Myös veronmaksajien määrä kerryttää alueellisesti suuremman veropotin ja tässä kohti astuu kuvaan perustuslaki yhdenvertaisuudesta katsomatta asuinpaikkakuntaan. Valtio velvoittaa myös pienet kunnat tarjoamaan samat peruspalvelut kunnan asukasluvusta tai verokertymästä riippumatta. Että pienetkin kunnat voisivat toteuttaa nämä perustuslain vaatimat vähimmäispalvelut kunnassaan on pakko tasata verokertymiä oikeudenmukaisesti, eli siirtää verotulokertymiä sieltä mistä niitä kertyy sinne missä ne eivät riitä.

Yhteiskuntaa, eli valtiota tulee katsoa kokonaisuutena, kun kyse on veroista. Kaikki verot ovat kuitenkin yhteiskunnan asettamia veroja joilla tätä pidetään yllä ja kehitetään. On tavallaan "väärin" alkaa vertailemaan kuka saa mitäkin ja ketkä maksaa mitäkin, sillä lopulta se kaikki on kaikkien veronmaksajien yhteistä. Ja sama koskee myös valtion/EU:n jakamia erimuotoisia tukia, kuten maataloustuki.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

... Ai niin. Muistaakseni 2007 eduskuntavaalien jälkeen joku media haastatteli uusia edustajia Arkadianmäellä kysymällä valituilta, että paljonko on valtion vuosibudjetti ja paljonko on bruttokansantuote noin suunnilleen? Vain joka kolmas osasi vastata kysymyksiin edes sinne päin.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Ja kun Kepu myi Lapin sähkön Carunalle joulukuussa-15 .Niin Lapin ja Itä Suomen maakaapeloinnit maksaa etelän kasvukeskukset.
lähde:
VM

SOTE suuret kaupungit maksaa maakuntien sote laskun.
lähde:
Kansaneläkelaitos/SOTE.

Luulisi kansanedustajan olevan perillä tuosta ketkä maksaa ja ketkä ei.

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Lapin ja Etelä-Suomen vastakkainasettelu on jo lähtökohtaisesti turhaa. Lappi on eteläsuomalaisillekin lisäarvoa jo luontonsa puolesta tuova alue. Siellä kuntien pinta-alat ovat niin suuret, että niitä ymmärtääkin tuettavan valtionosuuksilla.

Ongelma Suomessa kuntasektorilla ovat eteläisen Suomen pikkukunnat, jotka ovat täysiä turhakkeita 2000-luvulla digitalisaation aikakaudella. Keski-Suomesta alaspäin voisi hyvin pistää 50000 asukkaan rajan kuntien olemassaololle. Lähidemokratian toteutuminen pystytään toteuttamaan vaaleilla valittujen valtuustojen päätöksillä, joissa suurin kulu on kokouspalkkiot. Kuntasektorilla on kymmeniä tuhansia tyhjäntoimittajia hallinnollisella, sekä teknisellä ja infrapuolella siksi, että kenelläkään ei riitä selkärankaa kertomaan heille, että noihin hommiin ei ole tarvittu armeijan verran porukkaa enää sataan vuoteen.

Helsinki on taas alueena niin kallis, että siellä sosiaalisesta asumisesta pitäisi luopua kokonaan nykyisessä laajuudessa. Keravalta tai Vihdistä pääsee bussilla helposti stadissa käymään, joten ratkaisu asuntopulaan ja hintakuplaan löytyy siitä, että kalliit asunnot annetaan niiden käyttöön, keillä siihen oikeasti on varaa. Toinen vaihtoehto on antaa nuo sosiaalikulut kokonaan kaupungin katettavaksi valtion sijaan, niin eiköhän pomppaa kunnallisvero siihen oikeaan luokkaan pääkaupungissakin.

Asumistukikatto on ensimmäinen käytännön toimenpide, jolla pystytään ohjaamaan muuttoliikettä sellaisille alueille, joissa vuokrat eivät ole pilvissä, mutta S-market löytyy jopa lähempää kuin Helsingin lähiöistä. Tuo päätös paikkaisi asuntopulan ja korkean vuokratason lisäksi valtion taloutta sellaiseen suuntaan, jossa myös yksilön omaa vastuuta ja aloitteellisuutta korostettaisiin. Ja sellainen kehitys ei olisi lainkaan pahaksi tässä passiivisuuteen kannustavassa yhteiskunnassa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Asumistuki valuu rikkaimpien taskuun !

MST 03.02.2014
Kansalaisten perusturvaa parantava asumistuki on kääntynyt vapaassa markkinataloudessa heikommassa asemassa olevien köyhdyttämisvälineeksi sekä rikkaimman tuloluokan rahastusautomaatiksi.

Rikkaimman tuloluokan taskuihin on siirtynyt vuokrasäännöstelyn purkamisen jälkeen miljardeja euroja ja kuka tietää josko osa myös veroparatiiseihin.

Vuokrasäännöstelyn purkamisen jälkeen on yhteisistä verovaroistamme kustannettua asumistukea maksettu
- yli 17 miljardia euroa,
-josta tulonjakotilastojen mukaan yli puolet on ohjautunut ylimmälle tuloluokalle, ”piiloteltuna” ja hiljaisena tulonsiirtona. On aivan käsittämätöntä että tästä tulonsiirrosta kansakuntamme rikkaimmille ovat sekä poliittinen eliitti että muutkin etujaan puolustavat aivan hiljaa.

Ihmetystä herättää myös kysymys, kenen taskuun ovat oikeasti menneet
- vuoden 2005 jälkeen
-tapahtuneet asuntojen neliöhintojen lähes 50 prosentin nousut.

2005-2017
Kepu 3-kautta
kok 1-kauden
yht.12 vuotta.

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Olet oikeassa, että asumistuki valuu veroparatiiseihin. Siitä pitää VVO huolen yhdessä demarien ja vassareiden kanssa. Sen takia sosiaalinen asuminen pitää saadakin pois kalliilta asuinalueelta kasvukeskusten syrjäkuntiin. Maksimi summa asumistukeen pitää siitä huolen jonkun prosenttimäärän sijaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Maataloustukiin liittyen on kätevää unohtaa se, että suuri osa on EU-tukea, joka ei näy tässä. Kuitenkin ollessamme nettomaksaja EU:ssa niin välillisesti nekin rahoitetaan verotuloilla vaikkeivät näissä laskelmissa näykään.

Samaa pätee erilaisiin EU:n rakennetukiin, jolla voimakkaasti tuetaan Lapin yrityksiä ja oppilaitoksia. Näistä etelään osuu hyvin pieni osa.

Otsikko kertoo enontekiöläisten maksavan Helsingin asumistuet, ei siis tukia vaan tuet - on kyllä kovatuloiset 1 885 ihmistä siellä, jos se riittää.

Käyttäjän TapioTuomisto kuva
Tapio Tuomisto

Voiko Suomen Eduskunnassa ihan oikeasti v. 2017 olla noin uskomattoman tyhmä politikko..kyllä näköjään voi.

Peki Hefte

Mikko, nyt meni vähän laskelmat omituisesti.

Lasket esimerkeissäsi verojen maksamisen valtiolle yksilön veromaksuista, mutta siirrot valtiolta maakuntiin maakuntakohtaisista tilastoista, huomioimatta maakuntakohtaisten tilastojen osalta maakuntien eri asukasmääriä.

Esitän selvennykseksi laskelman, siinä käytetään sinun antamia lukuja

Jokainen Uusimaalainen maksaa Lapppiin tuon mainitseasi 4,2€ maataloustukea/v tulee siitä yhteensä noin 6,7 miljoonaa (4,2€*1,653milj). Lapin asukkaat taasen maksavat Uudellemaalle tuon 19,5€ asukasta kohden vuodessa eli yhteensä 3,5 miljoonaa (19,5€*178 000). Kas kummaa, Uusimaalaiset maksavatkin siis Lappiin maataloustukia enemmän kuin Lappilaiset Uudellemaalle. Myös muissa laskelmissasi on sama virhe.

Tietysti laskelmissasi on muitakin virheitä, tahattomia tai tahallisia. Ensinnäkin laskelmissasi veroäyrin erot on laskettu valtionveroihin, tosiasiassa samoista ansiotuloista maksetaan sama valtion vero, korkeampi veroäyri vaikuttaa vain kunnan verotuloihin. Et ole myöskään huomioinut Uudenmaan (tai Helsingin) huomattavasti (noin 30%) korkeampaa ansiotasoa ja lapin keskimääräistä alempaa ansioatasoa, tästä aiheutuu se että Uusimaalaiset maksavat enemmän veroja, progressiivisen tuloveron takia jopa 40%...45% enemmän kuin Lapin asukkaat keskimäärin. Mikäli nämä otetaan huomioon maksaa uusimaalainen tuplasti enemmän maataloustukia Lappiin kuin Lappilainen Uudellemaalle, kuten myös monia muitakin tukia.

Vielä laskelma asumistuista, verojenmaksukorjauksen teen bkt:n perusteella, tämä on Lappia suosiva peruste koska siinä ei huomioida tuloverojen progressiota.

Uusimaalaiset maksaa Lappiin 4,59€*1,653milj*1,3(bkt-kerroin)= 9,9 milj.
Lappilaiset maksaa Uudellemaalle 62,53€*0,178milj*0,86(bkt-kerroin)= 9,6 milj.

MOT

Otsikkosi on väärin päin, siinä pitäisi lukea

Uusimaalaiset maksavat Lapin asumistuet tai
Helsinkiläiset maksavat Enontekiön kaikki tuet

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset