*

mikkokarna Lapin puolustaja

Satavuotias Suomi, joka suojeli siviilinsä

Suomen sodissa kaatui vuosina 1939-1945 rintamilla vähän yli 90000 sotilasta ja lottaa. Siviiliväestöä kuoli sotiemme aikana noin 2000. Suhdeluku on maailmansotiin osallistuneissa maissa aivan poikkeuksellinen. Yhtä pieniin siviilimenetyksiin päästään vain Australiassa, jonka maaperällä ei taisteltu. Suomessa sen sijaan taisteltiin.

Siviilien suojelu näin tehokkaasti, lasten lähettäminen pois maasta ja sotien jälkeinen Karjalan ja Petsamon evakkojen asuttaminen kertoo poikkeuksellisesta kansakunnasta. Suomesta, joka asetti kansalaisten suojaamisen prioriteettinä jopa sotaponnistelujen edelle. On hämmästyttävää ajatella, kuinka tähän pystyttiin reilut 20 vuotta aiemmin maata repineen verisen sisällissodan jälkeen?

Vastaus lienee, että yhteistyöllä ja yhteisillä tavoitteilla. Parlamentarismilla ja demokratialla, sekä kaikkia niitä kunnioittavien tahojen mielipiteiden huomioimisella. Määrätietoisella toiminnalla niin äärioikeistoa kuin kommunismiakin vastaan. Suuri kysymys kuuluu, että onko tätä henkeä vielä jäljellä?

Vasemmistonuoret vaativat eilen, että Suomen tulisi pyytää anteeksi punaisiin kansalaissodan jälkeen kohdistunutta vainoa, vankileirejä ja teloituksia. Mielestäni ajatus on hyvä. Aivan yhtä hyvä, kuin Suomen "sotarikollisten" saamien tuomioiden purkaminen, joka sekin nousee aika ajoin esille. Suomessa ei nimittäin sotarikollisia koskaan ollut.

Suomen satavuotisjuhlien lähestyessä loppuaan voisikin olla paikallaan pohtia parlamentaarisen komitean asettamista, joka tutkisi erilaiset itsenäisyytemme ajan vääryyksiksi koetut asiat ja tekisi esitykset niihin reagoimisesta. Jos voimme pyytämällä anteeksi tai purkamalla vääriä tuomioita luoda Suomeen parempaa henkeä, kannattaa se mahdollisuus ehdottomasti käyttää.

Oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille. Juhlitaan rauhallisesti ja toisiamme kunnioittaen muistaen edellisten sukupolvien työtä ja taistelua, joiden ansiosta me saimme tämän maan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Aika moni joutui lähtemään pakolaiseksi ja aika monen koti tuhottiin. Natsit hävittivät paetessaan ison osan maata. Toinen osa jouduttiin luovuttamaan Stalinille. Vaikka siviiliväestöä ei kuollut niin paljon kuin muualla, sota kuitenkin vaikutti siviileihin.

Käyttäjän mikkokarna kuva
Mikko Kärnä

Vaikutti tietenkin ja valtavasti. Sitä ei varmasti kukaan kiistä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Natsikortin läiskintä on tässä tarpeetonta. Saksalaiset olivat Suomessa ennen kaikkea sotilaina eivätkä puolueen kenttäväkenä, ja aivan yhtä turhaa olisi nimitellä puna-armeijalaisia kommunisteiksi, vaikka heitäkin oli siinä joukossa.

Se, miksi Saksan joukot joutuivat sotimaan ja hävittämään vetäytyessään Norjaan, oli ennen kaikkea Stalinin Neuvostoliiton päätös, uhkavaatimuksella Suomelle ellei kunnon sotaa panna pystyyn saksalaisten kanssa.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Joo, ei Neuvostoliitto käskenyt natseja polttamaan ihmisten koteja. Ihme homma, että Hannu on niin kiivaasti puolustelemassa suomalaisten kyliä ja kaupunkeja tuhonneita roistoja. Ei varmaan oma tai sukulaisten kämppä palanut? Ei teikäläisten tarvinnut pelätä vuosikymmenien ajan natsien kylvemiä miinoja ja ansoja? Aivan lapsellista kuvitella, että Stalin olisi voinut komentaa natsiarmeijaa tihutöihin.

Totta kai neuvostoarmeijan rosvojoukko oli kommareita. Mitä he sitten olisivat olleet? Demokraattisia sosialisteja, jotka tuovat rauhan Suomeen :D? Onko sinulla jokin sisäsyntyinen tarve puolustaa kaikkia Suomen kansaa vainonneita sortajia? Varmaan seipäisiin lapsia surmanneet vainolaisetkin olivat aikanaan vain täällä hyvää tekemässä?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #11

Muistutan vain siitä historiallisesta tosiasiasta, että aluksi saksalaiset joukot vetäytyivät oma-aloitteisesti muutenkin Norjaan aiheuttamatta mitään hävitystä, ja suomalaiset joukot seurasivat perässä joutumatta tulikosketukseen. Tämähän olisi jatkunut häiritsemättä kunnes saksalaiset olisivat poistuneet maasta kokonaan, mutta sehän ei Stalinille kelvannut, joten Suomelle annettiin uhkavaatimus tiukkoine määräaikoineen, mihin mennessä on aloitettava taistelut, tai muussa tapauksessa Suomen ja NL:n välinen aselepo raukeaa.

Siksi suomalaiset tekivät maihinnousun Tornioon 1.10.1944, täpärästi ennen määräajan umpeutumista. Siellä tuli ruumiita, vankeja ja haavoittuneita, joita NL oli vaatinut.

Perehdy Lapin sodan historiaan – nämä ovat faktoja, jotka eivät liity minun henkilööni millään tavoin, vaan siihen, mitä tapahtui. Saksalaiset suojasivat Tornion taisteluiden jälkeen vetäytymistään tuhotöin, miinoittein ja ansoituksin, koska he tiesivät muuten joutuvansa taistelemaan tiensä eteenpäin suomalaisia vastaan, ja vangiksi jäädessään tulevansa luovutetuiksi puna-armeijalle.

Suosittelen matkaa lähimpään kirjastoon ja tutustumista Sotatieteen Laitoksen Sotahistorian toimiston julkaisemaan Jatkosodan historiaan, Osa 5, 7. Luku, Sota Lapissa 1944-1945 (WSOY).

Saksalaisten Lapissa tekemä hävitys ei liittynyt kenenkään jäsenyyteen Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei -puolueessa, vaan edellä lyhyesti referoimaani sodan taustaan. Eikä jokaisella puna-armeijalaisellakaan ollut NKP:n jäsenkirjaa. Sodassa rivimiehet tekivät sitä, mitä heidän käskettiin tehdä, tai saattoivat itse joutua teloitettaviksi; näin etenkin puna-armeijassa, Wehrmachtissa ja SS:ssä.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #13

Ok, eli sinua harmittaa, jos jotakin tuholaista kutsutaan aiheetta natsiksi koska on voinut olla myös natsien kätyri, joka viattomana natsiaatteen kannatukseen on kuitenkin vuosikaupalla toiminut käskystä natsien mielen mukaisesti? Tuhoaminen oli siis välttämätöntä koska suomalaiset päättivät poistaa ylimääräiset sakemannit ja heidän natsiherransa Stalinin pyynnöstä toivottua nopeammin? Sitä varten piti tuhota kaikkien kodit? Olisiko Stalin tehnyt jotain, jos olisi jätetty muutama talo polttamatta?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #15

Harhaanjohtava ja tarpeeton leimakirveen heiluttelu ja ihmisten katkeransävyinen syyttely ja aiheeton demonisointi minua aina harmittaa, siltä osin olet kyllä aivan oikeassa.

Käsitätkö ollenkaan, keitä olivat Saksan Vuoristoarmeijan sotilaat Lapissa 1941-45? Enimmäkseen aivan tavallisia saksalaisia ja itävaltalaisia perusjuntteja, joista suurinta osaa ei politiikka kiinnostanut. Heidän ikäpolvensa määrättiin kutsunnoissa asepalvelukseen, he vannoivat sotilasvalan ja siinä yhteydessä uskollisuutta Adolf Hitlerille, koska keneltäkään ei erikseen tiedusteltu halukkuutta siihen. Paljonko heillä oli vaikutusvaltaa Saksan III valtakunnan politiikkaan? Jokseenkin kusiaisen valtuudet, kuten Sinulla ja minulla maailman-, EU:n tai Suomen valtakunnan politiikkaan.

Haluatko purkauksellasi sanoa, että jos Sinä itse olisit elänyt 1930-1940 -lukujen Saksassa, viattomana natsiaatteen kannatukseen Sinä itse et olisikaan vuosikaupalla toiminut käskystä natsien mielen mukaisesti, vaan tehnyt jotakin aivan muuta, noussut kapinaan kenties? Kyllähän monikin saksalainen sitä yritti, ja Gestapo otti heitä kiinni aivan päätyökseen – oletko kuullut, miten kiinni otettujen sitten kävi? Kylläpäs onkin urheaa uskaltaa vastustaa Saksan 70 vuoden takaisia natseja noin rohkeasti vuoden 2017 Suomessa!

Sama pätee puna-armeijalaisiin, joista valtaosaa ei olisi politiikka tai sotapalvelus voinut vähempää kiinnostaa. Ei heiltäkään kysytty, kannatatko kiihkeästi Marxin, Engelsin ja Stalinin oppeja, ja haluatko hyökätä Suomeen. Lusmuilijat, puhumattakaan kapinaa hautovista, otti varsin rivakasti kiinni NKVD, ja kohtaloksi tuli niskalaukaus, teloitusryhmän yhteislaukaus tai hirttoköysi.

Mitä ihmeen "kätyreitä" he mielestäsi olivat? Jos ihmisellä on normaali itsesäilytysvaisto ja järki, ei kai hän ehdoin tahdoin ala tapattamaan itseään jos asuu diktatuurissa. Tämän päivän pohjoiskorealaiset ovat siinä tilanteessa – harva heistä uskaltaa ottaa riskin loikata, ja niin tyhmä ei ole kukaan, että alkaisi kapinoida. Eivät he ole täysiä piruja vain siksi, että haluavat pitää henkensä – eivät edes ne ohjusten laukaisunapin painajat.

"Tuhoaminen oli siis välttämätöntä koska suomalaiset päättivät poistaa ylimääräiset sakemannit ja heidän natsiherransa Stalinin pyynnöstä toivottua nopeammin?"

Käypä lukemassa se Jatkosodan historiasta, Osa 5, kuten edellä suosittelin. Asia ei ole noin yksinkertainen, ja saksalaiset koettivat ensin monin eri tavoin välttää ryhtymistä tuhoamiseen, kuten historia kertoo. Itse asiassa aluksi jopa Adolf Hitler nimen omaan kielsi heitä siitä, mutta käyhän lukemassa se itse.

Stalinin tekemiset tuskin siinä tilanteessa kiinnostivat henkensä edestä vetäytyviä saksalaisia, mutta heille ei ollut ollenkaan samantekevää, saivatko heitä takaa ajavat suomalaiset lämmitellä ja levätä käyttökelpoisissa asuinrakennuksissa ja edetä ehjiä siltoja ja maanteitä pitkin.

Kari Kolehmainen

Minä en voi ymmärtää tuota porua Lapin polttamisesta. Se on tuhansia vuosia vanha taktiikka että vetäytyvä armeija tuhoaa jäljessään kaiken infrastruktuurin ja sille on ihan hyvä syy. Käsittääkseni vetäytyvät Saksalaisjoukot eivät kuitenkaan tappaneet tai käyttäneet ihmiskilpinä samaan aikaan samoja teitä vastakkaiseen suuntaan kulkevia evakoita. Se on ihan selvä että kyseinen taktiikka oli tarpeen jotta pystyisi edes osittain suoralla naamalla vakuuttamaan Neuvostoliitolle, että kyllä ihan oikeasti yritetään niitä tappaa mutta kun huoltoyhteydet venyy eikä saada kiinni.

Suomen itsenäisessä historiassa on monta asiaa josta olla katkera tai pahoillaan, mutta Lapin polttaminen on siellä häntäpäässä sitä listaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mitä nämä siviilit sitten olikaan mitä ne muut kuin siviilit puolusti?

Pekka Viherä

Harvoin poliitikkoja tuomitaan tehdyistä virheistä. Sotarikollisuustuomiossa niin tapahtui. Ryti, Tanner tekivät valintansa, koska uskoivat Saksan voittavan NLn ja Suomen saavan luovutetut alueet takaisin korkoineen sodan loputtua. Valinta johti vieläkin suurempiin menetyksiin ja siksi valintaa puolusteltiin sillä ainoalla perusteella, että niin oli pakko tehdä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Virallisissa tilastoissa on sikäli pieni vääristymä, että suomalaiset eivät laske sairaaloissa ja muissa laitoksissa nälkään kuolleita kymmeniä tuhansia sodan siviiliuhreiksi. Silti Suomi pärjää tässä vertailussa komeasti. Useimmissa toista maailmansotaa käyneissä maissa siviilejä kuoli selvästi enemmän kuin sotilaita.

Johannes Hissa

Siviiliväestöön voitaisiin laskea myös Karjalan keskitysleireillä kuolleet
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/mannerheim-ma...
Korkeimmillaan kuolleisuus oli kesällä 1942, jolloin keskitysleireillä kuoli 500-600 henkeä kuukaudessa ja pelkästään Äänislinnan (Petroskoin) keskitysleireillä kuoli vuonna 1942 kaikkiaan 3 017 ihmistä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Tärkeä huomio. Talvi 1941–42 oli ankara, Itämeri oli jäässä eikä ruokahuoltoa ollut järjestettävissä tuonnilla. Kotimaan maataloustuotanto puolestaan kärsi talvisodan jälkeen viljelysmaiden menetyksistä Karjalan kannaksella, parhaan maataloustyövoiman menetyksestä suurin määrin kaatuneina ja sotainvalideina, ja jatkosodan alettua 1941 miespuolinen työvoima oli sodassa.

Suomi oli nälänhädän partaalla, ja mm. tuhansia mielisairaaloiden potilaita ja vanhainkotien asukkaita kuoli aliravitsemukseen. Puna-armeijalaisia antautui sotavangeiksi kymmenin tuhansin, eikä heidänkään elintarvikehuoltoaan pystytty näissä oloissa järjestämään, kun omakin armeija taisteli nälässä. Siksi sotavankien kuolleisuus tuli korkeammaksi kuin se olisi muuten ollut.

Johannes Hissa

Kysehän oli siviileistä ei puna-armeijan sotilaista eli Karjalan keskitysleireillä oli jo vuoden 1942 huhtikuun alussa melkein 24 000 siviiliä, joista oli vielä vuoden 1942 lopussa leireillä noin 15 000 siviiliä eli pääasiassa venäläisiä naisia, lapsia ja vanhuksia, jotka olivat kotoisin valloitetuista Laatokan pohjois- ja itäpuolisesta Itä-Karjalasta ja luokiteltu epäkansallisiksi eli eivät kuuluneet suomensukuisiin. Mannerheim oli jo 1941 antanut käskyn, jossa määrättiin vallattavalle alueella jääneen venäläinen väestö oli vangittava ja toimitettava keskitysleireihin.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #17

Viestissään # 5. Jari-Pekka Vuorela viittaa nälkään kuolleisiin siviileihin kymmenin tuhansin, ja edellinen kommenttini liittyy siihen nälkätalven 1941-42 osalta. Karjalassa leireihin internoidut siviilit ovat toki eri ryhmä kuin sotavangit.

Milläpä Suomen elintarviketilanne olisi siitä parantunut huhtikuuhun 1942 mennessä? Nälkäiset miehittäjät eivät halunneet partisaanitoimintaa riesakseen ja yleisen kansainvälisen tavan mukaan he internoivat nälkiintyneen siviiliväestön leireihin, keskittäen heidät valvotuille alueille vartioinnin helpottamiseksi, kuten britit aikanaan tekivät vastapuolen siviileille jo buurisodassa. Mannerheimin ja muun sodanjohdon käskyissä 1941 ei siltä osin ollut mitään epätavallista.

Miksi Neuvostoliitossa siviilit jätettiin sodan jalkoihin, eikä heitä evakuoitu ennakkoon sotatoimialueelta kuten Suomessa pyrittiin tekemään (ja tällä saavutettiin mm. blogissa kerrottu harvinainen suoritus siviilien säästämisessä)? Mitä pidetään ensisijaisena, senhän toki ratkaisevat kunkin maan vallanpitäjät.

En tunne yksityiskohtia Suomen miehityshallinnosta Itä-Karjalassa, mutta kyse ei ollut sen kaltaisista keskitysleireistä, joita Saksa käytti juutalaisten, mustalaisten ja itäeurooppalaisten joukkotuhontaan. Suomi asetti kyllä eri asemaan suomensukuiset ja venäläisen siviiliväestön, järjesti paremmat oltavat ja mm. koulunkäynnin sukulaisiksi luokitelluille ja palkkasi näitä töihin, mikä sittemmin sodan loppuvaiheessa kävi palkatuille kohtalokkaaksi puna-armeijan palattua. Systemaattista joukkotuhontaa saksalaisten II maailmansodan keskitysleirien tai Stalinin vainojen tyyliin ei tietääkseni tapahtunut.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #19

Systemaattista joukkotuhontaa ei varmaan tapahtunut. Leirien virallinen nimi oli "keskitysleiri" pitkälle vuoteen 1943.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #20

... ja siitä eteenpäin siirtoleiri, kun saksalaisten Konzentrationslager tarkoituksineen ja käytäntöineen tuli tunnetuksi.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

"Suomen sodissa kaatui vuosina 1939-1945 rintamilla vähän yli 90000 sotilasta ja lottaa."

Lottia kaatui rintaman _läheisyydessä_ tiettävästi 66 henkeä, lottia ei ollut rintamalla. Kyllä ne vajaat 100 000 kaatunutta olivat melkein kaikki nuoria miehiä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Todella ….. hyvin selvisivät suomalaiset siviilit. Yhtenä tekijänä oli esim Helsingin loistavasti järjestetty ilmapuolustus. Huomattiin mm että ei kannata yrittää ampua viholliskoneita alas vaan pelotella ne erilaisin valoammuksin ja harhauttaa niitä palavilla halkopinoilla. Näin ollen Helsinkiin tarkoitetut pommit makaavat vieläkin meren pohjalla.

(Tämä on aivan liian vähälle huomiolle jäänyt tapahtuma.
Sodissa palkitaan tuhoajia, ei juurikaan pelastajia.)

’’’’

Jos laajemmin ajatellaan sotien uhreja, niin ensimmäisessä maailmansodassa siviiliuhreja oli 10%, toisessa 50%.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Me karjalaiset evakot, pakolaiset ja siirtokarjalaiset siviilit selvittiin sikurilla terästetyn korvikkeen (kahvinvastike) avulla. Kun siihen sekoitti "ranskista muistuttavia leivän paloja", syntyi suurta herkkua. "Pullamössöä". Voi sanoa, että meikäläinen (-40 syntynyt) kuuluu "ranskismössö" sukupolveen.
Jotenkin muistelen, että kasvatus oli faijan taholta (3 sotaa käyneenä) himpun verran kovaotteisempaa kuin näinä päivinä. Ainokaisesta jälkikasvusta huolimatta. Kaiketi se oli pärjäämisen kannalta luonnetta ja ruumista vahvistavana hyväksi. Koskapa näinkin pitkälle on kantanut.
Ehkä on syytä mainita, että arkkiatri Ylpön antamat tropit ja hoito-ohjeet vuonna -48 vastaanotollaan ovat olleet merkittävä tekijä. Kun nuoreen miehenalkuun aiemmin pakosalla ollessa oli iskenyt riisitauti ja sittemmin palleatyrä.
Kiitos myös kuuluu suomalaisille maanpuolustukseen osallistuville. Ynnä sodan jälkeisille neuvottelijoille. Niin miehet kuin naiset onnistuivat pitämään Suomen suomalaisilla. Jonka johdosta nyt on rauhallisena ja turvallisena "ukon" köpitellä tämän maan maisemissa. Tosin kansalaisten naamakuvat osiltaan ovat jonniin verran muuttuneet ajan saatossa. Viisaat sanovat, että rikkautta se on. Kai se on sitten niin. Aika näyttää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset